Mediabisneksen lobbari

Euroopan ”kustantajien liiton” eli mediabisneksen päälobbarin Francisco Pinto Balsemaon mukaan (HS 16.2.09) mediapalveluissa markkinat ovat ensisijaisia ja julkinen palvelu vain täydentäisi niitä. Kansalaiset voivat kuitenkin demokraattisen päätöksenteon kautta asettaa asia toisin päin: julkinen palvelu on ensisijainen ja markkinat täydentävät sitä. Tätä painotusta voi perustella sanavapauden ja monipuolisuuden turvaamisen kannalta.

”Reilu kilpailu” eli säätelemättömät mediamarkkinat eivät takaa demokratian vaatimaa median monipuolisuutta ja tavallisen kansalaisen sananvapautta. Käytäntö osoittaa pikemminkin päinvastaista. Esimerkiksi Suomessa PAIKALLISRADIOT joutuivat vajaassa parissakymmenessä vuodessa yli 80-prosenttisesti YLIKANSALLISTEN mediayhtiöiden omitukseen ja ketjutukseen. Jos meillä ei olisi YLEn alueradioita, tilanne uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmien suhteen, journalismin ja sananvapauden kannalta olisi paljon heikompi kuin nyt.

Kustantajien puhemies antaisi julkiselle palvelulle sijansa perinteisillä median toiminta-alueilla, mutta ei haluaisi päästää sitä mukaan uusille areenoille, ei varsinkaan internetiin. Kustantajien mukaan internet-palvelut pitäisi jättää yksityisille mediayhtiölle. YLE ei saisi jakaa uutisia ja muita palveluja maksutta.
Tuollainen vaatimus rajoittaisi julkisen palvelun osuutta mediapalveluissa ja vain laajentaisi markkinaperustaisten mediayhtiöiden ansaintalogiikan pelikenttää. Jos median toiminta laajenee uusille alueille, julkisen palvelun on tultava siihen mukaan.

Julkiseen palveluun kuuluu käyttömaksuttomuus yksittäisiin ohjelmiin ja palveluihin. Maksu tosin peritään Suomessa, mutta vain yhden maksun, niin sanotun ”tv-maksun” kautta. Sillä saa myös tv-ohjelmien lisäksi myös radio-ohjelmia ja internet-palveluja, joihin kuuluu muun muassa ohjelma-arkisto. Joissakin Euroopan maissa yleisradioyhtiöillä on osaksi tai kokonaan budjettirahoitus, ja Suomessakin eri vaihtoehtoja on tutkittu.

Portugalilainen lobbari vaikeroi, että mediataloilla ei nyt mene taloudellisesti hyvin. Ne ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana jakaneet satoja miljoonia euroja osinkotuloja omistajilleen. Osinkotulojen pienentymistä ei saa alkaa paikata sillä, että päättäisimmekin nyt estää viestinnän kehitystä kaventamalla julkisia palveluja median uusilla toimialueilla.

Esa Ylikoski
Kansan Radioliitto ry.
0146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


yrittää rajoittaa palveluja kirjoitti:

Euroopan ”kustantajien liiton” eli mediabisneksen päälobbarin Francisco Pinto Balsemaon mukaan (HS 16.2.09) mediapalveluissa markkinat ovat ensisijaisia ja julkinen palvelu vain täydentäisi niitä. Kansalaiset voivat kuitenkin demokraattisen päätöksenteon kautta asettaa asia toisin päin: julkinen palvelu on ensisijainen ja markkinat täydentävät sitä. Tätä painotusta voi perustella sanavapauden ja monipuolisuuden turvaamisen kannalta.

”Reilu kilpailu” eli säätelemättömät mediamarkkinat eivät takaa demokratian vaatimaa median monipuolisuutta ja tavallisen kansalaisen sananvapautta. Käytäntö osoittaa pikemminkin päinvastaista. Esimerkiksi Suomessa PAIKALLISRADIOT joutuivat vajaassa parissakymmenessä vuodessa yli 80-prosenttisesti YLIKANSALLISTEN mediayhtiöiden omitukseen ja ketjutukseen. Jos meillä ei olisi YLEn alueradioita, tilanne uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmien suhteen, journalismin ja sananvapauden kannalta olisi paljon heikompi kuin nyt.

Kustantajien puhemies antaisi julkiselle palvelulle sijansa perinteisillä median toiminta-alueilla, mutta ei haluaisi päästää sitä mukaan uusille areenoille, ei varsinkaan internetiin. Kustantajien mukaan internet-palvelut pitäisi jättää yksityisille mediayhtiölle. YLE ei saisi jakaa uutisia ja muita palveluja maksutta.
Tuollainen vaatimus rajoittaisi julkisen palvelun osuutta mediapalveluissa ja vain laajentaisi markkinaperustaisten mediayhtiöiden ansaintalogiikan pelikenttää. Jos median toiminta laajenee uusille alueille, julkisen palvelun on tultava siihen mukaan.

Julkiseen palveluun kuuluu käyttömaksuttomuus yksittäisiin ohjelmiin ja palveluihin. Maksu tosin peritään Suomessa, mutta vain yhden maksun, niin sanotun ”tv-maksun” kautta. Sillä saa myös tv-ohjelmien lisäksi myös radio-ohjelmia ja internet-palveluja, joihin kuuluu muun muassa ohjelma-arkisto. Joissakin Euroopan maissa yleisradioyhtiöillä on osaksi tai kokonaan budjettirahoitus, ja Suomessakin eri vaihtoehtoja on tutkittu.

Portugalilainen lobbari vaikeroi, että mediataloilla ei nyt mene taloudellisesti hyvin. Ne ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana jakaneet satoja miljoonia euroja osinkotuloja omistajilleen. Osinkotulojen pienentymistä ei saa alkaa paikata sillä, että päättäisimmekin nyt estää viestinnän kehitystä kaventamalla julkisia palveluja median uusilla toimialueilla.

Esa Ylikoski
Kansan Radioliitto ry.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu