1700-luvun hääruoka?

pilkettä

Hei

Oiskos jollain tietoa millaisin eväin vietettiin hääjuhlia 1700-800 luvuilla.
Tulossa iltahäät ja tarkoitus tarjota tuon teeman mukaan.Sahtia on ruokajuomana viinin lisänä.
Vinkkejä otan kiitollisena vastaan...

44

11841

    Vastaukset

    • Leipää, kenties makkaroita.
      Itse kokeilin täältä saamaani ohjetta ja totesin erinomaiseksi, kannattaisi ehkä sinunkin kokeilla, ennenkuin häät ovat ovella. Tuohon aikaan tuskin oli juuri muita mausteita kuin suola, joten senkin vuoksi resepti toimii.
      Osta 2kg:n pala sikaa, niska on parasta ja ulkomaalainen lammaspaisti, suolaa ne ja anna suolaantua vrk. tai parikin. Kuivaa paistit ja kääri leivinpaperiin ja sitten alumiinifolioon, kumpikin omaansa, siten että paketeista tulee tiiviit. Saumat ylöspäin ja paketit vuokaan ja 175 asteiseen uuniin 4-5tunniksi. Sitten lämpö pois ja odotat tunnin verran. Paistit pois uunista ja liemet talteen kastikkeen pohjaksi. Anna lihojen levätä vielä tovin, ennen leikkaamista. Siis aivan sairaan hyvää ja ääliömäisen helppoa. Kokeile ja kerro. Nauris ja lanttuhaudikkaat tulevat samalla uunilämmöllä.

      • Vanha perinteinen tapa on savustettu kala, siika tai lohi. Suolakalaa myös molemmista, graavi tuli myöhemmin. Silakkaa eritavoin, halstrattuna, paistettuna jne. Kaikki yksinkertaisina selkeinä ruokina, ei mutkikkaita valmisteluja. Kiva idis vetää kalaasit 1700 luvun tyyliin! Onnea matkaan!


      • Piaprkakkuihinkin laitettiin pippuria.


      • Onkohan lammasta,possua ym tällästä ollu?


      • ei pelkkää suolaa kirjoitti:

        Piaprkakkuihinkin laitettiin pippuria.

        Piparkakkuihin laitetaan edelleen maustepippuria.


      • Miksi ulkomainen lammas on parempaa, kyllä kotimainen karitsan paisti päihittää uusiseelantilaisen mennen tullen


    • Utrion ihan norm romaaneja siltä aikakaudelta kertovia, niissä paljonkin yksityiskohtia vaatteista, tavoista ja tietty ruuista mitä silloin tarjottiin.. Ja näin äkkiseltää tulis mieleen kokonainen grillattu/savustettu sika, sekä luonnollisesti kala, vihannekset, sienet, marjat ym luonnon antimet. Onnea ja tsemppiä, ois kiva kuullu myöhemmin miten juhlat onnistu.

      • keskiaikaa!

        Keskiaika päättyi 1500-luvulle tultaessa.


      • ei ole kirjoitti:

        keskiaikaa!

        Keskiaika päättyi 1500-luvulle tultaessa.

        ... kun keskiaikainen ruoka.
        keskiaikaista ruokaa tarhjottiin vielä pitkälle 1700 luvullakin - ruokatottumukset muuttuivat oleellisesti vasta kun ruokaa pystyttiin säilyttämään kylmässä tai ostettiin suuremmin osin kaupoista ja siirrytttiin kerrostaloasumiseen, puuliesineen myöhemmin sähköineen yms.

        1700 luvulla suurin osa sapuskoista valmistettiin ihan keskiaikiseen tapaan "avotakassa" ja itse hankituista/kasvatetuista aineksista.


      • kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

        ... kun keskiaikainen ruoka.
        keskiaikaista ruokaa tarhjottiin vielä pitkälle 1700 luvullakin - ruokatottumukset muuttuivat oleellisesti vasta kun ruokaa pystyttiin säilyttämään kylmässä tai ostettiin suuremmin osin kaupoista ja siirrytttiin kerrostaloasumiseen, puuliesineen myöhemmin sähköineen yms.

        1700 luvulla suurin osa sapuskoista valmistettiin ihan keskiaikiseen tapaan "avotakassa" ja itse hankituista/kasvatetuista aineksista.

        Tuskin tiedettiin 1700 luvun suomessa, jos niin korkeintaan turun linnassa! Rahvaalle tuiki tuntemattomia,niin häissä kuin hautajaisissakin, ootko samaa mieltä kkkkkkkkkkkkkkk?


      • On totta, että 1700-1800-luvut olivat jo varsin kaukana keskiajasta ja eurooppalainen ruoanvalmistus oli kehittynyt paljonkin noista ajoista - varsinkin kaupan laajentumisen myötä. Samoin kulttuurinvaihto eri alueiden välillä oli aivan toista kuin 200-300 vuotta aiemmin.

        On kuitenkin sellainen kirja kuin "Keskiajan keittiö", kirjoittanut Hannele Klemettilä, josta saa jotain parempaa osviittaa siitä, mitä silloin Euroopassa - ei Suomessa! - valmistettiin.

        Jos hakee jotain tietoa Turun Linnan senaikaisesta ruokamenosta - mikä lienee ollut edistyksellisin aikanaan - on seuraavassa linnan ruokalista:

        Maustesilakoita
        Graavattua siikaa piparjuurisinappikastikkeessa
        Savulohta
        Metsäsienisalaattia
        Palvattua lammasta ja viinimarjahilloa
        Kotijuustoa
        Mallasleipää ja paakarin sämpylöitä

        Yrttisiä linnan makkaroita
        Porsaan pikkupotkia
        Hunajaisia pikkusipuleita ja lanttuhaudikkaita

        Olen muutaman kerran osallistunut näihin Turun linnan pitoihin ja ruokalautasena toimi ruisleipä, johon ruoka nosteltiin itse kulhoista - leivän sai sitten viedä kotiin. Pöydässä oli pitkä liina, joka toimitti samalla ruokaliinan virkaa ja kädet pestiin ruokailun jälkeen vesikulhossa ja pyyhittiin tähän liinaan. Haarukkaa ei ollut vaan ruoka syötiin veistä apuna käyttäen käsin.

        Linnan rokokooajan - siis juuri 1700-luvun juhlamenu on seuraavanlainen:

        Illallinen linnassa Rokokoon aikaan

        1700-luvulla kiehkurainen rokokoo levittäytyi Ranskasta ympäri Eurooppaa. Sirot, epäsymmetriset kuviot ja kasviaiheet sekä pastellisävyt tulivat suosioon, rokokoo oli ennen kaikkea sisustus- ja pukutyyli. Rokokooajan ihmiselle elämä oli samppanjan tavoin kuplivaa, kevyttä ja hilpeää, ikävystyminen oli pahinta, mitä saattoi tapahtua. Keimailu ja hauras naisellisuus pilkahtivat myös miesten pukeutumisessa ja käytöksessä. Luonnon ihannointi merkitsi retkiä luonnon helmaan, vuosisadan loppupuolella jopa pukeuduttiin yksinkertaisesti ja maalaistyyliin ja rusketus oli ihailun kohteena.

        1700-luku merkitsi ruokakulttuurin isoa muutosta. Ruoka oli muotia paloitella ja jauhaa, maustaa, keittää ja paistaa. Puutarhaviljelyn yleistymisen myötä erilaiset salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytään. Ranskalaiseen tapaan myös kastikkeet kuuluivat aterioiden valikoimaan ja jälkiruokana olivat leivonnaiset.

        Tee ja varsinkin kahvi olivat niin suosittuja, että kahvinjuontia yritettiin säännöstellä ja se jopa kiellettiin tarpeettomana ylellisyytenä. Kahvia sekä ylistettiin että arvosteltiin. Sen uskottiin vahvistavan vatsaa ja ohentavan verta, poistavan päänsäryn, auttavan surumielisyyttä vastaan, edistävän ruoansulatusta, mutta myös veltostuttavan ja tekevän laiskaksi, turmelevan tavat, aiheuttavan vapinaa ja sellaisen tunteen, että sydän irtoaa rinnasta. Toisaalta kahvin uskottiin olevan sivistynyt juoma, joka tekee nauttijastaankin sellaisen.

        Menu
        Pöydissä katettuna linnan leipäkori
        yrttistä ruukkujuustoa, linnan hedelmävati

        Alkupalalautasella veden viljaa
        Savulohiruusu, yrttitarhan silakoita
        mätikoristeisia munia,
        sienisalaattia Karjalan kaukaisilta mailta

        ..sekä linnanpuutarhan satoa
        puutarhurin vihannesterriiniä
        sekä Pommerin voiperunoita

        Hienostunutta välikeittoa
        linnan mantelinen sipulikeitto

        Hunajapaahdettua kalkkunan fileetä
        juuresmuusia, haudutettua ruusukaalia,
        päällä tilkkanen voisulaa, inkivääriomenoita

        Muodikas päätös illalliselle
        suklaakakkua ja ruusunmarjakermaa
        tilkkanen vahvaa kahvia, haudutettua teetä

        Olisiko tässä ideaa?


      • crudo kirjoitti:

        On totta, että 1700-1800-luvut olivat jo varsin kaukana keskiajasta ja eurooppalainen ruoanvalmistus oli kehittynyt paljonkin noista ajoista - varsinkin kaupan laajentumisen myötä. Samoin kulttuurinvaihto eri alueiden välillä oli aivan toista kuin 200-300 vuotta aiemmin.

        On kuitenkin sellainen kirja kuin "Keskiajan keittiö", kirjoittanut Hannele Klemettilä, josta saa jotain parempaa osviittaa siitä, mitä silloin Euroopassa - ei Suomessa! - valmistettiin.

        Jos hakee jotain tietoa Turun Linnan senaikaisesta ruokamenosta - mikä lienee ollut edistyksellisin aikanaan - on seuraavassa linnan ruokalista:

        Maustesilakoita
        Graavattua siikaa piparjuurisinappikastikkeessa
        Savulohta
        Metsäsienisalaattia
        Palvattua lammasta ja viinimarjahilloa
        Kotijuustoa
        Mallasleipää ja paakarin sämpylöitä

        Yrttisiä linnan makkaroita
        Porsaan pikkupotkia
        Hunajaisia pikkusipuleita ja lanttuhaudikkaita

        Olen muutaman kerran osallistunut näihin Turun linnan pitoihin ja ruokalautasena toimi ruisleipä, johon ruoka nosteltiin itse kulhoista - leivän sai sitten viedä kotiin. Pöydässä oli pitkä liina, joka toimitti samalla ruokaliinan virkaa ja kädet pestiin ruokailun jälkeen vesikulhossa ja pyyhittiin tähän liinaan. Haarukkaa ei ollut vaan ruoka syötiin veistä apuna käyttäen käsin.

        Linnan rokokooajan - siis juuri 1700-luvun juhlamenu on seuraavanlainen:

        Illallinen linnassa Rokokoon aikaan

        1700-luvulla kiehkurainen rokokoo levittäytyi Ranskasta ympäri Eurooppaa. Sirot, epäsymmetriset kuviot ja kasviaiheet sekä pastellisävyt tulivat suosioon, rokokoo oli ennen kaikkea sisustus- ja pukutyyli. Rokokooajan ihmiselle elämä oli samppanjan tavoin kuplivaa, kevyttä ja hilpeää, ikävystyminen oli pahinta, mitä saattoi tapahtua. Keimailu ja hauras naisellisuus pilkahtivat myös miesten pukeutumisessa ja käytöksessä. Luonnon ihannointi merkitsi retkiä luonnon helmaan, vuosisadan loppupuolella jopa pukeuduttiin yksinkertaisesti ja maalaistyyliin ja rusketus oli ihailun kohteena.

        1700-luku merkitsi ruokakulttuurin isoa muutosta. Ruoka oli muotia paloitella ja jauhaa, maustaa, keittää ja paistaa. Puutarhaviljelyn yleistymisen myötä erilaiset salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytään. Ranskalaiseen tapaan myös kastikkeet kuuluivat aterioiden valikoimaan ja jälkiruokana olivat leivonnaiset.

        Tee ja varsinkin kahvi olivat niin suosittuja, että kahvinjuontia yritettiin säännöstellä ja se jopa kiellettiin tarpeettomana ylellisyytenä. Kahvia sekä ylistettiin että arvosteltiin. Sen uskottiin vahvistavan vatsaa ja ohentavan verta, poistavan päänsäryn, auttavan surumielisyyttä vastaan, edistävän ruoansulatusta, mutta myös veltostuttavan ja tekevän laiskaksi, turmelevan tavat, aiheuttavan vapinaa ja sellaisen tunteen, että sydän irtoaa rinnasta. Toisaalta kahvin uskottiin olevan sivistynyt juoma, joka tekee nauttijastaankin sellaisen.

        Menu
        Pöydissä katettuna linnan leipäkori
        yrttistä ruukkujuustoa, linnan hedelmävati

        Alkupalalautasella veden viljaa
        Savulohiruusu, yrttitarhan silakoita
        mätikoristeisia munia,
        sienisalaattia Karjalan kaukaisilta mailta

        ..sekä linnanpuutarhan satoa
        puutarhurin vihannesterriiniä
        sekä Pommerin voiperunoita

        Hienostunutta välikeittoa
        linnan mantelinen sipulikeitto

        Hunajapaahdettua kalkkunan fileetä
        juuresmuusia, haudutettua ruusukaalia,
        päällä tilkkanen voisulaa, inkivääriomenoita

        Muodikas päätös illalliselle
        suklaakakkua ja ruusunmarjakermaa
        tilkkanen vahvaa kahvia, haudutettua teetä

        Olisiko tässä ideaa?

        Kun mm. Kinnu-Jussi niitä väkersi takavuosina, olenko oikeassa?


      • Vanha kokki kirjoitti:

        Kun mm. Kinnu-Jussi niitä väkersi takavuosina, olenko oikeassa?

        Kyllä - siihen aikaan. Pidot järjesti Konfer, joka tilasi ainakin valtaosan sapuskasta Marina Palace- ja oliko Hamburger Börs jossain vaiheessa jotenkin mukana. Nythän niitä muonittaa kai Fazer Amica. Börje Lång oli vielä silloin juhlamenojen ohjaajana ja taisipa olla Konferin Omistajiakin.

        En ihan tiennyt, että Jussi Kinnunen olisi ollut tässä mukana - saattaa mennä nuo vuodet sekaisin enkä tuntenut miestä niinkään, nimituttu. Sen muistan kyllä kun Hamburger Börs toimitti juhliin oman lihaisan makkaransa, joka tuli sitten myöhemmin yleiseen myyntiinkin. Olisiko Jussilla ollut tässä makkarassa jotenkin sormensa pelissä?

        Eikö Jussi Kinnunen organisoinut jotenkin Hamburger Börsin "pöheikön" tarjoilua silloin kun se oli suosionsa huipulla - 90-luvun alkupuolella? Porin poikia?


      • crudo kirjoitti:

        On totta, että 1700-1800-luvut olivat jo varsin kaukana keskiajasta ja eurooppalainen ruoanvalmistus oli kehittynyt paljonkin noista ajoista - varsinkin kaupan laajentumisen myötä. Samoin kulttuurinvaihto eri alueiden välillä oli aivan toista kuin 200-300 vuotta aiemmin.

        On kuitenkin sellainen kirja kuin "Keskiajan keittiö", kirjoittanut Hannele Klemettilä, josta saa jotain parempaa osviittaa siitä, mitä silloin Euroopassa - ei Suomessa! - valmistettiin.

        Jos hakee jotain tietoa Turun Linnan senaikaisesta ruokamenosta - mikä lienee ollut edistyksellisin aikanaan - on seuraavassa linnan ruokalista:

        Maustesilakoita
        Graavattua siikaa piparjuurisinappikastikkeessa
        Savulohta
        Metsäsienisalaattia
        Palvattua lammasta ja viinimarjahilloa
        Kotijuustoa
        Mallasleipää ja paakarin sämpylöitä

        Yrttisiä linnan makkaroita
        Porsaan pikkupotkia
        Hunajaisia pikkusipuleita ja lanttuhaudikkaita

        Olen muutaman kerran osallistunut näihin Turun linnan pitoihin ja ruokalautasena toimi ruisleipä, johon ruoka nosteltiin itse kulhoista - leivän sai sitten viedä kotiin. Pöydässä oli pitkä liina, joka toimitti samalla ruokaliinan virkaa ja kädet pestiin ruokailun jälkeen vesikulhossa ja pyyhittiin tähän liinaan. Haarukkaa ei ollut vaan ruoka syötiin veistä apuna käyttäen käsin.

        Linnan rokokooajan - siis juuri 1700-luvun juhlamenu on seuraavanlainen:

        Illallinen linnassa Rokokoon aikaan

        1700-luvulla kiehkurainen rokokoo levittäytyi Ranskasta ympäri Eurooppaa. Sirot, epäsymmetriset kuviot ja kasviaiheet sekä pastellisävyt tulivat suosioon, rokokoo oli ennen kaikkea sisustus- ja pukutyyli. Rokokooajan ihmiselle elämä oli samppanjan tavoin kuplivaa, kevyttä ja hilpeää, ikävystyminen oli pahinta, mitä saattoi tapahtua. Keimailu ja hauras naisellisuus pilkahtivat myös miesten pukeutumisessa ja käytöksessä. Luonnon ihannointi merkitsi retkiä luonnon helmaan, vuosisadan loppupuolella jopa pukeuduttiin yksinkertaisesti ja maalaistyyliin ja rusketus oli ihailun kohteena.

        1700-luku merkitsi ruokakulttuurin isoa muutosta. Ruoka oli muotia paloitella ja jauhaa, maustaa, keittää ja paistaa. Puutarhaviljelyn yleistymisen myötä erilaiset salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytään. Ranskalaiseen tapaan myös kastikkeet kuuluivat aterioiden valikoimaan ja jälkiruokana olivat leivonnaiset.

        Tee ja varsinkin kahvi olivat niin suosittuja, että kahvinjuontia yritettiin säännöstellä ja se jopa kiellettiin tarpeettomana ylellisyytenä. Kahvia sekä ylistettiin että arvosteltiin. Sen uskottiin vahvistavan vatsaa ja ohentavan verta, poistavan päänsäryn, auttavan surumielisyyttä vastaan, edistävän ruoansulatusta, mutta myös veltostuttavan ja tekevän laiskaksi, turmelevan tavat, aiheuttavan vapinaa ja sellaisen tunteen, että sydän irtoaa rinnasta. Toisaalta kahvin uskottiin olevan sivistynyt juoma, joka tekee nauttijastaankin sellaisen.

        Menu
        Pöydissä katettuna linnan leipäkori
        yrttistä ruukkujuustoa, linnan hedelmävati

        Alkupalalautasella veden viljaa
        Savulohiruusu, yrttitarhan silakoita
        mätikoristeisia munia,
        sienisalaattia Karjalan kaukaisilta mailta

        ..sekä linnanpuutarhan satoa
        puutarhurin vihannesterriiniä
        sekä Pommerin voiperunoita

        Hienostunutta välikeittoa
        linnan mantelinen sipulikeitto

        Hunajapaahdettua kalkkunan fileetä
        juuresmuusia, haudutettua ruusukaalia,
        päällä tilkkanen voisulaa, inkivääriomenoita

        Muodikas päätös illalliselle
        suklaakakkua ja ruusunmarjakermaa
        tilkkanen vahvaa kahvia, haudutettua teetä

        Olisiko tässä ideaa?

        Sivujuonne, eli oli tietysti varsinkin keskiajalla suuri ero sillä mitä syötiin linnoissa ja mitä tavallinen rahvas söi. Jostain lehtijutusta muistan lukeneeni joskus vuosia sitten, että ihan tutkimusten perusteella tavallinen perhe söi suurimman osan vuodesta varsin synkkää ruokaa: ohraleipää, ohrapuuroa, suolakalaa ja mitä nauriita sattuivar kasvattamaan. Lisäksi tietysti kesäaikaan marjat ja muut metsänantimet. Lihaa syötiin harvoin.

        Häissä saattoi olla hieman parempaa, mutta tuskin sielläkään mitään kovin erikoista.


      • oikea laitalinkki kirjoitti:

        Sivujuonne, eli oli tietysti varsinkin keskiajalla suuri ero sillä mitä syötiin linnoissa ja mitä tavallinen rahvas söi. Jostain lehtijutusta muistan lukeneeni joskus vuosia sitten, että ihan tutkimusten perusteella tavallinen perhe söi suurimman osan vuodesta varsin synkkää ruokaa: ohraleipää, ohrapuuroa, suolakalaa ja mitä nauriita sattuivar kasvattamaan. Lisäksi tietysti kesäaikaan marjat ja muut metsänantimet. Lihaa syötiin harvoin.

        Häissä saattoi olla hieman parempaa, mutta tuskin sielläkään mitään kovin erikoista.

        Tuo kaikki on varmaan aivan totta - ihmiset söivät sitä, mitä luonto ja oma pelto tarjosivat. Kai vielä 1800-luvulla oli normaalin väestön ruokatalous melko kapoinen ja niukka. Sitä todistavat jopa 1600-luvun suuret kuolonvuodet, jolloin toistuvat katovuodet tappoivat väestöstä ison osan nälkään. Ja vielä 1800-luvun lopun nälkävuodetkaan eivät ole kaukana.

        Muistaen aloittajan toiveen saada muonaa häihin ei oikein voi vain ajatella tätä normirahvaan silloista menua: halvaksi tulisi hääkemu - ja mielenkiintoiseksi, mutta kuinka suurta ymmärrystä tarjonnan suhteen voisi odottaa? Ehkäpä olisikin parempi hakea tarjottavat tuolta Varsinais-Suomen linna- ja kartanomaisemista.


      • Ruokalajeista kirjoitti:

        Tuskin tiedettiin 1700 luvun suomessa, jos niin korkeintaan turun linnassa! Rahvaalle tuiki tuntemattomia,niin häissä kuin hautajaisissakin, ootko samaa mieltä kkkkkkkkkkkkkkk?

        kun kerran kysytttiin HÄÄRUOKAA, niin uskalsin tuon linkin laittaa.
        Hääruokahan on juhlaruokaa, eikä rahvaan parissa oikein mitään häitä vietetty vielä keskiajalla.
        Häitä juhlisti rikkaat ja niillä oli ruokana muutakin kun kaskinaurista.


      • oikea laitalinkki kirjoitti:

        Sivujuonne, eli oli tietysti varsinkin keskiajalla suuri ero sillä mitä syötiin linnoissa ja mitä tavallinen rahvas söi. Jostain lehtijutusta muistan lukeneeni joskus vuosia sitten, että ihan tutkimusten perusteella tavallinen perhe söi suurimman osan vuodesta varsin synkkää ruokaa: ohraleipää, ohrapuuroa, suolakalaa ja mitä nauriita sattuivar kasvattamaan. Lisäksi tietysti kesäaikaan marjat ja muut metsänantimet. Lihaa syötiin harvoin.

        Häissä saattoi olla hieman parempaa, mutta tuskin sielläkään mitään kovin erikoista.

        Onko ketään muuten ihmetyttänyt tuo, että ennen muinoin vedettiin hiilareita suhteellisesti varmaan enemmän kuin nyt, mutta aikuisiän diabetes ei silti ollut joka toisen vaiva. Jännä juttu. (II-tyypin diabeteshan ei liity yksinomaan liialliseen energiansaantiin vaan ruuan laatuun). Tämä nyt ei tietty liittynyt mitenkään ketjun aiheeseen... tai ehkä siten, että ehkä ei kannata häävieraita dumpata täyteen jauhoa, kun niitten sokerit heittää sitten ihan taivaisiin.


      • outo juttu kirjoitti:

        Onko ketään muuten ihmetyttänyt tuo, että ennen muinoin vedettiin hiilareita suhteellisesti varmaan enemmän kuin nyt, mutta aikuisiän diabetes ei silti ollut joka toisen vaiva. Jännä juttu. (II-tyypin diabeteshan ei liity yksinomaan liialliseen energiansaantiin vaan ruuan laatuun). Tämä nyt ei tietty liittynyt mitenkään ketjun aiheeseen... tai ehkä siten, että ehkä ei kannata häävieraita dumpata täyteen jauhoa, kun niitten sokerit heittää sitten ihan taivaisiin.

        Niin no, kuinka paljon asiasta mahtaa olla tietoa. Hoitamattomana II-tyypin DM johtaa kuolemaan varmaan aika nopiasti. Ihmiset saivat myös aika lailla enemmän liikuntaa kuin nykyään, vaikka viinaa juotiinkin ja tupakkaa polteltiin ilman tietoa sen vaaroista. On myös todettu että niukalla energiansaannilla elävät ihmiset ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä.


      • outo juttu kirjoitti:

        Onko ketään muuten ihmetyttänyt tuo, että ennen muinoin vedettiin hiilareita suhteellisesti varmaan enemmän kuin nyt, mutta aikuisiän diabetes ei silti ollut joka toisen vaiva. Jännä juttu. (II-tyypin diabeteshan ei liity yksinomaan liialliseen energiansaantiin vaan ruuan laatuun). Tämä nyt ei tietty liittynyt mitenkään ketjun aiheeseen... tai ehkä siten, että ehkä ei kannata häävieraita dumpata täyteen jauhoa, kun niitten sokerit heittää sitten ihan taivaisiin.

        Juuh, ei ollut 2. tyypin diabetesta, ei elintasosairauksia eikä vanhuusiän ongelmia muutenkaan. Keskimääräinen elinikä Suomessa oli n. 40 vuotta. Jännä juttu minustakin ... Nykyään puhutaan kaikista vaivoista, mutta ihmisten einikä nousee koko ajan ja koskaan aikaisemmin ei ihmiset ikäänsä verrattuna ole olleet yhtä terveitä kuin nyt.


      • 40 vuotta kirjoitti:

        Juuh, ei ollut 2. tyypin diabetesta, ei elintasosairauksia eikä vanhuusiän ongelmia muutenkaan. Keskimääräinen elinikä Suomessa oli n. 40 vuotta. Jännä juttu minustakin ... Nykyään puhutaan kaikista vaivoista, mutta ihmisten einikä nousee koko ajan ja koskaan aikaisemmin ei ihmiset ikäänsä verrattuna ole olleet yhtä terveitä kuin nyt.

        Eiköhän siihen aikaan tehty miljoona kertaa raskaampaa ja ruumiillisempää työtä kuin nykyaikaan.. myös monet sairaudet (myös synnytykset) veivät porukkaa kun pässiä narussa hautaan, johtuen aika selvästi että lääketiede ei ehkä ollu niin mallillaan kun nykyään ;)


    • hei Ja PALJON kiitoksia kaikille upeista vastauksista. Saan varmasti näistä ideoita ja vinkkejä. Järjestämme häät tietenkin hieman mukaellen ja toisaalta , kun olen vähän tuota 1700-luvun aikakautta ruokakultuurista lueskellut, niin se antaa aika paljon tilaa, koska juurikin tapahtui jonkinlainen suurempi muutos. Ihan varmasti käytämme kauden marjat, kasvikset, hedelmät menusssa , rukiin ja sianlihan lisäksi...
      Tuosta rusileivän käyttämisestä lautasena olen kuullutkin ja aion sen ottaa käyttöön. Jos joku tietää siitä enemmän esim. oliko se minkä mallinen/ja tai millä tavalla "muokattu" lautaseksi niin ois kiva tietää.

      Tilasin kirjastosta sellaisen teoksen jossa on suomalaisen ruokakulttuurin historiaa, katsotaan mitä sieltä löytyy.

      Kiitos jokaiselle..tulen kertomaan mikä oli lopullinen menu...5.9 ovat vasta häät, mutta puoli vuotta menee hujauksessa, joten työ jatkuu, haussa nyt mm. musta hääpuku, joka onkin siten ihan toinen juttu :)

      • Se oli aivan tavallinen rukiinen reikäleipä, mutta ilman sitä reikää. Jokainen sai lähtiessään paperipussin, mihin leipä sopi pistää.


    • No jaa, jos etsit mannermaisia kaunpunkiporvariston ruokia älä lue tätä.

      Mutta ikivanha karjalainen hääruoka on papurokka (härkäpavusta), siihen tulee sianlihaa, papuja, sipulia, ohrasuurimoita ja pippuria ja tietysti suolaakin. Sitä on syöty 1700-luvulla ja jossain muodossa jo monen-monen sataa vuotta aiemminkin. Papurokkaa ja paikoin hernerokkaakin syötiin kaksiosasiten, monipäiväisten häiden päättäjäisruuaksi.
      Lisääkin tietoa hääruuista on, mutta etsit luultavasti muun kulttuuripiirin menyytä.

    • Maatalousyhteisössä häitä vietettiin mielellään loppusyksystä, syysteurastusten aikaan, ja makkaroitahan silloin tehtiin. Etenkin tuore verimakkara tai veripalttu oli vuodenajan herkkuja, joita varmaan sopisi tarjota häissäkin. Tuoretta lihaa ei muina aikoina vuodesta juuri ollut tarjolla, paitsi ehkä joku sonnipuolinen vasikka joskus. (Ja miksi juuri syksyllä teurastettiin? No siksi kun kaikille elikoille ei talveksi olisi riittänyt rehua.)

      Muutenkin ruoka seurasi enemmän vuotuisrytmiä. Aiotteko tätä ottaa huomioon?

      Suolakalaa kun ehdotellaan, niin miten olisikin hapankala :) Hapansäilöntä oli 1700-luvulla vielä voimissaan.

    • idioottimaisella hankkeella! Tarjoa sen sijaan hyvää, herkullista ruokaa!

    • Olen muutaman kerran ollut syömässä ja valmistamassa tuollaista isoa keskiaikaista pitoa noin 50 ihmiselle 20 ruokalajilla.Silloin todella ruokaa oli runsaasti siis oli niillä jotka oli parempiosaisia.Tarvitaan avointa mieltä näitä ruokia maistellessa .Kun liha maustetaan esm rusinoilla viikunoilla kanelilla ym mausteilla jotka meidän aikana on tuttuja jälkiruuista ,voi soppa olla valmis ,heh.Itse en välttämättä tekisi häihin tuollaista menua ,tai ainakin on pidettävä kunnon koemaistajaiset ensin.Voi siinä mummoilla ja vaareilla jäädä syömättä.Onnee vaan kokeiluun .

      • Jäi sanomatta että hyviä reseptejä löytyykin jo tämän viestiketjun toisten keskustelijoitten linkeistä.Myös tuollaiset aineosat kuten rusinat ja kanelin voi aina jättää poiskin liha ruuista, reseptistä jos siltä tuntuu.


    • Oli aika niukat,koska ei ollut jääkaappeja eikä pakastimia. Tuotteet oli täysin kausiluonteisia. Tarjottiin paistettuja nauriita,leipää,suolasärkiä,lahnaa,paistettua lihaa ja leivänpäälle puhdasta ihraa. Juomana kotikaljaa,paloviinaa ja sauhuteltiin tupakkaa.Koskaa siihen aikaan vain todella varakkailla kartanon omistajilla oli varaa hankkia ulkomailta posliinilautasia ja veitsiä ja haarukoita,niinpä tavalliset söivät samasta kiposta ja usein myös samalla puukauhalla. Näin kun järjestät perinteisethäät,eipä uppoa paljoa rahaa hää-aterioimiseen.Jos et halua suurta tyylimokaa,myös hääasusteet pitäisi olla ajanhengen mukaisia. Pellavakauhtana päälle ja sulhasella samaa kangasta takki ja housut ja jalkoihin jonkinlaiset ronttoset.Naisten hiukset olivat tiukasti huivin alla ja miehellä piti olla pönttöhattu.Sormuksia harvoin vaihdettiin,enemmän käytettiin rintaneulaa,joilla hartiahuivi kiinnitettiin. Siitä vain häitä suunnitelemaan.

      • Ja paitsi kausiluonteisia, eväät riippuivat hyvin paljon siitä, missä päin asuttiin ja mihin yhteiskuntaluokkaan satuttiin kuulumaan. Paremmissa piireissä juhlapöytään kuului eteläisessä Suomessa esimerkiksi metsäkanalintuja paahdettuina / paistettuina, samoin jänistä ja taimenta. Myös monenlaisia sokerileivoksia.


      • Tämmöistä kirjoitti:

        Ja paitsi kausiluonteisia, eväät riippuivat hyvin paljon siitä, missä päin asuttiin ja mihin yhteiskuntaluokkaan satuttiin kuulumaan. Paremmissa piireissä juhlapöytään kuului eteläisessä Suomessa esimerkiksi metsäkanalintuja paahdettuina / paistettuina, samoin jänistä ja taimenta. Myös monenlaisia sokerileivoksia.

        pahemmin leivoksia,kun ei juurikaan ollut tarpeita niiden tekemiseen tai välineitä, ainakaan takapajula Suomessa.Ruotsin puolella hoveissa saatettiin saada joitain leivonnaisia,mutta ei niitäkään leivokseksi voinut sanoa.


    • Täällä kysytään 1700-luvun ruokavihjeitä ja ihmiset tulevat kertomaan, mitä keskiajalla popsittiin. Tavallisimmin keskiajan katsotaan päättyneen 1500-luvun kuluessa...

    • Täällä kun puhutaan enimmäkseen keskiaikaisista ruuista. Halutaanko täällä siis 1700-luvun ruokia mitä suomessa oli vai esimerkiksi sen ajan keskieurooppalaisten hovien ruokia. On kumminkin ihan eri meininkiä.

      • Tarina alkoi 1700 luvulta jatkuen sitten 1900 luvun tuntumiin. Jos saatte jostain käsiinne tuon sarjan, niin siinä esiintyi sekä torppareiden että kartanonherrojen sekä muistaakseni kievareidenkin ruokia. Sarja oli erinomaisen tarkasti oikeata historiaa noudatteleva, myös tarjoilujen osalta.


      • TV:sarjan Hovimäki kirjoitti:

        Tarina alkoi 1700 luvulta jatkuen sitten 1900 luvun tuntumiin. Jos saatte jostain käsiinne tuon sarjan, niin siinä esiintyi sekä torppareiden että kartanonherrojen sekä muistaakseni kievareidenkin ruokia. Sarja oli erinomaisen tarkasti oikeata historiaa noudatteleva, myös tarjoilujen osalta.

        parrakkaat motoristit valmistavat ruokia Jimillä.Tekevät ulkosalla monenmoisia pöperöitä.1700 luvulla Hovimäessä ja muissakin pirteissä eväinä oli suolakalat,suolalihat,nauriit,leipä ja syksyllä marjoja.Ruokajuomana maittavaa vettä ja kiljua,jota sahdiksikin kutsutaan.


    • "Pohjois- ja Sisä-Venäjällä ravinnon raaka-aineet saatiin omasta pellosta, karjasta, joesta ja metsästä. Rukiin lisäksi viljeltiin vehnää, kauraa ja ohraa. Sekahiivaleipä oli jokapäiväinen ruoka, ja sitä tarvittiin myös rituaaleissa. Pitopöytään leivottiin vehnäpiirakoita. Pelmenit on ollut alunperin udmurttien ruokalaji, joka on levinnyt venäläisten välityksellä kansainväliseen keittiöön. Pelmenit oli hääruoka, ja joidenkin piirakoiden täytteeseen kätkettiin hyvää onnea tuottamaan suolaa, kuusenneulasia tai kolikko.

      Viljan lisäksi peruna kuului arkiruokiin. Se yleistyi 1800-luvulla ja syrjäytti vähitellen kaalin. Keväällä ruokavaliota täydennettiin nokkosen, voikukan, villin valkosipulin ja suolaheinän varsilla ja lehdillä. Kesällä kylmä vihanneskeitto kuului ruokavalioon. Sieniä syötiin paistettuina ja keitettyinä ja talvella säilöttyinä. Kalakeitto oli arkiruokaa ja lihakeitto juhlaruokaa. Sianliha alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla. Tataarien ja baškiirien naapureina asuvat itämarit tutustuivat sianlihaan vasta kolhoosien ruokaloiden kautta. Maidosta tehtiin hapattamalla erilaisia rahkavalmisteita, kermasta kirnuttiin voita. Itä-Karjalassa rahkapiirakat, Keski-Venäjällä uunissa paistettu ja munalla voideltu maitorahka olivat juhlaruokia. Ternimaidosta tehtiin tuorejuustoa. Koivunmahla oli yleinen juoma. Keski-Venäjällä hunajasta tehtiin simaa, jota myös uhrattiin. Kalja ja olut olivat juhlajuomia. Vodka alkoi yleistyä 1800-luvulla."

      • on Hilkka Uusivirran: Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja. 1700-1800 luvulla alkoi jo kehittyä,vaikka huonojakin aikoja oli.Ainakin länsisuomessa tehtiin laatikoita,aladoopia ,sill sallaa herne-ja papumuhennoksia leipäjuustoja,palvattua lihaa, puolukkakiisseliä Hää-ja hautajaiskaramellia vieraille lähtiessä. Olihan Turkuun perustettu jo ensimmäinen sokeritehdas 1756 Perunan,kasvisten-ja yrttien käyttö lisääntyi. Uudet tavat tulivat ensin vauraampiin talouksiin ja siitä yleistyivät tavallisen kansan keittiöihin. Avainasemassa olivat pitokokit


    • 1700- luku ei siis ole sama kuin keskiaika, joka jo ohi lopullisesti 1500- luvulla (myöhäiskeskiaika). 1700- luvun aikakausi on valistuksen ja kehityksen aikakausi, joten mm. kylmäsäilytykset, muhentaminen, hyytelöinti, kypsennys jne kehittyivät paljon. Keskiajalla ruokaa ei valmistettu ja säilytetty läheskään samalla kehitystasolla ja tästä syystä keskiaikainen ruoka on esim. kuivatetusta tai suolatusta valmistettua. Myös matkojen vaikutus, maailmankuvan laajenemisen kautta näkyy ruokakulttuureissa.

      Hääruoka on sitä parempaa ruokaa ja säädystä sekä varallisuudesta riippui pöydän antimet. Ranskalainen ja myös venäläinen keittiö vaikutti parempiin piireihin ja siksi parempaan menyyseen kuului riistaruokia, hilloja, pateita, muhennoksia, leivoksia, kakkuja.
      Porvaristo ja talonpojat taas käyttivät pitoruokaa, ajatuksella että kunnon juhla sai vatsan kylläiseksi.

      Jos viinin ohella on mallasjuomaa, esim. sahtia niin se viittaisi porvarisjuhliin. Porvarispöytään tuotiin lihaa ja mieluiten paljon. Ja emännän taidonnäytteenä sylttyä, kieltä, alatoopia. Kunnon talossa oli munivia kanoja eli kananmunat kuuluvat pitopöytään, sekä lypsävien lehmien maitotuotteita; huom. jäätelö on varsin vanha keksintö! Samoin aikakuden mukaisesti jäädykkeet eri marjoilla.

      Kts. vaikkapa www.hameenlinnanravintolat.fi menyylista kustavilaisista vaihtoehdoista, joka on 1700- lukua.

      1700-luvun aikakausi on koreaa aikaa, eli parempien piirien pöytiin erilaisia kukka-asetelmia, kristallia, pienoispatsaita, ruusukkeita, marenkiveistoksia tms. Romantiikka saa kukoistaa kyseisessä teemassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia yllättävää itki nikon oven takana

      https://www.seiska.fi/Uutiset/Totuus-kohuparin-eropommista-Sofia-Belorf-tunki-Niko-Ranta-ahon-kotiin-mustasukkainen Ei hyvää päivää!!!!!!!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      303
      13815
    2. Stefu ylireakoi

      Stefulla on kyllä tosi huono itsetunto tai on tosi epäileväinen luonne jos sen takia jätti Sofian että tää kävi Nikon ovella. Sofian tavaroita vielä N
      Kotimaiset julkkisjuorut
      156
      5867
    3. Miksi Suomessa on niin paljon homeasuntoja?

      Missä se kuuluisa rakennustaito on? Taloja ei hoideta, mutta ei talon home voi johtua pelkästään koneellisen ilmastoinnin puuttesta, eikä talon ilmast
      Maailman menoa
      108
      1436
    4. Miksi ei ole korona-ahdistusta?

      Mietin asiaa mutta en saa sitä päälle millään. Katselen kaupassa maski päällä olevia ihmisiä, lehtien lööppejä koronasta joka puolella, tartuntojen mä
      Maailman menoa
      74
      1300