Sanokaas minkä lämmönlähteen ja minkä jakotavan valitsen, tässä tilanne:
- 400 m2 vanha hirsitalo Pohjois-Savossa, kuutioita noin 1000. Eristeisiin panostetaan paljon, mutta vanhat tuplaikkunat kunnostettuina käytössä.
- Haluaisin säilyttää vanhat lankkulattiat (paksuus 50-60 mm), eli vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa on vähän niin ja näin. Toki lankut voi höylätä ohemmiksikin.
- Puu-uuneja on, mutta en halua olla niiden varassa. Talossa pitää perustalvipäivänä (-15C) pärjätä ilman puiden kantamista.
- Pitää olla mahdollisuus tulevaisuudessa lisätä aurinkoenergialämmitystä.
Pohtimani vaihtoehdot:
1. MLP ja vesikiertoinen systeemi. Kosteisiin tiloihin vesikiertoinen lattialämmitys, muualla pattereilla. Hyvä IV/LTO.
2. PILP/IV lämmittämään tuloilmaa ja vesikiertoisia lattioita, tueksi muutama ILP.
3. Hyvä IV/LTO-kone ja muutama ILP, kosteiden tilojen lattiat sähköllä.
4. MLP ja ilmalämmitys, esim. Lämpö-Iiwari.
5. Onhan niitä toki muitakin. Ehdotuksia?
Vaihtoehto 3 lienee investoinniltaan halvin, mutta mites käyttökustannukset? Vaikea on valita.
-AR
- 400 m2 vanha hirsitalo Pohjois-Savossa, kuutioita noin 1000. Eristeisiin panostetaan paljon, mutta vanhat tuplaikkunat kunnostettuina käytössä.
- Haluaisin säilyttää vanhat lankkulattiat (paksuus 50-60 mm), eli vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa on vähän niin ja näin. Toki lankut voi höylätä ohemmiksikin.
- Puu-uuneja on, mutta en halua olla niiden varassa. Talossa pitää perustalvipäivänä (-15C) pärjätä ilman puiden kantamista.
- Pitää olla mahdollisuus tulevaisuudessa lisätä aurinkoenergialämmitystä.
Pohtimani vaihtoehdot:
1. MLP ja vesikiertoinen systeemi. Kosteisiin tiloihin vesikiertoinen lattialämmitys, muualla pattereilla. Hyvä IV/LTO.
2. PILP/IV lämmittämään tuloilmaa ja vesikiertoisia lattioita, tueksi muutama ILP.
3. Hyvä IV/LTO-kone ja muutama ILP, kosteiden tilojen lattiat sähköllä.
4. MLP ja ilmalämmitys, esim. Lämpö-Iiwari.
5. Onhan niitä toki muitakin. Ehdotuksia?
Vaihtoehto 3 lienee investoinniltaan halvin, mutta mites käyttökustannukset? Vaikea on valita.
-AR
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaikeita valintoja, ei voi muuta sanoa. Eri mielipiteitä tulee varmaan yhtä monta kuin vastauksia.
Jos itselle tekisin, niin valitsisin noista vaihtoehdon numero 1. Ehkä vielä mieluummin laittaisin puukattilan ja ison varaajan sähkövastuksilla pari ilppiä, enkä niinkään panostaisi lto:hon.
Suuri hirsitalo ja lämmönjako pattereilla.
Maalämpö ei ole tehokkaimmillaan, kun jako ei onnistu matalalämpöisellä lattialämmityksellä.
Laittaisin lämmityksen hakkeella.
Laita vaan se patterilämmönjako. Se toimii ihan hyvin myös alemmalla vesilämmöllä, jos laitat isommat patterit. Ennenvanhaan ylimitoitettiin patterit, nykyään tavataan laittaa minimiä, säästetään pikkusen investoinneissa.
Mutta hanki joku asiantuntija joka osaa mitoittaa ne patterit maalämmölle. Älä tee mitoitusta itse eikä ainakaan tällaisten palstojen perusteella.
Jos palaturvetta on saatavilla , ota stokeri.
Peruslämpö toimii kovallakin pakkasella. Ilmasta et saa lämpöä kovalla pakkasella. Siksi ilmasta lämpöä ottavat systeemit ovat pikemminkin lisälämpöä kuin peruslämpöä. Tämä ei ole vika vaan I-järjestelmän perusominaisuus.
Paikkakuntasi vaikuttaa tähän. Pohjois-Savossa on useammin paukkupakkasia kuin rannikolla. Voi olla parempi välttäa ilmalämmitystä, oli sitten ILP tai VILP. Jos otat, hanki sitten iso varaajan vastus joka yksin lämmittää noilla paukkupakkasillakin.
Katso että talosi sähköliittymä kestää tuon lämmityksen vastuksella ja päälle normaali kotitaloussähkö sekä sauna jos on sähkösauna.
Jos asiantuntija laskee että tarvitset 30 asteen pakkasilla vaikka 25 kW lämmitystehon, tarvitset pelkästään lämmitystä varten 3 * 35 A sähköliittymän, jos lasken oikein. Taloussähkölle ei jää varaa.
Maalämpö toimii yhtä hyvin paukkupakkasilla, tosin sekin tarvitsee varavastuksen vikatapauksia varten. Kahdella kompressorilla vältät ylisuuren vastuksen, koska toinen kompressori silloin toimii jos toinen hajoaa.