SCO:lta epätoivoista touhua

>> SCO:n oikeusvaateiden pelätään kuitenkin vaikeuttavan Linuxin leviämistä.. >>

Eikö tästä muuten voisi kaupalliset Linux-distrot nostaa jonkin oikeusjupakan SCO:n tahallisesta haitanteosta heidän markkinoihinsa.

Käsittääkseni SCO:lla ei nimittäin ole mitään mahdollisuuksia voittaa ja pakkohan heidän on itsekin se tietää. Tavoitteet ovat selvästi muualla mutta tämä meneekin jo salaliittoteorioiden puolelle.

Valtiossa, jossa voit saada miljoonakorvaukset siitä että kaadat kuuman kahvin syliisi moottoritiellä sitä juodessasi (McDonalds maksoi) tai jossa voit saada uuden Winnebago -matkailuauton luullessasi että tasanopeudensäädin (Cruise Control) tarkoittaa automaattiohjausta, en väittäisi mitään monimutkaisempaa oikeusjuttua epätoivoiseksi.

Yleensä tosielämässä asiat eivät ole mustavalkoisia, eivätkä amerikkalaiset ole erityisen tyhmää kansaa, vaikka ylläolevista todellista oikeustapauksista voisi näin kuvitella. Oleellista tässäkin oikeusjutussa on kuinka voimassaolevaa lainsäädäntöä tulkitaan. En usko että kukaan voi tietää varmuudella kumpi osapuoli voittaa oikeudenkäynnissä. Oma veikkaus on 35 % mahdollisuus että SCO voittaa, 65 % mahdollisuus että IBM voittaa. Löytäisiköhän joku ulkomaisilta vedonlyöntisivuilta kertoimia ko. asiaan liittyen (Luin jostain, että jollakin englantilaisella vedonlyöntitoimistolla on kertoimet sille että Elvis elää, olikohan se 1000 tai vastaavaa, joten SCO vs. IBM voisi löytyä).

Aineettomiin oikeuksiin liittyvä lainsäädäntö on monimutkaista ja nyt edessä oleva oikeudenkäynti on monimutkainen monessakin mielessä:

1) SCO omistaa Unixin aineettomat oikeudet
2) Miten voidaan todistaa *aukottomasti* onko Linuxissa Unixin lähdekoodia vai ei?
3) Miten mahdollinen korvaus määritetään? "Lainattujen" koodirivien kokonaismäärä? Suhteellinen osuuus? Merkittävyys?
4) Miten mahdollisten patentteja loukkaavien koodirivien merkitys määritetään?
5) Vastuukysymykset. Linuxia on tehnyt suuri joukko ohjelmoijia ja jälkikäteen voi olla vaikea selvittää kuka teki mitäkin, ainakin jos pitäisi löytää syyllinen. Ovatko jakelijat vastuussa? Miten määritetään jakelija?
6) Kansainvälinen lainsäädäntö. Monissa valtiossa, ml. Saksa, on suuria intressejä tukea Linuxia taloudellisten ja työllisyyyten liittyvien hyötyjen takia. Miten tämä vaikuttaa tulevissa oikeudenkäynneissä jää nähtäväksi.
7) Kolmansien osapuolten oikeudet.

Mitä taas tulee oikeusjutun osapuoliin on selvää että OSDL julkaisee vain sellaisia kirjoituksia, joissa SCO:n toimintaa arvioidaan epätoivoiseksi.

Mielestäni SCO on onnistunut toimissaan varsin hyvin.