Kyselisin sellaista asiaa että onko mahdollista siirtää erikkunnissa olevat rinnakkaiset metsäpalstat samankunnan alueelle?
Esim.
Jos/kun olen ostanut metsää toisen kunnan alueelta joka kuuluu toiseen lääniin, onko tällöin mahdollista minun(maanomistajan) tahdosta mahdollista siistää tuo omistamani maapalsta "omaan"kuntani alueeksi?
Palsta on oman palstani vieressä.
Onko siis mahdollista maapalalleni liittäminen osaksi kuntaani joka on samalla toisessa läänissä kunin palsta tällähetkellä kuuluu?
Toivon apua teiltä jotka tiedätte/tunnette asiaa yhtään paremmin...
Esim.
Jos/kun olen ostanut metsää toisen kunnan alueelta joka kuuluu toiseen lääniin, onko tällöin mahdollista minun(maanomistajan) tahdosta mahdollista siistää tuo omistamani maapalsta "omaan"kuntani alueeksi?
Palsta on oman palstani vieressä.
Onko siis mahdollista maapalalleni liittäminen osaksi kuntaani joka on samalla toisessa läänissä kunin palsta tällähetkellä kuuluu?
Toivon apua teiltä jotka tiedätte/tunnette asiaa yhtään paremmin...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Siis omistan maata näiden kahden kunnan alueelta. Ja kysymys koskee asiaa jossa näistä maistani tulisi saman kunnan alueella olevaa maata....
tekisit niinkuin kuntaliitoksen yksityisesti...
vaatii kyllä valtioneuvoston hyväksynnän, ehkä on parempi kun pysyt ruohonjuuritasolla etkä ajattele liian suuria linjoja
kannattavaa vaikka onnistuskin ..;)
Nyt saat esim. hakata molemmilta tiloilta erikseen hankinnan työn osalta verovapaasti 125m3 / vuosi
ala mikä on "väärässä" kunnassa on 220Ha. Jonka aijon tehdä pelloksi. Kannattaais siis tehdä tuosta 100Ha"kuntaliitos" ja sitten hakata molemmat pois pelloksi ja sitten liittää loput 120Ha. Kiitos tiedosta.
Tulevat pellot ovat alemmalla tukialueella ja siksi haluaisin moista "lääni/kuntaliitosta".
Taitaa kannattaa jättää 2kunnan alueelle nuo mehtät jotta saa myyrä enempäti puuta.
Millähän perusteella kummassakin kunnassa saisi muka myypä verovapaasti 125m3/vuosi puuta?
En mistään löytänyt että tämä verovapaus olisi kunta tai palsta kohtainen.
Toivon perusteluasi tähän asiaan.
Tuohan on henkilöäkohden oleva verovapaus. Mutta esim isä ja poika saavat verovapaasti tuon 2x 125M3/vuosi
hankintatyön verovapautta. Ja se on maatilakohtainen eli voit myydä jokaiselta omistamaltasi maatilalta hankintapuuta 125 m3 ilman, että joudut maksamaan työn osuudesta tuloveroa. Varsinaiseen metsätalouden pääomaverotukseenhan tämä ei vaikuta kun hankintakaupassa ostajan maksama puunhinta jaetaan puun arvoon, josta maksetaan normaali pääomavero ja työn arvoon, joka verotetaan ansiotulona.
Verottajan mielestä yhden maatilan muodostavat kaikki samassa kunnassa olevat maa-tai metsätilat, joilla on sama omistaja. Hankintahakkuita tekevä saa pienen veroedun kun hänellä on metsää useamman kunnan alueella. Tämän takia kannattaisi vastustaa kuntaliitoksia, ne kun poistavat tämän verohyödyn :)
Siis hän oli oikeassa tuossa 125m3/vuosi asiassa???
tuota maatilaa kohti olevaa verovapautta hankinatyön 125 m3 osalta tuohon sinun tapaukseen...
Jonkun ohjeen mukaan se menee noin ..
"Hankintatyön arvosta on verovapaata tuloa 125 kuutiometrin osuus. Verovapaus on maatilakohtainen. Verovapaus on yhteensä 125 kuutiometriä maatilaa kohden silloinkin, kun hankintatyötä on tehnyt useampi henkilö.
Metsäverotuksessa yhtenä maatilana pidetään yleensä samassa kunnassa sijaitsevia tiloja, joiden katsotaan muodostavan yhtenäisen tilakokonaisuuden. Metsätila on yksi maatilan muoto.
Veronalainen arvo saadaan, kun hankintatyön kokonaisarvosta vähennetään 125 kuution valmistuksen ja kuljetuksen työn arvo. Jos hankintatyötä on tehnyt useampi henkilö, jaetaan verovapaa osuus hankintatyön tekijöiden kesken heidän työpanostensa suhteessa."
täysin "hevosmiesten tietotoimistosta" kuultu eikä pidä paikkaansa.
juttu. Mutta eiköhän niitä kuntaliitoksia aleta kohta suunnittelemaan sinnekin. Myymällähän niistä väärän kunnan tiloista pääsee eroon. Sitten voipi ostaa uutta tilalle oman kunnan alueelta. Ei kait siitä kahden kunnan alueella sijaitsevasta tilasta ole muuta haittaa kuin, että joutuu maksamaan mh-maksun perusmaksun kahdelle yhdistykselle.
mutta vain lähinnä teoriassa. Kuntien välisiä rajamuutoksia on toki tehty paljonkin, mutta tuskin tähän asiaan tulee siitä apua.
Tapauksia on ollut tällaisia:
1. Enklaavit, eli toisen kunnan alueen sisällä on ollut toisen kunnan pikkuosia.
2. Kylät tai taloryhmät joilla syystä tai toisesta on ollut huomattavasti paremmat yhteydet naapurikuntaan päin.
3. Joitakin oikaisujakin on tehty kun maatilan tms alueet on olleet pirstaleina kahden kunnan alueella.
Muutos vaatii aina valtioneuvoston hyväksynnän. Kunnat antavat asiasta lausunnon yms. Perusteet pitää olla hyvät. Lääninraja tuskin asiaa juurikaan haittaa.
Kaikenkaikkiaan muutos on niin massiivisen paperisodan takana ettei siihen vähällä kummalla kannata ryhtyä.
Kustannuksiakin asiasta tulee, mutta olen ymmärtänyt ettei varsinaisia siirtokustannuksia ole laskutettu siirretyiltä tiloilta.
"2. Kylät tai taloryhmät joilla syystä tai toisesta on ollut huomattavasti paremmat yhteydet naapurikuntaan päin. "
Minulla on maatila ja nämä metsät(220Ha) olisi tarkoitus tehdä pelloksi. Sitten kun pellot ovat valmiit tilani pelloista suurinosa on toisen kunnan alueella.
Vai pitääkö minun tehdä "pikku-mökki" sinne toisen kunnan alueelle ja perustella kunta rajan muutosta sillä etten pääse mökilleni kuin naapuri kunnan puolelta(siis tässä tapauksessa maatilani kautta).
lopuksi taka-ajatuksena saada tulevat pellot rahakkaammalle tukialueelle....esim B - C1
Tai A-B, B-C1, C1-C2, C2-C2P, C2P-C3 tai C3-C4.
Ajatus olisi kyllä juuri tämä!
TIETÄÄKSENI tämä olisi ihan laillista.
Kummatkin kunnat ovat samalla tukialueella. Mutta kuitenkin tuo Mh-maksun saisi kuitenkin yhteen kuntaan.
Mhy:stä voi erota.
Meiltä saat seuraavia palveluja:
Puukauppa
-Puunmyyntisuunnitelman laadinta
-Puunmyynti toimeksiannolla eli valtakirjakauppa
-Puunkorjuun, runkojen katkonnan ja puutavaran mittauksen valvonta
-Puunkorjuu- ja hankintapalvelu
Metsänhoito
-Metsän uudistaminen
-Taimien ja siementen välitys
-Taimikon ja nuoren metsän hoito
-Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset
-Metsäluonnon hoito
-Palvelusopimus
Suunnittelu- ja arviointipalvelut
-Metsäsuunnitelmien laadinta ja päivitys
-Metsäkiinteistöjen arviot
-Metsätuhoarviot
Koulutus ja neuvonta
-Henkilökohtainen neuvonta, koulutus ja työnopastus
-Metsäveropalvelut
-Sukupolvenvaihdokseen ja metsäomaisuuden hallintaan liittyvä neuvonta
Eli noista kaikista listassa mainituista maksat vielä erikseen ... siis sen jäsenmaksun ja metsänhoitomaksun lisäksi.
Mutta eroamalla mhy:stä ja ostamalla palvelut yksityiseltä selviät halvemmalla ... maksat vain palveluista et muusta.
ne yksityisten hinnat nyt näkyviin,että voidaan
vertailla.
Metsänhoitoyhdistyksen hinnat on reilusti julkisia.
Mielestäni Yksityiseltä voi saada HALVALLA HYVÄÄ PALVELUA tai KALLIISSA HUONOA. RIIPPUU IHAN YRITTÄJÄSTÄ ja hänen työkokemuksestaan JNE.
MHy on kuitenkin paras mahdollinen esimerkiksi arvioimaan metsän hintaa... toiki sielläkin on ihmisiä töissä ja ei liian sinisilmäinen koskaan saa olla.
Kesälahti-Parikkala alueella, tila järven takana väärässä kunnassa.