Typertyneenä luin uutista:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1644055
Uutisen ensimmäinen kappale sai ihoni kananlihalle, mitä teki äiti ??? Odotti rauhallisesti laiturilla kun vasta edellisenä päivänä uimaan oppinut 5-vuotias poika pelastaa pikkusiskoaan. Jos tämä ei ole uutisankka, niin äitiä pitäisi syyttää heitteillejätöstä.
Lieneekö asiassa kuitenkaan lainkaan perää, näin meitä lukijoita huijataan. Voisiko äiti rauhallisesti odotella laiturilla palaako vedestä kumpikaan pienokainen. Jos ko äiti on kirjailijan urallaan suuntautunut lastenkirjallisuuteen, en tule hänen kirjojaan ikinä ostamaan tai edes lainaamaan.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1644055
Uutisen ensimmäinen kappale sai ihoni kananlihalle, mitä teki äiti ??? Odotti rauhallisesti laiturilla kun vasta edellisenä päivänä uimaan oppinut 5-vuotias poika pelastaa pikkusiskoaan. Jos tämä ei ole uutisankka, niin äitiä pitäisi syyttää heitteillejätöstä.
Lieneekö asiassa kuitenkaan lainkaan perää, näin meitä lukijoita huijataan. Voisiko äiti rauhallisesti odotella laiturilla palaako vedestä kumpikaan pienokainen. Jos ko äiti on kirjailijan urallaan suuntautunut lastenkirjallisuuteen, en tule hänen kirjojaan ikinä ostamaan tai edes lainaamaan.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ehkä siinä on jätetty jotain olennaista kertomatta. Vaikea vaan keksiä, että mitä se vois olla. Jos se äiti on vaikka pyörätuolipotilas? Jos ja jos ... sitten tuntuisi oudolta mennä noin pienten kanssa johonkin laiturille, mistä voivat pudota. Ei ymmärrä.
Uskottavuutta ei pystynyt aistimaan lainkaan. Olispa ollut kärpäsenä näkemässä miten kaikki oikeasti tapahtui?
Lapset olivat lähteneet luvatta laiturille ja äiti oli juossut paikalle veljen huutaessa apua, saatuaan siskonsa pinnalle... voisikin sanoa, että onneksi hän hyppäsi siskonsa perään, eikä juossut kotiin hakemaan äitiään heti apuun, sisko olisi hukkunut ennen avun tuloa.
Ajattelevaisuutta kiitos!!!
ajattelin menevän. Äiti oli jossain kauempana tilanteen sattuessa ja vaikka juoksi täysillä heti asian havaittuaan ei ehtinyt laiturille ennen kuin vasta nostamaan siskon ylös kun veli oli hänet jo pinnalle nostanut. On se kumma kun äidit tekevät aina ja joka asiassa kaiken väärin. Siis muut äidit, itsellehän ei koskaan tietysti kenelläkään satu mitään.
omaa uimataidotonta lasta veden lähelle ilman,että silmät pysyisi liimattuna pienokaisessa.
Kersana pelastin kerran n.2-3v tytön hukkumiselta,koska äiti oli hetkeksi kiinnittänyt huomionsa johonkin muuhum.Tyttö oli mennyt kaislikkoon hakemaan vettä ja siinä kun on äkkisyvää kaikki varmaan tietää mikä se lopputulos oli.
Hienoa jos sinä olet täydellinen ihminen joka pystyy aina ja kaikissa tilanteissa seuraamaan lapsiensa toimia vaikka mitä tapahtuisi. Ei haittaa vaikka ruoka palaisi pohjaan, puhelin soisi toisessa huoneessa, vanha äiti kaatuisi portaissa tai koira karkaisi ulos ovesta. Silmäsi pysyvät aina liimattuina lapsiisi! Nyt vain hakemusta väsäämään Nasalle niin saavat moisen keskittymisihmeen vaikka astronauttikoulutukseen...
Sinä sen sijaan voisit hakea kitkerät näsäviisastelijat oy:n puheenjohtajaksi.
Mikäli lapseni olisi paikassa,jossa vaaratilanteen syntyminen olisi mahdollista antaisin sen ruuan palaa pohjaan,koiran karata,äitini maata portaikossa tai puhelimen piristä ja siltikin katseeni olisi naulittuna lapsessani niin kauan,että nappaisin hänet syliin tai luovuttaisin jollekkin joka katsoisi perään,että voisin mennä koiran perään,auttaa äitiäni,vastata puhelimeen tai aloittaa ruuan teon alusta.
lapset LIIKKUVAT. Jos vaikka äiti oli vessassa ja lapset olivat sillä aikaa katsomassa videoita sisällä olohuoneessa turvassa (Muumivideota, joka on yhdessä äidin kanssa katsottu ensin moneen kertaan, joten sen turvallisuudesta voitiin olla varmoja), sitten yllättäin ennen kuin äiti ehti vessasta pois, olivat lapset hiippailleet ulos, mitä äiti ei huomannut, ja laiturille. Lopun tiedättekin. Tai entä jos äiti oli sen vessareissun sijasta juuri parhaillaan vaihtamassa vaippaa vauvalle hoitopöydällä, mihin jättäminen on ihan yhtä vaarallista kuin laiturilla olo? Tai jos perheen taapero oli juuri juoksemassa tielle, siis sillä aikaa kun isommat katsoivat sitä Muumia ja sieltä karkasivat.
Ja oli tilanne mikä tahansa, niin jokainen lapsi on jossain vaiheessa elämäänsä tilanteessa, jossa voisi käydä huonostikin, mutta tuurilla monet selviävät. Yksikään äiti ei ole kaikkivoipainen.
aidata pihaansa,jos veden lähellä asuvat ja talossa on pieniä lapsia.
Itse asun myös omakotitalossa ja oma laiturikin löytyy.Piha on kuitenkin aidattu ja portti aukeaa vaan avaimella joten pienimmät ei itse pääse lähellekään vesirajaa ilman aikuisen valvontaa.
Toki jokainen on vaan ihminen ja vahinkoja sattuu,mutta kun nekin on estettävissä mikäli viitsii nähdä vähän vaivaa.
mutta normaaliin vanhemmuuteen kuuluu huolehtia lapsistaan ja ENNAKOIDA mahdollisia vaaranpaikkoja. Portaikkoon portit, lapsen ei pitäisi päästä ulos itsekseen, veden äärellä kunnollinen vahtiminen jne.
jos tilanne pääsee kuvailemaasi... "Tai jos perheen taapero oli juuri juoksemassa tielle, siis sillä aikaa kun isommat katsoivat sitä Muumia ja sieltä karkasivat.", niin miksi ihmeessä ei edes ovia osata pitää lukossa, jotta lapset pysyisivät sisällä?
No siis hyvät äidit, ettekö te tee riskikartoitusta ja vaara-analyysiä joka paikasta ja tilanteesta johon saatatte ehkä joskus lapsenne kanssa joutua?
Itse meinasin aikoinani hukkua matonpesulaiturilla... olin siellä äitini ja tätini kanssa.
Laituri oli senaikainen, jossa oli ne tynnyrit upotettuna. Äitini pesi mattoja tynnyrissä ja täti kiikutti niitä kuivumaan rannalle, minä taas pesin innoissani omia farkkujani laiturilla n. metrin päästä äidistäni, otteeni lipesi ja farkut tippuivat järveen ruveten vajoamaan pohjaan, eikä minun 6v päässä takonut muu kuin se, etten halua lempihousujeni "hukkuvan", niinpä ajattelemattomana hyppäsin housujeni perään... uimataidottomana.
Tätini oli rannalla ja äitini tynnyrissä, mutta heillä kesti aikansa kunnes pääsivät sukeltamaan minua ja housujani, tuosta kaikesta on aikaa jo reilu 30v, mutta tapaus on elävänä edelleen muistissani.
Valvomattomuudesta ei tuossa ollut kyse, vaan pienen tytön äkkinäisestä ja ajattelemattomasta teosta, joka päättyi onnellisesti traumojakaan jättämättä ja vaikka arka olen omienkin lasteni kanssa laiturilla ollessani, sukelsi nuorimmaiseni viime kesänä laiturilta koiran töytäisemänä.
Kaikesta huolimatta, omia lapsiani en liekaan ole laittanut enkä laita saatika sulje heitä lukkojen taakse, tervettä maalisjärkeä käyttäen on kolme vanhinta jo kohta kaikki aikuisiässä ja kaksi nuorinta tulee kovaa vauhtia perässä:)
ennakoida, mutta järjen käyttö on sallittua.
läheltä piti -tapauksia, koska valvontaa oli.
Mutta jos vanhempi häärää sisällä jotain ja päästää/ tekee lapselle mahdoliseksi päästä lapsen ulos yksin ja pihapiirissä on järvi, niin kyllä siinä huolimattomuudesta silloin on kyse.
Uutinen oli siis hutiloiden kirjoitettu, eikä siitä pystynyt päättelemään, mitä oikeasti tapahtui.
mielestäni ollut mainintaa siitä mitä äiti teki.. Joten mielestäni sitä ei varmasti kannata täällä myöskään pohtia. Jos kyseessä on lasten hoidon laiminlyönti, niin varmasti OIKEAT sossutädit ovat puuttuneet asiaan.
Onneksi täältä löytyy kasoittain täydellisiä äitejä, joiden lapsille ei ikinä pääse tapahtumaan mitään.
Mainitaan vielä etten itse kuulu niihin, koska ylivilkas poikani on päässyt muutamaan kertaan karkaamaan.. Eli siitä nyt sitten kaikki täydelliset moralisoimaan ja haukkumaan! Ei kannata varmasti edes selittää, miksi näin kävi, vaan reilusti todeta paskaksi äidiksi!
jos ei pysty jälkikasvustaan pitämään huolta
selvisi, että äiti oli paikalla ja nosti lapsen vedestä ylös. Eiköhän se äiti olisi ehtinyt hänet pelastaa, vaikka isoveli ei olisikaan ollut niin urhea. Oikeasti mitään ei siis sattunut ja kaikki on hyvin.
Millaisiakohan lapsia kasvaa noista, jotka laitetaan kahleisiin ja pehmustettuun huoneeseen roikkumaan katosta sopivan matkan etäisyydelle toisistaan aina jokaiseksi hetkeksi kun äiti käy vaikka vessassa? Tuskin läheskään yhtä tasapainoisia kuin meidän inhimillisten äitien lapsista, jotka saavat tehdäkin joskus jotain.
Järvi, ei synny, eikä katoa päivässä. Ja useimmin se on selkeä vaaratekijä.
SE ON ENNAKOITAVISSA.
ei näsäviisasteluja, -kiitos.
Hahaa. Sano mielummin: Luulosairaan, inhimillisen äidin, tasapainoinen ja joskus jopa kuollut lapsi.
Ootas kun tulee kohdalle. Muuttuu ääni kellossa.
Ehkäpä tuon näsäviisastelun takan on kuitenkin se aivan oikea ajatus että ihminen ei ole kone. On aivan liian helppo vain sanoa että kaikki pitää ennakoida. Ei se vain niin oikeassa elämässä mene!. Maailma on täynnä vaaroja joita ei aina huomaa ottaa huomioon, ihmisellä on rajallinen määrä silmiä ja korvia eikä kahdessa paikassa ehdi olla yhtä aikaa. Ihminen voi myös olla väsynyt, sairas tai ajatuksisssaan. Eiköhän siinä ole ihan riittävästi syitä siihen että onnettomuuksia tapahtuu. Täydellisyyden näytteleminen ei auta yhtään kun jotain voi silti aina tapahtua.
eikä kuole jo pienenä toisin kun sen huolimattoman äidin mukulatjoita äiti ei halunnut "kahlita".
Tottahan se on,että suurin osa noista pikkulasten hukkumisista ynm tapaturmakuolemista oltaisiin voitu välttää mikäli ne vanhemmat olis osannu ennakoida niitä vaaratilanteita ja pitää niitä vipeltäjiä silmällä.
Sanoohan sen järkikin,että veden lähettyvillä ollaan erityisen tarkkoja sama pätee,jos esim leikkikentän läheisyydessä on vilkas auto tie.Ei se mielestäni ole paapomista vaan normaali suojeluvietti joka pitäisi meiltä jokaiselta löytyä.
silloin selvää, että rakennetaan aita veden ja mökin väliin?
En ole täydellinen äiti, enkä juuri mitään lastenhoidosta tiedä, lapsia on silti 6.
Tiedostaen ihmisen rajallisuuden en voisi kuvitella, ettei mökillämme olisi aitaa rakennuksen ja järven välissä. Vahinkoja sattuu aina, mutta itselläni on kuitenkin parempi mieli kun olen edes yrittänyt eliminoida selkeän vaaran lasteni elämässä.
jotka näiltä "huolimattomilta" äideiltä jää henkiin, ei sitten kuolekaan murrosiässä tai heti aikuisena siksi, kun ei osaa itsestään yhtään huolehtia kun ovat tottuneet siihen, että äiti on koko ajan pitämässä kädestä kiinni.
En ymmärrä, mikä tässä esimerkkitapauksessa on kenenkään mielestä kummallista. No se, että se on päässyt lehteen. Mutta lapsi putosi veteen ja äiti oli vieressä (riittävän lähellä) ja nosti pois. Jos veli ei olisi pelastanut, niin äiti olisi. Kaikki säikähti ja lapsi osaa seuraavalla kerralla olla varovaisempi, varmaan velikin. Sitten ymmärtäisin valituksenne, jos äiti ei todellakaan olisi ollut paikalla ja veli olisi yksin joutunut sisaruksensa pelastamaan. Se olisi ollut jo holtitonta, vaikka sekin olisi voinut ihan hyvin olla jostain inhimillisestä virheestä johtuvaa.
Meillä oli pihassa uima-allas kun olin pieni. Sinne ei toki koskaan päästetty uimataidottomia (vaikka ei syvä ollutkaan) ilman valvontaa, mutta kaikki kesäpäivät me siellä pulikoitiin niin, että isä otti aurinkoa vieressä ja vahti. Ja todellakin vahti. Lukemattomat olivat ne kerrat kun hän meitä veden alta nosti ylös, mutta kertaakaan ei sattunut minkäänlaista hätätilannetta. Kun meillä oli vieraita, niin he olivat ihan hysteerisiä sen suhteen, kuinka lapset saavat "keskenään" pulikoida vedessä. Jos joku kaatui veteen, niin isä nousi rauhassa istumaan, hörppäsi vielä kahviaan ja käveli rauhassa nostamaan ylös, jos näytti siltä, että lapsi ei itse päässyt. Ei mikään kiire, eikä kukaan edes säikähtänyt.
Monet ratkaisut kyllä kuullostavat helpoilta mutta eivät käytännössä sitä ole. Esim. meillä on mökki pitkässä niemessa jossa on myös muiden sukulaisten mökkejä. Käytännössä meidän pitäisi rakentaa yli 200m aitaa rantaan ja aidata lisäksi samalla myös muiden kulku yhteiseen rantasaunaan yms. Portteja toki voisi rakentaa mutta kun samalla niemellä kulkee paljon sukulaisten eri ikäisiä lapsia niin aivan varmasti joku unohtaisi jossain vaiheessa laittaa portin kiinni. Ei enää siis kuullosta ihan yhtä helpolta. Kuten ei sekään että tietyillä kaava-alueilla aitoja ei saa ihan noin vain itse oman halun mukaan pystytellä varsinkaan suoraan rantaan. Toinen asia on myös se että jos aina yrittää viimeiseen asti estää kaikki mahdolliset ja mahdottomat onnettomuudet ennalta, miten lapset edes oppivat mikä on vaarallista kun kaikki on jo valmiiksi estetty ennalta? Sitten vaan kun tulee kerran se kerta kun vaikka portti jää auki ja maailma on avoin...
Kysyisin, että missä iässä sitten on suotavaa päästää lapsi yksin ulos?
En tarkoita että 4v olisi siihen valmis, mutta koska on oikea aika?
Koska on hyvä aika kulkea itsenäisesti koulumatka?
Eikö kaikki hetket kun lapsi on yksin, on vaaratilanteita? Jopa 15 vuotiaalle?
Kaverini jäi auton alle ollessaan 6-luokalla, tämähän olisi voitu välttää jos olisi aikuinen ollut läsnä.. Veljeni ajoi kolarin mopolla, tämäkin olisi vältetty ellei mopoa olisi ollut ja lapsi olisi ollut kotona. Kaksi koulukaveriani on kuollut, koska ajoi autolla metsään saatuaan kortin..Reilua ylinopeutta. Lain mukaan aikuisia, mutta äidin olisi pitänyt olla vieressä ettei näin olisi tapahtunut..
Mutta ystäväni, jolla ei ollut yhtään huolehtijaa vierellään koko lapsuudessaan on selvinnyt hengissä, korkeasti kouluttautunut ja hyvin pärjäävä.. äiti kuoli kun tämä ystäväni oli lapsi(4v), isä oli juoppo, ja iso veli muutti pois kotoa aikaisin. Ystäväni huolehti raha-asiat, ruoan, siivouksen,oman koulunsa.. Kuitenkin ehti myös paljon kulkemaan harrastuksissa ja kavereilla.. Kukaan ei kuitenkaan ikinä kysellyt hänen menojensa perään, eikä opastanut kuinka on turvallista elää.. Kuinka on mahdollista että hän on hengissä?
Logiikallasi ei ikinä voi päästää lapsistaan katsetta?
mä nyt sitä tarkottanukkaa,että niitä lapsia pitäisi kokoajan olla vahtimassa vaan sitä,että se järjen käyttö on suotavaa kun ollaan sellasessa paikassa missä vaaratilanteen syntyminen voisi olla hyvinkin todennäköistä ilman valvontaa.
Mikäli sulla on tapana antaa lasten temmeltää vaikka nyt siellä uimarannalla ilman,että seuraat tilanetta kokoajan tai tenavas juoksee vaikka auton eteen kun pälpätät puhelimeen niin se on sun häpeäs.
Mulla tulee ainaki ihan automaattisesti seurailtua lasten puuhailua mikäli yhdessä ollaan liikenteessä ja jos ollaan viellä paikassa missä vaaratilanteensyntyminen on todennäköistä niin seuraan niitä kun haukka.Mikäli tämä tekee musta toisten mielestä oudon niin olkoon sitten niin.
vaikka suurimmat vaarat olisi estettykin.
No, jos käy niin, että lapsi hukkuu, niin turha syyttää sukulaisia vaan silloin pitäisi olla se valvonta veden äärellä huolellista.
Jos portti jää auki lapsen ollessa 10v niin tilanne on iha eri kuin lapsen ollessa 4v. Kyllä sen järjen käyttö on ihan sallittua kaikissa tilanteissa.
On varmaankin tehokasta salittää muille lapsille, että älkää menkö lähelle vettä, kun pikkusiskonnekin kuoli sinne. Silloin ei olla estetty tilannetta ennalta, mutta muut laspet ehkä oppii varomaan vettä? Pitääkö todellakin lapsen kokeilla kaikki vaaralliset asiat itse ja sitten vaan toivotaan, ettei lapsi kuole siihen tai saa muita vammoja?
Tästä voi toki jankata puoleen tai toiseen vaikka loputtomiin. Alkulähtökohta kuitenkin oli se että joidenkin mielestä aikuisten täytyy pystyä vahtimaan lapsiaan joka ainoa sekunti ja että he myös tähän pystyvät. Epäilen edelleenkin että kukaan ei tähän oikeasti pysty eikä myöskään ehkäisemään ennalta kaikkia vaaroja. Tämä ei tarkoita sitä että pitäisi olla huoleton ja antaa vain kaiken tapahtua, ei tietenkään. Minusta paras tapa on opettaa lapsille luonnollisen varovaista suohatutumista vaikka veteen jo pienestä pitäen. Kokemukseni mukaan oppi menee parhaiten perille kun myös aikuiset käyttäytyvät vastuullisen varovasti ja pitävät esim. aina pelastusliivejä, eivät hypi veteen miten satuu, opettavat lapset mahdollisimman nuorena uimaan yms. Samalla voi aina keskustella lasten kanssa veden vaaroista. Jos lapset kuitenkin aina lähtökohtaisesti aidataan pois kaikesta vähänkin vaarallisesta, he eivät opi luonnollista oloa veden äärellä. Se voi olla ihan yhtä vaarallista kuin liika huolettomuuskin. Toki aivan pienet lapset joita ei voi vielä sanallisesti neuvoa, on pidettävä tiukassa seurannassa mutta myös muistaen että oma tarkkaavaisuus voi myös herpaantua vaikka ei saisikaan.