Saare41

kato kyl tääl turuus tieretä o airistolki seilatt juuu

semmoiselta nayttä kirjoitti:

kato kyl tääl turuus tieretä o airistolki seilatt juuu

Saare 41: stä on päinvastoin ylistetty sen merikelpoisuutta ja purjehdusominaisuuksia verrattuna esim Halberg Rassyyn nyt Najadista puhumattakaan. Sitäpaitsi venehän on suomalaisen (Kamu) suunnittelema, ja valmistustakin valvoo suomalainen. Ainoa missä vene liittyy jotenkin Eestiin on se, että joku Mati ruiskuttelee epoksit pintaan. JA sisätiloista jo huomaa, että vene on todella mukava kovassakin kelissä, otetaan nyt esimerkiksi salongin ja kapteenin kajuutan välisessä käytävässä sijaitseva keittiö. Sijainnistaan johtuen saattaa kokki nojata takaseinään vettä keitellessään, jolloin ruoan valmistus helpottuu, kun ei tarvitse koko ajan heittelehtiä pitkin avoimen salongin seiniä. Keskiohjaamon merikelpoisuuskysymyksestä keksin vain sen verran, että vesi ei poistu ehkä ihan yhtä nopeasti, kuin perästä avoimesta avotilasta, mutta kuinkas kauan on avotila ollut auki perästä? Ainakin pysyvät purjehtijat helpommin kyydissä kun ei ole koko ajan keinotekoista jokea pyörimässä jaloissa, sillä pitäähän tuulilasi jonkinverran vesiä pois istumalaatikosta.

oikeen männikköön kirjoitti:

Saare 41: stä on päinvastoin ylistetty sen merikelpoisuutta ja purjehdusominaisuuksia verrattuna esim Halberg Rassyyn nyt Najadista puhumattakaan. Sitäpaitsi venehän on suomalaisen (Kamu) suunnittelema, ja valmistustakin valvoo suomalainen. Ainoa missä vene liittyy jotenkin Eestiin on se, että joku Mati ruiskuttelee epoksit pintaan. JA sisätiloista jo huomaa, että vene on todella mukava kovassakin kelissä, otetaan nyt esimerkiksi salongin ja kapteenin kajuutan välisessä käytävässä sijaitseva keittiö. Sijainnistaan johtuen saattaa kokki nojata takaseinään vettä keitellessään, jolloin ruoan valmistus helpottuu, kun ei tarvitse koko ajan heittelehtiä pitkin avoimen salongin seiniä. Keskiohjaamon merikelpoisuuskysymyksestä keksin vain sen verran, että vesi ei poistu ehkä ihan yhtä nopeasti, kuin perästä avoimesta avotilasta, mutta kuinkas kauan on avotila ollut auki perästä? Ainakin pysyvät purjehtijat helpommin kyydissä kun ei ole koko ajan keinotekoista jokea pyörimässä jaloissa, sillä pitäähän tuulilasi jonkinverran vesiä pois istumalaatikosta.

Lue lisää

myytti Najadin purjehdusominaisuuksista. Uudet Najadit ovat todella hyviä purjehtijoita, ei ole mitenkään selvää, että Saare edes nopeudessä pärjää Najadille. Muutenkaan ei käy kateeksi Saaren myyjiä. Brändi arvo 0 ja varmasti vaikuttaa käytettyjen markkinoilla hintatsasoon

elää... kirjoitti:

myytti Najadin purjehdusominaisuuksista. Uudet Najadit ovat todella hyviä purjehtijoita, ei ole mitenkään selvää, että Saare edes nopeudessä pärjää Najadille. Muutenkaan ei käy kateeksi Saaren myyjiä. Brändi arvo 0 ja varmasti vaikuttaa käytettyjen markkinoilla hintatsasoon

Lue lisää

Arvosteluissa verrattiin nimenomaan uusiin najadeihin ja hr:iin, ja olen tämän itse kokenutkin, joten purjehdi ensin vastaa sitten. En siis väitä, että najadit olisivat huonoja purjehtijoita, sanon vaan, että saare on parempi.

kunnolla kirjoitti:

Arvosteluissa verrattiin nimenomaan uusiin najadeihin ja hr:iin, ja olen tämän itse kokenutkin, joten purjehdi ensin vastaa sitten. En siis väitä, että najadit olisivat huonoja purjehtijoita, sanon vaan, että saare on parempi.

Lue lisää

Pallonko jo ehdit kiertää Saare 41:llä?

Innostuinpa katsomaan Saare 41 spesifikaatioita, mutta valmistajan sivuilla niitä oli kovin niukasti. Kuvissa sisustus näytti enemmän satama- ja saaristoveneeltä kuin pitkille avomerireissuille suunnitellulta.
”Isoille vesille” pidän lujan runko-, peräsin- ja kölirakenteen lisäksi oleellisena mm seuraavia asioita:
-   isot tankkitilavuudet (sekä vesi- että pa-tankit n. 500 litraa tuon kokoisessa veneessä)
-   kunnolliset meripunkat keskiveneessä
-   pentteri, joka toimii merellä (tavarat eivät putoile, jos kaapin avaa kryssillä. Kokille hyvä nojaustuki hellan ääressä. Vesiallas tyhjenee myös kryssillä jne)
-   tukeva takilointi ja irroitettava välistaagi tai valmiit kansi- ja mastohelat sitä varten
-   säilytystila pelastuslautalle ja kumijollalle
Listaa voisi jatkaa, mutta jokaisella varmaankin on omat käsityksensä siitä, mitä pitkän reissun purreltaan vaatii. Joku tykkää ”keskiohjaamosta”. Minä en.

löytyy? kirjoitti:

Pallonko jo ehdit kiertää Saare 41:llä?

Vaikea käsittää että joillain on suhteita, joita muilla ei.

tunnen erään kirjoitti:

Vaikea käsittää että joillain on suhteita, joita muilla ei.

vaikuttaa mielipiteeseesi. En todellakaan usko, että tuosta vaan tehtäisiin heti ylivoimainen tuote, suunnittelija "joku" Kamu Strolman, joka siis jo tunnetaan maailman parhaimpana venesuunnittelijan (X:t, HR ja kumppanit varmaan raapii ovia saadakseen suunitlemia...). Vene vielä tehdään Virossa jne. Ainakin venelehden esittelyssä ollut vene oli esimerkki siitä, mitä ei pitäisi vielä ollenkaan esitellä. Proto. Tämä on juuri sitä kotiinpäin vetämistä eikä todellakaan osata suhtautua asioihin objektiivisesti. Ettet vain olisi Venelehden testaaja. Lehden testithän ovat naurettavia repostuksia.

selvästi... kirjoitti:

vaikuttaa mielipiteeseesi. En todellakaan usko, että tuosta vaan tehtäisiin heti ylivoimainen tuote, suunnittelija "joku" Kamu Strolman, joka siis jo tunnetaan maailman parhaimpana venesuunnittelijan (X:t, HR ja kumppanit varmaan raapii ovia saadakseen suunitlemia...). Vene vielä tehdään Virossa jne. Ainakin venelehden esittelyssä ollut vene oli esimerkki siitä, mitä ei pitäisi vielä ollenkaan esitellä. Proto. Tämä on juuri sitä kotiinpäin vetämistä eikä todellakaan osata suhtautua asioihin objektiivisesti. Ettet vain olisi Venelehden testaaja. Lehden testithän ovat naurettavia repostuksia.

Lue lisää

Ei sinun tarvitse tilata sitten Vene-lehteä jos et siitä pidä. Esittäisitkös muuten joitain perusteita mielipiteillesi, siis muitakin, kuin että lehti on paska. Miten testaisit itse veneen? Työntämällä sitä edestakaisin laiturissa vai? Miten itse testaisit veneen, ja mitä parantaisit Vene- Lehdessä?

Ei minua oikeastaan kiinnosta kirjoitti:

Ei sinun tarvitse tilata sitten Vene-lehteä jos et siitä pidä. Esittäisitkös muuten joitain perusteita mielipiteillesi, siis muitakin, kuin että lehti on paska. Miten testaisit itse veneen? Työntämällä sitä edestakaisin laiturissa vai? Miten itse testaisit veneen, ja mitä parantaisit Vene- Lehdessä?

Lue lisää

Taisimpa sanoa, että venetestit ovat naurettavia repostuksia ja sitä mieltä todellakin olen. Lehdestä itsessään en vielä ole maninut mitään.

Olen Venelehteä lukenut jo vuodesta 1982 alkaen, siis jo paljon ennen, kuin omistin edes venettä. Itseasiassa ensimmäinen tilaamani aikakausilehti.

Minua on aina häirinnyt, kunka testaajien oma mielipide vaikuttaa arviointiin, ei siis ole objektiivisia. Aluksi sentään testeissä oli enemmän asiaa ja yksityiskohtia veneistä. Niitä viitsi edes lukea ja suodattamalla subjektiiviset arviot voi muodostaa oman kuvan testatusta veneestä. Nykyään testejä ei viitsi edes lukea. Kirjoitukset ovat kuin mainostekstiä höystettynä testaajien henkilökohtaisilla mieltymyksillä. Kaikkein naurettavinta on, kun ns. mittaukset osittavat jotin joka sitten tekstissä kumotaan täysin, näin erityisesti vertailutesteissä. "Laskelmien mukaan vene1 näyttäisi olevan kryssillä selvästi muita nopeampi, mutta todellisudessa kuitenkin vene2 ja vene3....lässyn lässyn...".

Helppo tapa ihan aluksi parantaa testejä olisi tarjota lukijoille suunnittelijan tarjoamaa dataa suorituskyvystä, kallistuskäyttäytymisetaä yms. Sekä tietenkin vaikka vain kuvien muodossa enemmän yksityiskohtia eri toteutukisista. Jos ei uskalla esittää kritiikkiä, voi näyttää kuvan ja muutamalla sanalla kertoa hieman mistä on kyse ja jättää hyvyyden päättelyn lukijalle itselleen.

Venelehden testaaja. kirjoitti:

Taisimpa sanoa, että venetestit ovat naurettavia repostuksia ja sitä mieltä todellakin olen. Lehdestä itsessään en vielä ole maninut mitään.

Olen Venelehteä lukenut jo vuodesta 1982 alkaen, siis jo paljon ennen, kuin omistin edes venettä. Itseasiassa ensimmäinen tilaamani aikakausilehti.

Minua on aina häirinnyt, kunka testaajien oma mielipide vaikuttaa arviointiin, ei siis ole objektiivisia. Aluksi sentään testeissä oli enemmän asiaa ja yksityiskohtia veneistä. Niitä viitsi edes lukea ja suodattamalla subjektiiviset arviot voi muodostaa oman kuvan testatusta veneestä. Nykyään testejä ei viitsi edes lukea. Kirjoitukset ovat kuin mainostekstiä höystettynä testaajien henkilökohtaisilla mieltymyksillä. Kaikkein naurettavinta on, kun ns. mittaukset osittavat jotin joka sitten tekstissä kumotaan täysin, näin erityisesti vertailutesteissä. "Laskelmien mukaan vene1 näyttäisi olevan kryssillä selvästi muita nopeampi, mutta todellisudessa kuitenkin vene2 ja vene3....lässyn lässyn...".

Helppo tapa ihan aluksi parantaa testejä olisi tarjota lukijoille suunnittelijan tarjoamaa dataa suorituskyvystä, kallistuskäyttäytymisetaä yms. Sekä tietenkin vaikka vain kuvien muodossa enemmän yksityiskohtia eri toteutukisista. Jos ei uskalla esittää kritiikkiä, voi näyttää kuvan ja muutamalla sanalla kertoa hieman mistä on kyse ja jättää hyvyyden päättelyn lukijalle itselleen.

Lue lisää

Aikanaan ainoa hyvä suomenkielinen venelehti oli "Purje ja Moottori". Ehkä se oli Vene-lehden edeltäjä.
Nyt jos vertaa Vene-lehden ja vastaavan ruotsalaislehden "testejä", molemmat ovat samaa venemainosten tasoa. Ehkäpä trendiin on kaupallisia syitä? Sekin on ymmärrettävää palkkakustannusten kannalta, että testipurjehdukset ovat lyhyitä päivälenkkejä rannan tuntumassa. Tuskinpa Vene-lehden levikki lisääntyisi testikustannusten mukana, vaikka testit olisivat perusteellisempia ja kriittisempiä? Kohderyhmä on kuitenkin aika pieni.

Mainitsit esimerkkinä kallistumiskäyttäytymisen. Eikö ole kumma, että vakauskäyrät ja AVS, perustuvat aina tyhjään veneeseen? Olisi mielenkiintoista, jos kerrankin selvittäisiin kallistumiskäyttäytyminen käytännön kallistuskokeella vene purjehdusvalmiiksi lastattuna, purjeet paikallaan.
Kahden hengen pitkän reissun varustelu voi lisätä veneen painoa jopa 1-2 tonnilla. On todennäköistä, että painava varustus vaikuttaa vakauteen ja purjehdusominaisuuksiin sitä enemmän mitä kevyemmästä veneestä on kysymys. Matkaveneessä kamat ja tankit pitäisi mahduttaa vesilinjan alapuolelle, ettei vakaus ala muuttua kyseenalaiseksi. Mutta eihän tällaisella käytännön kysymyksellä ole mitään kaupallista mielenkiintoa...

vielä pitemmältä ajalta.. kirjoitti:

Aikanaan ainoa hyvä suomenkielinen venelehti oli "Purje ja Moottori". Ehkä se oli Vene-lehden edeltäjä.
Nyt jos vertaa Vene-lehden ja vastaavan ruotsalaislehden "testejä", molemmat ovat samaa venemainosten tasoa. Ehkäpä trendiin on kaupallisia syitä? Sekin on ymmärrettävää palkkakustannusten kannalta, että testipurjehdukset ovat lyhyitä päivälenkkejä rannan tuntumassa. Tuskinpa Vene-lehden levikki lisääntyisi testikustannusten mukana, vaikka testit olisivat perusteellisempia ja kriittisempiä? Kohderyhmä on kuitenkin aika pieni.

Mainitsit esimerkkinä kallistumiskäyttäytymisen. Eikö ole kumma, että vakauskäyrät ja AVS, perustuvat aina tyhjään veneeseen? Olisi mielenkiintoista, jos kerrankin selvittäisiin kallistumiskäyttäytyminen käytännön kallistuskokeella vene purjehdusvalmiiksi lastattuna, purjeet paikallaan.
Kahden hengen pitkän reissun varustelu voi lisätä veneen painoa jopa 1-2 tonnilla. On todennäköistä, että painava varustus vaikuttaa vakauteen ja purjehdusominaisuuksiin sitä enemmän mitä kevyemmästä veneestä on kysymys. Matkaveneessä kamat ja tankit pitäisi mahduttaa vesilinjan alapuolelle, ettei vakaus ala muuttua kyseenalaiseksi. Mutta eihän tällaisella käytännön kysymyksellä ole mitään kaupallista mielenkiintoa...

Lue lisää

Purje ja Moottori on nykyään käytännössä Navigare. Hyvä lehti se silloin olikin.

vielä pitemmältä ajalta.. kirjoitti:

Aikanaan ainoa hyvä suomenkielinen venelehti oli "Purje ja Moottori". Ehkä se oli Vene-lehden edeltäjä.
Nyt jos vertaa Vene-lehden ja vastaavan ruotsalaislehden "testejä", molemmat ovat samaa venemainosten tasoa. Ehkäpä trendiin on kaupallisia syitä? Sekin on ymmärrettävää palkkakustannusten kannalta, että testipurjehdukset ovat lyhyitä päivälenkkejä rannan tuntumassa. Tuskinpa Vene-lehden levikki lisääntyisi testikustannusten mukana, vaikka testit olisivat perusteellisempia ja kriittisempiä? Kohderyhmä on kuitenkin aika pieni.

Mainitsit esimerkkinä kallistumiskäyttäytymisen. Eikö ole kumma, että vakauskäyrät ja AVS, perustuvat aina tyhjään veneeseen? Olisi mielenkiintoista, jos kerrankin selvittäisiin kallistumiskäyttäytyminen käytännön kallistuskokeella vene purjehdusvalmiiksi lastattuna, purjeet paikallaan.
Kahden hengen pitkän reissun varustelu voi lisätä veneen painoa jopa 1-2 tonnilla. On todennäköistä, että painava varustus vaikuttaa vakauteen ja purjehdusominaisuuksiin sitä enemmän mitä kevyemmästä veneestä on kysymys. Matkaveneessä kamat ja tankit pitäisi mahduttaa vesilinjan alapuolelle, ettei vakaus ala muuttua kyseenalaiseksi. Mutta eihän tällaisella käytännön kysymyksellä ole mitään kaupallista mielenkiintoa...

Lue lisää

mielenkiintoista tietää, kunka lastaus vaikuttaa veneen AVS:ään. Laskelmat ja testit tehdään tyhjällä veneellä ja tavarat lastataan pääsääntöisesti painopisteen yläpuolelle. Onhan tunnettua, että monirunkoveneet menettävät nopeusetuaan merkittävästi matkakäytössä juuri lastauksen ja lisääntyneen painon vuoksi.

olisi... kirjoitti:

mielenkiintoista tietää, kunka lastaus vaikuttaa veneen AVS:ään. Laskelmat ja testit tehdään tyhjällä veneellä ja tavarat lastataan pääsääntöisesti painopisteen yläpuolelle. Onhan tunnettua, että monirunkoveneet menettävät nopeusetuaan merkittävästi matkakäytössä juuri lastauksen ja lisääntyneen painon vuoksi.

Lue lisää

varsinkin pienellä veneellä ratkaisevasti, kun se varustellaan pitkälle matkalle. Esimerkiksi tutka-antennin sijoittaminen korkealle mastoon ja varapolttoaine- sekä varavesisäiliöiden pito kannen päällä heikentävät pienen veneen vakautta merkittävästi.