Hei
Oiskos jollain tietoa millaisin eväin vietettiin hääjuhlia 1700-800 luvuilla.
Tulossa iltahäät ja tarkoitus tarjota tuon teeman mukaan.Sahtia on ruokajuomana viinin lisänä.
Vinkkejä otan kiitollisena vastaan...
1700-luvun hääruoka?
pilkettä
48
13564
Vastaukset
- Juureksia ja
Leipää, kenties makkaroita.
Itse kokeilin täältä saamaani ohjetta ja totesin erinomaiseksi, kannattaisi ehkä sinunkin kokeilla, ennenkuin häät ovat ovella. Tuohon aikaan tuskin oli juuri muita mausteita kuin suola, joten senkin vuoksi resepti toimii.
Osta 2kg:n pala sikaa, niska on parasta ja ulkomaalainen lammaspaisti, suolaa ne ja anna suolaantua vrk. tai parikin. Kuivaa paistit ja kääri leivinpaperiin ja sitten alumiinifolioon, kumpikin omaansa, siten että paketeista tulee tiiviit. Saumat ylöspäin ja paketit vuokaan ja 175 asteiseen uuniin 4-5tunniksi. Sitten lämpö pois ja odotat tunnin verran. Paistit pois uunista ja liemet talteen kastikkeen pohjaksi. Anna lihojen levätä vielä tovin, ennen leikkaamista. Siis aivan sairaan hyvää ja ääliömäisen helppoa. Kokeile ja kerro. Nauris ja lanttuhaudikkaat tulevat samalla uunilämmöllä.- Olla tarjolla!
Vanha perinteinen tapa on savustettu kala, siika tai lohi. Suolakalaa myös molemmista, graavi tuli myöhemmin. Silakkaa eritavoin, halstrattuna, paistettuna jne. Kaikki yksinkertaisina selkeinä ruokina, ei mutkikkaita valmisteluja. Kiva idis vetää kalaasit 1700 luvun tyyliin! Onnea matkaan!
- ei pelkkää suolaa
Piaprkakkuihinkin laitettiin pippuria.
- jeee+
Onkohan lammasta,possua ym tällästä ollu?
- laitetaan
ei pelkkää suolaa kirjoitti:
Piaprkakkuihinkin laitettiin pippuria.
Piparkakkuihin laitetaan edelleen maustepippuria.
- Nimetön
Miksi ulkomainen lammas on parempaa, kyllä kotimainen karitsan paisti päihittää uusiseelantilaisen mennen tullen
- Anonyymi
laitetaan kirjoitti:
Piparkakkuihin laitetaan edelleen maustepippuria.
No ei nyt sentään.
- selailla Kaari
Utrion ihan norm romaaneja siltä aikakaudelta kertovia, niissä paljonkin yksityiskohtia vaatteista, tavoista ja tietty ruuista mitä silloin tarjottiin.. Ja näin äkkiseltää tulis mieleen kokonainen grillattu/savustettu sika, sekä luonnollisesti kala, vihannekset, sienet, marjat ym luonnon antimet. Onnea ja tsemppiä, ois kiva kuullu myöhemmin miten juhlat onnistu.
- kkkkkkkkkkkkkkkkkkk
http://tols17.oulu.fi/~pkeisane/sivut/kokkaus.html
eli KESKIAIKAISET sapuskat oheisesta linkistä- ei ole
keskiaikaa!
Keskiaika päättyi 1500-luvulle tultaessa. - kkkkkkkkkkkkkk
ei ole kirjoitti:
keskiaikaa!
Keskiaika päättyi 1500-luvulle tultaessa.... kun keskiaikainen ruoka.
keskiaikaista ruokaa tarhjottiin vielä pitkälle 1700 luvullakin - ruokatottumukset muuttuivat oleellisesti vasta kun ruokaa pystyttiin säilyttämään kylmässä tai ostettiin suuremmin osin kaupoista ja siirrytttiin kerrostaloasumiseen, puuliesineen myöhemmin sähköineen yms.
1700 luvulla suurin osa sapuskoista valmistettiin ihan keskiaikiseen tapaan "avotakassa" ja itse hankituista/kasvatetuista aineksista. - Ruokalajeista
kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:
... kun keskiaikainen ruoka.
keskiaikaista ruokaa tarhjottiin vielä pitkälle 1700 luvullakin - ruokatottumukset muuttuivat oleellisesti vasta kun ruokaa pystyttiin säilyttämään kylmässä tai ostettiin suuremmin osin kaupoista ja siirrytttiin kerrostaloasumiseen, puuliesineen myöhemmin sähköineen yms.
1700 luvulla suurin osa sapuskoista valmistettiin ihan keskiaikiseen tapaan "avotakassa" ja itse hankituista/kasvatetuista aineksista.Tuskin tiedettiin 1700 luvun suomessa, jos niin korkeintaan turun linnassa! Rahvaalle tuiki tuntemattomia,niin häissä kuin hautajaisissakin, ootko samaa mieltä kkkkkkkkkkkkkkk?
On totta, että 1700-1800-luvut olivat jo varsin kaukana keskiajasta ja eurooppalainen ruoanvalmistus oli kehittynyt paljonkin noista ajoista - varsinkin kaupan laajentumisen myötä. Samoin kulttuurinvaihto eri alueiden välillä oli aivan toista kuin 200-300 vuotta aiemmin.
On kuitenkin sellainen kirja kuin "Keskiajan keittiö", kirjoittanut Hannele Klemettilä, josta saa jotain parempaa osviittaa siitä, mitä silloin Euroopassa - ei Suomessa! - valmistettiin.
Jos hakee jotain tietoa Turun Linnan senaikaisesta ruokamenosta - mikä lienee ollut edistyksellisin aikanaan - on seuraavassa linnan ruokalista:
Maustesilakoita
Graavattua siikaa piparjuurisinappikastikkeessa
Savulohta
Metsäsienisalaattia
Palvattua lammasta ja viinimarjahilloa
Kotijuustoa
Mallasleipää ja paakarin sämpylöitä
Yrttisiä linnan makkaroita
Porsaan pikkupotkia
Hunajaisia pikkusipuleita ja lanttuhaudikkaita
Olen muutaman kerran osallistunut näihin Turun linnan pitoihin ja ruokalautasena toimi ruisleipä, johon ruoka nosteltiin itse kulhoista - leivän sai sitten viedä kotiin. Pöydässä oli pitkä liina, joka toimitti samalla ruokaliinan virkaa ja kädet pestiin ruokailun jälkeen vesikulhossa ja pyyhittiin tähän liinaan. Haarukkaa ei ollut vaan ruoka syötiin veistä apuna käyttäen käsin.
Linnan rokokooajan - siis juuri 1700-luvun juhlamenu on seuraavanlainen:
Illallinen linnassa Rokokoon aikaan
1700-luvulla kiehkurainen rokokoo levittäytyi Ranskasta ympäri Eurooppaa. Sirot, epäsymmetriset kuviot ja kasviaiheet sekä pastellisävyt tulivat suosioon, rokokoo oli ennen kaikkea sisustus- ja pukutyyli. Rokokooajan ihmiselle elämä oli samppanjan tavoin kuplivaa, kevyttä ja hilpeää, ikävystyminen oli pahinta, mitä saattoi tapahtua. Keimailu ja hauras naisellisuus pilkahtivat myös miesten pukeutumisessa ja käytöksessä. Luonnon ihannointi merkitsi retkiä luonnon helmaan, vuosisadan loppupuolella jopa pukeuduttiin yksinkertaisesti ja maalaistyyliin ja rusketus oli ihailun kohteena.
1700-luku merkitsi ruokakulttuurin isoa muutosta. Ruoka oli muotia paloitella ja jauhaa, maustaa, keittää ja paistaa. Puutarhaviljelyn yleistymisen myötä erilaiset salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytään. Ranskalaiseen tapaan myös kastikkeet kuuluivat aterioiden valikoimaan ja jälkiruokana olivat leivonnaiset.
Tee ja varsinkin kahvi olivat niin suosittuja, että kahvinjuontia yritettiin säännöstellä ja se jopa kiellettiin tarpeettomana ylellisyytenä. Kahvia sekä ylistettiin että arvosteltiin. Sen uskottiin vahvistavan vatsaa ja ohentavan verta, poistavan päänsäryn, auttavan surumielisyyttä vastaan, edistävän ruoansulatusta, mutta myös veltostuttavan ja tekevän laiskaksi, turmelevan tavat, aiheuttavan vapinaa ja sellaisen tunteen, että sydän irtoaa rinnasta. Toisaalta kahvin uskottiin olevan sivistynyt juoma, joka tekee nauttijastaankin sellaisen.
Menu
Pöydissä katettuna linnan leipäkori
yrttistä ruukkujuustoa, linnan hedelmävati
Alkupalalautasella veden viljaa
Savulohiruusu, yrttitarhan silakoita
mätikoristeisia munia,
sienisalaattia Karjalan kaukaisilta mailta
..sekä linnanpuutarhan satoa
puutarhurin vihannesterriiniä
sekä Pommerin voiperunoita
Hienostunutta välikeittoa
linnan mantelinen sipulikeitto
Hunajapaahdettua kalkkunan fileetä
juuresmuusia, haudutettua ruusukaalia,
päällä tilkkanen voisulaa, inkivääriomenoita
Muodikas päätös illalliselle
suklaakakkua ja ruusunmarjakermaa
tilkkanen vahvaa kahvia, haudutettua teetä
Olisiko tässä ideaa?- Vanha kokki
crudo kirjoitti:
On totta, että 1700-1800-luvut olivat jo varsin kaukana keskiajasta ja eurooppalainen ruoanvalmistus oli kehittynyt paljonkin noista ajoista - varsinkin kaupan laajentumisen myötä. Samoin kulttuurinvaihto eri alueiden välillä oli aivan toista kuin 200-300 vuotta aiemmin.
On kuitenkin sellainen kirja kuin "Keskiajan keittiö", kirjoittanut Hannele Klemettilä, josta saa jotain parempaa osviittaa siitä, mitä silloin Euroopassa - ei Suomessa! - valmistettiin.
Jos hakee jotain tietoa Turun Linnan senaikaisesta ruokamenosta - mikä lienee ollut edistyksellisin aikanaan - on seuraavassa linnan ruokalista:
Maustesilakoita
Graavattua siikaa piparjuurisinappikastikkeessa
Savulohta
Metsäsienisalaattia
Palvattua lammasta ja viinimarjahilloa
Kotijuustoa
Mallasleipää ja paakarin sämpylöitä
Yrttisiä linnan makkaroita
Porsaan pikkupotkia
Hunajaisia pikkusipuleita ja lanttuhaudikkaita
Olen muutaman kerran osallistunut näihin Turun linnan pitoihin ja ruokalautasena toimi ruisleipä, johon ruoka nosteltiin itse kulhoista - leivän sai sitten viedä kotiin. Pöydässä oli pitkä liina, joka toimitti samalla ruokaliinan virkaa ja kädet pestiin ruokailun jälkeen vesikulhossa ja pyyhittiin tähän liinaan. Haarukkaa ei ollut vaan ruoka syötiin veistä apuna käyttäen käsin.
Linnan rokokooajan - siis juuri 1700-luvun juhlamenu on seuraavanlainen:
Illallinen linnassa Rokokoon aikaan
1700-luvulla kiehkurainen rokokoo levittäytyi Ranskasta ympäri Eurooppaa. Sirot, epäsymmetriset kuviot ja kasviaiheet sekä pastellisävyt tulivat suosioon, rokokoo oli ennen kaikkea sisustus- ja pukutyyli. Rokokooajan ihmiselle elämä oli samppanjan tavoin kuplivaa, kevyttä ja hilpeää, ikävystyminen oli pahinta, mitä saattoi tapahtua. Keimailu ja hauras naisellisuus pilkahtivat myös miesten pukeutumisessa ja käytöksessä. Luonnon ihannointi merkitsi retkiä luonnon helmaan, vuosisadan loppupuolella jopa pukeuduttiin yksinkertaisesti ja maalaistyyliin ja rusketus oli ihailun kohteena.
1700-luku merkitsi ruokakulttuurin isoa muutosta. Ruoka oli muotia paloitella ja jauhaa, maustaa, keittää ja paistaa. Puutarhaviljelyn yleistymisen myötä erilaiset salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytään. Ranskalaiseen tapaan myös kastikkeet kuuluivat aterioiden valikoimaan ja jälkiruokana olivat leivonnaiset.
Tee ja varsinkin kahvi olivat niin suosittuja, että kahvinjuontia yritettiin säännöstellä ja se jopa kiellettiin tarpeettomana ylellisyytenä. Kahvia sekä ylistettiin että arvosteltiin. Sen uskottiin vahvistavan vatsaa ja ohentavan verta, poistavan päänsäryn, auttavan surumielisyyttä vastaan, edistävän ruoansulatusta, mutta myös veltostuttavan ja tekevän laiskaksi, turmelevan tavat, aiheuttavan vapinaa ja sellaisen tunteen, että sydän irtoaa rinnasta. Toisaalta kahvin uskottiin olevan sivistynyt juoma, joka tekee nauttijastaankin sellaisen.
Menu
Pöydissä katettuna linnan leipäkori
yrttistä ruukkujuustoa, linnan hedelmävati
Alkupalalautasella veden viljaa
Savulohiruusu, yrttitarhan silakoita
mätikoristeisia munia,
sienisalaattia Karjalan kaukaisilta mailta
..sekä linnanpuutarhan satoa
puutarhurin vihannesterriiniä
sekä Pommerin voiperunoita
Hienostunutta välikeittoa
linnan mantelinen sipulikeitto
Hunajapaahdettua kalkkunan fileetä
juuresmuusia, haudutettua ruusukaalia,
päällä tilkkanen voisulaa, inkivääriomenoita
Muodikas päätös illalliselle
suklaakakkua ja ruusunmarjakermaa
tilkkanen vahvaa kahvia, haudutettua teetä
Olisiko tässä ideaa?Kun mm. Kinnu-Jussi niitä väkersi takavuosina, olenko oikeassa?
Vanha kokki kirjoitti:
Kun mm. Kinnu-Jussi niitä väkersi takavuosina, olenko oikeassa?
Kyllä - siihen aikaan. Pidot järjesti Konfer, joka tilasi ainakin valtaosan sapuskasta Marina Palace- ja oliko Hamburger Börs jossain vaiheessa jotenkin mukana. Nythän niitä muonittaa kai Fazer Amica. Börje Lång oli vielä silloin juhlamenojen ohjaajana ja taisipa olla Konferin Omistajiakin.
En ihan tiennyt, että Jussi Kinnunen olisi ollut tässä mukana - saattaa mennä nuo vuodet sekaisin enkä tuntenut miestä niinkään, nimituttu. Sen muistan kyllä kun Hamburger Börs toimitti juhliin oman lihaisan makkaransa, joka tuli sitten myöhemmin yleiseen myyntiinkin. Olisiko Jussilla ollut tässä makkarassa jotenkin sormensa pelissä?
Eikö Jussi Kinnunen organisoinut jotenkin Hamburger Börsin "pöheikön" tarjoilua silloin kun se oli suosionsa huipulla - 90-luvun alkupuolella? Porin poikia?- oikea laitalinkki
crudo kirjoitti:
On totta, että 1700-1800-luvut olivat jo varsin kaukana keskiajasta ja eurooppalainen ruoanvalmistus oli kehittynyt paljonkin noista ajoista - varsinkin kaupan laajentumisen myötä. Samoin kulttuurinvaihto eri alueiden välillä oli aivan toista kuin 200-300 vuotta aiemmin.
On kuitenkin sellainen kirja kuin "Keskiajan keittiö", kirjoittanut Hannele Klemettilä, josta saa jotain parempaa osviittaa siitä, mitä silloin Euroopassa - ei Suomessa! - valmistettiin.
Jos hakee jotain tietoa Turun Linnan senaikaisesta ruokamenosta - mikä lienee ollut edistyksellisin aikanaan - on seuraavassa linnan ruokalista:
Maustesilakoita
Graavattua siikaa piparjuurisinappikastikkeessa
Savulohta
Metsäsienisalaattia
Palvattua lammasta ja viinimarjahilloa
Kotijuustoa
Mallasleipää ja paakarin sämpylöitä
Yrttisiä linnan makkaroita
Porsaan pikkupotkia
Hunajaisia pikkusipuleita ja lanttuhaudikkaita
Olen muutaman kerran osallistunut näihin Turun linnan pitoihin ja ruokalautasena toimi ruisleipä, johon ruoka nosteltiin itse kulhoista - leivän sai sitten viedä kotiin. Pöydässä oli pitkä liina, joka toimitti samalla ruokaliinan virkaa ja kädet pestiin ruokailun jälkeen vesikulhossa ja pyyhittiin tähän liinaan. Haarukkaa ei ollut vaan ruoka syötiin veistä apuna käyttäen käsin.
Linnan rokokooajan - siis juuri 1700-luvun juhlamenu on seuraavanlainen:
Illallinen linnassa Rokokoon aikaan
1700-luvulla kiehkurainen rokokoo levittäytyi Ranskasta ympäri Eurooppaa. Sirot, epäsymmetriset kuviot ja kasviaiheet sekä pastellisävyt tulivat suosioon, rokokoo oli ennen kaikkea sisustus- ja pukutyyli. Rokokooajan ihmiselle elämä oli samppanjan tavoin kuplivaa, kevyttä ja hilpeää, ikävystyminen oli pahinta, mitä saattoi tapahtua. Keimailu ja hauras naisellisuus pilkahtivat myös miesten pukeutumisessa ja käytöksessä. Luonnon ihannointi merkitsi retkiä luonnon helmaan, vuosisadan loppupuolella jopa pukeuduttiin yksinkertaisesti ja maalaistyyliin ja rusketus oli ihailun kohteena.
1700-luku merkitsi ruokakulttuurin isoa muutosta. Ruoka oli muotia paloitella ja jauhaa, maustaa, keittää ja paistaa. Puutarhaviljelyn yleistymisen myötä erilaiset salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytään. Ranskalaiseen tapaan myös kastikkeet kuuluivat aterioiden valikoimaan ja jälkiruokana olivat leivonnaiset.
Tee ja varsinkin kahvi olivat niin suosittuja, että kahvinjuontia yritettiin säännöstellä ja se jopa kiellettiin tarpeettomana ylellisyytenä. Kahvia sekä ylistettiin että arvosteltiin. Sen uskottiin vahvistavan vatsaa ja ohentavan verta, poistavan päänsäryn, auttavan surumielisyyttä vastaan, edistävän ruoansulatusta, mutta myös veltostuttavan ja tekevän laiskaksi, turmelevan tavat, aiheuttavan vapinaa ja sellaisen tunteen, että sydän irtoaa rinnasta. Toisaalta kahvin uskottiin olevan sivistynyt juoma, joka tekee nauttijastaankin sellaisen.
Menu
Pöydissä katettuna linnan leipäkori
yrttistä ruukkujuustoa, linnan hedelmävati
Alkupalalautasella veden viljaa
Savulohiruusu, yrttitarhan silakoita
mätikoristeisia munia,
sienisalaattia Karjalan kaukaisilta mailta
..sekä linnanpuutarhan satoa
puutarhurin vihannesterriiniä
sekä Pommerin voiperunoita
Hienostunutta välikeittoa
linnan mantelinen sipulikeitto
Hunajapaahdettua kalkkunan fileetä
juuresmuusia, haudutettua ruusukaalia,
päällä tilkkanen voisulaa, inkivääriomenoita
Muodikas päätös illalliselle
suklaakakkua ja ruusunmarjakermaa
tilkkanen vahvaa kahvia, haudutettua teetä
Olisiko tässä ideaa?Sivujuonne, eli oli tietysti varsinkin keskiajalla suuri ero sillä mitä syötiin linnoissa ja mitä tavallinen rahvas söi. Jostain lehtijutusta muistan lukeneeni joskus vuosia sitten, että ihan tutkimusten perusteella tavallinen perhe söi suurimman osan vuodesta varsin synkkää ruokaa: ohraleipää, ohrapuuroa, suolakalaa ja mitä nauriita sattuivar kasvattamaan. Lisäksi tietysti kesäaikaan marjat ja muut metsänantimet. Lihaa syötiin harvoin.
Häissä saattoi olla hieman parempaa, mutta tuskin sielläkään mitään kovin erikoista. oikea laitalinkki kirjoitti:
Sivujuonne, eli oli tietysti varsinkin keskiajalla suuri ero sillä mitä syötiin linnoissa ja mitä tavallinen rahvas söi. Jostain lehtijutusta muistan lukeneeni joskus vuosia sitten, että ihan tutkimusten perusteella tavallinen perhe söi suurimman osan vuodesta varsin synkkää ruokaa: ohraleipää, ohrapuuroa, suolakalaa ja mitä nauriita sattuivar kasvattamaan. Lisäksi tietysti kesäaikaan marjat ja muut metsänantimet. Lihaa syötiin harvoin.
Häissä saattoi olla hieman parempaa, mutta tuskin sielläkään mitään kovin erikoista.Tuo kaikki on varmaan aivan totta - ihmiset söivät sitä, mitä luonto ja oma pelto tarjosivat. Kai vielä 1800-luvulla oli normaalin väestön ruokatalous melko kapoinen ja niukka. Sitä todistavat jopa 1600-luvun suuret kuolonvuodet, jolloin toistuvat katovuodet tappoivat väestöstä ison osan nälkään. Ja vielä 1800-luvun lopun nälkävuodetkaan eivät ole kaukana.
Muistaen aloittajan toiveen saada muonaa häihin ei oikein voi vain ajatella tätä normirahvaan silloista menua: halvaksi tulisi hääkemu - ja mielenkiintoiseksi, mutta kuinka suurta ymmärrystä tarjonnan suhteen voisi odottaa? Ehkäpä olisikin parempi hakea tarjottavat tuolta Varsinais-Suomen linna- ja kartanomaisemista.- kkkkkkkkkkkkkkkk
Ruokalajeista kirjoitti:
Tuskin tiedettiin 1700 luvun suomessa, jos niin korkeintaan turun linnassa! Rahvaalle tuiki tuntemattomia,niin häissä kuin hautajaisissakin, ootko samaa mieltä kkkkkkkkkkkkkkk?
kun kerran kysytttiin HÄÄRUOKAA, niin uskalsin tuon linkin laittaa.
Hääruokahan on juhlaruokaa, eikä rahvaan parissa oikein mitään häitä vietetty vielä keskiajalla.
Häitä juhlisti rikkaat ja niillä oli ruokana muutakin kun kaskinaurista. - outo juttu
oikea laitalinkki kirjoitti:
Sivujuonne, eli oli tietysti varsinkin keskiajalla suuri ero sillä mitä syötiin linnoissa ja mitä tavallinen rahvas söi. Jostain lehtijutusta muistan lukeneeni joskus vuosia sitten, että ihan tutkimusten perusteella tavallinen perhe söi suurimman osan vuodesta varsin synkkää ruokaa: ohraleipää, ohrapuuroa, suolakalaa ja mitä nauriita sattuivar kasvattamaan. Lisäksi tietysti kesäaikaan marjat ja muut metsänantimet. Lihaa syötiin harvoin.
Häissä saattoi olla hieman parempaa, mutta tuskin sielläkään mitään kovin erikoista.Onko ketään muuten ihmetyttänyt tuo, että ennen muinoin vedettiin hiilareita suhteellisesti varmaan enemmän kuin nyt, mutta aikuisiän diabetes ei silti ollut joka toisen vaiva. Jännä juttu. (II-tyypin diabeteshan ei liity yksinomaan liialliseen energiansaantiin vaan ruuan laatuun). Tämä nyt ei tietty liittynyt mitenkään ketjun aiheeseen... tai ehkä siten, että ehkä ei kannata häävieraita dumpata täyteen jauhoa, kun niitten sokerit heittää sitten ihan taivaisiin.
- Eppo
outo juttu kirjoitti:
Onko ketään muuten ihmetyttänyt tuo, että ennen muinoin vedettiin hiilareita suhteellisesti varmaan enemmän kuin nyt, mutta aikuisiän diabetes ei silti ollut joka toisen vaiva. Jännä juttu. (II-tyypin diabeteshan ei liity yksinomaan liialliseen energiansaantiin vaan ruuan laatuun). Tämä nyt ei tietty liittynyt mitenkään ketjun aiheeseen... tai ehkä siten, että ehkä ei kannata häävieraita dumpata täyteen jauhoa, kun niitten sokerit heittää sitten ihan taivaisiin.
Niin no, kuinka paljon asiasta mahtaa olla tietoa. Hoitamattomana II-tyypin DM johtaa kuolemaan varmaan aika nopiasti. Ihmiset saivat myös aika lailla enemmän liikuntaa kuin nykyään, vaikka viinaa juotiinkin ja tupakkaa polteltiin ilman tietoa sen vaaroista. On myös todettu että niukalla energiansaannilla elävät ihmiset ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä.
- 40 vuotta
outo juttu kirjoitti:
Onko ketään muuten ihmetyttänyt tuo, että ennen muinoin vedettiin hiilareita suhteellisesti varmaan enemmän kuin nyt, mutta aikuisiän diabetes ei silti ollut joka toisen vaiva. Jännä juttu. (II-tyypin diabeteshan ei liity yksinomaan liialliseen energiansaantiin vaan ruuan laatuun). Tämä nyt ei tietty liittynyt mitenkään ketjun aiheeseen... tai ehkä siten, että ehkä ei kannata häävieraita dumpata täyteen jauhoa, kun niitten sokerit heittää sitten ihan taivaisiin.
Juuh, ei ollut 2. tyypin diabetesta, ei elintasosairauksia eikä vanhuusiän ongelmia muutenkaan. Keskimääräinen elinikä Suomessa oli n. 40 vuotta. Jännä juttu minustakin ... Nykyään puhutaan kaikista vaivoista, mutta ihmisten einikä nousee koko ajan ja koskaan aikaisemmin ei ihmiset ikäänsä verrattuna ole olleet yhtä terveitä kuin nyt.
- toinen puoli
40 vuotta kirjoitti:
Juuh, ei ollut 2. tyypin diabetesta, ei elintasosairauksia eikä vanhuusiän ongelmia muutenkaan. Keskimääräinen elinikä Suomessa oli n. 40 vuotta. Jännä juttu minustakin ... Nykyään puhutaan kaikista vaivoista, mutta ihmisten einikä nousee koko ajan ja koskaan aikaisemmin ei ihmiset ikäänsä verrattuna ole olleet yhtä terveitä kuin nyt.
Eiköhän siihen aikaan tehty miljoona kertaa raskaampaa ja ruumiillisempää työtä kuin nykyaikaan.. myös monet sairaudet (myös synnytykset) veivät porukkaa kun pässiä narussa hautaan, johtuen aika selvästi että lääketiede ei ehkä ollu niin mallillaan kun nykyään ;)
- Anonyymi
40 vuotta kirjoitti:
Juuh, ei ollut 2. tyypin diabetesta, ei elintasosairauksia eikä vanhuusiän ongelmia muutenkaan. Keskimääräinen elinikä Suomessa oli n. 40 vuotta. Jännä juttu minustakin ... Nykyään puhutaan kaikista vaivoista, mutta ihmisten einikä nousee koko ajan ja koskaan aikaisemmin ei ihmiset ikäänsä verrattuna ole olleet yhtä terveitä kuin nyt.
Diabetesluvut maittain 2022 (nykyään)
Huomautus: Vuoden 2011 tiedot ovat Maailmanpankilta, vuoden 2021 arviot ovat Kansainväliseltä Diabetessäätiöltä.
Suurimmasta pienempään:
Pakistan
Kuwait
Ranskan Polynesia
Mauritius
Uusi-Caledonia
Pohjois-Mariaanit
Marshallsaaret
Nauru
Kiribati
Egypti
Qatar
Solomonsaaret
Amerikan Samoa
Tuvalu
Sudan
Saudi-Arabia
Malesia
Guam
Fidži
Meksiko
Papua-Uusi-Guinea
Palau
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Vanuatu
Mikronesia
Saint Kitts ja Nevis
Turkki
Syyria
Jordania
Belize
Tonga
Bangladesh
Oman
Barbados
Guatemala
Puerto Rico
Trinidad ja Tobago
Suriname
Grenada
Caymansaaret
Bermuda
Tansania
Sambia
Singapore
Komorit
Guyana
Curacao
Saint Lucia
Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Antigua ja Barbuda - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Diabetesluvut maittain 2022 (nykyään)
Huomautus: Vuoden 2011 tiedot ovat Maailmanpankilta, vuoden 2021 arviot ovat Kansainväliseltä Diabetessäätiöltä.
Suurimmasta pienempään:
Pakistan
Kuwait
Ranskan Polynesia
Mauritius
Uusi-Caledonia
Pohjois-Mariaanit
Marshallsaaret
Nauru
Kiribati
Egypti
Qatar
Solomonsaaret
Amerikan Samoa
Tuvalu
Sudan
Saudi-Arabia
Malesia
Guam
Fidži
Meksiko
Papua-Uusi-Guinea
Palau
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Vanuatu
Mikronesia
Saint Kitts ja Nevis
Turkki
Syyria
Jordania
Belize
Tonga
Bangladesh
Oman
Barbados
Guatemala
Puerto Rico
Trinidad ja Tobago
Suriname
Grenada
Caymansaaret
Bermuda
Tansania
Sambia
Singapore
Komorit
Guyana
Curacao
Saint Lucia
Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Antigua ja BarbudaDominica
Kiina
Yhdysvallat
Indonesia
Etelä-Afrikka
Irak
Afganistan
Sri Lanka
Chile
Dominikaaninen tasavalta
Jamaika
Bahrain
Brunei
Intia
Thaimaa
Espanja
Venezuela
Taiwan
Tunisia
Albania
Bhutan
Andorra
Brasilia
Iran
Marokko
Nepal
Pohjois-korea
Haiti
Portugali
Israel
Serbia
Nicaragua
Libya
Palestiina
Costa Rica
Uruguay
Bosnia ja Hertsegovina
Itä-Timor
Kypros
Montenegro
Malediivit
Bahama
Samoa
Seychellit
Britannian Neitsytsaaret
Kolumbia
Kanada
Kuuba
Hong Kong
Paraguay
Libanon
Panama
Macao
Malta
Saint Vincent ja Grenadiinit
Japani
Filippiinit
Saksa
Myanmar
Etelä-Korea
Algeria
Puola
Uzbekistan
Malawi
Romania
Kazakstan
Somalia
Kambodza
Ruanda
Burundi
Eteläsudan
Tšekin tasavalta
Unkari
Tadžikistan
Bulgaria - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dominica
Kiina
Yhdysvallat
Indonesia
Etelä-Afrikka
Irak
Afganistan
Sri Lanka
Chile
Dominikaaninen tasavalta
Jamaika
Bahrain
Brunei
Intia
Thaimaa
Espanja
Venezuela
Taiwan
Tunisia
Albania
Bhutan
Andorra
Brasilia
Iran
Marokko
Nepal
Pohjois-korea
Haiti
Portugali
Israel
Serbia
Nicaragua
Libya
Palestiina
Costa Rica
Uruguay
Bosnia ja Hertsegovina
Itä-Timor
Kypros
Montenegro
Malediivit
Bahama
Samoa
Seychellit
Britannian Neitsytsaaret
Kolumbia
Kanada
Kuuba
Hong Kong
Paraguay
Libanon
Panama
Macao
Malta
Saint Vincent ja Grenadiinit
Japani
Filippiinit
Saksa
Myanmar
Etelä-Korea
Algeria
Puola
Uzbekistan
Malawi
Romania
Kazakstan
Somalia
Kambodza
Ruanda
Burundi
Eteläsudan
Tšekin tasavalta
Unkari
Tadžikistan
BulgariaKirgisia
Turkmenistan
Eritrea
Mongolia
Namibia
Viro
Djibouti
San Marino
Vatikaanivaltio
Venäjä
Kongon DRDR
Vietnam
Yhdistynyt kuningaskunta
Italia
Ukraina
Kamerun
Australia
Tšad
Bolivia
Kreikka
Azerbaidžan
Valko-Venäjä
Laos
Eli Salvador
Kongon tasavalta
Slovakia
Keski-Afrikan tasavalta
Suomi
Uusi Seelanti
Georgia
Moldova
Armenia
Liettua
Gabon
Slovenia
Pohjois-Makedonia
Latvia
Päiväntasaajan Guinea
Luxemburg
Islanti
Sao Tome ja Principe
Mansaari
Liechtenstein
Monaco
Etiopia
Ranska
Uganda
Argentiina
Angola
Peru
Jemen
Madagaskar
Niger
Alankomaat
Ruotsi
Honduras
Itävalta
Sveitsi
Tanska
Kroatia
Botswana
Lesotho
Eswatini
Mayotte
Nigeria
Kenia
Ecuador
Belgia
Norja
Aruba
Färsaaret
Ghana
Mosambik
Senegal
Irlanti
Grönlanti
Anguilla
Norsunluurannikko
Burkina Faso
Mali
Zimbabwe
Guinea
Togo
Sierra Leone
Liberia
Mauritania
Gambia
Guinea Bissau
Benin
World Population Review
- Pilkettä
hei Ja PALJON kiitoksia kaikille upeista vastauksista. Saan varmasti näistä ideoita ja vinkkejä. Järjestämme häät tietenkin hieman mukaellen ja toisaalta , kun olen vähän tuota 1700-luvun aikakautta ruokakultuurista lueskellut, niin se antaa aika paljon tilaa, koska juurikin tapahtui jonkinlainen suurempi muutos. Ihan varmasti käytämme kauden marjat, kasvikset, hedelmät menusssa , rukiin ja sianlihan lisäksi...
Tuosta rusileivän käyttämisestä lautasena olen kuullutkin ja aion sen ottaa käyttöön. Jos joku tietää siitä enemmän esim. oliko se minkä mallinen/ja tai millä tavalla "muokattu" lautaseksi niin ois kiva tietää.
Tilasin kirjastosta sellaisen teoksen jossa on suomalaisen ruokakulttuurin historiaa, katsotaan mitä sieltä löytyy.
Kiitos jokaiselle..tulen kertomaan mikä oli lopullinen menu...5.9 ovat vasta häät, mutta puoli vuotta menee hujauksessa, joten työ jatkuu, haussa nyt mm. musta hääpuku, joka onkin siten ihan toinen juttu :)Se oli aivan tavallinen rukiinen reikäleipä, mutta ilman sitä reikää. Jokainen sai lähtiessään paperipussin, mihin leipä sopi pistää.
- leipää, kaljaa
No jaa, jos etsit mannermaisia kaunpunkiporvariston ruokia älä lue tätä.
Mutta ikivanha karjalainen hääruoka on papurokka (härkäpavusta), siihen tulee sianlihaa, papuja, sipulia, ohrasuurimoita ja pippuria ja tietysti suolaakin. Sitä on syöty 1700-luvulla ja jossain muodossa jo monen-monen sataa vuotta aiemminkin. Papurokkaa ja paikoin hernerokkaakin syötiin kaksiosasiten, monipäiväisten häiden päättäjäisruuaksi.
Lisääkin tietoa hääruuista on, mutta etsit luultavasti muun kulttuuripiirin menyytä. - sekasyöjä
Maatalousyhteisössä häitä vietettiin mielellään loppusyksystä, syysteurastusten aikaan, ja makkaroitahan silloin tehtiin. Etenkin tuore verimakkara tai veripalttu oli vuodenajan herkkuja, joita varmaan sopisi tarjota häissäkin. Tuoretta lihaa ei muina aikoina vuodesta juuri ollut tarjolla, paitsi ehkä joku sonnipuolinen vasikka joskus. (Ja miksi juuri syksyllä teurastettiin? No siksi kun kaikille elikoille ei talveksi olisi riittänyt rehua.)
Muutenkin ruoka seurasi enemmän vuotuisrytmiä. Aiotteko tätä ottaa huomioon?
Suolakalaa kun ehdotellaan, niin miten olisikin hapankala :) Hapansäilöntä oli 1700-luvulla vielä voimissaan.- Oli lautasia ja kulhoja
tosin kesäaikaan kirjoitti:
http://www.eraopas.fi/eraopas-blogi/riistaherkkuja-tulilla---keskiaikainen-kattaus-3.html
Joilta ruoka syötiin, ei siihen päreitä tarvittu.
Häät joista kysyjä mainitsi oli tarkoitus pitää 1700 luvun hengessä, jolta ajalta on runsaasti posliinisia lautasia vieläkin, joten mallit voi tarkistaa vaikka ei aitoja katteisiin käyttäisikään.
Mm.Rönnstrand oli aikansa edustaja sinikuvioisilla astioillaan. Keskiaika oli muutama sata vuotta aiemmin.
Tuo keskiaikainen kattaus taitaa olla vain asian harrastajien hengen tuotetta, nojanneeko tosiasioihin miltään osalta?
- tuollaisella
idioottimaisella hankkeella! Tarjoa sen sijaan hyvää, herkullista ruokaa!
- Kharon66sjk
Olen muutaman kerran ollut syömässä ja valmistamassa tuollaista isoa keskiaikaista pitoa noin 50 ihmiselle 20 ruokalajilla.Silloin todella ruokaa oli runsaasti siis oli niillä jotka oli parempiosaisia.Tarvitaan avointa mieltä näitä ruokia maistellessa .Kun liha maustetaan esm rusinoilla viikunoilla kanelilla ym mausteilla jotka meidän aikana on tuttuja jälkiruuista ,voi soppa olla valmis ,heh.Itse en välttämättä tekisi häihin tuollaista menua ,tai ainakin on pidettävä kunnon koemaistajaiset ensin.Voi siinä mummoilla ja vaareilla jäädä syömättä.Onnee vaan kokeiluun .
- Kharon66sjk
Jäi sanomatta että hyviä reseptejä löytyykin jo tämän viestiketjun toisten keskustelijoitten linkeistä.Myös tuollaiset aineosat kuten rusinat ja kanelin voi aina jättää poiskin liha ruuista, reseptistä jos siltä tuntuu.
- juhlaeväät
Oli aika niukat,koska ei ollut jääkaappeja eikä pakastimia. Tuotteet oli täysin kausiluonteisia. Tarjottiin paistettuja nauriita,leipää,suolasärkiä,lahnaa,paistettua lihaa ja leivänpäälle puhdasta ihraa. Juomana kotikaljaa,paloviinaa ja sauhuteltiin tupakkaa.Koskaa siihen aikaan vain todella varakkailla kartanon omistajilla oli varaa hankkia ulkomailta posliinilautasia ja veitsiä ja haarukoita,niinpä tavalliset söivät samasta kiposta ja usein myös samalla puukauhalla. Näin kun järjestät perinteisethäät,eipä uppoa paljoa rahaa hää-aterioimiseen.Jos et halua suurta tyylimokaa,myös hääasusteet pitäisi olla ajanhengen mukaisia. Pellavakauhtana päälle ja sulhasella samaa kangasta takki ja housut ja jalkoihin jonkinlaiset ronttoset.Naisten hiukset olivat tiukasti huivin alla ja miehellä piti olla pönttöhattu.Sormuksia harvoin vaihdettiin,enemmän käytettiin rintaneulaa,joilla hartiahuivi kiinnitettiin. Siitä vain häitä suunnitelemaan.
- Tämmöistä
Ja paitsi kausiluonteisia, eväät riippuivat hyvin paljon siitä, missä päin asuttiin ja mihin yhteiskuntaluokkaan satuttiin kuulumaan. Paremmissa piireissä juhlapöytään kuului eteläisessä Suomessa esimerkiksi metsäkanalintuja paahdettuina / paistettuina, samoin jänistä ja taimenta. Myös monenlaisia sokerileivoksia.
- tainnut olla
Tämmöistä kirjoitti:
Ja paitsi kausiluonteisia, eväät riippuivat hyvin paljon siitä, missä päin asuttiin ja mihin yhteiskuntaluokkaan satuttiin kuulumaan. Paremmissa piireissä juhlapöytään kuului eteläisessä Suomessa esimerkiksi metsäkanalintuja paahdettuina / paistettuina, samoin jänistä ja taimenta. Myös monenlaisia sokerileivoksia.
pahemmin leivoksia,kun ei juurikaan ollut tarpeita niiden tekemiseen tai välineitä, ainakaan takapajula Suomessa.Ruotsin puolella hoveissa saatettiin saada joitain leivonnaisia,mutta ei niitäkään leivokseksi voinut sanoa.
- Oppi hoi
Täällä kysytään 1700-luvun ruokavihjeitä ja ihmiset tulevat kertomaan, mitä keskiajalla popsittiin. Tavallisimmin keskiajan katsotaan päättyneen 1500-luvun kuluessa...
- huu
Täällä kun puhutaan enimmäkseen keskiaikaisista ruuista. Halutaanko täällä siis 1700-luvun ruokia mitä suomessa oli vai esimerkiksi sen ajan keskieurooppalaisten hovien ruokia. On kumminkin ihan eri meininkiä.
- TV:sarjan Hovimäki
Tarina alkoi 1700 luvulta jatkuen sitten 1900 luvun tuntumiin. Jos saatte jostain käsiinne tuon sarjan, niin siinä esiintyi sekä torppareiden että kartanonherrojen sekä muistaakseni kievareidenkin ruokia. Sarja oli erinomaisen tarkasti oikeata historiaa noudatteleva, myös tarjoilujen osalta.
- mutta.
TV:sarjan Hovimäki kirjoitti:
Tarina alkoi 1700 luvulta jatkuen sitten 1900 luvun tuntumiin. Jos saatte jostain käsiinne tuon sarjan, niin siinä esiintyi sekä torppareiden että kartanonherrojen sekä muistaakseni kievareidenkin ruokia. Sarja oli erinomaisen tarkasti oikeata historiaa noudatteleva, myös tarjoilujen osalta.
parrakkaat motoristit valmistavat ruokia Jimillä.Tekevät ulkosalla monenmoisia pöperöitä.1700 luvulla Hovimäessä ja muissakin pirteissä eväinä oli suolakalat,suolalihat,nauriit,leipä ja syksyllä marjoja.Ruokajuomana maittavaa vettä ja kiljua,jota sahdiksikin kutsutaan.
- kirjastossa
Käy oman paikkakuntasi kirjastossa katsastamassa löytyisikö sieltä kirja nimeltä: Linnan pidoista pappilan pöytään.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513144098/alue/902,903,950/navi/Uutuudet/navi2/9006
Siitä voisi ehkä olla apua... - väliltä löytyi tämmöinen te...
"Pohjois- ja Sisä-Venäjällä ravinnon raaka-aineet saatiin omasta pellosta, karjasta, joesta ja metsästä. Rukiin lisäksi viljeltiin vehnää, kauraa ja ohraa. Sekahiivaleipä oli jokapäiväinen ruoka, ja sitä tarvittiin myös rituaaleissa. Pitopöytään leivottiin vehnäpiirakoita. Pelmenit on ollut alunperin udmurttien ruokalaji, joka on levinnyt venäläisten välityksellä kansainväliseen keittiöön. Pelmenit oli hääruoka, ja joidenkin piirakoiden täytteeseen kätkettiin hyvää onnea tuottamaan suolaa, kuusenneulasia tai kolikko.
Viljan lisäksi peruna kuului arkiruokiin. Se yleistyi 1800-luvulla ja syrjäytti vähitellen kaalin. Keväällä ruokavaliota täydennettiin nokkosen, voikukan, villin valkosipulin ja suolaheinän varsilla ja lehdillä. Kesällä kylmä vihanneskeitto kuului ruokavalioon. Sieniä syötiin paistettuina ja keitettyinä ja talvella säilöttyinä. Kalakeitto oli arkiruokaa ja lihakeitto juhlaruokaa. Sianliha alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla. Tataarien ja baškiirien naapureina asuvat itämarit tutustuivat sianlihaan vasta kolhoosien ruokaloiden kautta. Maidosta tehtiin hapattamalla erilaisia rahkavalmisteita, kermasta kirnuttiin voita. Itä-Karjalassa rahkapiirakat, Keski-Venäjällä uunissa paistettu ja munalla voideltu maitorahka olivat juhlaruokia. Ternimaidosta tehtiin tuorejuustoa. Koivunmahla oli yleinen juoma. Keski-Venäjällä hunajasta tehtiin simaa, jota myös uhrattiin. Kalja ja olut olivat juhlajuomia. Vodka alkoi yleistyä 1800-luvulla."- Saara
on Hilkka Uusivirran: Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja. 1700-1800 luvulla alkoi jo kehittyä,vaikka huonojakin aikoja oli.Ainakin länsisuomessa tehtiin laatikoita,aladoopia ,sill sallaa herne-ja papumuhennoksia leipäjuustoja,palvattua lihaa, puolukkakiisseliä Hää-ja hautajaiskaramellia vieraille lähtiessä. Olihan Turkuun perustettu jo ensimmäinen sokeritehdas 1756 Perunan,kasvisten-ja yrttien käyttö lisääntyi. Uudet tavat tulivat ensin vauraampiin talouksiin ja siitä yleistyivät tavallisen kansan keittiöihin. Avainasemassa olivat pitokokit
- vähän ohjeitakin
Katso seuraavan linkin kautta. Sivua alaspäin rullatessa joitakin ruokaohjeitakin. Kartanoruokia 1700-luvulta:
http://www.ruokatieto.fi/finfood/ffom.nsf/0/2B01CF1C700FCFF9C2256700002EBA80?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Ylli&cat2=Ruoka- ja tapakulttuuri&cat3=Juhlan aika&cat4=Kartanoiden ruokakulttuuri&cat5=Iltatee Wehmaan kartanossa - Kunnon juhlat
Hei. Olen itse vieraillut Turun Linnan Juhana Herttuan tiloissa keskiaikaisilla päivällisillä. Vieraile allaolevalla sivustolla niin saati hyviä vihjeitä!
http://www.fazeramica.fi/templates/Fazer_InformationPopUp.aspx?id=58542&epslanguage=FI - asiaa aikakaudesta
1700- luku ei siis ole sama kuin keskiaika, joka jo ohi lopullisesti 1500- luvulla (myöhäiskeskiaika). 1700- luvun aikakausi on valistuksen ja kehityksen aikakausi, joten mm. kylmäsäilytykset, muhentaminen, hyytelöinti, kypsennys jne kehittyivät paljon. Keskiajalla ruokaa ei valmistettu ja säilytetty läheskään samalla kehitystasolla ja tästä syystä keskiaikainen ruoka on esim. kuivatetusta tai suolatusta valmistettua. Myös matkojen vaikutus, maailmankuvan laajenemisen kautta näkyy ruokakulttuureissa. Hääruoka on sitä parempaa ruokaa ja säädystä sekä varallisuudesta riippui pöydän antimet. Ranskalainen ja myös venäläinen keittiö vaikutti parempiin piireihin ja siksi parempaan menyyseen kuului riistaruokia, hilloja, pateita, muhennoksia, leivoksia, kakkuja. Porvaristo ja talonpojat taas käyttivät pitoruokaa, ajatuksella että kunnon juhla sai vatsan kylläiseksi. Jos viinin ohella on mallasjuomaa, esim. sahtia niin se viittaisi porvarisjuhliin. Porvarispöytään tuotiin lihaa ja mieluiten paljon. Ja emännän taidonnäytteenä sylttyä, kieltä, alatoopia. Kunnon talossa oli munivia kanoja eli kananmunat kuuluvat pitopöytään, sekä lypsävien lehmien maitotuotteita; huom. jäätelö on varsin vanha keksintö! Samoin aikakuden mukaisesti jäädykkeet eri marjoilla. Kts. vaikkapa www.hameenlinnanravintolat.fi menyylista kustavilaisista vaihtoehdoista, joka on 1700- lukua. 1700-luvun aikakausi on koreaa aikaa, eli parempien piirien pöytiin erilaisia kukka-asetelmia, kristallia, pienoispatsaita, ruusukkeita, marenkiveistoksia tms. Romantiikka saa kukoistaa kyseisessä teemassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1102850Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302395Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen222334Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631071947- 1141630
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1701345Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2861176- 801034
- 711024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi244991