sepelvaltimotaudin

Katsoin tässä joku aika sitten ohjelmaa "Tähtäimessä maraton" tms....
Siinä joukko tavallisia ihmisiä treenasi Italiassa juostavalle maratonille.
Se yksi keski-ikäinen maalaismies kävi rasituskokeessa polkemassa ja lääkäri antoi luvan juosta seuraavalla viikolla.
Koe oli osoittanut että pumppu on kunnossa.
Hän lähti kotiin kokeen jälkeen ja sai matkalla infarktin. En muista antoivatko liuotuksen vain tehtiinkö ohitus mutta juoksu loppui siihen.

elliivo kirjoitti:

Katsoin tässä joku aika sitten ohjelmaa "Tähtäimessä maraton" tms....
Siinä joukko tavallisia ihmisiä treenasi Italiassa juostavalle maratonille.
Se yksi keski-ikäinen maalaismies kävi rasituskokeessa polkemassa ja lääkäri antoi luvan juosta seuraavalla viikolla.
Koe oli osoittanut että pumppu on kunnossa.
Hän lähti kotiin kokeen jälkeen ja sai matkalla infarktin. En muista antoivatko liuotuksen vain tehtiinkö ohitus mutta juoksu loppui siihen.

Miten näihin rasitustesteihin sitten voi enää luottaa!!

Ja kuitenkin lääkärit näköjään luottavat noihin todella paljon.
Jos rasitustesti on tehty, eikä siinä ole näkynyt mitään, niin enempiä tutkimuksia ei kyllä hevillä tehdä, vaikka olis mitä lukuisimpia oireita edelleen (etenkään, jos sattuu olemaan vielä nainen ja alle eläkeiän).
Ei voi kuulemma olla sydän- ja verisuonipuolella mitään häikkää, "kun rasitustestissä ei näkynyt"...

Mistä tässä nyt sitten tietää, onko oireet sittenkin sydämestä, vai ei?
Itsellä kaikenlaista oireilua nykyään, mutta kun rasitustesti on tehty reilu vuosi sitten, niin sydämestä/verisuonista ei ainakaan kuulemma voi johtua (vaikka oireita olisi edelleen ja jopa lisääntyneet) ja lisätutkimuksista saa enää vain uneksia.

Kai sitä joutuu, siinä pahimmassa tapauksessa, joskus sitten vaan tuonne tien päälle pillit soiden, jos siinä vaiheessa enää edes ehtii, täällä täysin korvessa kun asutaan...

Miten sitä sitten saa selville alkaako suonet olla jo tukossa, jos tuonne varjoainekuvauksiinkaan ei pääse???

Varjoainekuvaus varmistaa asian parhaiten ja varmasti. Pölkutesti ei välttämättä anna oikeaa tulosta, epävarma koe.

leikattu kirjoitti:

Varjoainekuvaus varmistaa asian parhaiten ja varmasti. Pölkutesti ei välttämättä anna oikeaa tulosta, epävarma koe.

No, miksi lääkärit sitten luottavat tuohon testiin?

Ja miten sinne varjoainekuvaukseen muka sitten pääsee?
Olen saanut ymmärtää, että se tehdään vasta siinä vaiheessa, kun tuossa polkupyörätestissä näkyy jotain.
On myös kuulemma omat riskinsäkin tuossa kuvauksessa ja olen kuullut, että ihan pelkästään varmuuden vuoksi sitä ei tehdä,
sellaisille henkilöille, jotka ainoastaan itse epäilevät jotain.

Aika vaikeaa, jos ei ole rahaa yksityiselle puolelle ja en siis tosiaan tiedä saako sielläkään tuohon testiin kovin helposti lähetettä...??

: ( kirjoitti:

No, miksi lääkärit sitten luottavat tuohon testiin?

Ja miten sinne varjoainekuvaukseen muka sitten pääsee?
Olen saanut ymmärtää, että se tehdään vasta siinä vaiheessa, kun tuossa polkupyörätestissä näkyy jotain.
On myös kuulemma omat riskinsäkin tuossa kuvauksessa ja olen kuullut, että ihan pelkästään varmuuden vuoksi sitä ei tehdä,
sellaisille henkilöille, jotka ainoastaan itse epäilevät jotain.

Aika vaikeaa, jos ei ole rahaa yksityiselle puolelle ja en siis tosiaan tiedä saako sielläkään tuohon testiin kovin helposti lähetettä...??

Sydämen varjoainekuvaus jää liian usein tekemättä. Se on lyhyt ja melko vaivaton asia ja jos se tehtäisiin useammin, monen ihmisen henki olisi säästynyt.
Tätä voi pyytää lääkäriltään ja sen yleensä perustellusta syystä saakin.

Kiinnostava aihe kirjoitti:

Sydämen varjoainekuvaus jää liian usein tekemättä. Se on lyhyt ja melko vaivaton asia ja jos se tehtäisiin useammin, monen ihmisen henki olisi säästynyt.
Tätä voi pyytää lääkäriltään ja sen yleensä perustellusta syystä saakin.

Eiköhän sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tehdä lähinnä aiheesta. Sydäninfarktia sairastaville tutkimus tehdään lähes aina ellei ole estettä tai tutkimuksesta ei katsota olevan hyötyä kokonaistilanne huomioiden. Sepelvaltimotaudin selvittelynä voidaan tehdä rasituskoe jotta voidaan arvioida onko tautia ja että mikä on vaikeusaste. Jatkotutkimus on sitten varjoainekuvaus mutta tiukassa oireistossa voidaan tämä tehdä suoraankin.

Turhan päiten ei sepelvaltimoita kuvata kun se on resurssikysymys ja toisaalta tutkimukseen sisältyy pieni vaara (mm. varjoaine on munuaistoksista, sepelvaltimoon voi huonolla tuurilla tulla reikä tai suoni tukkeutua). Omilla rahoillaan saa tietysti tutkimuksen edullisesti yksityisiltä lääkäriasemilta.

Hyväkuntoinen urheilijan ei luulisi sairastavan sepelvaltimotautia lainkaan mutta heillä oirekuva voi olla pettävä kunnon ollessa jo alunperin hyvä niin ettei taudin vaikeutumista välttämättä havaita niin helposti. Toisaalta rasituskoe kovalla rasituksella ilman sydänoireita tai ekg-muutoksia luulisi olevan melkoisen hyvä vakuutus maratonia varten. Kaikkia harrastelijamaratoonareita ei varmasti voida lähettää varjoainekuvaukseen vai mitä?

Yksi vaan. kirjoitti:

Eiköhän sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tehdä lähinnä aiheesta. Sydäninfarktia sairastaville tutkimus tehdään lähes aina ellei ole estettä tai tutkimuksesta ei katsota olevan hyötyä kokonaistilanne huomioiden. Sepelvaltimotaudin selvittelynä voidaan tehdä rasituskoe jotta voidaan arvioida onko tautia ja että mikä on vaikeusaste. Jatkotutkimus on sitten varjoainekuvaus mutta tiukassa oireistossa voidaan tämä tehdä suoraankin.

Turhan päiten ei sepelvaltimoita kuvata kun se on resurssikysymys ja toisaalta tutkimukseen sisältyy pieni vaara (mm. varjoaine on munuaistoksista, sepelvaltimoon voi huonolla tuurilla tulla reikä tai suoni tukkeutua). Omilla rahoillaan saa tietysti tutkimuksen edullisesti yksityisiltä lääkäriasemilta.

Hyväkuntoinen urheilijan ei luulisi sairastavan sepelvaltimotautia lainkaan mutta heillä oirekuva voi olla pettävä kunnon ollessa jo alunperin hyvä niin ettei taudin vaikeutumista välttämättä havaita niin helposti. Toisaalta rasituskoe kovalla rasituksella ilman sydänoireita tai ekg-muutoksia luulisi olevan melkoisen hyvä vakuutus maratonia varten. Kaikkia harrastelijamaratoonareita ei varmasti voida lähettää varjoainekuvaukseen vai mitä?

Onko se sitten niin, että tällä hyväkuntoisella urheilijalla on suurempi vaara, että sairaus ei näy rasitustestissä
ja onko testi luotettavampi siis rapakuntoisella tyypillä?

Mulla ainakin oli lääkärin mielestä vaan huono kunto ja tuossa testissä olikin tosiaan kova tekeminen. Lopussa en meinnanut pystyä enää kunnolla polkemaan vaadittavaa vauhtia, mutta ei havaittu siis yhtään mitään poikkeavaa, (ei ainakaan lääkäri sanonut mitään).

Yksi vaan. kirjoitti:

Eiköhän sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset tehdä lähinnä aiheesta. Sydäninfarktia sairastaville tutkimus tehdään lähes aina ellei ole estettä tai tutkimuksesta ei katsota olevan hyötyä kokonaistilanne huomioiden. Sepelvaltimotaudin selvittelynä voidaan tehdä rasituskoe jotta voidaan arvioida onko tautia ja että mikä on vaikeusaste. Jatkotutkimus on sitten varjoainekuvaus mutta tiukassa oireistossa voidaan tämä tehdä suoraankin.

Turhan päiten ei sepelvaltimoita kuvata kun se on resurssikysymys ja toisaalta tutkimukseen sisältyy pieni vaara (mm. varjoaine on munuaistoksista, sepelvaltimoon voi huonolla tuurilla tulla reikä tai suoni tukkeutua). Omilla rahoillaan saa tietysti tutkimuksen edullisesti yksityisiltä lääkäriasemilta.

Hyväkuntoinen urheilijan ei luulisi sairastavan sepelvaltimotautia lainkaan mutta heillä oirekuva voi olla pettävä kunnon ollessa jo alunperin hyvä niin ettei taudin vaikeutumista välttämättä havaita niin helposti. Toisaalta rasituskoe kovalla rasituksella ilman sydänoireita tai ekg-muutoksia luulisi olevan melkoisen hyvä vakuutus maratonia varten. Kaikkia harrastelijamaratoonareita ei varmasti voida lähettää varjoainekuvaukseen vai mitä?

on hälyttävää ja todennäkoisin oirekuva.Että jos et ole lihava tai huonokuntoinen ja käyt lenkillä .Jos lenkilläsi on mäki,rappuset tms.niin vuosien kuluessa kuntosi on huonompi ,vaikka kuljet saman esim. mäen joka kerta ja olet päässyt aijemmin senhyvin.Siis kunto huononee vaikka sen pitäisi parantua.

: ( kirjoitti:

No, miksi lääkärit sitten luottavat tuohon testiin?

Ja miten sinne varjoainekuvaukseen muka sitten pääsee?
Olen saanut ymmärtää, että se tehdään vasta siinä vaiheessa, kun tuossa polkupyörätestissä näkyy jotain.
On myös kuulemma omat riskinsäkin tuossa kuvauksessa ja olen kuullut, että ihan pelkästään varmuuden vuoksi sitä ei tehdä,
sellaisille henkilöille, jotka ainoastaan itse epäilevät jotain.

Aika vaikeaa, jos ei ole rahaa yksityiselle puolelle ja en siis tosiaan tiedä saako sielläkään tuohon testiin kovin helposti lähetettä...??

Itse pääsin kuvaukseen ampulanssi vei kysiin klo 15 ja kuvaus tehtiin 20.30, ihan kääkäri pyysi tätä saako tehdä, ja se tehtiin ilman mitään sen kummempia juttuja, mulla ei rasitustesti näyttänyt yhtään mitään poljennassa, kyllä aika helposti saa lähetteen omaltakin lääkäriltä kuvaukseen keskussairaalaan, varjokuvauksessa olikin 3 suonen tiukka tukos, riskit ovat hyvin vähäiset 1 % tai sinne päin, itse potilas on suurempi riskialtis jos ei pääse kuvaukseen, päivällä tehdään kuvaus kädestä menemällä sisään, ja ilta yö aikaan jalkasuonen kautta, aika kivuton operaatio oli.

leikattu kirjoitti:

Itse pääsin kuvaukseen ampulanssi vei kysiin klo 15 ja kuvaus tehtiin 20.30, ihan kääkäri pyysi tätä saako tehdä, ja se tehtiin ilman mitään sen kummempia juttuja, mulla ei rasitustesti näyttänyt yhtään mitään poljennassa, kyllä aika helposti saa lähetteen omaltakin lääkäriltä kuvaukseen keskussairaalaan, varjokuvauksessa olikin 3 suonen tiukka tukos, riskit ovat hyvin vähäiset 1 % tai sinne päin, itse potilas on suurempi riskialtis jos ei pääse kuvaukseen, päivällä tehdään kuvaus kädestä menemällä sisään, ja ilta yö aikaan jalkasuonen kautta, aika kivuton operaatio oli.

Kuten yllä ohitusleikattu kirjoitti niin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus järjestyi KYS:issä päivystysaikana muutaman tunnin kuluessa ja löydöten perusteella myös leikkaus. Jos ambulanssi vie niin voisi olettaa että oireita on ja lisäksi ilmeisesti ekg:ssa muutoksia ja/tai sydänentsyymipäästö. Akuutisti sydäninfarktiin sairastuneet hoidetaan kiireellisesti niin kuin pitääkin.

Kuitenkaan tuskin kaikkia rintakipuoireisille voidaan koskaan järjestää varjoainekuvausta päivystyksellisesti tai muulla aikataululla jos perustutkimuksissa ei löydy sepelvaltimotaudin viitettä ja riskiprofiili viittaa tähän.

Riskiryhmään kuuluvat tietenkin ennen kaikkea ylipainoiset, tupakoivat, vähän liikkuvat miehet jo keski-iässä ja erityisesti diabeetikot. Ongelma taitaa vaan olla se että rintakipuilevan oireet saattavat olla niin epämääräiset vaikka lievän hengenahdistuksen muodossa niin että aloitetaan astmalääkitys kun pitäisi aloittaa nitrot.

Vanha+ketju+mutta+kirjoitan+kokemukseni..+Sydän+varjoaine+kuvattiin+lokakuussa+-17.+Löydös+kolmessa+suonessa+40%+ahtauma....+Kaksi+lääkäriä+pitivät+palaverin+ja+totesivat,+mitään+ei+tehdä+tässä+vaiheessa.+Eli+kotiin+kasvamaan....+Olo+on+kuin+löysässä+hirressä+odottelisi+mitä+tuleman+pitää.++Uuvun+pienissäkin+rasituksissa.+Muutaman+kerran+nitroon+turvautunut+ja+auttoi.+Ikää+57+vuotta.+Työvuosia+takana+42+vuotta...

Korjaus+edelliseen.+Neljässä+suonessa+40%+ahtauma...+Itse+pääsin+varjoainekuvaukseen+kun+sydän+alkoi+oireilemaan+pitkittyneen+ja+rankan+myyräkuumeen+aikana.....

Miten mittavia ahtaumia sinulla oli, siis prosenteissa..