Lueskelin lehteä jossa puhutaan kukkien merkityksestä jos niitä saa.
Moniko teistä tietää mitä merkitsee lukumäärät, värit ja kukat?
Minä ainakin joutuisin lunttaamaan, eikä tämä lehden juttu ole täydellinen.
Moniko teistä miehistä ajattelee ostaessaan naiselle kukkia mitä ne kertoo. Tykkäättekö itse saada kukkia ja ajatteleeko naiset ostaessaan miehille mitä nämä kukat kertoo.
Tiedän pikkupoikiakin jotka tykkää saada kukkia päivillään.
Moniko teistä tietää mitä merkitsee lukumäärät, värit ja kukat?
Minä ainakin joutuisin lunttaamaan, eikä tämä lehden juttu ole täydellinen.
Moniko teistä miehistä ajattelee ostaessaan naiselle kukkia mitä ne kertoo. Tykkäättekö itse saada kukkia ja ajatteleeko naiset ostaessaan miehille mitä nämä kukat kertoo.
Tiedän pikkupoikiakin jotka tykkää saada kukkia päivillään.
Vastaukset 73
Vanhimmat
hyvässä tallessa (jossain piilossa)kopio jossa kerrotaan kukkasien määrän ja värin tarkoitukset.
Olen joskus saanut tiedot kukkakaupasta.
En nyt muista, yksi ruusu, oliko ihminen tärkeä, rakas.
tämän lehden mukaan on : olet kaikkeni.
13 on tässäkin huono luku; vihaan ja halveksin sinua.
Sitten on tietysti vielä värit ja kaikki mikä merkitsee.
Varsinkin naisten kohdalla, ettei anna väärää singnaalia. Tummanpunaisia ruusuja en osta kun varmoille sukulaisille ja huononäköisille vanhemmille naisille. Onhan sitten se jokin tilanne, mutta viime aikoina ei ole sen vuoksi tarvinnut ruusuja ostella, joo.
Siinä ei tarvitse miettiä lukumääriä ja värejä, kun ajattelee, mitä itse vastaavassa tilanteessa haluaisi saada.
Minä saan kukkia aika usein, siihen on syynsä, mutta ei siinä mitään, minä panen ne keittiön pöydälle, siinä ne antajastaan muistuttaa.
eniten merkitsee se että saa kukkia kun se lukumäärä.
Tykkään monivärisistä kimpuista ja aina silloin tällöin itselleni ostan niitä.
Mielelläni itse ostan niitä myös miehille.
eipä ole tullut syynättyäkään niitä sillä silmällä, olen kyllä kuullut niiden merkkikielestä.
Saan niin harvoin kukkia, ettei niiden värillä ole ollut merkitystä, iloinnut vain niistä olen - ei värillä väliä, kuhan on kukkia..
niillä oli oikea salakieli, jos oli varattu rouva ja nuori mies toi tiettyjä kukkia, se tarkoitti piip piip piip illankoitteessa huoneesasi!
siis on olemassa piip piip -kukkiakin, eipä tullut elettyä ..
"turhaan tätäkään päivää"..aina oppii jotain uutta :)
hauskasti kun laitoin tämän aloituksen, jo kohta tuli naapurin emäntä kysymään kun olivat lähdössä puutarhalta multaa hakemaan; Lähdetkö mukaan niin ei tarvi raahata kaupasta käsin.
Mullanvaihto puuhiin pääsee.
Ostin kyllä sieltä yhden viherkukan samalla, nukkumatin kun edellinen kuoli.
Kasvien kanssa on kiva touhuta.
Itse kun ostaa saa varmasti :)
piip piip :)))))
niin tulikin hi hi hi hiiii
lahjatavara-, kirja-, ja kultaliikkeet, sekä puutarhat ovat minulle/kin niitä ostos paikkoja, joihin ei pitäisi eksyä, ainakaan rahapussin kanssa :/
tuolla oli kaikkea mahdollista mitä olis ollut kiva ostaa, mutta sinne jätin, paitsi sen nukkumatin.
Mun mielest on ittestään selvää naiselle se että jos mies tuo kukkia,se on merkittävä teko.
Jos nainen alkaa laskemaan ja syynäämään niit yrttejä se on saivartelua ja sellanen nainen ei kukkia tarviikkaan.
mutta kun kaikesta maailmassa tehdään sellaista mitä voi analysoida tavalla tai toisella.
No joh... se toi mulle tollaisia kukkia, ton värisiä ja noin monta nyt se meinaa sitä.
Harvemmin olen oikeasti nähnyt ihmisten muuta kuin ihailevan.
Joten ole huoleti vaan.
toki on oma kielensä. Jotkut tietävät, toiset eivät. Meinasin ostaa kullanmurulle nättejä valkoisia "kalla"- nimisiä yrttejä. Kukkakauppias viisaampaana:"Ei niitä, ne ovat kuoleman kukkia. Viedään haudalle. Jos tykkäät siitä, ota punaisia ruusuja tai jos hyvästellä meinaat, ota "keltaruusuja preerian ja ratsasta auringon nousuun".
Jo pienenä opittiin laskemaan päivänkakkarasta, "rakstaa", "ei" ja jos se se jäi ei-puolelle, äkkiä yksi terälehti pois. Sitten vasta yrtti sille saparopäälle, jotta pusu poskelle.
en oikein valkosista kukista pidä ollenkaan, mulle tulee kaikista kuolema mieleen.
Kauniita ovat kyllä värikkäiden joukossa, mutta yksittäin ei.
Katselin taas tuolla puutarhalla kun siellä oli viirivehka ja se tekee valkoisen kukan niin en tykännyt siitä.
Päivänkakkara on kyllä ollut se rakastaa, ei rakasta ja valehteli mulle mokoma; ei se rakastanu ;(( kun jotain toista.
Mutta sellaista se on nuoruus. Tänä päivänä kun näin niin aattelin Onneks ei :))
valkoisia ruusuja eritoten. En ole koskaan ajatellut että, se olisi joku kuolemankukka;)
Tuolla keittiönpöydällä, nyt yksi valkoinen ruusu, kapeassa maljakossa. Sitä vaan vähän ihmettelen että, miksiköhän ei aukea...mies tuolta Tallinnasta osti..viikonpäivät nyt on ollut vaasissa ja vieläkin nupussa..käsitteelökön ne kukat siellä jollakin aineella?
t.friidu
kuumaa vettä sille, kun kuorii sitä vartta ja laittaa ihan kuumaa vaikka kiehuvaa siitä ruusut tykkää.
Ja toisaalta ne tykkää olla viileässä esim. yön ajan ja aamulla taas kuumaa vettä.
Sokeri on kans hyvää jos ei oo niitä kaupan pusseja.
Onneks kaikille on kaikenvärisiä kukkia. Monet tykkää valkosista mulla vaan on joku tunne etten yksin niistä tykkää.
joskus, aikaisemminkin käynyt niin että, tuolta Tallinnasta kun kukkia ostaa niin, jostain syystä ne ei aukene.
Kyllä, minä myös ihan tummanpunaisista (vanhanpunaisesta) ruusuista tykkään..nyt on pitkään vaan tuo valkoinen ruusu jostain syystä se mielikukka ollut pitkään...toinen on tuo neilikka joka on vaaleapunainen...ja orkidea aina tietty...
tsau;
t.friidu
http://personal.inet.fi/private/merja.heikkila/kukkienkieli.htm
se oli kaikki ja vielä vähän enemmän.
Ihmeellinen on tietokoneen maailma..)
...ihania. Isoja ruukkukukkia on koti pullollaan. Vähä liikaakin. Leikkokukkia ostan itse itselleni ja teen niistä asetelmia. Tökkään niitä semmoseen "siiliin", että pysyvät juuri siinä asennossa, kuin haluan niiden olevan. Semmonen "siili" on hyvä, kun vaasina voi käyttää hyvin matalaakin vaasia.
Edesmennyt mieheni hemmotteli mut ihan pilalle, toi vähän väliä kimpun kukkia. Kukkia antaessaan teki siitä suorastaan näytöksen :) Sulosanojen saattelemana, äänensävyt sopivaksi viritettynä ja heittelemällä suukkoja mihin milloinkin, sai koko antamistilanteen näyttämään hassuakin hassummalta. Mutta ihanalta.
Nykyään en saa pahemmin kukkia, No oppilaat kyllä antavat jouluisin ja keväisin.
Kukkien kielestä en ymmärrä mitään, enkä oo semmosia miettinyt.
Muovikukkia inhoan.
yleensäkään ei ole mun juttu, eikä kuivakukat.
Kyllä sun miehes on osannut. Ja osaahan ne jos haluaa,
Mulla on kanssa nyt mullan vaihto edessä ja kohta kaikki voi taas hyvin.
Mulla lun on viidakko viherkasveista.
Jotkut jotka on käynyt ei tykkää näkee ilmeistä mutta, ei sillä väliä minähän täällä asun.
...jokainen tekee oman kodin just semmosen, että itse siellä viihtyy.
Mulla on kans viidakko olohuoneessa. Isoja kattoon asti ulottuvia palmuja on monta ja puskamaisia "pensaita", tuomassa vihreyttä sille "tasolle".
Iso akvaario, siinäkin erilaisia kasveja paljon. Tuo sopivaa kosteutta, että kukat tykkää.
Mun pitäis myös vaihtaa multia, mutta se on työlästä, että oon sitä hommaa siirrellyt aina seuraavaan päivään.
Ens viikko vielä töitä ja sitten alkaa hiihtoloma, sitten on pakko ruveta multien kanssa uurastelemaan.
Ulkona rupes aurinko heittelemään säteitään oikein olan takaa. Mietin tässä, että josko lähtisin pihalle.
Sunnuntai päivää täältä pilivipoutaaselta pohojanmaalta.
Kyllä kukat nättiä on silimälle. Se on vaan harvanlaasehen ku niitä ostetuksi tuloo. Se on sellaasta meillä yksinääsillä ukoilla, varsinki jos ny ei oo mitään juhulia tieroos niin eipä tuu ajatelluksi sellaasia hankintoja. Tiitu kulta varmahan söisi niitä kyllä mielelläänsä. Vaikka on täs minulla tuallaasia viherkasvia kasvamas, niin ei Tiitu niihin oo koskenu. Tiitu tietää ku on neuvottu notta ne on koristeita ja tarkootettu silimäänilooksi, ei niihin saa koskia.
Joulun aikahan ostin joulukukkia oikeen heti palijon, ku oon tavannu käyrä henkilökohtaasesti viemäs korijaamoasiakkailleni sellaaset pienenä joulumuistamisena itte kunkin kotia kiitokseksi vuoren aikana teheryystä yhteestyöstä. Siinä samoolla oon saanu toivottaa joulurauhaa jokaasehen kotihin.
Kyllä mä aika köppäänen oon nuiren kukkien kans. En tierä niiren nimiäkään mitä ovat, sellaasia pitkänhuiskeeta roitikoota. Kyllä mä oon kevät-talavisin niihin multia vaihrellu, aina silloon ku pojan vaimoo on puhelimes muistuttanu.
Kyllä mä mieluummin ostaasin vaikka automaalia sillä rahalla mikä kukkihin menöö,hih. Siinä Päätaloon elokuvas se Hermanni ei voinu sietää tuvanklasiilla kukkia lainkaan, sanoo notta ne peittää näkykyvyyren. Uhkaali jotta hän nakkaa ne kasvatit tunkiolle.
Kuinka Sä Heikunkeikku et muovikukkia voi sietää??
Nehän oliis kaikiista heleppohoitoosempia ja aina telliis,hih.
terv. seppä ja pieni Tiitu täältä kotoa.
on mulla ollut aina mietinnässä, pitäis vaan olla tilaa enemmän.
Joka paikassa on jotakin nyt kun on tämä tietokone, se vei viimesenkin akvaarion paikan.
pohojanmaalle, vaikka Heikullen viestisi laitoit niin tuli mieleen että jos ostat sitä värikästä automaalia niin voithan autoihin kauniita kukkia maalata, vois asiakkaat tykätä ja sulla olis jono kohta siellä korjaamolla.
Vaikka varmaan se on nytkin.
On akvaario, siinä kaloja yksi ja on liki KOLMEKYMMENTÄ vuotta vanha! Ja jos kuitenki sorrut, osta ainakin 120 litran, ei tarvitse vaihtaa niin usein vettä.
haluaisin vielä merivesiakvaarion ja merihevosia, en edes tiedä saako niitä.
on neito jo kauan kaivannut hiuksiinsa sisävesien Lumpeenkukkaseppelettä.
Minä sen osaisin teettää.
Osaisin tehdä.
sie kun mie alan jauhamaan oikein kunnon kahvia ja sitä nautiskelen tuolla omassa viidakossani niin jo aattelet että pääsispä sinne merien taakke nauttimaan.
Aava ulappa ympärillä ja viidakko ja hyvin jauhettu kahvi...
ja onnistuis se minultakin, ei ehkä kauniiina mutta tunteella.
Mutta mikä parasta, ei haisisi mädänneelle levälle.
Auringolle vain.
kukkaseppeleen teko täälläkin ja sen voi tehdä mistä vaan.
Lumpeita katselen ja todella nautin niiden kauneudesta 200 metriä ulko-ovelta joka kesä.
tänään ojentaisin jollekin eilisen kunniaksi / muistoksi.
Myöhästynyttä ystävänpäivää kaikille.
kaunis on kukka.
että ne ovat kauniita, en siksi, että niillä olisi jotakin asiaa. Jos annan kukkia jollekin toiselle, en vihjaile niillä mitään, kuvittelen vain saajan pitävän niistä.
minä uskon jopa kukkien puhuvan ja ymmärtävän.
Joskus ne ihan ryhtiään nostavat kun niitä kehuu ja puolestaan jos moittii alkavat masentuneilta näyttämään.
Mutta kauneuden ja väriloison takia leikkokukkia ostan.
Värit on muutenkin tärkeitä minulle, kaikenlaiset värit.
..koska naisilla on joku ihme uskonto, jonka mukaan kukkien lukumäärällä ja värillä on joku naurettava merkitys. Yhden keran ostin kymmenen keltaista ruusua naiselle, sanoi ettei paritonta määrää saa ostaa ja että keltainen ruusu on ylioppilasruusu. Missä niin lukee? Ei ainakan Raamatussa.
naisille kannatakaan ostaa, mulle vaan:)
Mä en laske koska nautin niistä on niitä yks tai kolmetoista joka on tässäkin asiassa paha luku.
Mä vaan luin ton jutun lehdestä ja siksi kyselin, oikeasti en ole koskaan muuta kun nauttinu kun mulle kukkia tuodaan.
kaipauksen väri, etkös tiennyt sitä?
Olen kuullut keltaisista kukista niin monta sanontaa eli höpöä on kukkaiskieli. On kuulemma hyljätyn väri, on rakkauden väri, on muutoksen väri jne...
Eikös myös sanota, että jos mies tuo naiselle kukkia, niin naiset heti epäilee, et ukko tehnyt syrjähypyn?
Toki minäkin naisena haluan kukkia ja pakko myöntää et nirppanokkakin olen sen suhteen mitä kukkia saan.
...ruusut olis parree lähettää Interfloran kautta, kaipauksella, etäältä? Vieläköhän sellainen systeemi muuten toimii, tämä Interflora? Eli kukkia toiselle paikkakunnalle vaikkapa ihan tuntemattomalle ihmiselle?
...ruusuja vaimolleen, kun meillä venähti töiden jälkeinen kaljoittelu vähän pitkäksi. Ison puskan kaveri ostikin, vei sen vaimolleen, joka heitti sen oitis ikkunasta ulos. Sen jälkeen kaveri ei ole vaimolleen kukkia ostanut. Siitä on nyt 25 vuotta. Vaimonsa muisteli sitä pari viikkoa sitten...
laita vaan tulemaan, joku oikein nätti puska:)
systeemi vielä toimii sillä sain ruusuja sellaisen välityksellä viime syksynä.
lapsuudestani.
Oli äitienpäivän aatto. Isä tuli kotiin, tapansa mukaan hiemen ohranjyvä silmässään, ja kainalossa oli komea, oudonvärinen hortensia.
Hieman se kummastutti, kun muut äidät saivat ruusuja.
Kauan kesti kukka, kai se oli rakkaudella annettu.
työkaveri väitti sitä kateuden väriksi kun mulla oli kirkkaan keltanen huppari, luulen että se oli kateellinen siitä ;) ja tässä mun lehdessä sanotaan; keltainen liitetään iloon, onnellisuuteen ja huumoriin.
Keittiöissä vaitetään keltaisen lisäävän ruokahalua.
sekaannuin vain keskusteluun ja väittämääsi keltaisesta ja ylioppilasruusuista.
Toinen fakta kukkia nimenomaan täytyy olla aina pariton luku.
uskon täysin sydämin jos rakkaudella kukkia antaa niin ne kestää.
Mutta jos on koiruuksia mielessä niin paha on kukkienkin olla.
jös näin on.
Kertoiko väittämä että nälkä kasvaa syödessä?
Eikös vihreä olekaan kateuden väri?
kun muutaman kerran eräskin isäntä vei ruukkuruusun vaimolleen äitienpäivänä, tuli kuskin kyyvvissä "pikkusievässä" ja mutkan kautta; kyllä lensi ruukkuruusu etäs..:))
väristä kerrontaan - mulla tulee sellainen sarvipäinen mieleen jolla hiilihanko kädessä?
Sinä et tykännyt enkä minäkään osta niitä muille kuin tyttärelleni.
Itselläni on nytkin lukemattomin kukin kukkivia valkoisia santpaulioita.
Muutenkin ostan itselleni usein valkoisia, koska ne on niin kauniita.
Tulpaanit taas oranssina.
Se on kyllä jännä , tietyiltä ihmisiltä saadut kukat kestää niin pitkään kauniina.
Mummoni sanoi, tekokukia unohdetun kukiksi ja se on kyllä totta.
Mitenkähän pokka pitäisi, jos joku toisi kimpun tekoruusuja?
Minä olisin onnellinen , valkoisista kalloista, niistä kauniinpaa ei ole.
..."eräskin isäntä" lähisukua :)
minulla oli aikoinaan yli kaksi viikkoa, koko ajan vain kaunistuen.
Sain yhdeltä parhaimmalta ystävältäni viisi ihanaa vaaleanpunaista ruusua konfirmaation yhteydessä.
Lähdettiin maalle, niin saivat jäädä kotiin maljakkoon, lie kuinka kauan vielä kukoistivat.
..kun tulin kerran puolen vuoden komennukselta kotiin. Vaimo oli muuttanut pois. Lappu pöydällä jossa uusi osoite: "Saat muuttaa perässä, mutta sitä p-leen kaktusta ja punaista sohvaryhmää et tuo mukanasi!" Hänellä oli erikoinen huumorintaju...
voi aina keskustella ja kun uskomuksillakin on omat ajatuksensa.
Se nainen on sellainen ettei mikään sille kelpaa, tietää kaiken.
Mustakin on sille valkonen jos niin päättää.
Punainen kuvaa energiaa, intohimoa, rohkeutta ja itsevarmuutta.
Ilmankos mulla nyt 50 on kaikkea tumman ja vahvan punaista ympärillä.
sitten ostettu tumman punainen divaani ja vanhat pojat on kivoja, että silleen ne menee ristiin naistenkin maut ;))
olimme silloin kylässä miehen sukulaistalossa (mummola), ja satuimme noitten tapahtumien polttopisteeseen..
JA huom. pitää olla tarkkana kelle känniselle kärsiin viskellä..
mulle kerran muovi kukan vaikka ties miten sen käy, se oli sen mielestä nätti. Ei se mulla esillä ollut kun pari päivää huh huh.
Mutta jos on allerginen niin onhan se vaihtoehto, paha mennä sanomaan mitään.
Tulppaanit kukkii yli niin äkkiä että siksi en välitä niistä.
Moniväriset sekakimput on musta kauniita.
Ja onhan ruusut tietysti.
tekokukissa on?
En pidä oikeista kukista huonetiloissa mutta kesällä innostun liikaakin kukkien kanssa.
Eikös jokaisen oma asia millaisilla kotinsa sisustaa?
..pelargonioita, kun luuli, että minun kukkani ovat tekokukkia. Enpä viitsinyt vanhaa ihmistä ojentaa. Ajattelin: Mitähän ennakkoasenteita minulla mahtaa olla..?
tykkää tekokukista enkä kuivakukista mutta eihän minun mielipiteeni mikään totuus muiden elämästä ole.
On aivan sama miten muut kotinsa koristaa.
Sisareni toikin sen muovikukan minulle ja sanoi heti että saat heittää pois kun tiedän ettet tykkää.
kokeili kerran yks mies ja sanoi että ei noi olla aitoja kun on niin hyvän näkösiä.
Mutta musta ne on hyvännäkösiä just siks kun ne on aitoja ja rakkaudella hoidettu.
Ei sen tarvi olla ennakkoasenne jos ei heti kaikkeen uuteen mene mukaan.
Annapas pikaohjeet, kuinka saan kiinanruusun menstymään? Pari kertaa olen kokeillut, kai liikaa kastelin?
..tämmöisistä puhuta. Onko tämä jonkun suomalaisen uskonlahkon oppia vai ihanko yleismaailmallista julistusta? Miksi pariton? Parittomuus merkitsee parittomuutta. Minä haluan muodostaa parin, haluan antaa parillisen määrän.
...en tiedä postilumeroasi...;)
kanssa mullakin on ollut ongelmia.
Kyllähän se vettä aika paljon tarvii mutta mulla tykkää pudottaa kukat liian aikasin.
No valoisa paikka, itä- länsi tai eteläikkuna. Kunnon kastelu, vain pitamullan kuivahtaminen ja kukinta aikaan lannoitus viikoittain. Se tykkää latvomisesta, eli poikki vaan oksia keväällä.
Tässähän tätä ja sitten se rakkaus :))
Mull ei oo punaista divaanii :((((
Tokihan horsmista tykkään. Aika usein ostan kukkia ja ruokapöydälle ne laitan. En taida täysin selvillä olla kukkien symboliikasta ja lajien, värien tai lukumäärien merkityksestä. Kukat on kliffoja antaa ja saada.