En suostu hyväksymään yleistystä, jota tässä artikkelissa esitetään suomalaisista vanhemmista.
"
Yli 60000 suomalaislasta lastensuojelun piirissä
17.02.2009 06:26
Reilu kymmenen vuotta sitten lastensuojelun avohuolto kosketti noin 30000 lasta, nyt heitä on tuplasti enemmän, yli 62000. Yli 16000 lasta heistä on sijoitettu oman kotinsa ulkopuolelle.
Lue tänään Ilta-Sanomien raportista lastensuojelun ammattilaisten järkyttävät kertomukset niistä suomalaista lapsista, joiden osa on kaikkein heikoin. Ammattilaiset kertovat lasten henkisestä ja fyysisestä hädästä, nälästä, perushoidon ja turvan puutteesta ja lasten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmista.
- Lapsi saattaa jäädä systemaattisesti hoidotta, syöttämättä ja vaipat vaihtamatta. Hän voi nähdä nälkää ja olla janoinen. On esimerkkejä, joissa lapsen patjassa on löytynyt matoja.
Tavallinen ihminen ei voi edes kuvitella, minkälaista lapsen elämä voi olla perheissä, jotka elävät kriminaalimaailmassa ja joilla on huumeongelma, Mannerheimin Lastensuljeliiton pääsihteeri Mirjam Kalland kertoo.
Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerin Hanna Markkula-Kivisillan mukaan hyvin pienetkin lapset voivat olla pitkiä aikoja keskenään. Ei ole tavatonta, että 3-vuotias joutuu syöttämään 1-vuotiasta.
Markkula-Kivisillan mukaan vanhempi voi myös lähteä viikonlopuksi pois ja sulkea siksi ajaksi lapsen kaappiin, ettei sille tapahdu mitään ja lapsi on siellä turvassa. Kodin olot voivat olla järkytys myös auttajille.
- Paljas lamppu riippuu katosta, ovet on potkittu rikki. Ei ole ruokaa, siivo on sanoinkuvaamaton. Lattialla voi olla eläinten jätöksiä ja ympärillä juoksennella 15 kissaa.
Lapset sanovat, mentiin kaappiin, kun isä hakkasi äitiä tai lapset ovat ympärillä huutamassa, että isä älä tapa äitiä, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä kuvaa.
Myös lapsi voi joutua vanhempien väkivallan uhriksi.
- Lapseen voi kohdistua raakoja pahoinpitelyjä, luut murtuvat. Pahimmillaan lapsi menehtyy tai vammautuu pysyvästi. Paljon on myös henkistä pahoinpitelyä. Vanhempi voi uhata tappaa lapsen, Kalland kertoo.
Pahinta on Pelastakaa Lapset Ry:n lastensuojelupalveluiden johtajan Pirkko Saartion mukaan se, että kaltoin kohtelu saattaa siirtyä sukupolvesta toiseen.
- Jos itsellä ei ole ollut kokemusta, mikä on äiti ja mikä isä, yleensä käyttäytyy samoin, kun saa oman lapsen. Voi aikansa työnnellä vauvaa ja sitten vauva annetaan kaverille, kun äiti lähtee bailaamaan, Saartio sanoo.
Vanhempien uupumus on yksi iso ongelma.
- Masentunut vanhempi ei jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää lasten vastuulle. Jos lapsi menee rikkinäisissä ja likaisissa vaatteissa kouluun, tulee aika nopeasti kiusatuksi. Koulunkäynti voi jäädä, lapsi voi alkaa varastella. Ei ole tavatonta, että 9-10-vuotiaat polttavat tupakkaa ja aloittavat päihdekokeilut, lastenkotien kehittämispäällikkö Marko Nikkanen Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo.
Sari Autio
"
Lähde:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1645057
Seuraavaksi haluankin tietää, miten noin törkeästi lapsensa kaltoinkohdelleita äitejä ja isiä on syytetty ja rangaistu suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Jos mitään ei ole tehty, niin Suomen valtio on syyllinen siinä missä nämä artikkelin vanhemmatkin. Jos ei ole tehty rikosilmoituksia lapsen kaltoinkohtelusta, niin silloin ollaan kanssarikollisia. Nämä ovat yleisen syyttäjän alaisia tapauksia, ei voida olettaa että vauvat itse ajavat juttujaan oikeudessa, hankkivat lakimiehen ja nostavat rikossyytteet. Lisäksi haluan tietää, kun tuosta artikkelista käy ilmi, että nuo kaltoinkohdellut lapset ovat kaikki näistä syistä 16.200 huostaanotettua ja sijoitettua lasta, että mahtuuko Suomen vankiloihin nuo rikollisvanhemmat kärsimään rangaistuksiaan.
Jos on liioiteltu, eikä kaikki 16.200 sijoitettua lasta olekkaan matosilta patjoilta ja kaapeista löydettyjä, niin huomautan, että nykymaailmassa kun sitä Suomi-brändiä niin toivotaan, nämä artikkelit ovat koko maailman luettavissa ja koko maailma seuraa miten rikollisia vanhempia rangaistaan maassamme. Jos ei rangaista, niin juttu on täyttä puppua tai meillä ei valtion tasolla ja oikeuslaitoksessa huolehdita lapsen oikeuksista näissä äärimmäisissä ja 16.200 lasta koskevissa rikostapauksissa lainkaan. Mitä se kertoo Suomen viranomaisista, se kertoo korruptiosta.
"
Yli 60000 suomalaislasta lastensuojelun piirissä
17.02.2009 06:26
Reilu kymmenen vuotta sitten lastensuojelun avohuolto kosketti noin 30000 lasta, nyt heitä on tuplasti enemmän, yli 62000. Yli 16000 lasta heistä on sijoitettu oman kotinsa ulkopuolelle.
Lue tänään Ilta-Sanomien raportista lastensuojelun ammattilaisten järkyttävät kertomukset niistä suomalaista lapsista, joiden osa on kaikkein heikoin. Ammattilaiset kertovat lasten henkisestä ja fyysisestä hädästä, nälästä, perushoidon ja turvan puutteesta ja lasten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmista.
- Lapsi saattaa jäädä systemaattisesti hoidotta, syöttämättä ja vaipat vaihtamatta. Hän voi nähdä nälkää ja olla janoinen. On esimerkkejä, joissa lapsen patjassa on löytynyt matoja.
Tavallinen ihminen ei voi edes kuvitella, minkälaista lapsen elämä voi olla perheissä, jotka elävät kriminaalimaailmassa ja joilla on huumeongelma, Mannerheimin Lastensuljeliiton pääsihteeri Mirjam Kalland kertoo.
Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerin Hanna Markkula-Kivisillan mukaan hyvin pienetkin lapset voivat olla pitkiä aikoja keskenään. Ei ole tavatonta, että 3-vuotias joutuu syöttämään 1-vuotiasta.
Markkula-Kivisillan mukaan vanhempi voi myös lähteä viikonlopuksi pois ja sulkea siksi ajaksi lapsen kaappiin, ettei sille tapahdu mitään ja lapsi on siellä turvassa. Kodin olot voivat olla järkytys myös auttajille.
- Paljas lamppu riippuu katosta, ovet on potkittu rikki. Ei ole ruokaa, siivo on sanoinkuvaamaton. Lattialla voi olla eläinten jätöksiä ja ympärillä juoksennella 15 kissaa.
Lapset sanovat, mentiin kaappiin, kun isä hakkasi äitiä tai lapset ovat ympärillä huutamassa, että isä älä tapa äitiä, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä kuvaa.
Myös lapsi voi joutua vanhempien väkivallan uhriksi.
- Lapseen voi kohdistua raakoja pahoinpitelyjä, luut murtuvat. Pahimmillaan lapsi menehtyy tai vammautuu pysyvästi. Paljon on myös henkistä pahoinpitelyä. Vanhempi voi uhata tappaa lapsen, Kalland kertoo.
Pahinta on Pelastakaa Lapset Ry:n lastensuojelupalveluiden johtajan Pirkko Saartion mukaan se, että kaltoin kohtelu saattaa siirtyä sukupolvesta toiseen.
- Jos itsellä ei ole ollut kokemusta, mikä on äiti ja mikä isä, yleensä käyttäytyy samoin, kun saa oman lapsen. Voi aikansa työnnellä vauvaa ja sitten vauva annetaan kaverille, kun äiti lähtee bailaamaan, Saartio sanoo.
Vanhempien uupumus on yksi iso ongelma.
- Masentunut vanhempi ei jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää lasten vastuulle. Jos lapsi menee rikkinäisissä ja likaisissa vaatteissa kouluun, tulee aika nopeasti kiusatuksi. Koulunkäynti voi jäädä, lapsi voi alkaa varastella. Ei ole tavatonta, että 9-10-vuotiaat polttavat tupakkaa ja aloittavat päihdekokeilut, lastenkotien kehittämispäällikkö Marko Nikkanen Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo.
Sari Autio
"
Lähde:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1645057
Seuraavaksi haluankin tietää, miten noin törkeästi lapsensa kaltoinkohdelleita äitejä ja isiä on syytetty ja rangaistu suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Jos mitään ei ole tehty, niin Suomen valtio on syyllinen siinä missä nämä artikkelin vanhemmatkin. Jos ei ole tehty rikosilmoituksia lapsen kaltoinkohtelusta, niin silloin ollaan kanssarikollisia. Nämä ovat yleisen syyttäjän alaisia tapauksia, ei voida olettaa että vauvat itse ajavat juttujaan oikeudessa, hankkivat lakimiehen ja nostavat rikossyytteet. Lisäksi haluan tietää, kun tuosta artikkelista käy ilmi, että nuo kaltoinkohdellut lapset ovat kaikki näistä syistä 16.200 huostaanotettua ja sijoitettua lasta, että mahtuuko Suomen vankiloihin nuo rikollisvanhemmat kärsimään rangaistuksiaan.
Jos on liioiteltu, eikä kaikki 16.200 sijoitettua lasta olekkaan matosilta patjoilta ja kaapeista löydettyjä, niin huomautan, että nykymaailmassa kun sitä Suomi-brändiä niin toivotaan, nämä artikkelit ovat koko maailman luettavissa ja koko maailma seuraa miten rikollisia vanhempia rangaistaan maassamme. Jos ei rangaista, niin juttu on täyttä puppua tai meillä ei valtion tasolla ja oikeuslaitoksessa huolehdita lapsen oikeuksista näissä äärimmäisissä ja 16.200 lasta koskevissa rikostapauksissa lainkaan. Mitä se kertoo Suomen viranomaisista, se kertoo korruptiosta.
Vastaukset 181
Vanhimmat
SÄKEIKSI huostatapauksissa. Huostista poimitaan yksi tai kaksi järkyttävää tapausta ja yleistetään tämä koskemaan kaikkia 16300 lasta. Sijaishuollon järjestöt täydentävät valhetta lausunnoillaan - onhan om kukkaro pidettävä pullottavana.
Olen todella vihainen tuosta lehden jutusta.
Mikä tuossa artikkelissa on provo?
Ihan normaaliluuseriperheiden elämäähän siinä kuvataan. Lastensa heitteillejättöön syyllistyneet vanhemmat olisi tuomittava ja laitettava vähäksi aikaa kiven sisään miettimään tekosiaan ja tekemättä jättämisiään. Ja lapset tietysti hyvään sijaiskotiin, mieluiten adoptoitavaksi - tuollaisiin paskakoteihin niitä ei todellakaan tule palauttaa!
Kenen on vastuu, jos noi kaikki 16.200 rikollista biologista äitiä ja sama määrä isiä kulkee vapaalla jajalla keskuudessamme? Vaadin poliisilta selvitystä, onko rikosilmoitukset jätetty tekemättä.
Nyt se alko ja voimalla. Lama töitä tuotetta markkinoille.Nyt papereihin oirehtii ja diaknoosi ,huostan jatko .Vanhempien eristäminen lapsista !Tapaamisen rajoituksilla .
Erityis kouluja lisää ...Näin ne sen tekee .RAHASTUS KÄYNTIIN. On varmasti totta myös mitä koti oloja on ollut. PERHEEN EHEYTYS
=================
HYPÄTTIIN YLI! POLJETTIIN JALKOIHIN.!!!!!!!!!!!!
=================================================
Lehdistö massa manipuloi ja uppoaa kansaan.
Nyt ne henkisesti väkivaltaiset lasten parissa työskentelevät pääsevät kostamaan pahaa oloaan auttamisen varjolla!
Tässä vielä sivuni.
http://valituille.blogspot.com/
Näin todellakin punaista lukiessani tuon.... miten pirullisesti sossulaiset peittelevätkään todellisia huostaanotto syitä...
Tuohon juttuun on nyt jonkun kyllä puututtava... tuohan loukkaa suurinta osaa kansalaisia joilta lainvastaisesti on lapset huostaanotettu...
Miksei iltasanomat julkaise vanhempien tuomia asioita? On vain tuo keskustelu joihin ns.kaikki voivat mielipiteensä esittää ja suurin osa ovat sitten niitä jotka tuon p..kan uskovat..
Nyt kun tutkijat,Leeni Ikonen,ym. sanoisivat vasta lauseen tuolle älyttömyydelle... ja toisi reaaliset asiat esille...
Järkyttävää... että tuollaista suurta valhetta levitetään lehden kautta...
lukiessani että tuossa mainitaan suurimman osan vauvoista ja pienistä lapsista... mutta yleistetään sitten ns.kaiken ikäisiin lapsiin...
Sitä ei monikaan joka ei tunne todellista tilannetta niin osaa erottaa... että ei suurin osa ole näitä jotka on huostattu...
ja nyt sitten ihmiset varmasti ovat vielä herkempiä tekemään lastensuojelu ilmoituksia...
Ja tuossa mainittiin oikein lastensuojelun ammattilaisista! Siinäkin meni pahasti lokaan koska tuo ei pidä paikkansa...
Sitten on toinen risti riita josta eivät nyt julkisesti mainitse...."Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelma 2009–2012" tästä kunta ohjelmasta... joka kertoo erillaisen näkökulman ja jopa myöntävät kuntien puutteet asioissa.... ja sosiaaliviranomaisten,opettajien,ym. ammattitaidon puutteista ja lisäkoulutuksista...
En näe, että ko. artikkelissa olisi mitään virheellistä infoa, sellaisia vanhempia nyt vaan löytyy ja jos sinä Horse olet täydellinen vanhempi niin ei se tarkoita sitä, että muutkin sitä ovat.
Tällä palstalla on mahdotonta vänkäystä. Ns. laittoman huostaanoton kohteeksi joutuneet kyllä selostaa täällä, että huonoista kotioloista on lapset otettava huostaan mutta kun sellaista sitten tehdää, on sekin väärin ja sossu taas perseestä.
Oliskohan tuolla matokotiäidillekin pitänyt antaa vielä tukea? Sallikaa mun nauraa..
siellä poliisin tutkinnassa todettu, että matoja on. Poliisi on todistusaineistoon nojaten päätöksensä antanut ja lapsi on huostassa kuten kuuluukin. Täytyy luottaa siihen, että poliisi ja syyttäjälaitos ovat hoitanut tehtävänsä. Siitähän ne palkankin saavat yhteiskunnalta.
En salli sinun nauravan.
Ja olisihan niitä tuoda julkisuuteen sijaisvanhemmillekin jaettuja tuomioita. Niistä ovat sitten jokainen kauhisteleva veronmaksaja vastuussa ihan itse kaltoinkohdelluille sijoitetuille.
" Täytyy luottaa siihen, että poliisi ja syyttäjälaitos ovat hoitanut tehtävänsä. Siitähän ne palkankin saavat yhteiskunnalta."
Poliisiin ja syyttäjälaitos ei hoida tehtäviään jos teet rikosilmoituksen sossuista,mutta toisinpäin tutkinnat pelaa.
Näin on ! Siksi täytyy koko koneiston voimalla hykätä vanhenpia vastaan ,vaikka oma kaappi on tyhjiä viinapulloja täynnä ja pilleripurkki taskussa.
viesti, jossa ei hyväksytä huonosta kodista tehtyä huostaa. Kun kerran väität niin, on sinun pystyttävä todistamaan väitteeksi oikeaksi.
IS:n provossa kuvataan siis sossujen mukaan noin viidesosaa kaikista huostaanotoista. Vai valehtelevatko mielestäsi kaikki sossutkin, jos väität, että kaikki huostaanotot tehdään tuollaisista äärioloista?
En ole väittännyt olevani täydellinen.... ja toisikseen kukaan ihminen ei ole täydellinen...
Kuinka niin vänkäystä? Kun on todellakin paljon tapahtunut näitä laittomia huostaanottoja ja nimen omaan jopa hyvistä perheistä joissa vanhemmat ovat yrittäneet tehdä kaikkensa lapsensa eteen.... vaan saamatta sitä apua joita vanhemmat ovat hakeneet!
Olet kyllä varmasti lukennut tuon tuomani aloituksen palstaan "Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntaohjelma 2009–2012" jossa jopa myönnetään... näiden palvelujen saanti olevan ja olleen heikosti saatavilla....
esim. "Lapsi tarvitsee ja käyttää useita kunnallisia palveluita, kuten neuvolaa, päivähoitoa, koulua, kirjastoa ja liikuntapalveluja." ja "Tällä hetkellä Suomessa käytetään julkisiin hyvinvointipalveluihin, kuten koulutukseen, sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi perusopetus järjestetään Suomessa niukoin voimavaroin.".... "Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa on tapahtunut rapautumista.
Lastenneuvoloiden käyntikertoja on harvennettu, kouluterveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja on riittämättömästi ja perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Perhetyötä tehdään liian vähän. Kunnallista kotipalvelua lapsiperheille on tarjolla vain äärimmäisissä tapauksissa. Avun tarjoamiseen perheille varhaisessa vaiheessa ei ole usein riittäviä mahdollisuuksia. ...ym."
Niin mämä palvelujen saanti mahdollisuudet eivät johdu kaikkien vanhempien huonon kasvatuksen johdosta..
Mutta ne joita esim. nyt tuolla aloituksessa mainitut tapaukset ovat todellakin aiheellisia huostaanotto tapauksia...Kuiten mainitsit "huonoista kotioloista on lapset otettava huostaan mutta kun sellaista sitten tehdää" joita me emme kiistä..
vaan se että tuossa aloituksessa jonka iltasanoma on julkaissut niin virheellisesti yleistännyt kaikki huosta tapaukset samaan raamiin... ja todella hyvä kysymys onko nämä vanhemmat tuomittu vankilaan? Koska vanhemmat tuossa tapauksessa ovat rikkoneet lasten oikeuksia todella törkeästi.
Ja sitten noita todellisia huostaanottoa tarvitsevat lapset eivät joudukkaan huostaanotettavaksi koska sossun resussit menevät lastensuojelu ilmoitusten tutkimisiin ja aikaa menee ennenkuin tällainen tapaus tulee ja silloin on jo myöhäistä... ja jotkut sossut eivät itse välillä tajua tai osaa puuttua tuollaisiin tilanteisiin joissa heitä nimenomaan tarvitaan..siitä me kritisoimme.. ja sen osaamattomuuden vuoksi sossu huostaanottaa sellaisia lapsia joiden ei kuuluisi olla huostassa vaan näiden lasten tapauksissa pitäisi ohjata oikeaan hoitoon..esim.neurologiset lapset ja jos vanhemmat ovat masentuneita niin he psykiatriselle hoitoon... ja alkoholisti vanhemmat alkoholi parantolaan tai vastaavaan...
Mutta nämä muut lasten heitteille jätöt, väkivallat,ym. niin niissä tapauksissa suoraan huostaan jos ei ennalta ehkäisy edes asuta paratamaan tilannetta...
Tämä on niin laajakaistaista asiaa käsitellä.. tilanteita on niin erillaisia ja siksi sossun on osattava erottaa mm.neurologisen lapsen ongelmat, tavislasten ongelmat..mm.koulukiusaaminen,ym ja sitten osattava erottaa hyvät ja huonot vanhemmat... mutta näinhän ei tänä päivänä tuo onnistu ammatti taidottomilta sossuilta...ja sama pätee opettajiin..ym.
Vaan lähes kaikki on sitten vanhemmista tai lapsista johtuvat ongelmat niin sossu sysää kaikki samaan kastiin... kuiten huomaat tuolla on yleistetty kaikki huostaanotot johtuneet noista syistä ja kaikkien vanhempien toimineen juuri noin kuin tuo iltasanoma asian esittää...huostaanotettujen lasten määrien mukaan..
Miksi sekoitat nimimerkkini muihin nimimerkkeihin? Olen kirjoittanut tälle palstalle vain ja ainoastaan tällä nimimerkillä. Minulla ei ole mitään tekemistä noiden muiden nimimerkkien kanssa.
Tietenkään kaikki huostaanotot eivät johdu päihdeongelmista tai mielenterveysongelmista. Nimenomaan sellaiset vanhemmat joiden lapsia EI ole huostaanotettu tästä syystä näkyyvät kykenevän järkevään keskusteluun. Muiden kirjoitteluista paistaa hulluus kauas. Nämä samaiset ihmiset ruikuttavat olevansa hyviä vanhempia ja ilkeät sossut ovat ilman mitään syytä varastaneet heidän lapsensa. Mikä on sossujen motiivi? Miksi he alunperinkään ovat joutuneet lastensuojelun asiakkaaksi jos ovat ykkösvanhempia? Pitäisi joskus mennä itseensä ja katsoa peiliin eikä syytellä ammatti-ihmisiä. Ehkä sitä olisikin voinut tehdä jotain toisin ja olisi saanut pitää lapsensa?
Joten turha on sinun ylistää itseäsi ja muita ei huosta vanhempia viisaammaksi koska et ole viisastunut sitten yhtään tällä palstalla... ja me vanhemmat joilta huostattu niin meillä on sentään elämän kokemusta ja viisautta enemmän kuin sinulla... me sentään tiedetään mistä kirjoitellaan toisin kuin sinä joka et ole kokennut huostaanottoa...ja sossujen,sijareiden.. kanssa käymistä...
Joten laitoin nyt sinulle hiukan luettavaa..jospa se hiukan antaisi sinullekkin ajattelemisen aihetta!
Kohtaan miltei päivittäin lastensuojelun asiakasperheitä, joiden päällimmäisenä huolena ja ahdistuksen aiheena on sosiaalialan työntekijän toimintatavat. Millään muulla hallinnon alalla ei kohtaa toimintaa, jossa asiakkaan tarpeet ja toiveet olisivat täysin toissijaisia, puhumattakaan siitä, että lainsäännöksiä poljetaan.Kuinka paljon mielenterveysongelmia, alkoholiongelmia, ahdistusta aiheuttaa työntekijä lapselle ja perheelle?
Olemme saaneet viimeisen puolen vuoden ajan kuulla ja lukea tiedotusvälineistä, kuinka huonosti vanhemmat hoitavat lapsiaan, kuinka sairaita lapset ovat ja kuinka paljon sijaisperheitä tarvitaan. Julkisuudessa esitetään, että huostaanottojen pääasiallisin syy olisi alkoholi, vaikka luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei ole olemassa. Miksi tällaista vanhempia loukkaavaa tietoa jatkuvasti esitetään? Huostaanottoperheinä on lukuisia perheitä, jotka ovat uutterasti hakeneet apua, mutta eivät ole saaneet heille lain mukaan kuuluvia palveluja. Olen tavannut myös lukuisia lasten kanssa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia, jotka omaa osaamattomuuttaan peittääkseen ovat hakeneet ratkaisua sosiaalityöntekijöiltä.
Varhaisen puuttumisen myötä huostaanottojen luonne on muuttunut 2000- luvulla.
Nykypäivän huostaanottohan alkaa yleensä koulusta ja lapsen koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista, joka pyöritetään moniammatilliseksi psykiatritapaukseksi. Ikään kuin sosiaalityöntekijät olisivat kokonaan menettäneet terveen järjen. Kaikkeen yksinkertaiseenkin ongelmaan haetaan apua vähintään psykologilta.
Ministeri Hyssälä on patistanut kuntia panostamaan avohuollon vaihtoehtojen kehittämiseen. Kaikki sosiaalialan ihmiset tietävät, että ns avohuollon tukitoimet ovat
kupla, joka pitäisi puhkaista. Nykypäivän asiakaskunnan tarpeita vastaavia avohuollon vaihtoehtoja ei ole olemassa. Perhetyöntekijäjärjestelmä on tiensä päässä ja menettänyt uskottavuuttaan. Vakavia oikeusturvaongelmia syntyy, kun perhetyöntekijät pitävät perheiden tietämättä (vain kielteisiä asioita sisältäviä) rekistereitä perheiden yksityiselämästä. Näitä kirjauksia käytetään huostaanottoasiassa todisteena perhettä vastaan. Vanhemmuuden tukeminen lienee ylipäänsäkin mahdotonta, ellei vanhempien voimavaroja osata löytää. Lastensuojelutyön osaajista on puutetta enkä yhtään tätä asiaa ihmettele. Perheen aito auttaminen ja voimavarojen etsiminen voisi olla paljon haasteellisempaa kuin nykyinen asiakkaan polkemiseen ja vikojen etsimiseen perustuva kulttuuri. Kulttuurimuutos alkaa varmasti vasta sitten, kun asiakaspalaute aletaan ottaa vastaan. Kun keisarilla ei ole vaatteita, sen kyllä kansa näkee ja keisarikin jossain vaiheessa.
Kiistaton tosiasia on, että ns varhaisen puuttumisen hankkeet ovat aikaansaaneet lastensuojelun kriisin. Tämän voi tutkia vaikkapa Stakesin tilastoista. Espoo ja Hämeenlinna pilottikuntina johtavat koko maan tilastoja. YK:n lapsen oikeuksin komitea on kiinnittänyt Suomen valtion huomion 2000-luvulla tapahtuneeseen huostaanottojen määrän huimaan kasvuun ja tilastoinnin heikkouteen. Ymmärrän toki, että ne, joiden vastuulla näiden hankkeiden läpiajaminen on ollut, eivät voi myöntää tätä asiaa. Varpuset ovat karanneet kauan sitten käsistä. Kun tukitoimien osaamista ei ole, huostaanottoa käytetään ”tukena”.
Esitän syvän huoleni niiden perheiden puolesta, jotka joutuvat lastensuojelun asiakkaiksi.
Sosiaalityö on vakavassa kriisissä ja tarvitsee kriisiapua. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle vakavia varoituksia perusoikeusloukkauksista. Uusi lastensuojelulaki tulee syventämään lastensuojeluperheiden syvää ahdinkoa.
Leeni Ikonen
varatuomari, Sipoo
hän on ollut laittomasti huostaanotettuna aikanaan. Silti ilmeisesti minut nyt luet heihin, joiden kanssa pystyy järkevään keskusteluun.
Olen kyllä sitä mieltä, että nimenomaan tällä palstalla on erittäin järkeviä ja huomionarvoisia kirjoituksia, joille sinäkin saisit antaa enemmän sijaa ajatuksissasi. On enemmän kuin liioittelua väittää, että hulluus paistaa kauas, kuten väität. Jos tarkoitat yhden ulkomaalaissyntyisen viestejä, jotka ovat aika merkillisiä, niin vähiin silti jää.
Joka viestistä voisit ajatella asiasisältöä ja jättää kuvitellun hulluuden lietsomisen vähemmälle. Eivät kaikki pysty ilmaisemaan ajatuksiaan kirjallisesti yhtä selkeästi kuin toiset, eikä silti ole kyse hulluudesta.
Sossujen motiivia kysyt?
Niistä motiiveista on kirjoitettu täällä vaikka miten paljon aivan asiallisia realistisia kirjoituksia. Etkö todellisuudessa edes lue niitä viestejä ollenkaan? Myös ammatti-ihmisiä ja poliitikkoja saa syyttää silloin kun syyttämiseen on todellista aihetta.
Annoitpa hyvän esimerkin irvistelijöiden hulluudesta, kun kirjoitat: "Oliskohan tuolla matokotiäidillekin pitänyt antaa vielä tukea? "
Kiitos! Avasi lopullisesti silmäni sille, miten järkeä vailla irvistelijöiden kirjoitukset täällä ovat. Ei kannata enempää edes vastata.
eilen rynnäkön helsinkiläiskotiin, jonka vauvalla oli lääkärintarkastuksessa todettu kihomatoja aikaisemmin päivällä. Lääkäri oli tehnyt asiasta lastensuojeluilmoituksen.
Sosiaaliviranomaiset ottivat vauvan kiireellisesti huostaan ja vanhemmat vietiin putkaan mahdollisen syyteharkinnan vuoksi.
Lähde: Suomen juoru-, törttöily- ja munausankkalehti eli iltasanomat
"..... Pitäisi joskus mennä itseensä ja katsoa peiliin eikä syytellä ammatti-ihmisiä. ..."
Olisi kiva tietää miten tietosi tällä kohtaa pitää paikkansa ammattilaisista puhuessasi....!
asiallinen, olisi siinä todellakin pitänyt kertoa, mitä matoja lasten sängyistä löytyy. Se kiinnostaisi sitä paitsi lukijoita. Haluaisin itsekin tietää mitä Suomeen levinnyttä matolajia vastaan on alettava siivouksia suorittamaan omassa kodissa ja riittääkö vesipesu ja pölynimuri.
Olisikohan se varsinainen mato yhteiskunnan uusi toimintatapa huostaanotoin rikkoa viimeinenkin perhekulttuuri maastamme.
Jos kyse on tuiki tavallisesta kihomadosta, niin sen sitkistynyt ja voimistunut kanta on yhteiskunnan järjestämän päivähoitopakon seuraus.
Se kaikelle siivoukselle vastustuskykyiseksi muuttunut mato ei taatusti tästä yhteiskunnasta enää ikinä poistu, eikä luultavasti tuo toinenkaan mato.
ykkösvanhemmat on jotenkin kehittymättömän tai tietämättömän mielen luomus.
Vanhemmuutta ei pidä arvioida tuollaisin kylmin liike-elämältä kalskahtavin termein.
Eikä arvioida edes kouluarvosanoin.
Vanhemmuus on jotain aivan muuta, eikä oikeastaan ulkopuolisten arvioitavissa ollenkaan.
eri puolilla suomen julkisia laitoksiakin. vastikään helsingissä jouduttiin sulkemaan osa hesperiaa kun löytyi luteita!
siis julkisin verovaroin ylläpidettävä ja terveydenhuollon viranomaisten ylläpitämä terveyttä hoitava laitos.
jossa lapseni kitui muutaman kuukauden, oli syyhyä. Lapsi oli valitellut perhekodin ns. vanhemmille sietämätöntä kutinaa ja raapinut itsensä vereslihalle. Eipä raskineet viedä lääkäriin, olivat sanoneet että äiti sitten vie kunhan pääset kotilomalle (n. viikon päästä). Kun hain lapseni lomalle, soitin jo ajaessani terveyskeskukseen ajan ja menimme lapsen kanssa suoraa päätä sinne. Todettiin syyhy ja kun ilmoitin siitä perhekotiin, niin eivät paljon korviaan lotkauttaneet. Lapsen ns. hoito maksoi pikkukunnallemme yli 200 euroa vuorokauteen eikä paskiaisilla ollut "varaa" hoidattaa lapsen heidän läävässään saamaa syyhyä, vaan sietämättömän kutinan kanssa piti kitua lähes kaksiviikkoa. Jos kihomatojen takia huostataan lapset tavallisesta perheestä, niin eikö syyhyepidemian valtaama ammatillinen perhekoti pitäisi hävittää maantasalle. Kertoo jotain paikan hygieniatasosta.
kyllä meillä tulee säännöllisesti joka syksy ja kevät tiedotteita koulusta, että siellä on esiintynyt päätäitä ja kehotetaan tarkistamaan lasten päänahkä.
Ei lapsia siitäkään syystä huostaanoteta, joten miksi ihmeessä kihomatojen takia...?
eli kihomadot eivät edes välttämättä esiinny huonon hygienian takia, kuten eivät päätäitkään:
Kihomato (Enterobius vermicularis; lat. enterobius, suolistossa elävä; vermiculus, pikkumato) on ihmisen suolistossa elävä loinen, joka on n. 5-12 mm pitkä ja 1 mm paksu sukkulamato. Kihomato käyttää ravintonaan suoliston ravinteita, erityisesti glukoosia.
Kihomatotartunnan yleisimmät oireet ovat peräaukon kutina ja kiemurtelun tunne, mitkä johtuvat siitä, että naarasmato vaeltaa yöllä paksusuolesta kohti peräsuolta ja edelleen peräaukon läpi munimaan. Myös tahman peittämät munat aiheuttavat kutinaa. Tartunta ihmisestä toiseen tapahtuu munien välityksellä, niiden joutuessa esimerkiksi peräaukkoa raavittaessa kynsien alle ja sieltä edelleen suuhun. Ruoansulatuselimistössä munista kehittyy toukkia, jotka saavuttavat sukukypsyyden noin 4-6 viikon ikäisinä, jolloin naaraat alkavat munia. Madot tiettävästi teettävät munia yöaikaan, kun kantajan ruumiinlämpö laskee. Munimisen jälkeen naarasmato kuolee, sillä se on tällöin suorittanut tehtävänsä ja saattanut uuden sukupolven alkuun.
Munat voivat säilyä elinkelpoisina pari viikkoa vuodevaatteissa, huonepölyssä ja muilla pinnoilla, joten puhtaus ja etenkin käsien hygienia ovat ehdottoman tärkeitä kihomatotartunnan hoidon ja ehkäisyn kannalta. Tartunta ei kuitenkaan ole välttämättä seuraus huonosta henkilökohtaisesta hygieniasta. Ihmiseen tarttuvia kihomatoja esiintyy ainoastaan ihmisillä, eikä niitä saa, vastoin yleisiä harhaluuloja, esimerkiksi mullasta tai vesijohtovedestä. Kihomadot ovat yleisempiä lapsilla kuin aikuisilla.
Kihomatotartunta voidaan varmistaa etsimällä matoja peräaukolta henkilön asetuttua nukkumaan tai tutkimalla ulosteen pintaa. Tarvittaessa kihomatojen olemassaolo voidaan tarkastaa laboratorionäytteellä.
Kihomato hävitetään lääkekuurilla ja varmistamalla, ettei muillakaan perheenjäsenillä tai muilla läheisillä, kuten lapsen ystävillä, ole tartuntaa. Sormin napostelua ja glukoosipitoista ravintoa on hyvä välttää kuurin aikana.
nuo iltasanomien provossa esiintyneet madot olivat? Epäilen vahvasti provomatoja.
niin yksi näistä vakavimmista on uupumus. Miksi ei anneta kodinhoitajien tukea ja lastenhoitajien apua? Tätä minä aikoinani pyysin.
Jos on kyse mielenterveysongelmista, niin näihinhän on nykyään olemassa erittäin hyviä lääkityksiä, joilla oireet saadaan pois kokonaan tai osittain. Aikuispsykiatrian puolelle vaan on valtavat jonot ja sinne on vaikea päästä. Sitten sossut, päiväkoti/koulu tekevät diagnooseja näistä mielenterveysongelmista.
Onko aina kyse todella mielenterveysongelmista, jos kerran ei ole edes tehty ammattilaisen diagnoosia.
Minusta oli päiväkoti tehnyt diagnoosin: mielenterveysongelmainen. Olin (jo parantuneen somaattisen) sairauden takia erittäin väsynyt, en mielenterveysongelmainen.
Kiinnostaisi tietää oliko matopatjaperhe pyytänyt harkinnanvaraista sosiaalitukea lapsen patjoihin ja oliko sosiaaliviraston virkailija evännyt tuen. Vai oliko saatu patjatuki jouduttu perheessä käyttämään ruokaan. Oliko perheen rahatilanne säädyllisellä, sivistysvaltion lapsiperheen edellyttämällä tasolla. Jos ei ole varaa lampunvarjostimeen, niin pelkkä lamppu roikkuu katossa. Lapsiperheiden köyhyys on tosiasia suomalaisessa yhteiskunnassa, siihen on kiinnittänyt huomiota myös YK:n lasten oikeuksia valvova komitea.
Ehdotan, että hallintovirkamiesten palkkoja leikataan lapsiperheiden hyväksi.
Lisäksi ehdotan että tarpeettomat, hyvien kotejen huostat puretaan, jotta artikkelissa kerrottujen tarinoiden kaltaisiin lapsiin voidaan panostaa täysipainoisesti. Nythän resursseja syövät hyvienkin kotien teinit, kuten hyvin tiedämme, kun näiden vauraat vanhemmat ovat oman uuden parisuhdeonnen lumoissa.
Muutos lähtee siitä, että turhat hallintovirkamiehet pistetään pihalle. Suomessa on hallintovirkamiehiä väkilukuun nähden moninkertainen määrä esim. Britanniaan verrattuna. Lisäksi hyvin toimeentulevien lapsensa itse ja vapaaehtoisesti huostaan tai sijoitukseen hakevien vanhempien tulee maksaa kaikki kulut omasta pussistaan.
Muuten nämä Iltasanomien lapset ovat yhtä huonossa asemassa lastensuojelun hoteissa kuin kotonaankin ja joutuvat jakamaan hyvinvoivien virkamiesten kanssa samaa verokakkua. Se ei käy.
Ja Pelastakaa Lapset ry:lle: kauhistelun ja päivittelyn sijaan voisitte vaatia virkamiesten palkkojen puolittamista ja rahojen uudelleenohjausta suojattienne elämän kohentamiseksi. Ei ne ongelmat saaraamalla muuksi muutu. Lisäksi voisitte kaapata aloitteen niiltä huolihörhöiltä, jotka päiväkodeissa ja kouluissa haluavat huostata kiusaamisen kohteeksi joutuneita viattomien vanhempien viattomia lapsia tai hoidolliseen huostaanottoon innostuneilta sossutantoilta voisitte kaapata aloitteen oikeille tapauksille, koska en kiistä, etteikö sellaisiakin ole 16.200 huostaanoton joukossa. Olette liian lällyjä lässyttäjiä, kun kerran tiedätte tilanteen ettäkä uskalla vaatia virkamiesten päätä vadille ja oman palkan puolittamista kuntasektorin "suunnittelijoilta".
Tulonjako on viipymättä muutettava hallintovirkamiehiltä köyhille lapsiperheille.
tätä kamaluutta, pahaa oloa ja hätää jne
niin lapsiperheille kuin muillekin asiakkailleen
omilla toimillaan tai alla olevassa uutisessa nimenomaan toimimattomuudellaan.
http://www.kaleva.fi/plus/HFU_vaatii_uhkasakkorangaistusta_Oulun_kaupungille_781820 0
HFU vaatii uhkasakkorangaistusta Oulun kaupungille
HFU ry vaatii uhkasakkorangaistusta Oulun kaupungille koska kaupunki ei noudata toimeentulotuen käsittelyaikoja koskevaa lakia. HFU on jättänyt hallintokantelun asiasta Oulun Lääninhallitukseen.
HFU muistuttaa, että hakemukset pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä, mutta 18. helmikuuta käsittelyssä oli yhdistyksen mukaan 3. helmikuuta jätettyjä hakemuksia.
"Koska toimeentulotukien käsittelyajat ovat jo vuosia lipsuneet jopa kahdeksaan viikkoon ja kaupunki on saanut useita huomautuksia sekä oikeusasiamieheltä että Lääninhallitukselta, vaatii HFU ry kaupungille uhkasakkorangaistusta", todetaan yhdistyksen tiedotteessa.
Esimerkiksi yhdistys ottaa Itä-Suomen Lääninhallituksen, joka on asettanut muun muassa Joensuulle ja Varkaudelle määräajan, missä ajassa lakia on alettava noudattaa. Muuten Lääninhallitus määrää kaupungeille sanktion.
HFU katsoo Oulun kaupungin lain rikkomisen olevan tahallista.
HFU on perustettu vuonna 2002 ja se on vuosien varrella auttanut pienituloisia eläkeläisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja muita ahdinkoon joutuneita. Yhdistys muun muassa jakaa kuukausittain avustuksia, kaupan ruokaostokortteja ja antaa ohjeita käytännön asioiden hoitamiseen esimerkiksi virastoissa. Yhtenä tärkeimmistä toiminnan tavoitteista on kansalaisvaikuttaminen ja ihmisen syrjäytymisen estäminen. Yhdistyksen toiminta laajeni kesällä 2006 Oulusta valtakunnalliseksi.
wikipediassa kihomadon munien säilymisen osalta. Kihomadon munat säilyvät iskukykyisinä ja elinkelpoisina vuosia vanhoissa leluissa, lastenkirjan sivujen väleissä ja vaatteissa, ehkä vuosikymmeniä.
Vain munasta lämpimässä ja kosteassa liikkuvaksi muuttunut lähes näkymättömän pikkuinen toukka kuivuu aikaisemmin, jos ei kosketuksen kautta joudu, lennähdä ja löydä suun tai nenän limakalvolle tarpeeksi nopeasti.
Asia olisi syytä jonkun tutkia, kihomadot on niin suuri vaiva perheille, kihomatolääkekin on kallis ja onko sen jatkuva syöntikään lapselle terveellistä.
ole ollut. Mutta mitä ne voisivat olla?
Meillä oli joskus vanha sohva, joka oli ihan hyväkuntoinen. Putsasin sen säännöllisesti alustoineen päivineen.
Sitten purin sen poisheittämistä varten. Siellä lautojen välissä oli jotain ihan pieniä valkoisia matoja, jotka olivat kuolleita. Ilmeisesti ne olivat syntyneet joistakin ruuanmurusista, jotka olivat vierineet sinne lautojen väliin. Sohvan puuosat olivat jotain kallista puuta, joten siitä ne eivät ainakaan olleet tulleet. (Puuosat painoivat älyttömästi, mutta en tiedä, mitä puuta se oli)
Minua inhotti aikalailla.
Epäsiisteydestä ne eivät voineet johtua, koska lapsi oli silloin leikki-ikäinen ja pesin lattiat vähintään kerran viikossa ja siivosin muutkin paikat perusteellisesti.
Poliitikot haluavat lapset laman maksajiksi. Virkamiehiä ei poliitikkojen mielestä saa vaivata osallistumaan talouskriin maksutalkoisiin.
Tässä esimerkki nokkimisjärjestyksestä:
"
SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen ei hyväksy kuntien aikeita alentaa työntekijöidensä palkkoja leikkaamalla lomarahoja. Viitasen mukaan kuntien työntekijöitä ei saa laittaa talouskriisin maksajiksi.
"
Ratkaisuna Viitanen näkee sen sijaan veronkevennysten leikkaamisen. Niistä olisi hänen mukaansa tingittävä kuntien tarvitseman miljardin verran.
"
Lähde:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/sdpn_viitanen_kuntien_palkkoja_ei_saa_leikata_562380.html
Mitä vähemmän äidille ja isälle jää käteen palkastaan, kun palkkaverotusta ei vieläkään poliitikot halua keventää, sitä vähemmän matoisen patjan lapselle jää rahaa ruokaan. Vessapaperilinja siis jatkukoon.
Minusta on kyllä siinä mielessä hyvä, että meidän poliitikot avoimesti ja rehellisesti tiedottavat, kenen asialla kukakin on.
Olisi kiva tietää lastensuojelusektorin kanta että onko parempi tinkiä vauraan virkamiehen eduista köyhän lapsen eduksi nyt tässä vakavassa tilanteessa (16.200 huostaanotettua lasta). Mitä tuumii iltasanomien kellokkaat ja Pelastakaa Lapset ry yhteisen verokakun keräämisestä ja käytöstä lapsinäkökulmasta ja lapsiperheen näkökulmasta. Sehän näkökulma heillä, toisin kuin poliitikoilla, pitäsi olla lähtökohtana.
kunnat voisivat säästää vapauttamalla huostasta sinne aiheetta joutuneet lähes 16 000 lasta.
Kun yhden lapsen vankeus sijaishuollossa maksaa vuodessa 70 000 euroa, tekee tämä yhteensä 1,280 miljardia euroa näistä vapausrangaistuksista kuluina vuodessa.
Säästetään lasten tulevaisuudelle myös. Sijaishuollon vankeudessa kasvaneista lapsista tulee tulevaisuudessa useimmiten syrjäytyneitä aikuisia.
Meillä lapsi sai ammatillisesta perhekodista päätäitä. Väittivät että ovat tehneet tarvittavat pesut mutta kun lapsi tuli lomalle ja leikkasin pojan hiukset löytyi toista kymmentä munaa ja yksi elävä. Joutuivat kyllakin myöntämään sosiaalin palaverissa ettei olleet tarkastaneet lapsen päätä pesun jälkeen. Ei ole mikään helppo rulianssi pesuineen ja siivouksineen. Eikä mikään halpa, perheessämme kun oli vielä kolme kotona olevaa lasta huostaanotetun lisäksi mitä jouduin myös hoitamaan itseni. Eikä tukea tullut...
sinulle ei olisi tullut lisäkustannuksia. Ei päätäit sinänsä liene mikään häpea, kun niitä taitaa olla aikalailla liikenteessä. Meillä niiltä on säästytty, onneksi.
Muistan itse kouluaikana sen, kun joutui käytävälle ja terveydenhoitaja kaiveli päätä. Se tuntui jotenkin häpeälliseltä. Ei löytynyt mitään, mutta pelkäsin, että löytyisi.
madosta vielä:
Mato patjassa ei saa olla lastensuojelurikos ja huostaanoton syy.
Jokaisen ihmisen nurkissa vipeltää uunitoukkia, sokeritoukkia, jauhomadon saa suoraan kaupasta kylkiäisenä, turkiskuoriainen ja koi tulee naapurista kotiin toukkaantumaan, kosteassa asunnosta juoksee luonnosta tuttuja kovakuoriaisia.
Perheille pitää järjestää sen verran elintasoa, että pölynimuriin on varaa, johon imeä keksinmurut ja muu hyönteisten ruoka.
Huomattiin kerran pieniä matoja lattialautojen väleissä tv:n edessä, missä lapset istuessaan murusteli välipalaruokaa lattialle. Imurilla siitä selvittiin.
Tyhmää säikytellä lehdessä tuollaisella provolla.
Vai eikö sossuilla ja toimittajilla itsellä ole mitään tajua siivoamisesta.
laittaa tälläisiin lapsiperheisiin missä on sosiaaliviranomaisten mielestä siivouksen tarvetta SE KODINHOITAJA tai ostaa ne siivous yms palvelut ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta.
Siivottomuus ei voi olla mikään eikä yhdenkään lapsen kohdalla huostaanoton syy. Sellainen viranomaistoimintahan on jo todella naurettavaa ja kyvytöntä sosiaalityötäkin,
siis viranomaisten taholta tehtynä ja päätettynä.
perhe mustamaalataan huosta- ja muissa lausunnoissa totaalisesti ja perusteellisesti.
Yksi keino on tietysti laittaa papereihin maininta kodin siivottomuudesta. Tuskin missään pienten lasten kodissa kaikki tavarat niin hyvässä järjestyksessä pysyvät, ettei tätä lisähöystettä laitettaisi kaikille perheille.
Tässä tapauksessa on täytynyt olla tosi tarkka sossu, kun on jopa tutkinut suurennuslasila lapsen patjan ja löytänyt sieltä sen pikkuruisen madon, valkoisen vielä arvaisin.
käymään hdl:n intensiivihoidossa. Siellä kaikki ovet ovat lasten pienin nyrkein tekemiä reikiä täynnä: pahimmillaan ovesta on jäljellä vain karmit.
Lapset eristetään huoneisiinsa päivittäin useiksi tunneiksi. Henkilökunta ei ole lasten kanssa muutoin missään tekemisissä kuin antaessaan rangaistuksia.
Vessoihin pääsee vain hoitajan avattua oven avaimella. Hoitajalla ei ole yleensä aikaa avata ovea sitä tarvittaessa...
luepas tästä: (väität tietysti kyseistä haastateltua naista valehtelijaksi)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801297130527_uu.shtml
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/04/212847
En väitä mitään, mutta ihmettelen, että jos huumeäiti sitten hylkää lapsensa, niin eikö äitiä syytetä lainkaan vaan annetaan uudestaan ja uudestaan yrittää, kuten tuossa artikkelissa kerrotaan. Luulisi lapsen heittelejätöstä aika pitkä vankilakakku tulevan. Mutta tuo teksti tuossa paljastaa, että sanktiota ei kai sitten ole lainkaan eikä heitteillejättäjää ja kaltoinkohtelevaa äitiä panna lukkojen taakse. Ei ihme, että homma jatkuu, kun sen sallitaan jatkua ilman poliisitoimia. Kyllä muut joutuu vankilaan, jos jättävät lapsen kuolemaan heitteleille tai pahoinpitelevät.
Nyt epäilen kuitenkin aloituksessani tunteisiin vetoavaa hurmahenkisyyttä, jolla yritetään selittää kiusallisen suuret 16,200 sijoitusta. Selitys ei voi olla tuossa aloituksen artikkelissa kuvatut jutut, jos vanhempia ei kerran ole tuomittu. Toivoisin hieman rehellisempää journalismia.
Että nämä ovat olleet ex-huostaanotettuja? Kun minun lapset huostaanotettiin niin heille jo heti alettiin syöttämään mieliala (Diabamia) lääkkeitä ja unilääkkeitä... ja syövät yhä näitä...4vuoden jälkeenkin... joten on pelko että tulevatko lapsistani..alkoholisti-,huumeongelmaisia,riippuvaisia.... aikuistuttuaan? Ja kuinkahan monella muullakin vanhemmalla on huoli samasta asiasta....huostaanotetusta lapsestaan??
"Usein he ovat aloittaneet päihteiden käytön jo 11-12-vuotiaina"
aikaisemmin jo mainitsinkin jo että sossu yrittää kierolla systeemillä peitellä todellisia mokiaan ja lain rikkomuksiaan..... esim.laittomat hoidolliset huostaanotot... ja se paistaa sillä selvästi kun ei ole mainintaa näistä neurologisista oireilevista lapsista joita on huostattu hoidolliseen huostaanottoon joka ei todellakaan täytä huostaanotto normeja...
Suomea koskevassa maaraportissa kansainvälinen ryhmä oli ymmällään ja huolestunut lasten runsaasta lääkitsemisestä psyykenlääkkeillä ja keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä ja kehotti nimenomaan välttämään sellaista hoitamista liian hepposin perustein. Sanoohan sen jo järkikin, että kehittyvän ihmistaimen keskushermostoa ei saa mennä kemikaalein sorkkimaan psyykeen vaikuttavilla kemikaaleilla rutiininomaisesti, kuten nyt näyttää olevan ja onko lääkäri seuranta edes tarpeeksi tarkka. Rohkenen epäillä. Lapsesi voivat hakea vahingonkorvausta, jos heidän terveytensä on tuhottu väärällä ja liiallisella lääkityksellä.
Narkkariäitejen lapsuudenaikainen lääkityshän on mahdollista tarkistaa ja tehdä siitä sitten johtopäätökset. Nehän on reseptilääkkeitä.
Ennen huostaanottoa lapsilla ei ole ollut noita lääkityksiä, eikä ole ollut alkoholin,tupakan kanssa mitään tekemistä.. vaan vasta sitten kun huostaanotettiin ja joutuivat sijaisperheeseen ... saivat sij.vanhempien kanssa juoda alkoholia ja oppivat tupakoimaan kaikki 3 minun lastani.. paitsi nuorin ei juonnut alkoholia sij.perheessä...
Nykyään ovat perhekodissa ja siellä kärähtäneet alkon käytöstä ja tupakoivat yhä..ja sama lääkitys yhä päällä... ja nuorimmalla AD/HD lääkitys...
Kotona "lomilla" en salli minkäänlaista alkoholin käyttöä..ja valistusta olen usein pitänyt tupakoinnin lopettamisesta...
ei minultakaan poikaa huostattu hoidon laiminlyönnin eikä likaisten patjojen takia.
olin soskujen kanssa erimieltä se riitti huostaan.
eräässä pohjois-pohjanmaalaisessa kunnassa käytettiin huostan perusteena lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. soskut kun saivat huostan käyntiin,niin moinen rikos lakaistiin maton alle eikä rikosta ollut tapahtunut vaan se oli vain soskujen omaa keksintöä huostan saamiseksi.ts. esitutkitaa ei tehty ja ketään ei asetettu syytteeseen. ei ollu rikosta,jota olisi voinu edes tutkia.
Lapsen seksuaalista hyväksikäyttö käytetään yleisesti sossujen toimesta jos he on tehneet virkavirheen.Myös tuota käytetään kostona jos asioista kantelee.Kaiken tuon olen kuullut jo eläkkeele jääneeltä sosiaalijohtajalta.
joita käyttävät jotta saisivat ovelasti jatkaa huostaanottoa.. eli selittävät tuleen lastensuojeluilmoituksen heidän tietoonsa...(kun lapset olleet koti lomilla)... Mutta erikoisesti minullekkin vasta palaverissa varovasti ilmoittivat asiasta.. mutta sossu sanoi sitten.." no kun ei tiedetä minä ajankohtana tämä on tapahtunut" Niin se herätti epäilyni siitä että ovat taineet itse keksiä koko jutun koska meillä lasten kanssa kaikki viikonloput jolloin olivat niin menivät hyvin ja lisäksi perhekodista soittivat aina 21.00 tai 23.30 aikaan onko kaikki ok! Niin... on kumma kun ei perhekoti puhunnut mistään epäillystä että olisi ollut huolta!? Ja perhekoti kehunnut että lapsilla koulu sujuu,ovat hyvin käyttäytyvät,ym. Niin ei voi olla muusta kyse kun pelko että vaadin huostapurkua ja se mahdollisesti menee läpi... vaan yrittävät sitten tuolla keinoin sensuroida yritystäni..
pedofiliasyytteitä (perättömiä) laittaakseen vanhemmille tapaamisoikeuden rajoituksia. Asian tutkimiseen menee heidän kauttaan kuukausia, eikä poliisi edes suostu ottamaan heidän ilmoituksiaan esitutkintaankaan. Tapaamisoikeudenrajoituksen vain juoksevat sinä aikana.
Jos joku ei vielä tiedä, että diakonissalaitos on helvetti sekä vanhemmalle että lapselle, niin kerron sen jälleen kerran tässä.
isommassa perhekodissa, jossa monta hoitajaa ja monta lasta?
Meillä on ollut harvinainen onni (koputan puuta), omien lasten kanssa, vanhin jo täysi-ikäinen, että vaikka muutaman kerran tiedän hänen vähän maistelleen, ei polta eikä kuulemma ole edes kokeillut ja nuorempi pian 15-vuotias ei osoita mitään mielenkiintoa kyseisiin aineisiin myöskään.
Itse en polta,eikä mies, mutta joskus hyvin harvoin saatan suoraan sanottuna vetää kunnon lärvit:D
Se tapahtuu tietenkin vain silloin, kun sijoitetut lapset ovat viikonlopun vanhemmallaan eli eivät näe minua juovuksissa hillumassa.
Mutta murkkuiässä yleensä se näyttämisen halu ja porukan mukana meno on kova paine.
Ihmettelen kyllä jos saavat alkoholia juoda ylipäätään, saati sitten lääkkeiden kanssa...sikamaista touhua minun mielestäni.
Ja kuinka se sekoittaa vielä kehittymättömät aivot, kun aikuisetkin menevät sekakäytöstä täysin sekaisin.
Eli ei taida hyvin olla asiat siellä, onko mitään tahoa, jonne voisit ilmoitella vai oletko jo käynyt paljonkin läpi turhaan?
mielialalääkkeet ovat jotain muuta.
Onhan hyvin kiistanalaista, uskalletaanko lapsille antaa näitä lääkkeitä, koska niiden vaikutuksia lapsiin ei ole tutkittu. Useimmat lääkärit kai kieltäytyvät kirjoittamasta lapsille lääkitystä.
Lapseni kaverille syötettiin noita diapameja vastaavia. Sitten ne päätettiin jättää pois yhtäkkiä, mitä ei voimakasta riippuvuutta aiheuttavien lääkkkeiden kohdalla koskaan saisi tehdä. Tyttöä pidettiin eristyksissä ja ulkonaliikkumiskiellossa. Tytöllä menee nyt erittäin huonosti.
iso perhekoti... Olen sossuun monet kerrat ilmoittanut mutteivät usko minua...ja monet muutkin tahot kaikki käynyt läpi mutta turhaan...
Minulla ei juuri mitään muuta toivoa enään ole kuin se että jos saisin tuon huostapurun läpi niin...pystyisin sitten asialle tekemään jotain...mutta jos lapset ovat tuolla 18v asti niin sitten on vaikeampi vaikuttaa ainoa olisi tietysti yrittää jutella ja puhua jättämään nuo myrkyt pois...siis alkoholin ja lääkkeet..jos ei nyt ehdi riippuvaisiksi tulla niistä ja etsimään töitä tai kurssia...
Hankalinta on kun perhekoti vaatii lasten ottamaan nämä lääkkeet koska ne on lapsille määrätty... joten vaikea saada lapsia lopettamaan tuolla niiden syömisen... ainoa vaan että kotilomien aikana lapset sanovat etteivät tarvitse niitä lääkkeitä... heillä on hyvä olla kotona ilman niitä... ja keskimmäinen sanoi että toisinaan on hyvä että on noita "mömmöjä" niin kestää jotenkin jaksaa olla tuolla perhekodissa....
Mutta se että vieroitus oireet eivät ehdi olemaan vielä kovia vaikka 2pv ovat ilman lääkettä... Mutta sitten kun lopettavat niin varmasti ovat vieroitus oireet kovemmat ja pelko siitä millä he sitten korjaavat sen? alkoholilla vai huumeilla vai molemmat yht.? Lapset eivät ole vielä kokeneet noita vieroitus oireita... ja itse tiedän näistä oireista kun muutama tuttu oli lopettannut samojen myrkkyjen syönnin niin helppoa se ei ollut..ja korjasivat sen alkoholilla ja ovat yhä koukussa alkoholiin.. molemmat haluaisivat nyt päästä alkoholista... mutta yrityksistä huolimatta on ollut vaikeaa juuri taas näiden alkoholin aiheuttamien vieroitus oireiden takia... Sitten kun he menevät AA:lle niin siellä ovat valmiita tarjoamaan mielialalääkkeitä tähän alkoholi vieroitukseen... Eli suoraan sanottuna valmis kierre alkoholin ja lääkkeiden kanssa...
Onko ne lääkkeet määrätty lapselle vai perhekodille. Katso reseptistä lääkärin nimi ja ota yhteyttä ja tiedustele, miten hän seuraa lääkkeiden tehoa ja vaikutusta ja kysy minkälainen hoitosuunnitelma lapsille on tehty lääkkeiden syönnin osalta. Tuskin lääkärikään on ajatellut elinikäistä lääkitystä sentään.
Jos kerran Diabam on rauhoittava lääke niin eikö se silloin ole mieliala lääke joka rauhoittaa?? Ja ihmettelen että minksi esim. minun lapsille niitä syötetään kun he ovat aina olleet luonnostaan ja luonteeltaan olleet rauhallisia? Eli heistä tehdään ns.yli rauhallisia... paisti jos alkoholin kanssa sotkee niin silloin tilanne on kaikkea muuta kuin rauhallinen...
kun joutuu elämään epäinhimillisissä olosuhteissa sijaishuollossa.
Miksi näistä sijaishuollon epäkohdista ei missään raportoida? Olisiko liian kinkkinen jutunaihe? Miljardibisness saattaisi hermostua kaikkine kalliine järjestöineen.
määrätty minun lapsille, psykologi/psykiatriallinen lääkäri oli ja on määrännyt nämä lääkkeet..Sain lääkärin nimen perhekodilta koska minulla ei ole kyseisiä reseptejä...Ja otin yhteyttä kyseiselle lääkärille ja hän sanoi että hän kontroloi kerran kuussa ja jos esim.uuden voimakkaan lääkkeen kanssa tulee ongelmia niin perhekoti ottaa yhteyttä ja varaa pian ajan..tai pahemmassa tilanteessa sairaalaan suoraan..
Lääkärin mielestä lääkitystä jatketaan siihen asti kun tarvetta on.. Eli ei tarkempaa lopettamis aikaa...
Jos mieliala pysyy tasapainossa n. 1 kk:den niin aletaan vähentämään lääkkeen annostusta mutta jos ei mieliala ole tasapainossa niin lääkitystä vahvistetaan.. Näin tämä lääkäri minulle asian esitti... Vaikka itse olin tuota diabamin käyttöä kieltännyt lapsiltani niin, ei auttannut vaan kuulema lääkäri tietää minua paremmin mitä lapsi/nuori tarvitsee...
Miten lääkäri vastaanotolla sen mielialan muka voi saada selville. Jos toisenkäden tietoon luottaa, mitä perhekodista saa, niin on edesvastuuton.
masennuksen oireita?
sossut kyllä varmasti tietävät miten huonoissa oloissa lapset ovat kun esim.lapset kertovat sossulle ja vanhemmat jota lapsilta kuullut mutta sossuha viis veissaa...tai eivät tosissaan halua uskoa...
Kaikilta huostaanotetuilta lapsilta olisi kysyttävä mutta uskaltaako lapsi/nuori kertoa kaikkea esim toimittajalle tai tutkijalle? Sen takia kun pelko on että saa rangaistuksen sijoituspaikassaan jos asia tulee ilmi että lapsi on mennyt kertomaan.. ja kun sossulle ovat kertoneet niin sossu sitten ilmoittaa sijoitus paikkaan mitä keskustellut lapsen tai vanhemman kanssa niin aina siitä on seurannut sitten rangaistus..lapselle sijoituspaikassa...
Eli parempi olisi kai esim. nimettömänä johon lapsi saisi kertoa kokemuksestaan sijaispaikastaan niin saisi ns.yleis näkemyksen tilanteesta...
että lapset käyvät psykologilla/psykiatrialla 1x viikossa keskutelemassa asioistaan ja verikokeet,ym. Ja perhekoti antaa oman lausunnon näkemyksistään ja opettajat oman lausunnon...
mutta sitä en ymmärrä että onko pakko olla Diabamia? Joka nyt ei etenkään lapsille ja nuorille ole oikein tarkoitettukkaan vaan aikuisille...
Vai onko tosiaankin niin että lapsia ja nuoria yriteään pitää turrutettuna ns.pienessä huumaus tilassa että tosiaankin jaksavat kestää olla paikassa jossa ilman lääkitystä eivät haluaisi olla tai jaksa olla...ilman että vaarana olisi se että tekisi itsemurhan... jos lääkitystä ei olisi...
Tässä linkissä on hyvin varovainen suhtautuminen lasten lääkitykseen. Siksi suosittelen myös toisen lääkärin konsultointia, enkä vain tuon yhden sanaan luottais kun kyseessä on lapsi ja tuo lääke.
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/9/456269.shtml
Olen tiedostannutkin tuon Diabamin vaarat etenkin lapsilla ja nuorilla... Kun olen nähnyt mitä se on aikuisille tutuillenikin aiheuttannut... sillä juuri heti kun sain tietää että lapsilleni noita syötetään niin vaadin välittömästi lopettamaan tuon pelleilyn ja vaadin tuolloin jo heti yhteys tiedot kyseiselle lääkärille.. mutta minkäs teet kun lääkäri tietää muka paremmin asiat kuin minä....
Nyt on vain se ongelma että mistä löytäisin sellaisen lääkärin joka ajattelee reaalisesti tuon lääkeen vaikutusta lapsiini..joka sitten voisi ryhtyä vieroittamaan turvallisesti tuosta lääkkeestä.... Olisikohan kenelläkään mahdollista tietoa tällaisesta lääkäristä?
Niin ei tarvitsi sitten lasta juoksuttaa useamman lääkärin luona jos ajattelevat samoin kuin tuo nykyinen lääkäri...
Ja jos vain mahdollista niin mielellään keskisuomesta... mutta jos ei löydy niin muualtakin käy...
syötettävistä mömmöistä puhutaan!
Ei ole uusi asia minulle, että lääkäreiden mielestä lapsi tarvitsee sijaishuollossa lääkkeitä, vaikka kotona pärjää ilman niitäkin.
Eikö ole törkeää!
Varmaan ne lapset reagoivat kotoa erottamiseen rajuimmin, joilla on hyvä olla omassa kodissaan. Mutta sijaishuollolla on tietysti valmiiksi puhuttuna kanavat auki kaikille mahdollisille pillereille, joita syötetään "kauheille kakaroille, jotka tulevat huonoista kodeista".
Totta kai lääkäri on juonessa muka auttamassa lasta, vaikka jo reseptin kirjoittaessaan tietää auttavansa vain perhekodin omistajaa. Hän pääsee paljon helpommalla, kun vekarat eivät urputa ja inise kotiinsa kun ovat sen verran tokkurassa koko ajan, että heistä ei ole vastaan sanojiksi. Voi ottaa enemmän rahastettavia yhtä hoitajaa kohden.
Diapam on voimakasta riippuvuutta aiheuttava lääke ja on edesvastuutonta syöttää sitä alaikäiselle lapselle!
Se on sitten eri juttu, mistä löytää lääkärin, joka uskaltaa olla eri mieltä lääkärikollegansa kanssa. Sellaista ei nimittäin helposti löydy mistään päin Suomea. Ainoastaan neurologian erikoislääkäreissä olevan tavannut henkilöitä, jotka vastustavat tietysti voimakkaastikin lapselle annettavaa turhaa lääkitystä.
Mutta heidänkin mielipiteensä saa vasta, kun lapsi on neurologian puolen potilaana. Ei minullakaan tule mieleen muuta kuin ihan oma ta-lääkäri. Mutta miten hän uskaltaa olla eri mieltä erikoislääkärin kanssa... Ta:lla olen tavannut vain sisätautialan erikoislääkäreitä, en psykiatreja tai neurologeja.
Ja huostaanotetulle on aika vaikea saada erikoislääkärin vastaanottoaikaa, koska kotilomat ovat yleensä viikonloppuisin. Miten olisi, jos yrität joltain yksityiseltä lääkäriasemalta saada ajan perjantai illaksi vai pääsevätkö lapset kotiin vasta lauantaina aamulla?
lapset tulevat perjantain iltana joko klo 17.00 tai 18.00..
mikä lehti sen kirjoittaisi?
Sellaisia kuin artikkelissa väitetään? Enpä oikein usko. Ja sen olen huomannut, että Hanna Markkula pelastakaa lapset ry:stä pitäisi pistää syytteeseen. Niin on vihamielistä hänen toimensa vanhempia kohtaan. En tiedä, onko hänellä lapsia itsellään, jos ei niin siinä syy, jos on, niin sääli heitä.
Muistan lukeneeni hänestä monia muita kirjoituksia ns. naistenlehdistä, mutten muista lukeneeni että hänellä olisi lapsia.
Voin toki olla väärässäkin.
Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri:
Rahaa käytettävä ennaltaehkäisyyn
17.02.2009 06:17
"Kunnissa rahaa ei laiteta mihinkään muuhun kuin viimeiseen aseeseen eli huostaanottoihin ja sijoituksiin. Se on hirveän kallis tie. Sitten sanotaan, ettei ole rahaa ennaltaehkäisyyn.
Se on paitsi mielettömän epäinhimillistä, myös järjettömän huonoa taloudenpitoa. Sosiaalityöntekijöiden aika ei tahdo riittää kuin tulipalojen sammuttamiseen. Pahimmillaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla viitisenkymmentä perhettä, joissa voi olla 75-100 lasta.
Kehitys on mennyt siihen, että tehdään vain se, mikä on lakisääteisesti pakko. Rahaa ei löydy ennaltaehkäisyyn. Seuraus on se, että kulut alkavat oikeasti olla aika hurjat. Yhden lapsen sijoitus maksaa 70000-90000 euroa vuodessa.
Sillä palkattaisiin pari ihmistä tekemään ennalta ehkäisevää työtä, jolla voitaisiin auttaa jo aika montaa perhettä. Voitaisiin myös tarjota kunnallista kotiapua, kun vanhemmasta tuntuu, ettei jaksa eikä ehdi. Tästä alkaa usein kierre, jonka pystyisi laukaisemaan sillä, että kodinhoitaja kävisi kerran viikossa muutaman kuukauden ajan auttamassa arjen rutiineissa.
Tuntuu, että kaikki toimenpiteet tulevat myöhässä. Siksi meillä on vakavasti vaurioituneita lapsia, jotka tarvitsevat pitkäaikaisia terapioita ja hyvin intensiivistä tukea.
Biologisten vanhempien oikeus omiin lapsiin menee meillä valitettavan usein lapsen edun edelle. Ajatellaan, että äiti murentuu täysin, jos häneltä viedään lapsi. Mitä lapselle tapahtuu sinä aikana?
Tarvitsemme asennemuutosta. Lapsi on oma itsensä eikä vain perheensä osa tai vanhempiensa omaisuutta.
Lapsi, joka on pienenä saanut kokemuksen, että hän on arvokas, oppii helpommin pitämään itsestään huolta.
Lapsen kaltoin kohtelu ei ole luokka- tai väestöryhmäkysymys. Johtajien kodeista voi löytyä samanlaisia ongelmia kuin pitkäaikaistyöttömänkin. Voi olla, että korkeasti koulutettujen ja varakkaiden ongelmia ei osata niin katsoa."
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/t/autalasta/1645041
Haastaisin Markkulan selventämään kantaansa, kun hän selostaa asiantuntijan ottein:
"
Tarvitsemme asennemuutosta. Lapsi on oma itsensä eikä vain perheensä osa tai vanhempiensa omaisuutta."
Lähde tuo:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/t/autalasta/1645041
Väitän vastaan. Jos lasta ei nähdä perheensä osana vaan omana itsenään, niin hän on aivan ypöyksin tässä maailmassa. Markkula eikä mikään valtio tai virkamies pysty ikimaailmassa sitä aukkoa korvaamaan koska lapsi ei ole oma itsensä siinä mielessä, että pärjäisi ilman perheensä suojaa. Jokaisella lapsella on äidin ja isän lisäksi myös muuta sukua ja muita läheisiä omaisia, mutta tämän on Markkula näköjään lahjakkaasti unohtanut, kuten koko lastensuojelusektori. Omien vanhempien puutteessa on syytä sallia lapsen sukulaisten ottaa vastuu lapsesta eikä haalia häntä täysin vieraan ammatillisen ja palkatun organisaation syövereihin. Näin niitä huostaanottoja olisi voitu välttää myös aiheellisesti kotoa pois otettujen lasten kohdalla sijoittamalla heidät omien sukulaisten luo. Väitän, toisin kuin Markkula, että lapsi on aina perheensä osa, jos ei perheestä siihen ole, niin sukunsa osa ainakin. Mitään omana itsenään olevaa olentoa ei ihmislapsesta saa vaikka kuinka mm. ulosottorekisterissämme näitä näkyy olevan satamäärin. Siinä on juuri Suomen heikkous lasten kohtelussa. Asenteellinen perheiden halveksunta, asenteellinen lapsen oikeuksien halveksunta ja lapsen sukuoikeuden halveksunta jopa lastensektoritasolla. Millä oikeudella tuokin Markkula puhuu ja millä mandaatilla noin halveksivasti lapsen sukuoikeuksia vastaan. Vastustan tuota näkemystä, että lapsi voitaisiin ottaa valtion omaisuudeksi, lastensuojelusektorin omaisuudeksi tai Pelastakaa Lapset ry:n omaisuudeksi perheiltään ja suvultaan. Koska sitähän ne tekee, kun sukulaissijoitukset jätetään kartoittamatta ja kuvitellaan olevan mahdollista erottaa lapsi omana itsenään ulkopuolisille. Väitän, lapsi on perheensä osa, eikä lastensuojelijoiden omaisuutta.
jostain avaruudesta tipahtanut.
Lapsella on oikeus omaan minäänsä ja omaan elämäänsä omassa kodissaan ja omassa perheessään
ja oikeus jopa omiin juuriinsa ja syntyperäänsäkin.
Sitä eivät tämän maan lasten suojelun eivätkä muunkaan alan viranomaiset näillä omilla liirumlaarumeillaan mitätöi
vaikka halu mitätöidä, väheksyä, kyseenalaistaa ja aliarviodakin on jokaisen asiantuntijaintoilijan kohdalla niin per.....llisen kova.
Mites tämmönen Markkulan omana itsenään kohtelema lapsi sitten kykenee aikanaan olemaan äiti vauvalleen. Omana itsenään kohdeltu lastensuojelulapsi tietenkin kohtelee vauvaansa yhtä etäisesti kuin on opetettu lastensuojeluideologiassamme. Hän ei koe vauvaansa omakseen vaan omana itsenään, kuten Markkula opastaa.
Kaiken lisäksi, mistä ihmeestä lastensuojelun vastuulla ollut oppisi perheenäidin roolin, kun se aika omalle kohdalle koittaa, hänhän on omana itsenään ja vauva sitten omanaan, miten kuten.
Huomautan vielä Markkulalle, että suvustaan ja perheestään erotettu, rahallista korvausta vastaan hoidettu lastensuojelulapsi on täysin yksin täytettyään 18-vuotta. Hänellä ei ole mitään suojaa perheestään eikä siteitä sukuunsa, siten kuin muilla nuorilla aikuisilla perheenperustamistilanteessa, eikä hän enää kuulu lastensuojelijoidensa reviiriinkään. Kuka häntä auttaa kun hän perustaa oman perheen ja tulee jokin avuntarve. Heti pitää anoa viranomaiselta apua kun muut "ei omana itsenään" kasvaneet saavat apua perheeltään ja suvultaan käytännön elämässä. Voivat rahapulassa vipata pari kymppiä, voivat soittaa äidilleen tai mummolleen, kun vauva parkuu ja tunkee nyrkkiä suuhun saadakseen rauhoittavan viestin, että sille tulee hampaita, ei se ole sairas. Kun tiedetään kuinka raskasta ajoittain vauvanhoito on ihan hyvän ja turvallisenkin perheen kasvatin tehtävän ja kuinka paljon mitä ihmeellisimpiä pikku juttuja voi eteen tulla epävarmuutta ja hätää aiheuttamaan, niin omien sukulaisten, äitien, mummojen, tätien sun muiden kokemusperäinen tieto helpottaa ja rauhoittaa nuorta väsynyttä äitiä ja hän saa apua ja neuvoja. Tätä kaikkea ilman Markkula jättäisi lastensuojelulapsen ideologisista syistään. Nimittäin, elämä on liian hektistä, jotta jokainen nuori äiti jostain kirjoista ottaisi kaiken maailman pikkuniksit selville. Ikinä ei mikään neuvola pysty valmentamaan yhtäkkiseen tilanteeseen, johon omalta sukulaisnaiselta löytyy vastaus suoraan selkäytimestä ilman ihme virka-aikana saatavaa retoriikkaa. Nykyinen lastensuojeluideologia on katkaissut kokemusperäisen tuen tradition perheiden ja sukujen osalta näiltä onnettomilta sijoitetuilta lapsilta. He ovat yksin, ja siksihän myös he menettävät lapsensa, kun Markkulan mukaan lapsi ei ole äidin, kuten ei äitikään isoäidin ikioma kullanmuru.
että, "vanhemmat eivät omista lapsiaan" esineellistää lapsen. Eikö lapsi ole ihminen, jota nyt ei suoranaisesti omisteta, koska lapsi ei ole esine, mutta joka on vanhempiensa lapsia ja heille usimmiten hyvin rakas.
juuri tätä "ylisukupolven" jne.
Jos ei ole juuria, sukua eikä edes sitä omaa lähiperhettä aikuisena
niin kukas taikka mikäs muu taho se tulee aikuistuneelle sijoituslapselle mieleen
kuin se sossulan sossutäti
Media, media voi media!
Nyt on sitten laitettu toden teolla ja suuri mylly pyörimään ja oikeinpa koko lasten suojelun väen voimalla.
Jos kerran tiedetään tämä, että lapset ja perheet tarvitsevat:
- apua siivoukseen
- arjen pyöritykseen
- lasten hoitoon ja huoltoon
- taloudellista apua ja tukea arkipäiväiseen elämään
- päihdehuoltoa ja -kuntoutusta
ja niin edelleen ihan sitä mitä lainsäädännössämmekin kerrotaan että missä ja minkälaisissa tilanteissa esimerkiksi sosiaaliviranomaisten on perhettä autettava, tuettava, kuntoutettava jne.
Mutta ei siis viranomaistenkaan taholta
- sairastunutta vanhempaa ei hoideta eikä missään nimessä yhdenkään eikä ainakaan sosiaaliviranomaisten taholta
tietenkään tueta eikä auteta
- annetaan lapsen nähdä nälkää, olla liassa, resusissa vaatteissa?
- annetaan jatkumon jatkua ja aina vain jatkua sukupolvesta toiseen
- annetaan pientenkin lasten käytää aineita
ja niin edelleen ............
Taas on sosiaalipornon parissa työskentelevät järjestöt valtion kassasta rahoja vailla. Ja näköjään ihan hinnalla millä hyvänsä.
Kyllä on suomalainen laadukas ja todella huippuluokkaa oleva SOSIAALIHUOLTOMME kohdallaan ja
PERUSTUSLAIN noudattaminen viranomaistenkin keskuudessa maassamme arvossaan!
______________________
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Lain soveltamisala
1 §
Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. (20.12.2002/1134)
Tämän lain säännöksiä sovelletaan sosiaalihuoltoon siltä osin, kuin siitä ei lailla ole toisin säädetty.
2 § (3.8.1992/736)
Tässä laissa tarkoitettuun kunnan järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/92), jollei lailla toisin säädetä.
2 LUKU
Hallinto
3 § (31.10.2008/670)
Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallituksille.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena lääninhallitusten toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:
1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;
2) useaa lääniä tai koko maata koskevat asiat;
3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä
4) asiat, joita lääninhallitus on esteellinen käsittelemään.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja lääninhallitusten tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.
Valtakunnan hallintoviranomaisille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 670/2008 muutettu 3 § tulee voimaan 1.1.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3 § (17.1.1991/93)
Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle.
Valtakunnan hallintoviranomaisille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään asetuksella.
4 § (23.5.2001/413)
Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, josta säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1073/1992).
5 §
Kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta sen mukaan, kuin tässä laissa tai muutoin säädetään.
Sosiaalihuollon järjestämisestä kunta voi huolehtia siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:ssä säädetään. (3.8.1992/736)
Mitä tässä laissa säädetään kunnasta ja kunnan asukkaasta, sovelletaan vastaavasti kuntainliiton hoidettavaa sosiaalihuoltoa koskevilta osin kuntainliittoon ja sen jäsenkunnan asukkaaseen, jollei sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetusta laista muuta johdu. (3.8.1992/736)
6 § (3.8.1992/736)
Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään sosiaalilautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. (22.12.2006/1329)
Toimielimen tehtävänä on myös edustaa kuntaa, valvoa sen oikeutta ja käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet.
Toimielimen jaostolle voidaan antaa ratkaistavaksi muitakin kuin kunnallislain 71 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita.
KunnallisL on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. toimielimen ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuudesta mm. L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 9, 10, 12 ja 20 §.
L:lla 155/2003 väliaikaisesti lisätty 2 momentti on kumottu L:lla 22.12.2006/1329.
7 § (3.8.1992/736)
Milloin kahden tai useamman kunnan koko sosiaalihuollosta huolehtii kuntainliitto, sen on asetettava 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin yhteisesti jäsenkuntia varten. Tälle toimielimelle on annettava myös muissa laeissa sosiaalilautakunnalle säädetyt tehtävät.
7 a § (3.8.1992/736)
7 a § on kumottu L:lla 3.8.1992/736.
8 § (3.8.1992/736)
Valtion virkamies, jonka tehtäviin kuuluu sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta, ei ole virka-alueellaan vaalikelpoinen 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen.
9 § (3.8.1992/736)
9 § on kumottu L:lla 3.8.1992/736.
10 § (3.8.1992/736)
Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnassa tulee olla sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä.
Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. (22.9.2000/813)
3 momentti on kumottu L:lla 2.12.2005/938.
11 §
Sosiaalihuollon toimintoja varten kunnalla on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet.
12 § (22.9.2000/813)
Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen laissa säädettyä päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranhaltijoille henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevia päätöksiä lukuun ottamatta.
Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla viranhaltijalla, jonka 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on tehtävään määrännyt, on oikeus toimielimen vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti toimielimen puolesta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä ja näissä tapauksissa käyttää toimielimen puhevaltaa itse tai asiamiehen välityksellä.
L:lla 155/2003 väliaikaisesti muutettu 1 momentti on kumottu L:lla 22.12.2006/1329.
2 a luku (30.12.2004/1428)
Eräiden tehtävien järjestämistä koskeva kokeilu
12 a § (30.12.2004/1428)
Vanhusten ja muiden asiakasryhmien tarpeita vastaavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien muodostamiseksi kunta tai kuntayhtymä voi kokeilla eräiden sosiaalihuollon ja kansanterveystyön tehtävien järjestämistä poiketen niitä koskevista säännöksistä siten kuin tässä luvussa säädetään.
12 b § (30.12.2004/1428)
Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy kokeiluun osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät niiden tekemien hakemusten perusteella. Jos hakemus koskee kunnan sisäisen toimielinjaon muuttamista, kunnan on ennen hakemuksen tekemistä tullut selvittää sosiaalihuollon toimeenpanosta huolehtivan monijäsenisen toimielimen ja kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtivan monijäsenisen toimielimen yhdistämisen tarkoituksenmukaisuus.
Kunta tai kuntayhtymä voidaan hyväksyä kokeiluun, jos:
1) kokeilu parantaa vanhusten ja kokeilun piiriin tulevien muiden asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista ja edistää laadultaan hyvien palvelujen järjestämistä; ja
2) kokeilu ei aiheuta merkittävää haittaa sosiaalihuollon tai kansanterveystyön palvelujen kokonaisuudelle.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkistaa kokeilun piiriin tulevat kunnat ja kuntayhtymät. Kokeilu voi kestää 31 päivään joulukuuta 2008 saakka.
Kokeilukunnat ja -kuntayhtymät huolehtivat kokeilun seurannasta ja arvioinnista. Ne ovat velvollisia antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle sen pyytämät tiedot kokeilusta. Alustava arvio kokeilusta tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä ja loppuarvio kuuden kuukauden kuluessa kokeilun päättymisestä.
12 c § (30.12.2004/1428)
Kokeilussa voidaan poiketa tämän lain 6 §:n 1 momentin ja kansanterveyslain (66/1972) 6 §:n 1 momentin säännöksistä siten, että vanhusten sosiaalipalveluista ja vanhuksia koskevista kansanterveystyön tehtävistä kokonaan tai osittain huolehtii yksi kunnan monijäseninen toimielin. Se voi olla joko sosiaalihuollon tai kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtiva toimielin taikka muu, ainoastaan näistä sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtiva toimielin. Kokeiluun voidaan liittää myös muiden asiakasryhmien vastaavia palveluja.
Tämän lain 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kotipalvelut ja kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohtaan sisältyvät kotisairaanhoidon tehtävät voidaan kokeilussa järjestää osittain tai kokonaan yhdistettyinä kotihoidoksi. Kotihoidon toimeenpanosta huolehtiminen voidaan toteuttaa myös siten, että kunnan kotipalvelujen tehtäviä annetaan asianomaisen kansanterveystyöstä huolehtivan kuntayhtymän toimielimelle, tai siten, että kansanterveystyön kuntayhtymälle kuuluvia kotisairaanhoidon tehtäviä siirretään asianomaisten kuntien sosiaalihuollosta vastaaville toimielimille.
12 d § (30.12.2004/1428)
Toimintayksikköä, jolle kotihoidon tehtävät kuuluvat, pidetään sosiaalihuollon toimintayksikkönä, jos se on sosiaalihuollon toimeenpanosta vastaavan toimielimen alainen, ja terveydenhuollon toimintayksikkönä, jos se on kansanterveystyön toimeenpanosta vastaavan toimielimen alainen. Jos kokeilua varten perustetaan uusi toimielin, kotihoidon toimintayksikköä pidetään joko sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksikkönä sen mukaan, mihin sen tehtävät painottuvat.
Kotihoidon asiakkaalla tarkoitetaan tässä luvussa kotihoitoa hakevaa tai sitä saavaa henkilöä.
12 e § (30.12.2004/1428)
Siltä osin kuin kotihoidon toimintayksikön tehtävät eivät ole terveyden- ja sairaanhoitoa, asiakkaan kotihoidon järjestämistä koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 6 §:ssä säädetään viranomaisen päätöksestä ja tämän lain 7 luvussa muutoksenhausta.
12 f § (30.12.2004/1428)
Kotihoidon asiakkaan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevien kotihoidon asiakirjojen laatimiseen, säilyttämiseen, salassapitoon sekä tietojen luovuttamiseen sovelletaan potilasasiakirjoja koskevia säännöksiä. Muiden asiakkaan kotihoitoa koskevien asiakirjojen laatimiseen, säilyttämiseen, salassapitoon sekä tietojen luovuttamiseen sovelletaan sosiaalihuollon asiakirjoja koskevia säännöksiä.
Kotihoidon toimintayksikön henkilöstöllä on oikeus käyttää tehtäviensä edellyttämällä tavalla kotihoidon rekisteritietoja.
12 g § (30.12.2004/1428)
Kun kotihoidon potilas on hoidettavana asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksessa, terveyskeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä:
1) saada ja käyttää kyseisen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen tai sen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kotihoidon potilasasiakirjatietoja, silloin kun kotihoidosta huolehtii kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtiva toimielin;
2) saada kyseisen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen tai sen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kotihoidon potilasasiakirjatietoja, silloin kun kotihoidosta huolehtii muu toimielin; sekä
3) saada kyseisen potilaan terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen tai sen toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot muista kotihoidon asiakirjoista.
Kotihoidon toimintayksiköllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä:
1) saada ja käyttää asiakkaan kotihoidon toteuttamisen tai järjestämisen kannalta välttämättömiä potilasasiakirjatietoja asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksesta silloin, kun kotihoidosta huolehtii kansanterveystyön toimeenpanosta huolehtiva toimielin;
2) saada asiakkaan kotihoidon toteuttamisen tai järjestämisen kannalta välttämättömiä potilasasiakirjatietoja asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksesta silloin, kun kotihoidosta huolehtii muu toimielin; sekä
3) saada muilta viranomaisilta tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:ssä säädetään.
12 h § (30.12.2004/1428)
Kotihoidon toimintayksiköllä on oikeus avata tekninen käyttöyhteys rekisteriensä salassa pidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus 12 g §:n 1 momentin nojalla antaa asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskukselle. Asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksella on oikeus avata tekninen käyttöyhteys potilasrekisterinsä salassa pidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus 12 g §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla antaa kotihoidon toimintayksikölle. Kotihoidon toimintayksiköllä on oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla 12 g §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 21 §:ssä säädetään.
Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän viranomaisen on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojaamisesta huolehditaan asianmukaisesti.
L:lla 1428/2004 lisätty 2 a luku on väliaikaisesti voimassa 1.1.2005 - 31.12.2010.
3 LUKU
Kunnan sosiaalihuolto
13 §
Sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huolehdittava sen sisältöisinä ja siinä laajuudessa kuin kulloinkin säädetään:
1) sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen;
2) toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle;
3) sosiaaliavustusten suorittamisesta asukkailleen;
4) ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä;
5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä;
6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä; sekä
7) sosiaalisen luoton myöntämisestä asukkailleen.
(20.12.2002/1134)
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, kunta on alueellaan velvollinen toimimaan muutoinkin sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi.
14 §
Kunnan asukkaalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla on kunnassa väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka.
Jollei henkilöllä ole 1 momentissa tarkoitettua kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee.
VäestökirjaL 141/1969 on kumottu VäestötietoL:lla 507/1993. Ks. KotikuntaL 201/1994 2 §.
15 §
Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle.
Milloin laitoshuollon tarpeen arvioidaan kestävän yli 14 vuorokautta, 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen on viipymättä ilmoitettava laitoshuollon järjestämisestä sen kunnan toimielimelle, jolle huollon järjestäminen olisi 13 §:n mukaan kuulunut. (3.8.1992/736)
16 §
Milloin muulle kuin kunnan asukkaalle on annettu 15 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa laitoshuoltoa, jonka tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voi hallinto-oikeus oikeuttaa 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen toimittamaan henkilön siihen kuntaan, jonka asukas hän on. (20.12.2002/1134)
Laitoshuoltoa saavan henkilön pyynnöstä on 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen kuitenkin aina ryhdyttävä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin henkilön siirtämiseksi siihen kuntaan, jonka asukas hän on. (3.8.1992/736)
Hakemus 1 momentissa tarkoitetusta siirrosta on tehtävä sille hallinto-oikeudelle, jonka toimialueella laitoshuoltoa antanut kunta on. (20.12.2002/1134)
Siirtoa ei saa kuitenkaan määrätä tehtäväksi, milloin se huollon tarkoituksenmukaisuuden kannalta tai muutoin olisi henkilölle kohtuutonta.
Sosiaalipalvelut
17 §
Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:
1) sosiaalityö;
2) kasvatus- ja perheneuvonta;
3) kotipalvelut;
4) asumispalvelut;
5) laitoshuolto;
6) perhehoito;
7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta;
8) toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi.
(29.8.2008/581)
L:lla 581/2008 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.4.2009. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:
1) sosiaalityö;
2) kasvatus- ja perheneuvonta;
3) kotipalvelut;
4) asumispalvelut;
5) laitoshuolto;
6) perhehoito; sekä
7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta.
(2.12.2005/938)
Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden sekä omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. (29.8.2008/581)
L:lla 581/2008 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.4.2009. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden sekä omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. (2.12.2005/938)
Jos sosiaalihuollon asiakas tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty sosiaalihuollon tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää sosiaalipalveluna, sosiaalihuollon tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan tarpeen mukaan terveydenhuolto-, työvoima- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. Lisäksi on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään. (13.6.2003/500)
Kunta voi 1 ja 2 momenteissa tarkoitettujen sosiaalipalveluiden lisäksi järjestää muitakin tarpeellisia sosiaalipalveluita. (27.3.1991/607)
18 §
Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.
19 §
Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
22 §
Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä.
23 §
Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä.
24 §
Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen. (3.4.1992/311)
24 a § (31.1.1995/122)
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset laitoshoidon määrittelystä ja siihen liittyvästä kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelu- ja lausuntomenettelystä.
25 § (3.4.1992/311)
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa.
26 § (3.4.1992/311)
Perhekodilla tarkoitetaan lääninhallituksen luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. (9.8.1996/604)
Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.
Perhehoitajasta säädetään perhehoitajalaissa. (9.8.1996/604)
26 a § (3.4.1992/311)
Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain 1 §:n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus.
Erityisestä syystä voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.
27 § (3.8.1992/736)
Kunta voi perustaa, hankkia tai muuten varata paikallista tarvetta vastaavan määrän palvelu- ja tukiasuntoja sekä laitospaikkoja.
Kunta voi lisäksi hankkia tai varata 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käyttöön tarpeen mukaan myös muita asuntoja 23 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden asumisen järjestämistä varten.
27 a-27 b §
27 a-27 b § on kumottu L:lla 2.12.2005/937.
27 c § (2.12.2005/937)
27 c § on kumottu L:lla 2.12.2005/937.
27 d § (1.2.2002/68)
Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä.
Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi 1 momentissa tarkoitettuja tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.
Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa palvelun tuottajaan.
Edellä 3 momentissa mainitussa työssä noudatettavasta palkasta saadaan sopia työehtosopimuslaissa (436/1946) tarkoitetulla työehtosopimuksella, jota noudatetaan sen estämättä, mitä työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä säädetään työehtosopimusten yleissitovuudesta.
Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan palvelun tuottajalla on oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus työsopimuslain 7 luvussa säädettyjen perusteiden ohella myös silloin, kun työn järjestäjä katsoo, että työntekijä ei ole 2 momentissa tarkoitetuin tavoin työn tarpeessa.
27 e § (1.2.2002/68)
Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.
Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan.
Vammaisten henkilöiden työtoimintaan sovelletaan työntekijän työturvallisuudesta annettuja säännöksiä myös silloin, kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan. Vammaisten henkilöiden työtoiminnan järjestäjän on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus työtoimintaan osallistuvalle. Vakuutuksen vuosityöansiona käytetään tapaturmavakuutuslain 28 §:n 6 momentin mukaista vähimmäisvuosityöansiota. (23.8.2002/753)
27 f § (29.8.2008/581)
Jos lapsi on joutunut tai on vaarassa joutua elatuksen puutteeseen eikä vanhemman velvollisuutta suorittaa elatusapua ole vahvistettu tai jos vahvistettu elatusapu on lapsen elatukseen riittämätön, 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimielimellä on oikeus ajaa lapsen puolesta kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi.
Jos lapselle maksetaan elatustukea, toimielimellä on oikeus ajaa kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi, vaikka lapsi ei ole joutunut tai ole vaarassa joutua elatuksen puutteeseen. Jos lapselle maksetaan elatustukea, toimielimellä on oikeus ajaa kannetta myös elatusavun alentamiseksi.
Toimielimen on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhtymistä varattava lapsen huoltajalle ja elatusvelvolliselle tilaisuus tulla kuulluksi.
Elatusavusta tehdyn sopimuksen vahvistamista koskevista toimielimen tehtävistä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975).
L:lla 581/2008 lisätty 27 f § tulee voimaan 1.4.2009.
28 § (3.8.1992/736)
Sosiaalipalveluista voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) säädetään.
29 § (3.8.1992/736)
29 § on kumottu L:lla 3.8.1992/736.
30-38 §
30-38 § on kumottu L:lla 30.12.1997/1413.
3 a luku (30.12.2003/1310)
Palveluseteli
29 a § (30.12.2003/1310)
Kunta hyväksyy ne sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.
Kunta voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin.
29 b § (6.6.2008/388)
Jatkuvan ja säännöllisesti annettavan kotipalvelun sekä yhdessä sen kanssa tai erikseen annettavan kotisairaanhoidon hankkimiseksi kunta voi antaa palvelusetelin, jonka arvon tulee olla vähintään 22 euroa tuntia kohti, jos kotitalouden tulot eivät ylitä 2 momentin mukaan määräytyvää tulorajaa. Tulorajan ylittävä tulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:llä. Alin palvelusetelin arvo on kuitenkin vähintään 6 euroa tuntia kohti. Tilapäisen kotipalvelun tai kotisairaanhoidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen.
Kotitalouden koko, henkilöä Tulorajat euroa/kk Vähennysprosentti
1 484 35
2 892 22
3 1 399 18
4 1 731 15
5 2 095 13
6 2 405 11
Jos kotitalouden henkilöluku on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 294 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä.
Muun kotipalvelun kuin kodissa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön antaman hoidon ja huolenpidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen.
Sen estämättä, mitä tässä pykälässä säädetään palvelusetelin arvosta, kunta on velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan välillä sovitun hinnan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut euromäärät tarkistetaan joka toinen vuosi sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennassa käytetään tarkistusvuotta edeltäneen vuoden vuositason pistelukua. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut euromäärät tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennassa käytetään sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten. Tarkistusvuosi on se kalenterivuosi, jota seuraavan vuoden alusta indeksitarkistus toteutetaan. Indeksitarkistuksen mukaiset euromäärät pyöristetään lähimpään euroon.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee indeksillä tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuoden marraskuun aikana. Indeksillä tarkistetut euromäärät tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä.
29 c § (30.12.2003/1310)
Edellä 29 b §:ssä tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausituloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voidaan veronalaisina tuloina ottaa huomioon viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuina niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.
29 d § (6.6.2008/388)
Metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.
29 e § (11.5.2007/584)
Edellä 29 c §:ssä tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, kansaneläkelain (568/2007) mukaista lapsikorotusta, asumistukea, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisia alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ja ruokavaliokorvausta, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuiskoulutustukea, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista ylläpitokorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhehoidon kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidon tukea.
29 f § (30.12.2003/1310)
Edellä 29 c §:ssä tarkoitettujen tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki).
29 g § (30.12.2003/1310)
Kunta päättää, milloin palvelusetelillä hankittava palvelu kunnan asukkaalle tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kunnassa oleskelevalle on perusteltua antaa kunnan ulkopuolella.
4 LUKU
Menettely sosiaalihuollon toteuttamisessa
39 §
Sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on yksilön ja perheen ongelmat otettava huomioon siten, että toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi yhteensovitetaan.
3 momentti on kumottu L:lla 22.9.2000/813.
40 § (6.6.2003/430)
Yksikielisissä kunnissa ja kuntayhtymissä järjestetään sosiaalihuolto kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä.
Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- ja ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän sosiaalihuolto järjestetään kunnan tai kuntayhtymän molemmilla kielillä siten, että asiakas saa palvelua valitsemallaan kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi.
Kunnan tai kuntayhtymän tulee lisäksi huolehtia siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat sosiaalihuollon palveluja käyttäessään tarvittaessa käyttää omaa kieltään, suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Kunnan tai kuntayhtymän on tällöin mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun.
40 a § (17.2.2006/125)
Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä.
Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa kunta on velvollinen järjestämään 75 vuotta täyttäneelle pääsyn sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa taikka muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vastaavasti kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä saavan hoitotukea saavalle. (21.11.2008/751)
L:lla 751/2008 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2009. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa kunta on velvollinen järjestämään 80 vuotta täyttäneelle pääsyn sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa taikka muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vastaavasti kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä saavan hoitotukea saavalle. (11.5.2007/584)
41 §
Milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen määräämän johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan. (3.8.1992/736)
Milloin asuntoon tai olinpaikkaan pääseminen estetään, on sosiaaliviranomaisen pyydettävä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 22 §:ssä tarkoitettua virka-apua poliisiviranomaiselta. (17.2.2006/125)
5 LUKU
Kuntien keskinäiset korvaukset
42 §
Milloin kunta on 15 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa antanut laitoshuoltoa muulle kuin omalle asukkaalleen, on kunnalla oikeus antamastaan vähintään 14 vuorokautta kestäneestä laitoshuollosta aiheutuvista kustannuksista saada hakemuksesta korvaus siltä kunnalta, jolle laitoshuollon järjestäminen 13 §:n mukaan olisi kuulunut.
Hakemus 1 momentissa tarkoitetun korvauksen saamiseksi on pantava vireille hallinto-oikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun laitoshuoltoa on alettu antaa. Jollei hakemusta panna vireille sanotussa määräajassa, menettää kunta oikeuden saada korvausta laitoshuollosta, jonka se on antanut ennen hakemuksen vireillepanoa ja jota asianomainen kunta ei ole kirjallisesti suostunut korvaamaan. (20.12.2002/1134)
Edellä 1 momentissa tarkoitetut korvausasiat ratkaisee se hallinto-oikeus, jonka toimialueella laitoshuoltoa antanut kunta on. (20.12.2002/1134)
6 LUKU
Yksityisen sosiaalihuollon valvonta
43-44 §
43-44 § on kumottu L:lla 9.8.1996/604.
7 LUKU
Muutoksenhaku
45 §
Päätökseen, jonka 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen alainen viranhaltija on tehnyt, ei saa valittamalla hakea muutosta. (3.8.1992/736)
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymättömällä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saada päätös 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta toimielimen käsiteltäväksi. (3.8.1992/736)
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi kirjeellä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) on säädetty. (30.12.2003/1360)
46 § (3.8.1992/736)
Muutosta 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös toimielimelle, jonka tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se hallinto-oikeudelle. (20.12.2002/1134)
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, milloin muutoksenhausta on säädetty toisin tai se on kielletty eikä milloin päätös kunnallislain mukaan voidaan siirtää kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
47 §
Päätös, jonka 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on tehnyt, voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos se on laadultaan sellainen, että se on viivytyksettä täytäntöönpantava, tai jos päätöksen voimaantulemista ei voida sosiaalihuollon järjestämisestä johtuvista syistä siirtää tuonnemmaksi ja toimielin on määrännyt päätöksen heti täytäntöön pantavaksi. (3.8.1992/736)
Kun valitus on tehty, valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi.
48 § (11.5.2007/584)
Muutosta valtion viranomaisen sosiaalihuoltoasiassa tekemään päätökseen haetaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
49 §
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee sosiaalipalvelun antamista tai siitä määrätyn maksun suuruutta taikka sosiaalisen luoton myöntämistä tai määrää, ei saa hakea muutosta valittamalla. (20.12.2002/1134)
Hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koskee toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen antamista tai määrää taikka kuntien välistä erimielisyyttä laitoshoidon antamisvelvollisuudesta tai laitoshuollon kustannusten korvaamisesta, saa valittaa, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. (20.12.2002/1134)
Valituslupaa haetaan korkeimmalta hallinto oikeudelta. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallintooikeuden tutkittavaksi.
50 § (20.12.2002/1134)
Valitettaessa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituskirja liitteineen voidaan antaa myös hallinto-oikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi.
Edellä 49 §:ssä tarkoitetusta valitusluvasta on voimassa, mitä siitä on säädetty hallintolainkäyttölaissa (586/1996). Haettaessa lupaa valituksen tekemiseen hallinto-oikeuden päätöksestä saa lupahakemuskirjan toimittaa myös hallinto-oikeuteen.
51 § (20.12.2002/1134)
Milloin sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa muutoin kuin valitustietä haetaan ratkaisua julkisoikeudellista korvaus-, maksu- tai elatusvelvollisuutta koskevaan tai muusta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaan asianosaisten väliseen riitaan, ratkaisee tällaisen riita-asian, jollei laissa tai asetuksessa ole säädetty muuta oikeuspaikkaa, se hallinto-oikeus, jonka toimialueella hakijakunta sijaitsee tai, muun kuin kunnan ollessa hakijana, hakijan kotikunta on.
8 LUKU
Erinäiset säännökset
52 §
Kunta ja sosiaalihuollon henkilökunnan koulutuksesta huolehtiva oppilaitos tai korkeakoulu voivat sopia sosiaalihuollon toimintayksiköiden käyttämisestä sosiaalihuollon koulutustoiminnan järjestämiseen. Kunta on oikeutettu saamaan edellä tarkoitetusta koulutustoiminnan järjestämisestä aiheutuvista välittömistä kustannuksista täyden korvauksen korkeakoululta taikka koulutuksesta huolehtivalta muulta viranomaiselta tai yhteisöltä. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioon myös se välitön hyöty, jonka kunta saa koulutustoiminnan ohessa.
2 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/736.
53 § (28.1.2005/50)
Kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista.
54 § (3.8.1992/736)
Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen on tarpeen mukaan oltava yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten, naapurikuntien toimielinten ja kansanterveyslain (66/72) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten sekä kunnassa toimivien sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta liittyy kunnan sosiaalihuollon tehtäviin.
Toimielimen on myös pyrittävä edistämään kunnan alueella sosiaalihuollon alalla toimivien yhteisöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä siinä tarkoituksessa tehtävä tarpeellisia esityksiä ja aloitteita.
55 § (31.10.2008/670)
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja lääninhallitus voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä lääninhallituksen tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.
Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.
Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja lääninhallitukselle virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi.
Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.
Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista ja tarkastusmenettelyn tarkemmasta sisällöstä sekä tarkastuksessa pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä ja säilyttämisajasta voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 670/2008 lisätty 55 § tulee voimaan 1.1.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
55 § (3.8.1992/736)
55 § on kumottu L:lla 3.8.1992/736.
56 § (31.10.2008/670)
Jos sosiaalihuollon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai lääninhallitus voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai lääninhallitus voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja lääninhallituksen päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) eikä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (1505/1994) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkelaitos. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai lääninhallitus on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa taikka terveydenhuollon laitteita tai tarvikkeita koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkelaitokselle.
L:lla 670/2008 lisätty 56 § tulee voimaan 1.1.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
56 § (22.9.2000/813)
56 § on kumottu L:lla 22.9.2000/813.
57 § (31.10.2008/670)
Jos sosiaalihuollon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta tai kuntayhtymä on tämän lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja lääninhallitus voivat antaa kunnalle tai kuntayhtymälle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja lääninhallitus voivat, jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.
Tässä pykälässä tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai lääninhallituksen antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
L:lla 670/2008 lisätty 57 § tulee voimaan 1.1.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
57-58 §
57-58 § on kumottu L:lla 22.9.2000/813.
59 § (3.8.1992/736)
59 § on kumottu L:lla 3.8.1992/736.
60 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
9 LUKU
Voimaantulosäännökset
61 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Tällä lailla kumotaan
sosiaalihuollon hallinnosta 20 päivänä tammikuuta 1950 annettu laki (34/50),
heinäkuun 2 päivänä 1971 annettu kasvatusneuvolalaki (568/71),
kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä toukokuuta 1966 annetun lain (270/66) 1, 2, 3 ja 5 luku lain 21 §:ää lukuun ottamatta sekä
17 päivänä helmikuuta 1956 annettu huoltoapulaki (116/56) lain 5 §:ää lukuun ottamatta,
kaikki niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
62 §
Milloin muussa laissa on säädetty noudatettavaksi 61 §:n mukaan kumottavia säädöksiä tai säännöksiä, noudatetaan, mitä sosiaalihuoltolaissa on säädetty.
63 §
Milloin 61 §:ssä mainittuihin säädöksiin perustuva asia on vireillä tai milloin vireillepano- tahi muutoksenhakuaika päättyy vasta tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Samoin noudatetaan huoltoapulain ja köyhäinhoitolain perintää koskevia säännöksiä näiden lakien nojalla annettujen avustusten takaisinperintään.
64 §
Edellä 61 §:ssä mainittujen säädösten nojalla vahvistettuja tai hyväksyttyjä ohje- ja johtosääntöjä, niiltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa, on noudatettava, kunnes uudet johtosäännöt on hyväksytty. Kunnan sosiaalihuolto on 61 §:stä poiketen järjestettävä 2 luvussa säädetyllä tavalla viimeistään vuoden 1985 alusta.
65 §
Milloin sosiaalilautakunta on myöntänyt henkilölle 61 §:ssä mainittuihin säädöksiin perustuvan jatkuvaksi katsottavan etuuden, on sosiaalilautakunnan viran puolesta hakemuksetta muutettava se tämän lain mukaiseksi etuudeksi niin, ettei henkilön asema lainmuutoksen johdosta heikkene.
_____________________
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
4 §
Valtakunnan alue
Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
5 §
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
9 §
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
23 §
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.
3 luku
Eduskunta ja kansanedustajat
24 §
Eduskunnan kokoonpano ja vaalikausi
Eduskunta on yksikamarinen. Siihen kuuluu kaksisataa kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu.
25 §
Eduskuntavaalien toimittaminen
Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus.
Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodostaa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten.
Oikeus
Sosiaalihuollon kotipalvelun piirissä samaiset 60 000 lasta perheineen asiakkaina
ja lastensuojelun avohuollon piirissä vajaa 12 000 lasta perheineen.
Sama on siis käännetty päinvastoin mutta sillä tiedolla,
että kotipalvelun piirissä on maassamme enää sosiaalihuollossa vain noin 5 000 lasta perheineen .....
Valitettavasti iltasanomat, juoru-, törky- ja mollausankkalehti, vaatii omalla nimellä kirjoittamista. Nyt siellä kaikki mahdolliset asiasta mitään tietämättömät mollaavat huostavanhempia sen kun ehtivät.
atuubiin voisi tietysti laittaa jonkun ketjun...se ei vaadi sisäänkirjausta.
Luulen että suurin syy siihen, ettei vanhempia tai alaikäisiä lapsia huvita lapsen kotiuttamisen jälkeen kirjoitella huostaanotosta, (taikka muuten olla julkisesti esillä), edes perättömistä on pelko.
Meidän nuorimmainen elää edelleen sisällään painajaista, jossain määrin.
Se ei hänestä päällepäin näy, hän on nykyään iloinen ja tulee hyvin juttuun ihmisten kanssa.
Vaikka huostan aikana hänelle jo suunniteltiin psykiatrista hoitoa, onneksi asiantunteva lääkäri tajusi pahan olon johtuvan vain ja ainoastaan huostaanotosta.
Ettei suotta joutunut laitoshoitoon, vielä mielenterveys asioiden vuoksi.
Asioita on hänen kanssaan käyty läpi ja siihen on tietysti jonkin verran tarvittu myös ulkopuolista apua.
Mutta, kun koulussa tapahtuu jotain, johon opettajat joutuvat puuttumaan, lievää nahistelua (lapseni ei ole koulukiusaaja), läksyn unohtamista (harvoin) tms., lapseni menee heti hyvin vakavaksi.
Onneksi pystyy kuitenkin kertomaan mikä mieltä painaa.
Suomeksi siis.. Koska hän ei koskaan ymmärtänyt huostaanoton syytä, sitähän ei hänelle perusteltu, eikä myöskään sitä, miksi se ei yhtäkkiä olekaan tarpeellista, hän jäi siihen uskoon, että lapsi voidaan ottaa huostaan koska vaan ja mistä syystä tahansa.
Korostan, että me läheiset olemme hänelle puhuneet, ettei asiaa tarvitse koko ajan miettiä, ettei kai sinua nyt kukaan huostaa kun ei ole syytä.
Sitten tajuamme, eihän viimeksikään ollut ja silti huostaanotto tapahtui.
Siispä yritämme saada hänet ajattelemaan muita asioita ja näkemään tulevaisuuden valoisana.
Miksi lähtisimme keromaan tarinaamme julkisesti, se olisi sama kun muistuttaisimme lapselle asiasta.
Täytyy vain odottaa ne vuodet kun hän on täysi-ikäinen.
Hänen vanhemmat sisaruksensa ovat täysin menettäneet uskonsa sosiaaliviranomaisiin ja lukuisiin muihin tahoihin.
Se teksti mitä heidän suustaan kuuluu, näitä "viranomaisia" kohtaan on lievästi sanottuna kamalaa.
Onneksi kuitenkin, osaavat aukaista sanaiset arkkunsa, myös kohdatessaan näitä ihmisiä, etteivät patoa tunteita sisälleen,
Siitä voisi olla pahemmat seuraukset.
Ja he saavat itse päättää, mitä haluavat asioistaan kertoa.
Mutta jotain positiivistakin täytyy sanoa, huostan loppusuoralla ollessa lapseni kohtasivat sosiaalityöntekijän joka aidosti välitti asioista ja lapseni tunsivat, että heitä kuunneltiin.
Eli kyllä niitä hyviäkin viranomaisia on.
ja pakkoehkäisystä. Ja muusta soopasta.
Olen laittanut sinne pari juttua meidän kantilta yleisellä tasollla, omaa juttuani en sinne kirjoita, koska joutuu kirjoittamaan omalla nimellä.
Onneksi olkoon lapsen kotiutumisesta, meilläkin se on pian edessä.
ihmisen kirjoittama vastinetyyppinen kirjoitus laittomista huostista. Sinne ei kannata lähettää mitään omia huostapapereita, vaan ihan tällaista tavallista juttua. Ja kaikki yhdessä paketissa.
muistakaa laittaa omat nimenne.
varmaan viikkokausia, niin että en siihen hevin lähde, vaikka mieli tekisi.
En usko iltasanomien juttuihin.Kaikki tuo on yleistetty ja haettu tarkoituksella vikaa vanhemmista.Ei se tarkoita jos yksi 10000 sta on noin kohdellut,että kaikki olisivat samanlaisia.Esimerkiksi jos yksi poliisi syyllistyy rikokseen ei se tarkoita jotta muutkin on rikollisia.Miten ollakkaan medioiden kynnys tuoda esille asioita silloin,kun sosiaali tekee laittomuuksia on hyvin korkea.
Miksi ei tuoda esille enemmän sossujen ja sijaisvanhempien rikoksia koska sieltä ne suurimmat vääryydet löytyy.
Porvoossa vai oliko se Sipoossa sijaripariskunta tappoi itsensä. Syytä ei ole kerrottu, miksi yhteiskunnan eli meidän vastuulle otetut lapset oli vähän aikaisemmin noudettu heiltä pois.
Vaikeneminen aiheuttaa sen, että herää kysymys, onko tämmöstä paljonkin mistä vaietaan. Ajatelkaa, jos ne lapset olivat vaikka samanlaisista oloista lähtöisin kuin nuo Iltasanomien lapset. Sellaisilla lapsilla ei ole huonojen sijareiden ja laitosten syövereissä mitään toivoa avusta, koska lapsiasiainvaltuutettumme ei halua valtuuksia puuttua yksittäisen lapsen asiaan. Jos jossain tuppukylässä pelätään vaikutusvaltaista sijaria (kuten vaikka poliisimiestä sijarina), niin lapsia ei kukaan auta ennenkuin alkaa virkamiehen oma jakkara olla vaarassa. Sitäkin tapaus Iltasanomat voisivat valottaa, nyt kun huostalasten tilanteesta on innostuttu raportoimaan.
keskustelijat eivät tiedä aiheesta yhtään mitään, senkun vain päivittelevät juttua ja pitävät sitä täytenä totena. Huostavanhemmuus isketään nyt todella alas ja on viisainta vaieta visusti olevansa huostavanhempi.
leimattu keskusteluin "irvikuviksi". Tuolllaista leimaa on vaikea saada pois, jos saa mitenkään.
Ei toimittajilla ole paljon vastuuntuntoa, kun 16000 lasta vanhempineen leimataan elämässään "irvikuviksi".
ILTASANOMAT BOIKOTTIIN!
olen kirjoitellut aika paljon sossujen laittomuuksista tai paremminkin heidän törkeistä virkarikoksista.Täällä tuntuu olevan tapa,että viranomaiset saa pahoinpidellä lapsia henkisesti ja ruumillisesti ja jopa heidän terveydenhuollot saa laiminlyödä.Puhumatta sitten perättömistä rekisteritiedoista joita paikalliset sosiaaliviranomaiset harjoittaa.
Myös luulisi ylittävän uutiskynnyksen kun lapset oli huostassa hometalossa ja lapsi oli sairaana kuukauden eikä häntä viety lääkäriin pyynnöistä huolimatta.Rakennus oli työsuojelupiirin määräämässä käyttökiellossa aspestin ja homeen takia.
Lapsi valitti koko tuon ajan päänsärkyä,tunkkaista ilmaa ja aivasteli sekä nenä vuoti.Kotio pääsyn jälkeen todettiin astma ja nyt loppuelämän joutuu käyttämään astmalääkitystä.
Porvoo yrittää peitellä virkarikoksia kaikin konstein
Riitä aihetta muusta,kun pitää joka kirjoituksessa mainita tuota samaa
ASTMA ASTMA.Kyllä lapsen on pitänyt
olla jo aiemmin sairaan,koska sinulla
oli viedä lääkkeitä kotoa.
Älä valita vein lapselle särkylääkkeitä jota on varmasti jokaisessa kodissa.
On edesvastuutonta Nutussa pitää lasta sairaana viikosta toiseen,tai peräti kuukauden.
Myöskin ottakoon vastuun ne kelle asia silloin kuulu.
olla, että is ei julkaise vastakkaisten mielipiteiden kirjoituksia. Hs ainakin pitää sellaista linjaa, ettei keskuteluissa julkaise kaikkia tai siis valitsee mitä haluaa julkaista.
Kylläpähän jotakin risoo,taitaa olla ihan viranomainen.Onhan selvää että meillä bio vanhemmilla on aina lääkkeitä kotona jos lapsi sairastuu niin saa ensiavun jonka jälkeen viemme lapsemme lääkäriin jos on tarve.Me biot emme pidä lapsiamme viikkotolkulla kotona vaan viemme heidät lääkäriin.Mutta mitää tekee viranomaiset vastaavassa tapauksessa ?Eivät mitään ja ovat valmiita syyllistämään toisia.
missään ei ilmeennyt yleistämistä ainoastaan esimerkkejä yksittäistapauksista.
"Reilu kymmenen vuotta sitten lastensuojelun avohuolto kosketti noin 30000 lasta, nyt heitä on tuplasti enemmän, yli 62000. Yli 16000 lasta heistä on sijoitettu oman kotinsa ulkopuolelle."
Eikös tämä viittaa yleistykseen??? Vai missä kohtaan on eritelty muut huosta syy/peruste tapaukset? Kyllä tuosta maininnasta jo saa sen käsityksen että kaikilla huostaanotetuilla/kodin ulkopuolelle sijoiteuilla on ollut nimenomaan nämä alla esiteyt..ns.tapaukset..ja huosta syyt/perusteet...
Vaikka näin ei todellisuudessa ole!
Miriam Kalland kertoo Iltasanomissa:
"Vanhemman älyllinen kehitystaso voi olla heikko. Hän ei kertakaikkiaan ymmärrä, että tuttipullon maito on liian kuumaa. Hän ei pysty arkiseen hoitoon. Se ei ole tahallista, mutta on kuin lapsi hoitaisi lasta."
Lähde:
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/autalasta/
Onko tämmösissä tapauksissa selvitetty kuka on käyttänyt heikkolahjasta hyväkseen kun lopputuloksena on vauva. Eikö tuo jo ala olla tutkinnan paikka. Jotain rajaa sentään hyväksikäyttötapauksissakin, eikä ikä ole ainoa kriteeri.
lehdessä mainitut asiat ovat lähteneet suurin osin perhetyöntekijän omista valheellisista sepustuksista.. koska miten muuten olisi sossut tieneet mitä ns.kotona on tapahtunut tai tehty,jätetty tekemättä.... Siis tarkoitan sitä kohtaa jossa keskellä lehteä on nämä mainitut kapealla pitkän muotoisessa raamissa....
yksikäsitteisesti ymmärtää, että kaikki huostavanhemmat olisi pitänyt pakkosteriloida jo ennen lasten syntymää.
Suomessahan on ollut käytössä pakkosterilointi aikanaan, miksi sitä ei sitten kaiveta kaapista uudelleen esille?
ILTASANOMAT BOIKOTTIIN!
viisaus, ettei kannata provosoitua kovin vaikka provoisoitaisiin. Eihän me heikkolahjaisiksi eikä kaltoinkohteleviksi muututa sen myötä, että sellaisiakin vanhempia joukossa on.
Keskittykööt kallandit niihin heikkolahjaisten asioihin viimeistään nyt. Mitähän ne on tähän saakka tehneet sitten, kun nyt huomaavat että olisi pitänyt puuttua aikaisemmin.
ja valehtelun lahjat ovat sitäkin ylettömämmät.
siis suosineet viimeiset kymmenen viisitoista vuotta!
Kun ei ole kodinhoitajia enää sosiaalihuollosta antaa lapsiperheelle avuksi.
Esimerkiksi vammaiset perheet ovat pärjänneet aiemmin pitkälti omissa oloissaan perheellisinä hyvinkin pitkälti juuri kodinhoitajien avustamina.
Enää on siis vain tätä e i o o t a kunnista kodinhoitajaa kysyttäessä tarjota
ja seuraavassa hetkessähän se on
se korppikotka lastensuojeluviranomainen viemässä pieniäkin vauvoja pois kodistaan ja ties minne ulottumattomiin juuri esimerkiksi kehitysvammaisten vanhempien perheistä.
http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin arkisto/2006/2/sivu/40.htm
Vamma ja vanhemmuus
Kehitysvammaisten lapsia otetaan usein huostaan
Apu auttaisi perheitä pysymään koossa
Ehkä jopa puolet kehitysvammaisten vanhempien lapsista otetaan huostaan. Riittävillä tukitoimilla huostaanottoja voitaisiin ehkäistä.
....................
Joka toinen lapsi otetaan huostaan?
.........
Kehitysvammaisuus ei ole huostaanoton peruste
............
Perhe, jossa on kehitysvammainen vanhempi, voi saada tukea sekä kehitysvammalain että lastensuojelulain perusteella. Tukimuodot vaihtelevat alueen palvelukäytännön mukaan.
Joissakin kunnissa kehitysvammahuollon avotyöntekijät tukevat aktiivisesti vanhempia, joilla on kehitysvamma. Tavoitteena on vanhemmuuden taitojen harjaannuttaminen.
Pirkanmaalla itsenäisesti asuvat vammaiset vanhemmat eivät yleensä saa kasvatustehtävään tukea kehitysvammahuollon kautta, vaan tuki tulee lastensuojelun avotyönä. Tuen keskiössä on silloin lapsi ja hänen tarpeensa.
- Sillä on merkitystä, kuka koordinoi perheen tukiverkkoa.
Työ näyttää aivan erilaiselta riippuen siitä, vastaako siitä lastensuojelun avotyöntekijä vai kehitysvammahuollon ohjaaja.
Lastensuojelun työntekijöillä ei välttämättä ole taitoja kohdata kehitysvammainen tai heikkolahjainen vanhempi, ja varsinkin stressitilanteessa oudon ihmisen kanssa kehitysvammaisen vuorovaikutustaidot voivat vaikuttaa hyvinkin puutteellisilta, Henttonen selvittää.
.......................
Kyllähän nämä avuttomat vanhemmat ja siivottomat kodit joissa esimerkiksi perhetyöntekijäkin säännöllisesti "vierailee"
ovat virkasossujen omia törkeitä lasten ja perheiden heitteillejättöjä ja viranomaisrikoksia matoineen kaikkineen ihan jo ihmisyyttä vastaan!
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
...................
Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:
1) sosiaalityö;
2) kasvatus- ja perheneuvonta;
3) kotipalvelut;
4) asumispalvelut;
5) laitoshuolto;
6) perhehoito; sekä
7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden
..................
18 §
Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.
19 §
Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon,
lasten hoitoon ja kasvatukseen
sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen,
vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
.................
Minkä tahon asia on selvittää kehitysvammaisen synnyttämän lapsen isä?
"
5 § (24.7.1998/563) Seksuaalinen hyväksikäyttö. Joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi
1. kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, joka on koulussa tai muussa laitoksessa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen taikka muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen,
2. kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, jonka kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä, käyttämällä törkeästi väärin tämän kypsymättömyyttä,
3. henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka kyky puolustaa itseään on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi olennaisesti heikentynyt, tai
4. henkilön, joka on hänestä erityisen riippuvainen, käyttämällä törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta tekijästä,
on tuomittava seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväksi sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan tai saa hänet ryhtymään muuhun hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi.
"
Lähde:
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl20.html
Eikö maassamme suojella kehitysvammaisia seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Jos normaali mies saattaa kehitysvammaisen raskaaksi houkuteltuaan hänet seksuaalisisuhteeseen, niin kyllä siinä puhutaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä eikä mistään tasavertaisesta parisuhteesta. Kaikkea sitä ehdotetaankin siedettäväksi.
siis aina rangaistavia tekoja? Vaikka kaksi kehitysvammaista rakastuisi toisiinsa? Eikö jonkinasteen kehitysvammaisilla ole myös oikeus hankkia lapsia?
Niinpä, siksi pitää varmistaa, että lapsen isä on todella se kehitysvammainen, jonka se väitetään olevan eikä joku toinen, johon nähden kehitysvammainen on alisteisessa ja heikommassa asemassa ole hänen kehitysvammaisuuttaan käyttänyt hyväksi.
Tosin, tämä kysymys oli sellainen, että miten se lapsen etu oikein toteutuu noissa kehitysvammaisten vanhempien hääyön tuloksena. Luulisi, että kaksivuotiaan tasolle jäänyt kehitysvammainen nainen ei kauheen seksuaalisesti aktiivinen ole. Ja sukukypsän tasolle kehittynyt taas ei kaiken järjen mukaan ole enää kehitysvammaiseksi luokiteltava. Joten, kyllä varmaan on seksuaalisesta hyväksikäytöstä aina puhe, kun kehitysvammainen tulee raskaaksi. Ihmettelen, että kun kehitysvammaiset ovat hoitolaitoksissa, niin ei ole suojeltu kehitysvammaisia tyttöjä seksuaaliselta hyväksikäytöltä tuon paremmin, että tämmönenkin ongelma ylipäätään on päässyt muodostumaan.
Ei kai liene yleistä kuitenkaan.
Onko ne kehitysvammaispariskunnat sit niin heikkolahjaisia, että eivät ymmärrä ehkäisyn merkitystä heidän tapauksessaan vai eikö kukaan ole ehkäisyvalistusta välittänyt antaa kehitysvammaisille pareille. Silloin vois olla sossukin huoleton.
tulevaa, mahdollista vanhemmuutta silmälläpitäen.
Kehitysvammaiseksi eli heikkolahjaiseksi on luokiteltava koululainen, joka ei erota lapsen maidon lämpötilaa sopivaksi vauvalle annettavaksi. (Tämä heikkolahjaisuuden määritelmä perustuu Miriam Kallandin käsitykseen).
Kaikille kuukautisensa saaville tyttölapsille on asennettava ehkäisykapseli, että voidaan varmistaa ei-toivotut raskaudet.
Kapselin saa poistaa vasta kun on läpäissyt vanhemmuuteen sopivaksi testisarjan hyväksyttävästi. Testisarjan laativat pienehköä korvausta vastaan suomalaiset lastensuojelujärjestöt.
Kun tossa just Turussa yksi ihan fiksu teinityttö, jolla oli omat vanhemmat ja poikaystävä tukena aiottiin napata huostaan raskauden takia, niin ihmettelen todella, miksi näitä kehitysvammaisia raskaaksi tulleita ei huostata. Kyllähän aikuisetkin vajaavaltaisilla on huoltajat ja hoitajat. Miksi kehitysvammaisia ei oteta huostaan kun vauva tulee, mutta kehittynyt teinityttö meinataan väkisin ottaa ja olisi otettu, jos hän ei olisi saanut julkisuutta ja siten pelastunut.
Kyllä nämä kehitysvammaiset äidit lapsineen pitää ottaa huostaan vauvoineen ja puolisoineen päivineen, lapsen edun nimissä, jos kerran ollaan sitä mieltä, että hänen pitää halutessaan saada oma vauva.
että jotkut jopa pärjäisivät lastensa kanssa ja heitä rakastaisivat. En tiedä, en tunne kovin hyvin kehitysvamma-alaa, muutoinkuin, että heilläkin on oikeus elämään.
Jos he ovat vajaavaltaisia, eli holhouksen alla, niin silloin he eivät voi holhota lastaankaan. Tämä on hyvin yksinkertainen luokitus.
luulin holhouksen kuuluvan joillekin ihmisille, jotka eivät jotenkin pysty huolehtimaan raha-asioistaan. Aina oppii uutta.
Jos henkilö on julistettu vajaavaltaiseksi, niin eihän hän voi silloin toimia lapsen holhoojana. Jos häntä ei ole julistettu vajaavaltaiseksi ja holhouksen alaiseksi, niin silloin hän on täysin syyntakeinen polttaessaan vauvan suun kuumalla nesteellä. Syyntakeinen vauvan kidutukseen eli erittäin raskaaseen rikokseen.
Kallandin lässytys, että ei heikkolahjainen tahallaan kiduta, on pöyristyttävä lastensuojelijana esiintyvältä.
Mitä taas tulee heikkolahjaisen lapsensaantiin, niin häntä on suojeltava ensinnäkin hoitopaikassaan seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Jos katsotaan, että heikkolahjaisella on oikeus perustaa perhe ja katsotaan, että hän tuettuna on kykenevä hoitamaan jälkikasvuaan, niin mitään oikeutta ei ole tämmösen henkilön ja hänen heikkolahjaisen puolisonsa yhdessä tekemien lasten lukumäärää sitten myöskään rajoittaa vaan he sitten saavat perustaa suurlapsiperheen. Suomi on saanut tuomion EU:ssa kun heikkolahjaiseksi väitetyltä naiselta vietiin lapsi suoraan synnytyspöydältä. Siksi on syytä ennen kuin ketään leimataan heikkolahjaiseksi tai kehitysvammaiseksi hoitaa hänelle vajaavaltaisen status, ettei moisia kömmähdyksiä pääse tapahtumaan. Kalland ei puhunut mitään siitä statuksesta juridisessa mielessä. Hän vaan hyssytellen kaunisteli, että ei se tahallaan. No ei kai sitten, mutta jos ei ole vajaavaltainen tai kehitysvammainen, niin sitten on lapsen suun polttaja ilman muuta rikosoikeudellisesti vastuussa vauvan kidutuksesta kuumalla juomalla kuten kaikki muutkin 15-vuotta vanhemmat kansalaiset, jotka kaikki ovat rikoksista rikosoikeudellisessa vastuussa. Mitä on tehty näiden kanssa, onko syytetty vai onko luokiteltu syyntakeettomiksi holhottaviksi ja julistettu vajaavaltaisiksi. Tämä kiinnostais, kun tämmösiä repliikkejä julkaistaan lehdissä. Ei se kidutettu vauva muuten saa oikeutta tässä maassa.
Aika yleisesti käytössä oleva ÄO-raja heikkolahjaisuudelle on kai 80. Sellaisella ihmisellä on täysin oikeus lain mukaan ja myös minun saada oma lapsi.
Kun tv:ssä esitettiin saksalaisiin tositapahtumiin pohjautuva elokuva aikanaan heikkolahjaisesta pariskunnasta, jonka lapselle sikäläinen sossu teki aiheettoman huostaanoton, oli aiheesta paljon keskustelua täälläkin. Ei minulla siitä todisteita ole, mutta uskon kyllä, että myös Suomessa on vastaavia tapauksia vaikka kuinka paljon. Miten muuten voi olla selitettävissä huostaanoton syynä sossun lanseeraama muotitermi "vanhemmuus hukassa". Sitten esimerkeiksi syydetään sellaisia asioita - kuten tämä tuttimaidon lämpimyys - että varmasti jokainen normaalilla älyllä varustettu ihminen tuollaiset ymmärtää.
Ja silti olen sitä mieltä, että jos ei ymmärrä se ei todella ole huostaperuste!
Vasta sen jälkeen kun vanhemmille on opetettu perusasiat ja JOS oppi ei mene perille, saa tulla sijoitus kysymykseen! Kalland puhuu ihan asiaa, että tulee kalliiksi se kun Suomessa ei vaivauduta järjestämään mitään vanhempien valmennusta odottaville pariskunnille. On pelkkää sijaishuollon tukemista ja miljoonien eurojen tuhlaamista jättää sitä järjestämättä.
Ja mikä merkittävää: Heikkolahjaisuus ei välttämättä periydy! Elokuvan tapauksessakin vanhemmat olivat siistejä, raittiita, työssä käyviä, kotinsa siistinä pitäviä kilttejä ihmisiä, jotka rakastivat lastaan ja hoitivat hänet hyvin. Mutta millä perusteli Saksan sossu huostaanoton? Lapsi ei muka saanut sellaisia virikkeitä oppimiselleen vanhemmilta, jotka eivät itse kaikkia taitoja hallinneet, niin eivät pystyneet lapselleen niitä opettamaan. Niin tyttö vietiin rikkaaseen lapsettomaan sijaisperheeseen, jossa hän sai rakkautta ja kaiken, mitä rahalla oli ostettavissa.
En muista enää elokuvan juonta niin tarkkaan, mutta vanhempien elämänlaatu romahti totaalisesti, niin kovasti he kaipasivat lastaan. Köyhiä kun olivat, LÖYTYI YKSI INHIMILLINEN IHMINEN heitä auttamaan. Nuori asianajaja, joka ilman palkkaa auttoi heitä oikeusprosesseissa. Kaikki Saksan oikeusasteet käytiin läpi, eikä lasta kotiutettu. Lapsi kaipasi kotiin kuitenkin valtavasti, ei mikään rakkaus tai rahalla ostettu pystynyt korvaamaan omia vanhempia! Viimeinen joku Saksan ulkopuolinen EU:n oikeuslaitos määräsi lapsen kotiutettavaksi. Itkin onnesta kun EDES TUO YKSI LAPSI PÄÄSI KOTIIN, josta ihmisoikeuksien mukaan ei kenelläkään olisi koskaan ollut mitään oikeutta häntä pois ryöstääkään!
Ei tarvi olla mikään Einstein tajutakseen, että kuuma neste polttaa suun. Se perustuu omaan elämänkokemukseen jokaisella ihmisellä, joten jos siitä piittaamatta polttaa lapsensa suun ja väittää, että ei tajunnut, niin ei ole heikkolahjainen, vaan on sadisti.
Ja mitä tulee älykkyyteen, niin Kalland puhui siitä, en minä. Minä olen optimistisesti kuvitellut, että Kalland tarkoitti puheillaan sitä että maassamme on kehitysvammaisilla vauvoja, joita he ovat liian jälkeenjääneitä hoitamaan. Vauvan terveys vaarantuu vanhempien heikkolahjaisuuden vuoksi vaikkei ole vajaavaltaisuutta toteutettu juridisesti, ja tämän vuoksi homma hoidetaan sivusta, eli lapsi otetaan pois.
Älykäs tosiaan heittäytyy heikkolahjaiseksi kun jää kiinni rikoksesta. Kyllä se kehitysvamma ja liian suuri heikkolahjaisuus varmaan olis huomattu jo ennen sukukypsyyttä eikä vasta sitten, kun lapsensa suun polttaa. Eli rikos on kyseessä jos tarkkoja ollaan.
näkemäänsä ja kokemaansa.
Meille rynni kerran odottamatta sossu kotiin. Koti oli juuri suursiivottu, matot pesty ja kaikki oli puhdasta. Meillä oli tarkoituksella teetetyt kolme kissanpentua. Yksi niistä oli oksentanut lattialle.
Luin muistiinpanoista, että "koti oli valtavan siivon vallassa, lattialla oli eläinten ulostuksia". Ei pienintäkään mainintaa suloisita pienistä kissanpennuista, jotka oli kahden vuoden suunnittelun jälkeen teetetty aluksi lapseni iloksi ja sen jälkeen naapureiden iloksi: kaikki kisut saivat hyvän kodin.
voisit kirjoittaa omalla nimelläsi, mutta kun ei pokka kestä.
ja sen lapsi osuutta.
Ne hullut haukkuvat ihan järjettömiä asioita: ei ollut ruokaa, niin laitettiin veteen vessapaperia. Eiköhän psykiatri Sinkkoselta ole mennyt lasten leikit ja tavallinen elämä ihan seksaisin.
Nämä ML:n ja Pelastakaa lapset ry:n edustajan sepustelevat todella PASKAA vanhemmista.
PASKAN jälkeen on tilinnumerot, jonne voi syytää rahaa elättämään sinkkosia ja kallandeja.
Kirjoitin iltasanomiin hyvin siististi tästä rahankeräyksestä ja -menosta - sitä ei julkaistu.
tiedot tulleet ns.sossujen kautta näille tahoille? Ja sossuille perhetyöntekijän kautta? Joka todellakin osaa mielikuvitustaan käyttää kirjoittaessaan perheistä negatiivisia asioita ja todellakin valheita, utopisia sellaisia...
voivat tehdä, jos tarvitaan apua.
Luulevatko ne ilta-ankassa, että kaikki huostavanhemmat ovat vajaaälyisiä, kun kallandi niin yhden vanhemman kohdalla väitti.
Tuo juttu on perustuslain vastainen, koska se syrjii ja vainoaa yhtä ihmisryhmää Suomessa aivan totaalisen piippuun.
osaavat taatusti itse valehdella leipänsä ja leveän sellaisen eteen, ei siinä sossuja tarvita.
Mitä tästä jutusta jää tavalliselle kansalaiselle käteen: TILINNUMEROT
Kumma, että valtion ja kuntien yli 200 euroa/vrk/lapsi ei riitä, rahaa pitää kerjätä jokapuolelta ja vielä noin halpamaisin keinoin.
Tekisivät jutun siitä mihin nuo rahat TODELLA menevät, niin siinä olisi jotain aihetta todellisille paljastuksille eikä tällaiseen totuuden vääristelyyn.
niin rankasti. Koko päivä on mennyt pilalle.
YK:n lasten oikeuksien komitea on kiinnittänyt vakavaa huomiota siihen, että Suomessa edes tuomioistuimessa tuomari ei kuule lasta itseään suoraan lainkaan lapsen asiassa.
Olisinkin kiinnostunut tietämään, ovatko Pelastakaa Lapset ry:n edustajat Kalland, Sinkkonen, Markkula ja Saartio kuulleet Iltasanomissa kuvaamansa tapaukset suoraan lapsilta, vaiko aikuisilta kolleegoiltaan? Toivoisin täsmennettävän nämä yleistykset, että onko ne oikeita yksittäistapauksia, jotka nämä mainitut asiantuntijat ovat suoraan lapsilta kuulleet tai paikan päällä itse nähneet.
lapsipotilaan leikkejä, joissa lapset ovat tehneet ruokaa laittamalla vessapaperia veteen (vessapaperi varmaan loppuu ennenkuin ruoka) ja on tästä kehitellyt jutun ruuan puuttumiseksi.
Loppuplörinä on ideapalaverissa keksittyä soopaa. Kait sen nyt jokaikinen tajuaa, että jos lapsi ei syö, lapsi kuolee nälkään.
Tuskin kellään on 15 kappaletta kissoja, sossuilla on tapana hiukan liioitella näitä juttuja.
Älkää hyvät palstalaiset sitten menkö halpaan ja uskoko näitä ilta-ankan kauhusatuja aikuisille, ne eivät taatusti pidä paikkaansa.
ovat ja Sinkkonen on tosi expertti asioissaan!
Aikoinaan kysyttiin sijaislapsiemme varasteluista ym. miksi ja milloin loppuu se, syyt, miksi!
Meinasi, ettei se lopu koskaan, koko elämänsä ajan tulevat tekemään sitä, koska kodissaan piti varastaa esim. ruokaa ym, selvitäkseen päivästä toiseen ilman lyömistä, ja se on jäänyt sinne pikku sieluun muhimaan, etten muuten selviä elämästäni!
Ja on todella näköjään sanomansa pitänyt paikkansa heillä omassa elämässään..!
kunnia lueskella itsestäni kirjoitettuja provoja sossujen muitiinpanojen merkeissä, jos viitsin vaivautua moiseen.
Nämä muistiinpanot eli töryt ovat niin täynnä mustamaalausta, panettelua ja suoranaista valehtelua, että tuon leirin sanomisiin ja kirjoituksiin en elämässäni koskaan tule suhtautumaan vakavasti otettavalla tavalla. Leirillä tarkoitan siis sossuja, sijaishuoltoa ja lastensuojelujärjestöjä, jotka siis harjoittavat tätä sijaishuoltoa.
Tuon tahon kirjoitukset, siis omakohtaisten kokemusteni mukaan, kelpaavat vain p-n pyyhkimiseen. Samoin on tuon ankkalehden jutun laita.
Olen kerran kuunnellut häntä telkkarissa ja todennut hänet todella vastenmieliseksi ihmiseksi turhantärkeilyineen.
Jospa sitä ruokaa ei anneta teillä tarpeeksi, niin lasten täytyy varastaa teillöoloaikansa. Eikö sijoituksen tarkoituksena pitäisi olla lapsen normaali integroituminen yhteiskuntaan. Jos teidän sijoituslapsenne siis varastelevat, älä syytä siitä heidän oikeata kotiaan, vaan itseäsi. Olet epäonnistunut lasten kasvatuksessasi. Turha siinä on pikkulasten omaa kotia syytellä, koska lapset asuvat luonasi.
ja kokemuksen kautta olen kykenevä arvioimaan onko sinkkonen tosi expertti asioissaan.
Hän ei ole expertti lapsen ymmärtämisessä eikä lapsitietämyksessä.
Tiedän ja taidan itse enemmän, tavallisena äitinä.
kodissaan piti varastaa ruokaa, ei meillä, meillä ollessaan lihoivat (sopivasti) kun söivät luullen ruoan loppuvan kuten aikanaan kotonaan mm.
Tupakkaa esim. pöllivät pojaltamme vieden sitten ns. omalle poikakaverilleen yms. maallista kavereiltaan, kaupasta, oli kuulema jännää hommaa se silloin!
eivät. Hienoa kasvatusta, että poitsunne oppi tupakoimaankin! Lapsilla on tapana vankistua, kun he kasvavat, tuskin kysessä on mikään lihominen. Mustamaalaat lasten omaa perhettä aika raskaasti ja samalla huostassasi olevia lapsia. En sinulta pysty uskomaan edes tuota kotona nälän näkemistä, koska näet lapsen oman kodin niin negatiivisena. Kasvatuskoti sen sijaan heillä on ollut ala-arvoinen kirjoitustesi perusteella.
Tuntuu epäuskottavalta, että Sinkkosen kuvauksen kaltaiset vanhemmat olisivat niin hienoa väkeä kuitenkin, että ostavat vessaparia mutta eivät ruokaa. En usko että spurgut on niin tarkkoja hygieniastaan, että wc-paperin pistäisivät viimeiset penninsä noissa oloissa.
eli köyhän talouden ilmaisjakelulehtiä tehdessään leikkiruokaansa:).
Sinkkosen esiintyminen televisiossa on todella ärsyttävää: miehellä ei ole mitään sanottavaa, äänessä on oltava koko ajan ja esitettävä asioita niinkuin muut eivät mistään mitään ymmärtäisi.
Sinkkosen palkka tulee muistaakseni Pelastakaa lapset ry:ltä, joten hänen juttunsa on siinä mielessä ymmärrettävää. Toisaalta on katkeraa, että toiset tienaavat leipänsä levittelemällä toisista ihmisistä raakaa potaskaa.
suosittelen, että lukekaa siis herran tähden lapsen kehityksestä kertovia kirjoja, ja varsinkin kehitysvaurioista ja kuinka ne ilmenevät.
On järkyttävää lukea jatkuvasti tuollaista peetä, missä ei ole tiedon muruakaan siitä, miten lapsi käyttäytyy missäkin tilanteessa.
kun lasten kokemuksia ei uskota, ei niihin tosissaan puututa.
Mielipiteelläsi sinäkin olet edesauttamassa ilmapiiriä, että kaikki on vain sossujen keksintöä, laitetaan silmät ja korvat kiinni niin mitään tuollaista ei koskaan tapahdu.
En ihan olisi uskonut sinusta.
Kuinka paljon spurguja sinä henkilökohtaisesti tunnet, monellako on lapsia ja monenko kotiin pääset katsomaan mikä tilanne siellä on?
Olen esittänyt kysymyksen, että ovatko kyseiset Pelastakaa Lapsen ry:n edustajat kuulleet suoraan lasten suusta nuo asiat. Jos ovat, niin tottakai lasta on uskottava. Jos eivät, niin silloi he uskovat aikuisia eivätkä ole vaivautuneet kysymään lapselta tai käymään itse paikan päällä. Mielestäni lehdissä pitää siteerata vain niitä lastensuojelijoita, jotka ihan itse ovat kuulleet lasta. En ole saanut vastausta kysymykseeni.
En hyväksy suomalaista tapaa puhua lapsen yli.
kun kukaan muu ei taas tohdi, vaikka ehkä haluaisi; herra, rouva, neiti mikälie kaikkitietävä: haista jo paska.
Voi kaktus, teet purskahti näppikselle!
Mitäs meidän sitten käy, kun sinä lakkaat olemasta kohtelias?!
kaltaisiasi ihmisiä, jotka kieltävät kaiken
"vai ei kissoja
Kirjoittanut: yksinkertaisuus on hyve...kai 20.2.2009 klo 17.34
Eräältä keskustelupalstalta poimittua:
>Ennen pidin enemmän kissoista kuin koirista, olivat niin suloisia ja kivoja rapsutella. Sitten, nukuttuani öitä pienessä talossa jossa oli 20 kissaa, homma meni vähän fifty-fifty. Nyt vihaan moleNpia tasapuolisen paljon. "
tuoksahtelee?
ympäri kasvoja!!!!!
kun tuo murkkuikäinen on aika kova tuhnuttelemaan.
tottakait uskon. Jos minun on kuunneltava lapsen juttuja, jotka menevät noiden rahastajien kautta, en usko pätkääkään.
kävässeet katsomassa lapsiaan.
etteivätkö biovanhemmatkin joskus löräyttelisi, sen verran osavat käyttäytyä, ettei ainakaan minun aikana ole semmoista tehneet.
Sujuuko vastaava käytös sinulta vai onko pidätysvaikeuksia?
Siihenkin kyllä apu löytyy :D
puolen sivistyneesti.
Ei artikkelissa kuvattuihin tapauksiin mitään Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijoita tarvita selittämään lastensuojelun tarvetta. Kyllä ihan jokainen taviskansalainenkin noista olis tajunnut lapsensuojelutarpeen. Pelastakaa Lapset ry:n edustajia tarvitaan selittämään niiden muiden 16.200 huostaanoton ja sijoituksen perusteluja ja syitä. Siihen ei taviskansalaisen aivot riitä, eikä YK:n lasten oikeuksien komitien jäsentenkään.
tilinumerot, ei muuhun.
ovat syntyneet rahankerääjäliiton ihmisten omissa päissä. Ei ketään lasta laiteta komeroon päiväkausiksi, ei kenelläkään ole 15 kappaletta kissoja ja kenelle tahansa sattuu käymään vahinko, että vauvalle tarjottu maito on liian kuumaa.
Jos huostaperusteena on todella liian kuumana annettu maito, niin noita huostalukuja pitäisi muutamalla tuhanne pyöristää - ylöspäin. On todella ilkeää haukkua jotain äitiä vajaaälyiseksi, ei kaikille ole annettu samanlaisia älynlahjoja.
Nämä "vajaaälyiset" tuntevat rakkautta lapsiaan kohtaan ihan samalla tavoin kuin muutkin. Missä vaihessä tälle äidille muuten tehtiin älykkyystesti ja hänet todettiin vajaaälyiseksi?
kaksikymmentä vuotta per lapsi. Niin pitkään aikaan mahtuu monta vahingossa tapahtuvaa "työtapaturmaa" olipa perhe millainen tahansa, siis joka ainoassa perheessä tapahtuu onnettomuuksia ja lasten tai aikuisten huonoa vointia joissakin vaiheissa.
Täydellisen elämän ihmistä ei ole olemassa.
Vasta sitten on, kun täydellinen koneellinen robotti on keksitty ja kehitetty maapallolle ihmisten tilalle.
Jos jossain perheessä ollaan niin köyhiä, että patjassa on matoja, niin perheelle pitää hankkia uudet patjat tai kodinhoitaja auttamaan ja neuvomaan, miten entiset pestään.
voi tulla matoja.
Tuon uskon, että kaikki vanhemmat tekevät joskus virheitä. Miksi niitä sitten revitellään ilta-ankassa? Miksi sen takia tehdään huostia? Sitä en ymmärrä.
Köyhä kierrättää, se on ollut kirpparipatja.
Minä en tiedä miten madot tuhottais, pilaamatta köyhälle kallista kirpparipatjaa. Nämä ovat ihan aitoja kysymyksiä minkä kanssa köyhä lapsiperhe painii. Missä on matojen torjuntaohjeet, ei ole neuvolassa eikä lastensuojelun ennaltaehkäisyssä varmaan annettu. Joten turha on virkamiehen rutista, kun on vienyt suuriin palkkoihinsa, pullakahvipalavereihinsa ja työsuhde-etuihinsa köyhien lasten patjarahat.
Madot patjoissa on jotakin 40-60 luvun juttuja.Tuona vuosikymmenenä maalla käytettiin olkia patjoissa.Silloinkin oljet vaihdettiin joka vuosi ja ei niissä matoja ollut.
Iltasanomien juttu on yliammuttu ja loukkaa huostavanhempia sekä heidän lapsia törkeästi.
ILTASANOMAT BOIKOTTIIN
Olen itse todella kiukkuinen tuosta jutusta ja sen valheista. Ei meinaa saada edes nukuttua. Miten voidaan pistää suomenmaassa joku ihmisryhmä noin lyttyyn? Eikö mitään positiivista huostaperheistä löytynyt? Negatiiviset jutut ovat lähinnä satuja, siihen on riittänyt mielikuvitusta, mutta ei niihin positiivisiin puoliin: oikeiden vanhempien rakkauteen lapsiaan kohtaan.
Ja siihen, että ei huosta katkaise lapsen ja vanhemman välejä. Näin ei ainakaan lain mukaan tule menetellä. Lapsen on päästävä omien vanhempiensa luo niin paljon kuin mahdollista.
Onhan se selvää, mitä juttua tuotetaan, kun oma leipä on kiinni jutun tasosta. Nyt ML ja Pelastakaa lapset ry saavat entistä enemmän lahjoituksia, joilla lihotetaan johdon kukkaroita.
tehty tutkimuksia siitä onko huostaanotolla ollut lapsen suhteen ollut hyötyä vai ei... eli korjaako huostaanotto todellakaan kaikkia ongelmia mitä on väitetty olemassa olevan?
Niin mielestäni olisi ensin tutkittava ennenkuin lähdetään vanhempia mollaamaan ja tehtailemaan lisää huostaanottoja ja vielä niiden keinoin sitten kehdataan rahastaa..
minä kyllä käsitin, että nämä karmeimmat tapaukset olivat kriminaali,-alkoholisti- ja narkomaaniperheistä.
Ja niissä tapahtuu kuule vielä paljon pahempiakin asioita lapsille, kuin lehdessä oli.
Nuohan olivat vain yksittäisiä esimerkkejä, eiköhän jostain kaltoinkohdellusta lapsesta jo yksin saisi kirjan aikaiseksi.
Olen muuten sellaisia lukenut ja noi Iltiksen jutut ei siinä mittakaavassa olleet vielä mitään.
Ei ole mitään, mitä vanhemmat eivät lapsilleen voisi tehdä, anteeksi kyynisyyteni, mutta näin se vain on.
Eräältä keskustelupalstalta poimittua:
>Ennen pidin enemmän kissoista kuin koirista, olivat niin suloisia ja kivoja rapsutella. Sitten, nukuttuani öitä pienessä talossa jossa oli 20 kissaa, homma meni vähän fifty-fifty. Nyt vihaan moleNpia tasapuolisen paljon.
joka on tämän viestiketjun alussa. Aikamoisia kauhutarinoita, sekin vielä, että lapsia teljetään kaappeihin...
En todella voi uskoa, että nuo jutut pitäisivät paikkaansa. Ei sossu osaa laskea viitentoista(kissojen lukumäärä). Korkeintaan nuo ovat todella pahassa psykoosissa olevien ihmisten tekosia. Ei edes humalainen ihminen toimi noin lastensa kanssa.
"Tavalliset" huostat johtuvat ihan muista syistä. Onhan jo Optulankin (tunnethan julkaisun?) julkaisussa huostasyina vähemmistönä, 10-20 % alkoholinkäyttäjiä ja psyykevammaisia.
Useimmitenhan huostasyyt johtuvat koulunkäyntiongelmista ja vastaavista.
Yhden lapsen kohtalon tiedän taatun varmasti: omaa lastani ei ole kaltoinkohdeltu, hän vain oli sairas, mutta ei ole enää ja pääseekin kotiinsa vielä tämän vuoden puolella.
että se matopatja oli ainoa syy huostaanottoon?
joukossa.
patjoissasi ollut matoja?
Miten muuten voisit loukkaantua?
Vai hävettääkö?
spurguja ja/tai psykoosissa. Se on loukkaavaa, koska se ei pidä paikkaansa.
Meillä ei matoja ole ollut ja se mitä sossuista olen kuullut uskon,että asiat on liioilteltu ja ehkä 1800 luvulta.
Näyttää olevan viranomaisten huolia jotka on vain heidän päästä ja ajatuksista.
Tuollaiset lehtikirjoittelut loukkaa kaikkia koska siinä annetaan väärää kuvaa Suomesta.Miksi ei ole kirjoitettu viranomaisten laittomuuksista?
kun saadaan mollattua yksi ihmisryhmä täysin ja totaalisesti, ollaan tyytyväisiä.
Sossuja on vaikeampi rueta molaamaan, koska heillähän on vaitiolovelvollisuus.
Tuollaisten isojen järjestöjen pamput voivat puhua ihan mitä tahansa. Ei sitä kukaan valvo, pitääkö nuo jutut paikkaansa. Ja heidän tehtävänään on nimenomaan mollata huostavanhempia ja herättää sääliä lasten avulla ihmisissä; raha kirstuun kilahtaa.
1. Viranomaisilla on oikeus kerätä tietoja ilman sen lupaa, jota tietojen keruu koskee. (periaatteessa pitäisi kertoa, mutta ainakaan vielä näin ei tehdä)
Näiden tietojen ei tarvitse olla varmistettuja eikä luotettavia. Riittää että viranomainen itse uskoo. tiedon luotettavuuteen.
2. Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, myös anonyymisti Tämä on viranomaisten velvollisuus, mutta tavallisia kansalaisia kannustetaan myös tekemään ilmiantoja (esim. kesällä 2001 useissa lehtikirjoituksissa joiden teemana oli lasten huono kohtelu kesälomalla).
3. Sama viranomainen tekee selvitykset, toimii ensi asteen tuomioistuimena, päättää toimenpiteistä ja toteuttaa ne (tarvittaessa poliisin avustamana)
4. Viranomainen on asiassa syyttävänä osapuolena mutta hänen oletetaan voivan myös samanaikaisesti olla puolueeton asiantuntija. Vain viranomaisella on oikeus päättää tutkimuksesta, asiantuntijalausunnoista ym.
5. Vaikka kyse on usein hyvin pienistä lapsista joille aika on aivan olennainen tekijä, tai lyhytaikaisista kriiseistä joiden jälkeen tilanne palautuu ennalleen, ei viranomaisilla ole mitään kiirettä, sitovia aikarajoja paitsi kiireellisen huostaanoton vahvistamisen suhteen. Viranomainen voi jopa tarkoituksellisesti viivyttää asioiden käsittelyä omilla valituksillaan
6. Huostaanottotuomio on sillä tavoin poikkeuksellinen että se annetaan määräämättömäksi ajaksi. Tuomitun@ velvollisuus on osoittaa että hän on parantunut, viranomaisten ei tarvitse todistaa että on perusteita jatkaa huostaanottoa. Ja vaikka oltaisiinkin sitä mieltä, että huostaanotolle ei ole enää perusteita, niin viranomaisilla ei ole mitään erityistä velvoitetta lopettaa huostaanottoa (koska lapsen etu@ voikin vaatia että lapsi jää sijaisperheeseen).
7. Toisaalta lastensuojeluviranomaisen ei tarvitse ilmoittaa tietoonsa tullutta lapsen pahoinpitelyä poliisille (tähän mm. Mirjam Kalland on vedonnut vastustaessaan huostaanottojen siirtämistä hallintosoikeuksilta käräjäoikeuksiin: jälkimmäisissä vanhemmat joutuisivat vastuuseen kaikista pahoinpitelyistä). Tämä saattaa johtaa sellaisiin paradokseihin, että lastensuojelu saa tehdä ratkaisuja asioissa joissa henkilö voisi saada useamman vuoden vankeusrangaistuksen.
Siis kaiken kaikkiaan: sekä lain mukaan että käytännössä viranomaiselle on tehty suhteellisen helpoksi ylläpitää lastensuojelutoimia kun taas perheille on erittäin vaikeaa vastustaa viranomaistoimia. Viranomaissuoja on erittäin hyvä, perheen suoja erittäin heikko.
Viranomaisen harkintavalta on myös varsin suuri.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000041840288
http://www.hs.fi/keskustelu/&%2334%3BSijoitettujen+lasten+m%E4%E4r%E4+on+h%E4pe%E4&%2334%3B/thread.jspa?threadID=139202&tstart=0
Tuhat nuorta yrittää hakea apua puhelimitse joka päivä
19.02.2009 06:16, päivitetty 19.02. 06:56
Mannerheimin Lastensuojeluliitossa kuullaan päivittäin suomalaislasten hätä.
- Lapsi ei kaipaa ilotulitteita vaan arjen läsnäoloa. Löhötkää sohvalla lastenne kanssa ja kuunnelkaa heitä, MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Anne Ryhänen sanoo.
MLL:n puhelin kuuntelee päivittäin lasten ja nuorten iloja ja murheita. Pojat soittavat enemmän kuin tytöt.
- Pojat testaavat päivystäjän kärsivällisyyttä, pinnaa ja huumorintajua. Vedätyspuheluita voi olla useita ennen kuin lapsi avautuu todellisesta ongelmastaan. Hän kokeilee, jaksaako aikuinen kuunnella.
Ryhäsen mukaan 85 prosentilla soittajista asiat ovat kunnossa. Lopuista hän on todella huolissaan.
Vanhempien päihdeongelma näkyy puheluissa.
- Sunnuntai-iltana meille soittaa lapsia, joiden vanhemmat ovat olleet perjantaista asti baarikierroksella ja lapset ovat olleet yksin kotona.
Nettipalveluun kirjoittavat eniten 14-16-vuotiaat tytöt. He kirjoittavat mielenterveysongelmista, masennuksesta, uupumuksesta, itsensä viiltelystä ja itsetuhoisuudesta.
-Yritämme ohjata vakavasti oirehtivia nuoria kouluterveydenhoitajalle. Huolestuttaa, että parin viime vuoden aikana nuoret ovat sanoneet, ettei koululla ole terveydenhoitajaa.
Ryhäsen mukaan mielenterveysongelmista soittavat ja kirjoittavat nyt laman aikana syntyneet.
- Pelottaa ajatella, mitä tämä lama tekee lapsille.
Kiusaaminen nousee usein esille.
- Ne ovat aika lohduttomia tarinoita. Usein lapsi on tehnyt kaikkensa, kertonut kiusaamisesta aikuiselle, mutta tilanne jatkuu.
Nettipornon vaikutus näkyy poikien soitoissa. Ei ole tavatonta, että poika soittaa ja juttelee ryhmäseksistä niin kuin sitä harrastaisivat kaikki.
Vanhempainpuhelimeen tulee vuosittain 1.500 yhteydenottoa. On vanhempia, jotka ovat äärettömän kiinnostuneita lapsistaan. Sitten on toinen ääripää - lapset, jotka ovat todella yksin päivästä toiseen.
Kaikkiin nuorten puheluihin ei ehditä vastaamaan. Lasten ja nuorten puhelimeen yritetään soittaa vuosittain puoli miljoonaa kertaa, päivystäjät pystyvät vastaamaan noin 70 000 puheluun. Netin kautta yhteydenottoja tulee noin 2700 Aiheet vaihtelevat kaverisuhteista, sydänsuruista, seksistä, kasvukivuista ja koulupäivästä arjen tapahtumiin. Suurin soittajaryhmä ovat 11-13-vuotiaat.
Jos sinulla olisi aikaa kuunnella nuoria, ota yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon osoitteessa www.mll.fi/tue tai suoraan auttavien puhelimien päällikköön Anne Ryhäseen, p. 075 3245 606.
Sari Autio
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/t/autalasta/1645944
>- Sunnuntai-iltana meille soittaa lapsia, joiden vanhemmat ovat olleet perjantaista asti baarikierroksella ja lapset ovat olleet yksin kotona.<
Ihan yhtä vähän uskottava juttu, kuin ne Ilta-Sanomien matopatjat ja vessapaperin syömiset, eihän sellaista tapahdu kun minä sanon niin.
Kaikki ne valehtelee.
vastaan. Sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua.
Eli sinä valehtelet. Vanhemmat ovat saattaneet piipahtaa baarissa, mutta eivät ole yöpyneet siellä, eivätkä he lapsiaan koko viikonlopuksi yksin jätä.
et usko, että on vanhempia, jotka voivat jättää lapsensa pariksikin päiväksi kotiin kun ryyppyputki iskee päälle.
Eihän tätä meinaa todeksi uskoa.
Tunnet siis kaikki Suomen lapsiperheet?
ovat pieniä. Itse en uskaltanut jättää lasta yksin ennenkuin hän oli 7 vuotta. Silloin jätin puoleksi tunniksi käydäkseni lenkillä.
kun sinä et ole kaikki Suomen lapsiperheet.
Minä tunnen henkilökohtaisesti yhden äidin, joka jätti kaksi ihan vauvaikäistä lastaan kotiin, kun kävi kauppareissulla ja ties millä reissulla.
Hän on siis itse myöntänyt sen.
Joten ota ne vaaleanpunaiset lasit päästäsi ja ala tarkastella maailmaa sellaisena kuin se oikeasti on.
sinun kauppareissulla ja ties millä reissulla ollut äiti myöskään ole koko Suomen lapsiperheet.
Joten lakkaa yleistämästä, että kaikki huostaäidit olisivat selllaisia, kuin tuo reissuäiti. Kait lapsi oli edes nukkumassa, kun äiti lähti reissullensa? Eikä viipynyt kauan?
väittämästä, että mnä yleistän kaikki yhteen nippuun.
Minun puolestani jankuta ihan omassa rauhassasi tästä eteenpäin.
Jospa tietäisitkin, kuinka ne "kauppareissut" voivat venähtää, mutta ethän sinä uskoisi sittenkään, vaikka se tapahtuisi omien silmiesi edessä.
Piste ja loppu.
asioista, sitä sinä et voi estää.
15 %:n vanhemmankin on oltava, jotka jättävät lapset yksin. Mutta eivät kaikki huostavanhemmat ole ikinä jättäneet, sekin on pidettävä mielessä.
Kielsikö edellinen jotenkin, että sellaisia vanhempia ei olisi?
Jos sinulle yksi äiti on jotain myöntänyt, se ei todista vielä Suomen kokonaistilanteesta siinä asiassa mitään. Mutta sossujen antamat tiedot ehkä jotain edes sinunkin mielestäsi todistavat.
hänen kertomustaan. Huoh...
mutta ei uskokaan sellaisenaan, vaan yrittää selitellä asioita parhain päin, tyyliin: kai ne lapset ona olleet nukkumassa ja ei kai ne kauppareissut kauan ole kestänyt.
Täsä on nyt se pointti, että minä tiedän miten asiat ovat menneet, toinen ei usko.
HUOH!
"Vanhempien uupumus on yksi iso ongelma.
- Masentunut vanhempi ei jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää lasten vastuulle. Jos lapsi menee rikkinäisissä ja likaisissa vaatteissa kouluun, tulee aika nopeasti kiusatuksi. Koulunkäynti voi jäädä, lapsi voi alkaa varastella. Ei ole tavatonta, että 9-10-vuotiaat polttavat tupakkaa ja aloittavat päihdekokeilut, lastenkotien kehittämispäällikkö Marko Nikkanen Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo.
Sari Autio "
Miksi ihmeessä näissä tapauksissa lisätään vielä vanhempien uupumusta ja huostataan lapset? Olisi paljon halvempaa ohjata äiti saamaan hoitoa uupumukseen ja hoitaa kodinhoitajien avulla lapset ja koti äidin toipumisajan kuin huostata lapset. Paitsi rahallisesti halvempaa, myös inhimillisest halvempaa.
Huostan vaikutuksista lapsiin on vähän tutkimuksia, tuskin lainkaan Suomessa. Vanhempien elämään huosta vaikuttaa siten, että he kriisiytyvät. Tämän myöntää jopa sosiaalitaho.
(www.sosiaaliportti.fi ja sieltä löytyy jostain kohta kriisityö) Kriisityötäkään huostavanhemmille ei kuitenkaan anneta.
uupumus johtaa lapsen huostaanotton ja kodin ulkopuoliseen sijoitukseen
niin eipä ole enää selkeämpää näyttöä ja oikein mustaa valkoisella
sosiaaliviranomaisen tekemästä ja törkeästä virkavirheestä!
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
..........
1 §
Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. (20.12.2002/1134) .......
................
Sosiaalipalvelut
17 §
Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:
1) sosiaalityö;
2) kasvatus- ja perheneuvonta;
3) kotipalvelut;
..........................
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
..................
______________________
Lastensuojelutyöstä puhuttaessa on enemmän kuin ala-arvoista viranomaistyötä
edes mainita asiana se, että vanhempien uupumus aiheuttaa lastensuojelullisia toimenpiteitä ja jopa lapsen huostaanoton.
Jos lapsiperhe tarvitsee sairauden, väsymisen, tms syyn vuoksi kotipalveluita
niin niitä on pyydettäessä kunnasta ja siis ensisijaisesti kunnan sosiaalihuollosta annettava.
Siis annettava Ihan Oikea Kotitöitä tekevä Kodinhoitaja, -avustaja
tai sitten on kunnan ostopalveluina ostettava lapsiperheelle nämä tarvittavat kotipalvelut.
Laki kunnallisista kodinhoitajista tuli voimaan Suomessa vuonna 1950.
Sosiaalilain uudistuksen ja uuden sosiaalihuoltolain tarkoitus ei ole ollut heikentää esimerkiksi aiemmin voimassa ollutta lakia kodinhoitajista.
Päinvastoin uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena oli vahvistaa perheiden parissa tehtävää erilaisten palveluiden työtä ja kokonaisuutta.
Mutta kunnissa tämä sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu onkin lainvastaisesti tulkittu vapaaehtoiseksi ja ei välttämättömäksi peruspalveluksi.
Nyt kun tätä yhtä sosiaalhuoltolain mukaista peruspalvelua ei kunnista enää tarjota lapsiperheille
niin tilalle onkin alettu tarjoamaan siis lastensuojelulain mukaista lapsen, lasten huostaanottoa,
joka on tietenkin enemmän kuin törkeää ja laitonta toimintaa kuntatasolla ja viranomaisten toimesta tehtynä ja taholta päätettynä.
lääkärintodistus uupumuksesta. Pitäisiköhän vetää koko juttu oikeuteen? Pyysin avohuollon tukitoimena kodinhoitajaa ja lapsenhoitajaa niitä saamatta. Tosin lapsi on muutenkin luvattu kotiin.
tähän asiaan:
"Markkula-Kivisillan mukaan vanhempi voi myös lähteä viikonlopuksi pois ja sulkea siksi ajaksi lapsen kaappiin, ettei sille tapahdu mitään ja lapsi on siellä turvassa."
Kuka vanhempi on näin tehnyt? Tämähän todella on rikos, kuten Helinäkin toteaa. Miksi tällaisesta rikoksesta ei ole uutisoitu mitään, olisi nimittäin uutisoinnin arvoinen asia?
Kun puhutaan nimityksellä "sillä", luulisi kyseessä olevan eläimen, kissan tai koiran.
Miten tämä kaapissaolo on tullut ilmi? Onko sossut tuntosarvillaan haistaneet, että nyt on yksi lapsi kaapissa ja äiti ei ole kotona? Todellakin, miten lapsi on löydetty juuri kaapista, kun äiti tai isä on ollut poissa?
Monennellako hyllyllä lapsi on ollut? Jos kaapissa ei ole ollut hyllyjä, onko ollut kyseessä vaate- vai siivouskaappi? Kun lapsi on laitettu kaappiin turvaan, onko hänelle laitettu sinne valaistus, makuupaikka ja ruokaa sekä juomaa?
Jos lapsi on ollut ilman ruokaa ja juomaa, eikö hän silloin ole ollut turvattomissa olosuhteissa?Äitihän on lapsen laittanut turvaan sinne kaappiin.
täyttävät dikumentit ihan jo näiden kaappilapsienkin vuoksi olemassa.
Sossu taikka Markkulakaan, kun ei ole poliisiviranomainen tai edes minkään sortin rikoksen tutkija.
Maailmaan mahtuu monenlaista
myös monenlaista totuuutta asioista.
puoskareita.
Ensinnäkin suurin osa heistä on omaan ammattiinsa epäpäteviä. Sitten he tutkivat rikoksia poliiseista välittämättä. Heillä on myös ilmiömäinen kyky tehdä esimerkiksi psykiatrian alan lääkärinlausuntoja vanhemmista ja kaikkia muitakin lääkärin pätevyyden vaatimia lausuntoja. Lait ovat heille tutumpia kuin lakimiehille.
Tositaituripuoskareita!
Olen käyttänyt seuraavaa luetteloa havainnollistaakseni sitä kuinka heikoissa kantimissa oikeusturva on lastensuojelukysymyksissä.
.(ks Roos 2001))
1. Viranomaisilla on oikeus kerätä tietoja ilman sen lupaa, jota tietojen keruu koskee. (periaatteessa pitäisi kertoa, mutta ainakaan vielä näin ei tehdä)
Näiden tietojen ei tarvitse olla varmistettuja eikä luotettavia. Riittää että viranomainen itse uskoo. tiedon luotettavuuteen.
2. Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, myös anonyymisti Tämä on viranomaisten velvollisuus, mutta tavallisia kansalaisia kannustetaan myös tekemään ilmiantoja (esim. kesällä 2001 useissa lehtikirjoituksissa joiden teemana oli lasten huono kohtelu kesälomalla).
3. Sama viranomainen tekee selvitykset, toimii ensi asteen tuomioistuimena, päättää toimenpiteistä ja toteuttaa ne (tarvittaessa poliisin avustamana)
4. Viranomainen on asiassa syyttävänä osapuolena mutta hänen oletetaan voivan myös samanaikaisesti olla puolueeton asiantuntija. Vain viranomaisella on oikeus päättää tutkimuksesta, asiantuntijalausunnoista ym.
5. Vaikka kyse on usein hyvin pienistä lapsista joille aika on aivan olennainen tekijä, tai lyhytaikaisista kriiseistä joiden jälkeen tilanne palautuu ennalleen, ei viranomaisilla ole mitään kiirettä, sitovia aikarajoja paitsi kiireellisen huostaanoton vahvistamisen suhteen. Viranomainen voi jopa tarkoituksellisesti viivyttää asioiden käsittelyä omilla valituksillaan
6. Huostaanottotuomio on sillä tavoin poikkeuksellinen että se annetaan määräämättömäksi ajaksi. Tuomitun@ velvollisuus on osoittaa että hän on parantunut, viranomaisten ei tarvitse todistaa että on perusteita jatkaa huostaanottoa. Ja vaikka
oltaisiinkin sitä mieltä, että huostaanotolle ei ole enää perusteita, niin viranomaisilla ei ole mitään erityistä velvoitetta lopettaa huostaanottoa (koska lapsen etu voikin vaatia että lapsi jää sijaisperheeseen).
7. Toisaalta lastensuojeluviranomaisen ei tarvitse ilmoittaa tietoonsa tullutta lapsen pahoinpitelyä poliisille (tähän mm. Mirjam Kalland on vedonnut vastustaessaan huostaanottojen siirtämistä hallintosoikeuksilta käräjäoikeuksiin: jälkimmäisissä vanhemmat joutuisivat vastuuseen kaikista pahoinpitelyistä). Tämä saattaa johtaa sellaisiin paradokseihin, että lastensuojelu saa tehdä ratkaisuja asioissa joissa henkilö voisi saada useamman vuoden vankeusrangaistuksen.
Siis kaiken kaikkiaan: sekä lain mukaan että käytännössä viranomaiselle on tehty suhteellisen helpoksi ylläpitää lastensuojelutoimia kun taas perheille on erittäin vaikeaa vastustaa viranomaistoimia. Viranomaissuoja on erittäin hyvä, perheen suoja erittäin heikko.
Viranomaisen harkintavalta on myös varsin suuri.
On selvää, että tuskin kukaan haluaa joutua tällaisen viranomaiskohtelun kohteeksi.
Kyse ei ole myöskään pelkästään pakkotoimista, vaan se merkillinen kytkös joka vallitsee pakkotoimien ja vapaehtoisuuden sekä auttamisen välillä tekee tilanteen hyvin ongelmalliseksi. Vapaaehtoisuus voi perustua pelkoon tai sitten tietämättömyyteen huostaanoton seurauksista sekä toiveeseen että näin lapsen tapaamisoikeudet järjestyvät helpommin (tätä kirjoittaessa sain yhteydenoton jossa henkilöllä oli erotilanteessa ongelmana toisen osapuolen alkoholismi ja tapaamisten vahingollisuus lapsille. Hänelle oli annettu neuvoksi lasten vapaaehtoinen huostaanotto, jotta tapaamisia voidaan rajoittaa).
Kolme suurta ongelma-aluetta huostaanotoissa ovat:
lapsen edun periaate, lautakunnan asema ja viranomaisten tapa hankkia todistusaineistoa sekä viranomaisen kaksoisrooli kontrollin ja auttamisen suhteen.