Olen ollut äitini om.hoitajana n. 8-vuotta, nyt se loppui, kun äitini pääsi palv.taloon, jossa ymp.vuorok.hoito.
*tramatiikkaa* piti kuitenkin sattua ennenkuin pääsi sinne, äiti asui yksin, jossa oli *turvalaitteet* esim. ovihälytin, eräänä aamuna äidin naapurit soittivat, että äiti on ollut istumassa ulko rappusilla yövaatteissaan klo.5 aamulla, pakkasta ulkona n.8-astetta, kukaan ei tiedä kuinka kauan äiti on siinä ollut, mutta jäässä oli kun menin, naapurit olivat saaneet hänet hilattua sisälle lämpimään.
Ovihälytin ei toiminut, jos olisi toiminut tätä ei olisi sattunut!
Palvelutalo hakemus on ollut vireellä yli 3 v.
mutta kun on tienneet minun hoitavan äitiä, hakemus on ollut pahnan pohjalla.
Heti tapauksen jälkeen kävin tiukan keskustelun kunnan vanhustyönjoht. kanssa ja vaadin hoitopaikkaa, mitään ei luvattu kuitenkaan...
Onnekseen äiti selvisi jotenkin, ei paleltumia, mutta jäljet näkyy sydämenvajaatoimintaa ym. *lisiä*
Sairaala jakson jälkeen oli intervalli-jakso ja sitten yllättäin saikin vakipaikan, olo on surullinen, vapauttava ja hyvä nyt, surullinen sen takia, että näin piti tapahtua vielä äidille jolla on ikää jo 90-mittarissa, ennenkuin reakoivat paikan tarpeen.
Ilman syyttelyitäkään en selvinnyt: sinun olisi pitänyt tarkistaa joka ilta, että hälytin toimii*
Kuitenkaan minulle ei missään vaiheessa annettu ohjeita kys. hälyttimen käytöstä, kuin miten menee päälle ja pois päältä*
Kuitenkin kotihoitokin kävi päivittäin äidin luona, eikä ilm. heitäkään oltu opastettu tähän laitteeseen, koska minulta kyselivät miten toimia.
Kaikkineen käsittämätöntä.
Toisekseen syyttelivät vielä äitiä, että jospa hän on osannutkin laittaa hälytyksen pois päältä!
EI, EI ja EI koska äidillä on ollut jo kova työ saada lukkoa avattua ja toisekseen laite oli niin ylhäällä, että äiti ei olisi millään voinut yltää edes siihen.
Syytä ei ottanut kukaan itselleen, vaan syyt sain minä niskaani, minä joka olen kaikkeni panostanut äidin hyvinvointiin, nyt olen *pahis* parhaasta päästä. TUNTUU TOSI PAHALTA!
Nyt äiti on *turvassa* ainakin luulen, käyn joka päivä hänen luonaan ja nyt kun päivät pitenee ja kirkastuu, ruvetaan ulkoilemaankin muutamana päivänä viikossa, jospa hän kotiutuu tähän paikkaan vielä, toivon!
Tästä asiasta ollaan sisarusten kanssa tekemässä kantelua eteenpäin, ihan varoitukseksi, ettei kenenkään tarvitseis paleltua pakkasessa
kuoliaaksi!
*tramatiikkaa* piti kuitenkin sattua ennenkuin pääsi sinne, äiti asui yksin, jossa oli *turvalaitteet* esim. ovihälytin, eräänä aamuna äidin naapurit soittivat, että äiti on ollut istumassa ulko rappusilla yövaatteissaan klo.5 aamulla, pakkasta ulkona n.8-astetta, kukaan ei tiedä kuinka kauan äiti on siinä ollut, mutta jäässä oli kun menin, naapurit olivat saaneet hänet hilattua sisälle lämpimään.
Ovihälytin ei toiminut, jos olisi toiminut tätä ei olisi sattunut!
Palvelutalo hakemus on ollut vireellä yli 3 v.
mutta kun on tienneet minun hoitavan äitiä, hakemus on ollut pahnan pohjalla.
Heti tapauksen jälkeen kävin tiukan keskustelun kunnan vanhustyönjoht. kanssa ja vaadin hoitopaikkaa, mitään ei luvattu kuitenkaan...
Onnekseen äiti selvisi jotenkin, ei paleltumia, mutta jäljet näkyy sydämenvajaatoimintaa ym. *lisiä*
Sairaala jakson jälkeen oli intervalli-jakso ja sitten yllättäin saikin vakipaikan, olo on surullinen, vapauttava ja hyvä nyt, surullinen sen takia, että näin piti tapahtua vielä äidille jolla on ikää jo 90-mittarissa, ennenkuin reakoivat paikan tarpeen.
Ilman syyttelyitäkään en selvinnyt: sinun olisi pitänyt tarkistaa joka ilta, että hälytin toimii*
Kuitenkaan minulle ei missään vaiheessa annettu ohjeita kys. hälyttimen käytöstä, kuin miten menee päälle ja pois päältä*
Kuitenkin kotihoitokin kävi päivittäin äidin luona, eikä ilm. heitäkään oltu opastettu tähän laitteeseen, koska minulta kyselivät miten toimia.
Kaikkineen käsittämätöntä.
Toisekseen syyttelivät vielä äitiä, että jospa hän on osannutkin laittaa hälytyksen pois päältä!
EI, EI ja EI koska äidillä on ollut jo kova työ saada lukkoa avattua ja toisekseen laite oli niin ylhäällä, että äiti ei olisi millään voinut yltää edes siihen.
Syytä ei ottanut kukaan itselleen, vaan syyt sain minä niskaani, minä joka olen kaikkeni panostanut äidin hyvinvointiin, nyt olen *pahis* parhaasta päästä. TUNTUU TOSI PAHALTA!
Nyt äiti on *turvassa* ainakin luulen, käyn joka päivä hänen luonaan ja nyt kun päivät pitenee ja kirkastuu, ruvetaan ulkoilemaankin muutamana päivänä viikossa, jospa hän kotiutuu tähän paikkaan vielä, toivon!
Tästä asiasta ollaan sisarusten kanssa tekemässä kantelua eteenpäin, ihan varoitukseksi, ettei kenenkään tarvitseis paleltua pakkasessa
kuoliaaksi!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuntuu, että palvelutalon hoitajat eivät ota vastuuta työstään. Todellisuudessa sinulla on yhtä iso vastuu edelleen mielestäni ja matkakustannukset päälle!
En havainnut, että vastuusi olisi alempi kuin kotihoidon aikana, koska olet vastuussa mm. turvalaitteista, vaikka et asu palvelutalossa.
Pidän sinun ja sisarustesi puolia kantelussa. Palvelutalolla on paljon parannettavaa työssään!
pitää jonkun kuolla samaisen laitteen kustannuksella?
Muutama päivä sitten kävivät laitteen pois, asentaja raplaili laitetta ja sitten kokeilivat toimimista, toimihan se, mutta kun se onkin ollut just sellainen, että toimii millon lystää, eli EPÄVARMA!
Kuulin kun juttelivat keskenään: "vietäiskö tämä kuitenkin sille papparaiselle"
vastausta en kuullut, mutta luulen että ovat vieneet ja kuulen vielä juttua kuoliaaksi paleltuneesta "papasta".
Että tällaista!
Olisi kohtuutonta, että henkilökunta laiminlöisi työvelvollisuutensa edellyttäen asiakkaansa kuolemaa ennen kuin alkavat työhön!
Sinun kuuluu saada selville mitä hintaan sisältyy ja tarvittaessa otat yhteyttä kuluttaja-asiamieheen.
Laitteiden kuuluu ehdottomasti toimia kunnolla, ei epävarmasti! Hoivakodit ovat itse vastuussa laitteistaan. Sinun ei kuulu maksaa enää korjatusta laitteesta, on mielipiteeni.
Se joka näkee suurimman vaivan ja työn on vielä kaikkeen syyllinen.
Hänen kontalleen pannaan kaikki mahdollinen.
Muut sukulaiset käyvät neuvomassa ja moittimassa.
Soskusta käydään nuuskimassa että onko hoidettava tarpeeksi huonossa kunnossa omaishoidontukeen.
Lääkärintodistus ei riitä.
Olen miettinyt että paikkaavatkohan sukulaiset huonoa omaatuntuntoaan kun käyvät "huolehtimassa" (neuvomassa, moittimassa) omaishoitajaa hänen työssään.
Minäkin olen hoitanut kymmenen vuotta miestäni, hän olisi jo haudassa mikäli olisi joutunut laitokseen.
Silti miehen sukulaiset käydessään tietävät minua paremmin kuinka pitäisi toimia.
Koskaan ei kysytä kuinka minä jaksan, hoidettavan vointia kysellään ja ihmetellään mistä mikin vaiva "johtuu" ja katsellaan syyttävästi suuntaani.
Tietenkin hoidettava on ensi sijalla, mutta hänenkin hyvinvoitinsa on kiinni minun jaksamisestani.
Etsin paikkaa josta voisin saada tietoa. osaako kukaan kertoa, miten ja mistä saan tukea itselleni. äitini on ilmeisesti psykopaatti ja alkaa olla jo aika raskasta. sosis tulkitsee lakia siten, että lähiomaiset ovat vanhukselle UHKA. äitiä suojellaan minulta! minulle sanottiin tk:ssa että he uskovat äitiäni. kävin kerran näyttämässä punaisia jälkiä ihollani, todistukseksi, että kaikki ei ole miltä näyttää,(hän oli repinyt ja raastanut minua.)- äiti on agressiivinen ja narsistinen. ajoittain hän mätkii (ja huitoo tk:n kävelykepilläkin,jääpiikki huom), kipeää se ei minuun tietenkään ota, mutta hän sanoo käsiensä olevan kipeät jälkeenpäin siksi, kun "puolusti" itseään minua vastaan. jos tartun häneen rauhoittaakseni häntä, olenkin "pahoinpitelijä". olen siis UHKA. mistä saan tukea ITSELLENi?
nähnyt että äitisi käyttäytyy agressiivisesti sinua kohtaan?
Tarvitset mielestäni sivullisen todistajaksi.
Nämä hoidettavat osaavat joskus olla ovelia alkavasta dementiasta huolimatta.
Agressiivisuus kuuluu ainakin joissakin dementian muodoissa taudinkuvaan.
Vai onko äitisi ollut aina hankala luonne?
Jos asiat ovat näin hullusti sinun kannattaisi mielestäni luopua äitisi hoidosta.
Kyllä se niin on että omaishoitaja tahtoo olla viimeisenä listalla jos tukea toivoo, oli se sitten rahallista tai muuta apua.
ja kerro, että et enää jaksa hoitaa äitiäsi. Jos eivät ota sinua tosissaan, kysy, kuka vastaa, jos äidillesi sattuu jotain. Vaadi kunnollista lääkärintarkastusta ja tutkimusta, onko äitisi oikeustoimikelpoinen. Voit pyytää sosiaalitoimea määräämään äidillesi virallista edunvalvojaa.
kotikäynnillä ovat olleet, mutta he odottavat että jotakin sattuu! - minusta se ON kauheaa. edunvalvojalle hän on sanonut että lapset! ahdistavat... laki on laki: hän määrää itse itseään. lain mukaan ihmistä ei voi väkisin viedä lääkäriinkään. - mutta kuka tukisi tässä prosessissa minua ja sisaruksiani?
ja läheiset ry:tä. Saisiko sieltä jotain apua tai tukea ja infoa.
lääkityksestä joka on usein syynä erilaisille ongelmille joita esiintyy vahuksen hoidossa. Vanhukset ottavat keskimäärin 5:ttä eri lääkettä ja usein niistä tulee sivuvaikutuksia jotka voivat olla niitä mitä kuvaat jos ei äitisi ole aikaisemmin ollut "psykopaattinen".
Toinen esimerkki on että lääkitys vaikuttaa vanhuksen "jäämistä" sänkyyn ja voi aina vaan pahemmin viikko viikon jälkeen. Huimaa ja valitsee olla sängyssä mistä sitten ei enää nouse helpolla vaikka lääkitys lopetettaisiin.
On ainoastaan omaisten aktiivisuus joka voi vanhusta auttaa näissä tilanteissa kun vanhukset itse ovat kovin sopeutuvaisia yleensä vaikka lääkäri mitä ehdottaisi kun eivät tiedä paremmasta. Vanhukset eivät yleensä halua olla vaivaksi kenellekkään.
sillä kukaan muu ei sitä tee on että et asu yhdessä äitisi kanssa. Olethan vapaa elämään omaa elämääsi, vai?
Tee kantelu sitten joka päivä kirjallisesti sosiaaliviranomaisille siitä miten äidistäsi ei huolehdita ja hän tarvitsee apua. Luettelet missä asioissa hän tarvitsee apua. Yritä saada joku toinen myös tekemään kantelu miten äitisi on jätetty hoidon ja tuen ulkopuolelle. Laki nimittäin velvoittaa hoidon ja tuen antamiseen. Se ei velvoita juuri sinua antamaan hoitoa ja tukea. Ymmärrän kyllä että haluat ottaa vastuun mutta useimmiten se ei onnistu pitemmän päälle ilman hoitopiirin tukea ja näin vain teet itsellesi ja myös lopulta äidillesi karhunpalvelun.