ja menettää vapautta
nykki niin paljon kaikkia asioita hoidettavana ja jäi kaikki kaverit näkemättä ystävänpäivänä vaan koska... no niin
just tuota se olis suhde. Sitois järjestelemään elämää jonkun toisen mukaan myös
pelottava ajatus, että makaisin jossai sohvalla muijan kanssa kattomassa teeveetä, tasatuloisessa duunissa, kavereita näkee aina joskus. Olla aloillaan, kuivua kasaan, hidas kuolema.
mut ehkä jos tulee joku vastaan jolla on samallaisia tarpeita tehdä asioita
sitä tiedostaa että kaikki kaverit sun muut tahtois varmasti nähdä mut enemmän sitoutuneena porukoihin kun aina on jotain miten pitää itteään pois siteistä, etäällä vaikka on sisäpiirissä. Ja varmasti ois kiva että mulla olis, tämä muija. Ihan mun tyyppiä sillai toisaalta, todella mukava.
Mutta kun mulle tämä ei riitä. Mulla on halu myydä ihan kaikki, kadota ulkomaille johkin, elää siellä ja noh... sit ehkä tulla joskus takaisin. En vaan tiedä vielä miten sen käytännössä toteuttaa
Koska olen tarpeen mukaan selviytyvää tyyppiä, osaan soveltaa tyhjästä asioita ja tosi spontaani. Ratkoa ongelmia, kun on pakko, painetta ja vähän aikaa...
Kaikelle sille vaan ei ole tälläsessä helpossa elämässä käyttöä. en pääse toteuttamaan sitä todellista minää
Mut tällä hetkellä olen todella pidättyväinen koska nämä ajatukset on aika vaikeita. Mun pitäis valita joko oma napa, teen mitä tahdon, täyttää näitä tarpeita. Tai ihmiset ystävät ja elämä heidän kanssaan, lopettaa sooloilut ja tulla osaksi laumaa.
tiedän joka tapauksessa että rakastan kaikkia ja kaikki rakastaa minua, mitä ikinä käykään
ehkä nämä halut katoaa kohta luonnollisesti... ehkä... ehkä mä vaan pitkitän päätöstä ja teen jotain kuitenkin
ihmiset lukee toisista jos on jotenkin pidättyväinen, kun pinnan alta paistaa ajoittain kuitenkin se että olis tarjottavaa enemmänkin. Ei osoita välillä kiinnostusta ollenkaan. Ei tahdo syventää välejä vaan katoaa
Pikkuhiljaa eräät on ainakin kai vaan hyväksyneet että sellainen olen, mutta on sille syykin ja se on tämä. Tämä on minun, kammottava salaisuuteni
mutta mun pitäis päättää, tänään.. taas kuten joka kerta kun näyttää siltä että jonkun muijan kanssa näyttää menevän ihan tarpeeksi hyvin
nykki niin paljon kaikkia asioita hoidettavana ja jäi kaikki kaverit näkemättä ystävänpäivänä vaan koska... no niin
just tuota se olis suhde. Sitois järjestelemään elämää jonkun toisen mukaan myös
pelottava ajatus, että makaisin jossai sohvalla muijan kanssa kattomassa teeveetä, tasatuloisessa duunissa, kavereita näkee aina joskus. Olla aloillaan, kuivua kasaan, hidas kuolema.
mut ehkä jos tulee joku vastaan jolla on samallaisia tarpeita tehdä asioita
sitä tiedostaa että kaikki kaverit sun muut tahtois varmasti nähdä mut enemmän sitoutuneena porukoihin kun aina on jotain miten pitää itteään pois siteistä, etäällä vaikka on sisäpiirissä. Ja varmasti ois kiva että mulla olis, tämä muija. Ihan mun tyyppiä sillai toisaalta, todella mukava.
Mutta kun mulle tämä ei riitä. Mulla on halu myydä ihan kaikki, kadota ulkomaille johkin, elää siellä ja noh... sit ehkä tulla joskus takaisin. En vaan tiedä vielä miten sen käytännössä toteuttaa
Koska olen tarpeen mukaan selviytyvää tyyppiä, osaan soveltaa tyhjästä asioita ja tosi spontaani. Ratkoa ongelmia, kun on pakko, painetta ja vähän aikaa...
Kaikelle sille vaan ei ole tälläsessä helpossa elämässä käyttöä. en pääse toteuttamaan sitä todellista minää
Mut tällä hetkellä olen todella pidättyväinen koska nämä ajatukset on aika vaikeita. Mun pitäis valita joko oma napa, teen mitä tahdon, täyttää näitä tarpeita. Tai ihmiset ystävät ja elämä heidän kanssaan, lopettaa sooloilut ja tulla osaksi laumaa.
tiedän joka tapauksessa että rakastan kaikkia ja kaikki rakastaa minua, mitä ikinä käykään
ehkä nämä halut katoaa kohta luonnollisesti... ehkä... ehkä mä vaan pitkitän päätöstä ja teen jotain kuitenkin
ihmiset lukee toisista jos on jotenkin pidättyväinen, kun pinnan alta paistaa ajoittain kuitenkin se että olis tarjottavaa enemmänkin. Ei osoita välillä kiinnostusta ollenkaan. Ei tahdo syventää välejä vaan katoaa
Pikkuhiljaa eräät on ainakin kai vaan hyväksyneet että sellainen olen, mutta on sille syykin ja se on tämä. Tämä on minun, kammottava salaisuuteni
mutta mun pitäis päättää, tänään.. taas kuten joka kerta kun näyttää siltä että jonkun muijan kanssa näyttää menevän ihan tarpeeksi hyvin
Vastaukset 9
Vanhimmat
että sulla on paha olo. En oikein osaa muuten antaa neuvoja, mutta älä ystäviä jätä kenenkään naisen takia. Kukaan nainen ei koskaan tule olemaan ystävien menetyksen arvoinen. Ystävät on niitä, jotka pysyy.. Jos vain annat niiden pysyä.
Ystävä ei velvoita sua mihinkään, ei painosta, antaa sun olla oma itsesi. Ystävät pysyy vaikka menisit minne - vaikka sinne ulkomaillekin. Joku nainen voi alkaa sun elämääsi rajoittamaan ja säätämään, mutta ystävät ei tuollaista tee. Ne hyväksyy sut aina sellaisena kuin olet. Siksi he susta välittävätkin.
Tunnen itsessäni ajoittain noita samoja tunteita, mitä kuvailit. En haluaisi myöskään jumiutua, enkä joutua mihinkään eriöön kenenkään miehen kanssa. Kuitenkin kaipaan sitä kaikkea; läheisyyttä ja toisen seuraa. Kunpa sen saisi vain pysymään aina niin harvinaisena herkkuna ettei siitä haluaisi koskaan päästää irti. Parasta olisi se tunne, kun tietäisi, että toinen odottaa ja on mua varten, mutta ei oltaisi koko aikaa yhdessä. Kummallakin olisi oma vapaus. Se olisi vain se tunne, joka sitoisi meidät yhteen.
se tunne joka sitoisi yhteen vaikka molemmat eläisi omaa elämää on puhdasta mielikuvitusta.
Ihmisten siteet rakentuu ja ylläpidetään käytännössä, ei olettamuksilla, haavekuvilla
ja mullakin sitä mielikuvitusta tosin valitettavasti riittää
ihmisellä se mielikuvitus kulkee samoja ratoja, niin ehkä ne silloin pystyy tekemään niistä haaveistaan ja mielikuvistaan totta.
totta että jos kaks ihmistä on yhtä mieltä siitä mitä heillä on niin eipä sillon toisilla ole siihen paljon sanottavaa. Itse sen määrittelevät
kunhan ny tajuaa jos se on vaan ykspuolista
tarvitaan monissa tapauksissa jotain konkreettista näyttöä siitä yksipuolisuudesta. Tuossakin varmaan hyvä mielikuvitus saa kaiken käännettyä hyväksi. Mutta kai tuokin nyt selväksi tulee niiden kahden ihmisen välillä.. Onhan niillä nyt oltava jonkinlainen todellinenkin ihmissuhde eikä kaikki ole rakennettu vaan niiden kauniiden mielikuvien varaan.. Tai toivon mukaan ainakin.
ystäviä voi pyyttää myös kylään ,ei sun tarvitse luopua mistään ,vaikka nyt alkaisit seukkaan jonkun kanssa,ja ei kai kukaan joka hetki ystävienkään seurassa jaksa olla.
ihan liian vakavaa ajattelua. Kenelle maistuis kalja?
"--kun aina on jotain miten pitää itteään pois siteistä, etäällä vaikka on sisäpiirissä. -- Mulla on halu myydä ihan kaikki, kadota ulkomaille johkin, elää siellä ja noh... sit ehkä tulla joskus takaisin. En vaan tiedä vielä miten sen käytännössä toteuttaa--"
Rakkaus pelastaa sut joskus ja lakkaat pakenemasta.
muuta pois jos se sut onneliseksi tekee, ei tässä olla ketään suhteeseen pakottamassa. ....
aivan sama pidätkö mua tyhmänä olet romuna sarin takia, et mun kyllä sen haistaa kilometrien päähän. jotten ei kiitos en todellakaan noin halvalla edes lähde juttuun mukaan
enkä todellakaan rupee olemaan kakkos nainen
älä edes kuvittele että rupeen joksikin väli lämmittäjäksi sen voit täysin unohtaa
no mut elämä se mullakin jatkuu ...
älä edes kuvittele että jään sun perään ruikuttamaan mullakin on sentään on oma elämä
mut onnea valitsemallane tiellä :)