Tilanne on sellainen, että saimme isovanhemmalta sisarukseni kanssa testamentilla hänen ja edesmenneen puolisonsa talon. Äiti on tästä välistä kuollut. Samassa testamentissa mainitaan, että kaikki jäljellä olevat rahavarat menevät kahdelle äidin sisarukselle puoliksi. Jäljelle jäi yksi sisarus, joka vaatii nyt lakiosaansa, koska hänelle ei testamentattu mitään. Tähän syy on todennäköisesti kymmeniä vuosia sitten saatu maatila, ei mikään vihanpito.
Tämä lakiosaa vaativa sanoo, että se vaatimus ei kohdistu tähän taloon kuulemma. Kuitenkin lakiosa käsittääkseni lasketaan aina koko perinnöstä, enkä tajua, miten se ei kohdistuisi tähän perimäämme kiinteistöön. Miten on, osaisiko joku neuvoa? Jäljellä oli rahavaroja myös sekä henkivakuutus. Näistä henkivakuutus kai menee kaiken muun ulkopuolella eli sitä ei lasketa mukaan.
Tämä lakiosaa vaativa sanoo, että se vaatimus ei kohdistu tähän taloon kuulemma. Kuitenkin lakiosa käsittääkseni lasketaan aina koko perinnöstä, enkä tajua, miten se ei kohdistuisi tähän perimäämme kiinteistöön. Miten on, osaisiko joku neuvoa? Jäljellä oli rahavaroja myös sekä henkivakuutus. Näistä henkivakuutus kai menee kaiken muun ulkopuolella eli sitä ei lasketa mukaan.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Juu kyllähän se kohdistuu koko pesään ja siitä lasketaan lakiosa. Se miten sen maksu jakautuu on sitten matemaattisesti haastava (talon arvostus yms.)
Mainitsit että lakiosia saanut sisarus oli saanut jo aiemmin maatilan.
Eikö tämä maatila kata lakiosat?
Vai millä lailla maatila siirtyi sisarukselle?
Istukaa nyt pöydän ääreen kaikki ja käykää läpi miksi isovanhempanne päätyivät tällaiseen testamenttiin ja miettikää mikä oli maatilan arvo yms.
Ehkä tässä on sellainen ajatus että maatilan saanut ei miellä sitä saaduksi perinnöksi.
Niin ja toisekseen lakiosa oikeus on rintaperillisellä ei sisarella, eli ainoastaan lapsella ja heidän lapsillaan.
Tämäkin asia on hyvä käydä läpi.
Mietin vaan, että kun on erikseen testamentissa mainittu määrätty kiinteistö, se kai on silloin ns. eritystestamentti, joka annetaan jakamattomasta pesästä ns. päältä. Voisikohan olla, että se loppuosa eli ne yleisesti ilmoitetut rahavarat ilman mitään tarkkaa summaa katsottaisiin yleistestamentiksi ja siksi siitä voisi vain vaatia sen lakiosan?? Ihan tietysti kiva, että ko. perillinen (ollaan siis kaikki rintaperillisiä) ei halua sitä tästä kiinteistöstä, mutta ei sitä perukirjaan mitenkään erikseen rajattu, vaan siihen tuli vain merkintä "henkilö n.n. vaatii lakiosaansa ja muuten olemme kaikki moittimatta testamenttia" ja allekirjoitukset.
>>Niin ja toisekseen lakiosa oikeus on rintaperillisellä ei sisarella, eli ainoastaan lapsella ja heidän lapsillaan.
Hyvä tarkennus, juuri näin.
...itse nyt koko asian. Veikkailen, että ko. perillinen tarkoitti, että voimme maksaa hänen lakiosansa meidän osuuden henkivakuutuksesta saatavilla rahoilla. Yritti vaan selittää asian itselleen parhain päin ja kuvitteli, ettei tajuta...
Ehkä olet testamentin tyypistäkin oikeassa, kun asiantuntevat eivät ole mitenkään kommentoineet. Minun käsittääkseni kyseessä on kuitenkin yleistestamentti, koska rintaperillisenä olette perilisasemassa testaattoriin.
Testamentin tekstin määräyksillä on merkitystä lakiosan maksamiseen, mutta lain tekstin mukaan vaatimus esitetään testamentin saajille.
Käsitän asian niin, että lakiosan vaatija voi tyytyä vähempään ja jättää teidät talon saajina vaatimuksensa ulkopuolelle.
Toivottavasti joku paremmin tietävä nyt reagoi!
Käsitykseni on nyt se (ja sain lakiopiskelijoiltakin tällaisen vastauksen), että lakiosa otetaan rahavaroista, jos ne riittävät sen maksuun, kun on erikseen nimetty erityistestamentilla kiinteistö. Jos rahat eivät riittäisi, sitten joutuisimme mekin maksamaan. Lakiosan summa kai kuitenkin lasketaan koko kuolinpesän arvosta eli nyt kaksi muuta äidin sisarusta taitavat maksaa lakiosan ikäänkuin meidänkin puolesta. Tällainen käsitys olisi tällä hetkellä.
Aamu onkin iltaa viisaampi, eli olen samaa mieltä, kunhan kaikki rintaperilliset saavat koko pesän netosta (talo mukana)lasketut lakiosat. Jos he edes vaativat lakiosiansa.
Muut kaksi rintaperillistä oli huomioitu testamentissa eli heille yleisesti kaikki rahavarat. Nyt näistä rahavaroista sitten otetaan tämä yksi lakiosa, jonka käytännössä maksavat nämä testamentilla rahat perineet. Ja kaiken kukkuraksi siihen kuitenkin otetaan tämä talon arvo mukaan eli nämä rahat perineet maksavat tosiaan meidänkin, talon perijöiden, puolesta. Kyllä tämäkin vähän epäoikeudenmukaiselta tuntuu heidän puolestaan...
No, toisaalta meillä on sitten talonmyyntihuolet, eihän sitä tiedä, saako sitä koskaan edes myytyä jne. Ja vissiin tulee lahjaveroakin meille tästä syystä eli katsotaan, että saadaan lahjaksi ne rahat näiltä kahdelta eli ei tämä pelkkää voittoa ole todellakaan.
Onneksi oli se henkivakuutuskin, niin siinä he sitten pääsevät nettoamaan vähän enemmän, niin saavat hyvitystä sitä kautta.
Ensimmäisessä pohdinnassani jo mainitsin, että testamentin teksti vaikuttaisi lakiosiin.
Nyt kun sanot, että testamentissa on määrätty rahat kahdelle muulle perilliselle. Onkohan mahdollista tulkita testamentin teksti niin, että on kaksi tarkoitemääräystä. En nyt hoksaa miksi toinen olisi toista vahvempi ja jäisi lakiosan maksamisesta pois, ellei testamentissa tätä määrätä.
Toivottavasti en näillä pohdinnoillani sekoita selkeitä ajatuksiasi. Halvinta kaikille on tietenkin se, että pystytte tekemään jakonne sovinnossa.
Samaa mietin, että kummatkin tulkittaisi erityistestamentiksi, jolloin kaikki maksettaisi lakiosaa yhdessä. Eli meikäläiset talonperijät kaivettaisi kuvetta, jos talo ei mene kaupaksi. Nyt olen käsityksessä, että jos rahaa haluaa erityistestamentata, pitäisi antaa joku summa tms. rajaus esim. "talo on menevä näille ja näille ja 30 000 euroa näille ja näille puoliksi". Jos taas lukee vaan, että "rahavarat näille ja näille puoliksi", se katsottaisi yleistestamentiksi, jolloin siitä napataan se lakiosa. Lisäksi luki, että loput perintökaaren mukaan, mikä käytännössä on mitätön summa jotakin osakkeita ja tarkottaisi varmaan muutamaa kymppiä lakiosalle.
Mutta ei se minustakaan mikään ihan itsestään selvä asia ole.
Kyllä se minun käsittääkseni on niin että erityistestamentti on myös tuo lause että rahavarat näille ja näille puoliksi.
Kohde oli tarkalleen yksilöity (rahavarat) ja kohdennettu ihan samalla lailla kuin talon kohdalla (eihän talossakaan eritelty että suna ja pesuhuone mukaan ja myös pihan kukkapuskakin).
Se loppu osa siinä että loput perintökaaren mukaan, jos näissä varoissa ei ole lakiosiin riittävää summaa (niinkuin ei käsittääkseni ole) niin kyllä silloin otetaan lakiosan täydennystä muista osuuksista.
Ongelmaa pitää tarkastella tarpeeksi etäältä, jos asiaa miettii omgelman "sisältä" tulee tuollaisia hassuja ajatuksia ja uskottelee itselle että asiat täytyy olla näin.
Yksinkertaisesti erityistestamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa ja se on pätemätön siltä osin, se että kumpi määräyksistä on ensisijaisesti pätemätön sitä ei ilmeisesti testamentissa mainita joten kummastakin otetaan lakiosan täydennys.
Siis minähän itse olen alunperin ollut sitä mieltä, että joudumme maksamaan lakiosaa, mutta tämä juttu lähti siis siitä, että tämä lakiosaa vaativa perillinen on sitä mieltä, että meidän ei tarvitse. Hän sanoi perunkirjoituksessa kahteen kertaan, että "tämä ei koske taloa" tai jotain sinnepäin, kun sanoin, että riittääkö noi rahat siihen lakiosan maksamiseen, että mulla ei nyt matikkapää riitä. Siinä olivat kaikki perilliset paikalla kuulemassa ja todistamassa sekä perunkirjoituksen tekijä.
Eli ilmeisesti hän sitten itse aikoo olla meiltä sitä osuutta vaatimatta ja vaatii vaan sisaruksiltaan. Tästä ei kyllä ole perunkirjassa mitään merkintää, mutta sehän ratkeaa vasta sitten kun tehdään jakokirja lopullisesti. Minunhan ei tarvitse allekirjoittaa sellaista jakokirjaa, joka on tämän perillisen sanomisen vastainenKo. sukulainen pyrkii kyllä olemaan ihan hyvissä väleissä meidän kanssa, eikä varmaan oikein itse tajunnut, mitä tuosta hänen vaatimuksestaan seuraa.
Summista jos puhutaan, niin laskeskelin, että perintöveron määrä taitaa aikalailla samassa suhteessa sitten pienetyä, jos joudumme pari-kolme tonnia per nuppi maksamaan hänelle, joten tähän ei pahimmassakaan skenaariossa talous kaadu:). Mutta kyllähän sopan sai aikaiseksi.
Mitenköhän asiaan vaikuttaa se, että ko. perillinen ei ole mummun kuollessa vaatinut lakiosaansa. Eli nyt kuoli siis isoisä eli viimeinen puoliso, ja heillä oli keskinäinen testamentti eli tämä sama, jossa nämä muutkin määräykset olivat. Mummun kuollessa ko. perillinen on luvannut ja allekirjoittanut perunkirjoituksessa olla moittimatta testamenttia (siis tätä samaa) eikä ole silloin vaatinut lakiosaansa. Talosta puolet oli mummun ja puolet isoisän.
Tuleekos se lakiosa teidän mielestä koko omaisuudesta vai vain isoisän puolikkaasta?
6 kk sisällä testamentin tiedoksiannosta.
Jos katsotaan että testamentti on annettu tiedoksi lain edellyttämällä tavalla niin mummun osuutteen ei lakiosavaadetta enään voi ulottaa eli kyseessä on vain ½ varallisuudesta.
Eli lakiosa lasketaan vain isoisän puolikkaasta sillä edellytyksellä että mummun osalta testamentti on hoidettu oikein eikä sieltä tule yllätyksiä.
Ko. perillinen on ollut näiden kummankin isovanhemman asioiden hoitaja ja pesänhoitaja eli hän on nimenomaan säilyttänyt kaikkia papereita kuten testamenttia eli tiennyt siitä ja sen sisällön etukäteen ja lisäksi allekirjoittanut mummun perukirjan liitteenä olleeseen testamenttiin (joka on siis sama) hyväksyvänsä sen ja olevansa sitä moittimatta.
Kyllä on sekavaa, ei voi muuta sanoa! En tiedä vieläkään, minkälaisia seurauksia on tulossa meistä kenellekin...
>>Mitenköhän asiaan vaikuttaa se, että ko. perillinen ei ole mummun kuollessa vaatinut lakiosaansa. Eli nyt kuoli siis isoisä eli viimeinen puoliso, ja heillä oli keskinäinen testamentti eli tämä sama, jossa nämä muutkin määräykset olivat.
Ilmeisesti kyse on hallintaoikeustestamentista, koska siinä lukee "toisen kuollessa jälkeen jäävä saa hallita ja käyttää".
Eli mitenköhän nyt?
Ilmeisesti rintaperillisen olisi tullut tehdä lakiosavaatimus toissijaiselle testamentinsaajalle jo mummun kuoltua siinäkin tapauksessa, että isoisä on saanut mummun perinnön vain hallintaoikeudella.
Teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus II, Helsinki 1999, s. 566, todetaan: "Lakiosailmoituksen laiminlyönnin johdosta perillinen menettää lakiosaoikeutensa, jos perittävä on tehnyt OMISTUSOIKEUSTESTAMENTIN lesken hyväksi tai syrjäyttänyt lakiosaperillisen LOPULLISESTI toissijaismääräyksellä esimerkiksi antamalla koko omaisuutensa leskenkin kuoltua laiminlyöjän kanssaperilliselle."
Kirjoitit tuossa vähän aiemmin seuraavaa:
Mummun kuollessa ko. perillinen on luvannut ja allekirjoittanut perunkirjoituksessa olla moittimatta testamenttia (siis tätä samaa) eikä ole silloin vaatinut lakiosaansa.
Tulkitsin että mummulla oli ollut saman sisältöinen testamentti kuin nyt kyseessä ollut.
Nyt kuitenkin kävi ilmi että kyse onkin kahdesta ihan eri sisältöisestä testamentista.
Ensinnäkin mummun osuus jakautuu nyt papan kuollessa perillisille tasaan, mummun testamentissahan ei määrätty muuta kuin hallinnasta (et ainakaan ole kertonut muuta meille)
Lakiosan vaade kohdistuu siis vain papan osuuteen.
Elikkä tämä lakiosia vaativa henkilö saa mummun perinnöstä hanelle kuuluvan osuuden sekä lisäksi papan jäämistöstä lakiosan eli hän saa käytännössä 25% vähemmän kuin te muut.
Nyt jaetaan 2 pesää mummun ja papan ja ne ovat 2 eri toimitusta.
Nämäkään vastaukset eivät ole välttämättä oikeita jos tuot esille vielä jotakin uutta tietoa mitä et vaivautunut kertomaan heti.
Kyse on täysin samasta testamentista. Se on heidän keskinäinen testamenttinsa (näin otsikoitu), jossa on sitten nämä aiemmin kertomani asiat meidän rintaperillisten suhteen. Eli yksi ja sama paperi on sekä mummun että isoisän testamentti ja heidän kummankin perukirjansa liitteenä.
Kieltämättä täällä on kyllä vaikea ihan tyhjentävästi kertoa kaikkea, kun ei viitsi kaikkia papereita tähän kirjoittaakaan.
Ensin ensisijainen testamentti (hallintaoikeus) sen jälkeen toissijainen määräys.
Vaikka nämä asiat oli samassa paperissa niin kyseessä on periaatteessa 2 eri testamenttia koska ne astuvat voimaan täysin eri aikana.
Mutta joka tapauksessa pitkän ketjun ja vuoropuhelun ja uusien tietojen jälkeen voit unohtaa kaikki aiemmat kirjoitukset ketjussa ja keskittyä viimeisen vuorokauden aikana annettuihin vastauksiin.
Tässä oli hyvä esimerkki miksi en suosittele ketään antamaan mitään ehdotonta vastusta mihinkään kysymykseen koska ne voivat olla jostakin kokonaisuudesta irroitettuja asioita.
Antakaa aina ehdollinen vastaus. Jos, mikäli jne.
>>Näistä henkivakuutus kai menee kaiken muun ulkopuolella eli sitä ei lasketa mukaan.
Edunsaajina ovat kai vain "omaiset", ainakin perukirjan mukaan. Alkuperäistä vakuutuskirjaa en ole nähnyt.
Tänään kun olen toista vuorokautta tätä pohtinut ja laskelmia tehnyt, niin nyt sitten taas olisin käsityksessä, että emme joudu veljeni kanssa maksamaan välttämättä mitään. Nimittäin kun se on tuo erityistestamentti, niin se lakiosa käsittääkseni maksetaankin tästä jäljelle jäävästä pesästä, koska siinä on varoja siihen riittävästi. Eli nämä kaksi sisarusta, jotka perivät loput rahavarat yleistestamenttimuotoisesti (ymmärtääkseni) maksavat omista osuuksistaan tämän lakiosan. Joskus kyllä kai henkivakuutuskin otetaan mukaan tähän lakiosan laskemiseen mukaan, luin laki24.fi -palstalta.
Neuvoja ja näkemyksiä edelleen kyllä kaivataan!
>>Joskus kyllä kai henkivakuutuskin otetaan mukaan tähän lakiosan laskemiseen mukaan
Onko sitten edunsaaja määrätty, jos se on "omaiset". Esim. omassa vakuutuksessani en ole määrännyt edunsaajaksi ketään, jolloin siellä näyttää lukevan automaattisesti, että "kuolinpesä" (ei ole lapsia tai muita tahoja, joille olisin halunnut laittaa määräyksen).
...on sellainen edunsaajamääräys, että vakuutuskorvaus ei kuulu kuolinpesään.
Kun vakuutuskorvaus kuuluu kuolinpesään, siitä voi määrätä testamentilla. Samoin siitä voidaan periä vainajan tai kuolinpesän velkaa. Kun korvaus ei kuulu kuolinpesään, se menee edunsaajamääräyksen mukaan, jota voidaan muuttaa vain vakuutusyhtiölle tehdyllä edunsaajan muutosilmoituksella.