Miten olet kertonut ystävillesi/kavereillesi/perheellesi ei-heteroseksuaalisuudestasi?
Tarkoitan siis tilanteita, kun olet oikein halunnut kertomalla kertoa siitä, ei mitään sivumennen ilmitulleita juttuja. Nyt olisi nimittäin tilanne, että haluaisin kertoa hyvälle ystävälleni. Jotenkin mese tuntuisi luontevimmalta tavalta, mutta onko se ihan noloa? Ei nähdä vähään aikaan, ja puhelimessa kertominen tuntuu ahdistavalta....
Tarkoitan siis tilanteita, kun olet oikein halunnut kertomalla kertoa siitä, ei mitään sivumennen ilmitulleita juttuja. Nyt olisi nimittäin tilanne, että haluaisin kertoa hyvälle ystävälleni. Jotenkin mese tuntuisi luontevimmalta tavalta, mutta onko se ihan noloa? Ei nähdä vähään aikaan, ja puhelimessa kertominen tuntuu ahdistavalta....
Vastaukset 25
Vanhimmat
hyvälle tuntuu, ihan sama vaikka lähetät pullopostia jos se on susta luontevin tapa. Me yleensä ylimietitään kaikki asiat, naiset siis, ja sitten niistä tulee kauheen vaikeita. Äläkkä koita miettiä miten sanoisit sen hienosti, vaan sanot sen asian, kyllä sitä sitten ehtii selittämään moneen otteeseen.
ei-heteroksi (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan), niin kiinalaisen sananlaskun mukaan neljä henkeä tietää sen jo. Sinä tiedät, minä tiedän, maa tietää ja taivas tietää.
Ja me muut kaikki hyväksymme sen, mutta hyväksytkö sinä?
1. Avaa mese ja mene juttelemaan kaverisi kanssa, tai odota kun hän kirjautuu meseen.
2. Kirjoita seuraavanlainen viesti (nimet voi ja pitää muuttaa tarvittaessa): "Hei Kaariina, tiedätkö mitä?" ("No mitä?") "Tänään on ollut kirpeän raikas pakkaskeli ja aurinko on paistanut. Kävin päivällä hiihtämässä (tai olin töissä/koulussa/opiskelemassa/kävin kaupassa jne.) Ai niin, ja olen muuten lesbo. Mitä sinulle kuuluu?"
It´s so simple...
tosi hyvältä ja näytti myös, sain mukavat naurut tälle iltaa! "Kirpeän raikas pakkaskeli, kävin päivällä hiihtämässä ja sen jälkeen suihkussa, ainiin olen muuten lesbo" Mites sun päivä on mennyt? :)
Hahaha :D
Aivan loistava :)
voi aiheuttaa kaverille järkytyksen.
Tosissaan..noinkin voi kertoa,mutta tuolla tavalla se pitää hoitaa kasvotusten,jotta kaveri voi samantein vastata,kommentoida,kysyä tai ihan mitä vaan sanoa katsoen silmiin.
Toisaalta voi myös ajatella suosittelemaasi tapaa jänishousun toiminnaksi.Jättää ikään kuin vastuun kuulijalle...
ta kertaa, eikä se yhtään sen helpommaksi tule.
ET SINÄ MOISIA POHTISI VAAN KERTOISIT ASIASTA YLPEÄNÄ JA ONNELISENA. NYT JO TÄTYY KIEMURRELLA KUN HÄVTTÄÄ. SE EI OLE KRTAKAIKKIAAN OIKEIN SE ON VALHETTA JA VÄÄRIN nämä lespo ja homa jutut. se ei ole rakkautta vaan himoa!!!!LOPETA SE.
Itse olen niin lähellä sosiopatiaa, että en kykene minkäänlaisiin tunteisiin jos ei oteta huomioon aivan niitä primitiivisempiä, mutta jos joku kykenee tuntemaan jotain muutakin aidosti ja vähemmän imitoituina, niin en kyselisi kovin tarkkaan, kehen nuo tunteet kohdistuvat.
Se, että monetkin tahot ovat vuosisadasta toiseen halunneet kontroloida, miten, milloin ja kenen kanssa on lupa tuntea, on johtanut siihen, että yhä vielä joutuu valmistautumaan kielteiseen reaktioihin muulloinkin kuin vain rakastaessaan omaa sukupuoltaan.
miltä näyttää humaltuneen puhe kirjoitettuna!
miksi siitä pitäisi kertoa, jos ei kysytä? sittenpähän viimeistään huomaavat kun tuot jonkun likan näytille
Minua hävettäisi kirjoittaa noin huonosti.
Kunpa olisikin vähän himoa. Minusta tuntuu, että terve himo pelastaa monet esimerkiksi uskonnon vaaralta. Valitettavasti, koska olen intohimoton, jouduin lukemaan Raamatun neljä kertaa läpi.
Minä oikeasti häpeän omaa sukuani, joka todellakin on valhe ja väärin, eikä siinä ole mitään rakkautta, vaan halusivat vain nussia lapsen maailmalle, että voisivat tätä päsmäröidä.
Jos minä sitten esitän rakkauteni tämän paskasuvun edessä, olisiko se helmiä sioille. Vastaus on: kyllä.
Siksi en ole omaan sukuuni missään yhteyksissä. En halua henkistä väkivaltaa. Minua ei voida kerta kaikkiaan pitää vastuullisena siihen, että satuin syntymään tähän sukuun.
kuka tuommoisessa sotkussa voisi hyvin, jatkuva häpeä ja selitely että tämä on normaalia sehän eiaväen ole normaalia, ja jos on tunne-elämän solmuja ei ne ainakaan parene homoilulla tai lesboilulla.tätähän on kautta aikojen ollut, ei le mikään uusi ilmiö, mutteipa vaan ole päästyt valtaväestön omnaisuudeks. uskokaa jo etsikää ratkaisuja elämäne ongelmin vähemmn ongelia tuottavista elämisen tavoista.
Ihan selvästi tässä on taas todistus, että homo- ja lespo ihmiset ovat jonkun muun elämän asian kolhimiksi tulleet. Uskaltakaa käydä läpi tuskanne. Kuuntelen erästä hyvää iloista ja innostynutta opettajaa Joyce Mayeriä. Hän on läpikäynyt elämän kummallisia ´huoneita´ja selviytynyt voittajana tuosta mäskistä!Hän tietää mistä puhuu ja ilmeissti useimmat teistä olette samoja teitä joutuneet kulkemaan.Kunnelkaa tv7 hänellä on ohjelma-arkistossa paljon ohjelmia nauhoitettuna. tänänkin klo 19.00 oli hänen hyvä opetusohjelmansa.
sinua harmittaa vaan että otin kantaa
Mene hoitoon.
Voi armas aamuilta, täällähän tätä käydään läpi. Anna meidän rauhassa kantaa taakkamme ja käydä läpi huoneemme. En oikein usko että asenteellasi voit meitä auttaa saati pelastaa. Me pelastamme itse itsemme, niin kuin sinäkin, hope so.
Uskontoon liittyville asioille on ihan oma palstansa. Tulemme sinne sitten joukolla kun herätys meidät kohtaa.
Arvelet meidän useimpien olevan elämän kolhimia.. Ottaisitko asioista noin tieteellisesti hiukka selvää! Yöllä makkarissa, päivällä olkkarissa, illalla keittiössä, saatanpa piipahtaa autotallissakin välillä. Yksikään ei ole yhtään kummallinen:)Tsemppiä vaan sullekkin ja osta väljempi pipo!
Kuulut itse vähemmistöön, koska a) omaat vainoavan asenteen homoseksuaaleja kohtaan, enemmistö hyväksyy ja se on juridisesti laillista, ja koska b) kirjoitat erittäin huonoa suomen kieltä, enemmistö sentään osaa paremmin. Olet siis epänormaali, "normaalithan" ovat ilmeisesti mielestäsi enemmistöä.
Vai ei heterosuhteisiin liity himoa, mitähän se heteroseksi sitten oikein mahtaa olla? Silkkaa ajatuksenvoimaa, kädestäpitämistä ja itsehiplausta? Vai rahanko ja tavaran vuoksi naimista? Homoseksuaaleilla sentään on aika pelkistetysti kyseessä voimakas veto toiseen ihmiseen, harvemmin muu laskelmointi.
Juuri sinun kaltaistesi hirviöiden ja vainolaisten takia eivät kaikki, varsinkaan vasta "ulostuloa" suunnittelevat, uskalla arvelematta kertoa seksuaalisuuntauksestaan. Ei kaikille heteroillekaan ole noin vain selvää läpättää tuttavilleen rakkauksistaan.
Sekin tiedoksi, että olen kolhiintumaton, hyvintoimeentuleva lesbo.
Olet omaksunut tietyn kannan ja vaikka se tulisi todistetutua miljoonakertaisesti vääräksi niin uskot olevasi oikeassa ja näin ollen mielentilassa, joka sulkee katsomustasi vastaan puhuvat todisteet syrjään asiattomina olivat ne sitten kuinka vakuuttavia ja päteviä hyvänsä.
Uskohan on ainoa, jota tarvitaan ja jos usko on ristiriidassa tosiasioiden kanssa niin sen pahempi tosiasioille!
Muuten, on maita, jossa "väärä tapa" osoittaa tunteitaan johtaa kivitykseen ja Suomessakin vielä historiallisesti lyhyen aikaa sitten vankilaan. Ts. ei ole niinkään ihmeellistä, jos on ihmisiä, jotka piilottelevat häpeää pätevimminkin syin.
Oon itse halunnut kertoa varsinkin parhaimmille kavereille ihan kasvotusten. Nykyään tosin kertomista ei tarvitse paljon miettiä, koska kaikki tietävät ja asia on itsellekin niin selvä.
Ensimmäisen kerran kerroin asiasta monta vuotta sitten parhaalle kaverilleni. Keskusteltiin ihan niitä näitä ja jossain vaiheessa sanoin, että mä haluaisin kertoa sulle yhden asian. Sitten taisin sanoa sille, että oon huomannut, ettei miehet kiinnosta mua jne. Juteltiin aiheesta vähän ja mun ystävä suhtautui siihen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Se ensimmäinen kertominen oli vaikeinta, nykyään asian sanomisessa ei ole enää mitään ihmeellistä. Ehkä minulla on käynyt hyvä tuuri tai sitten maailma on suvaitsevainen paikka mutta ihmisillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia asian kanssa.
Itse olen nyt siinä tilanteessa, että kerroin homoseksuaalisuudestani ensimmäisen kerran ystävälle vuosi sitten. Kaikille heistä en ole saanut vieläkään kerrottua. En ole kyennyt siihen, että ihan kertomalla kertoisin, tyyliin "Kuule, minulla on jotain kerrottavaa...". Jostakin syystä se ei ole tuntunut luontevalta. Olen upottanut "paljastukseni" yleensä muiden juttujen lomaan vähän ohjaillen keskustelua oikeaan suuntaan, että saisin sanottua. Ongelmanahan siinä on se, että se saatetaan jättää silloin kokonaan huomioimatta, joten on vaikea sanoa, miten toinen reagoi. En ole käynyt läheisteni kanssa montaakaan keskustelua itseasiassa lesboudestani, vaan pelkästään ohimennen maininnut. Järkyttävintä minusta on ollut se, että kukaan ei ole oikeastaan ollut yllättynyt tai järkyttynyt :) Varmaankin johtuu siitä, että olen aikuinen nainen, jolla ei ole ollut miessuhteita, joten jotain erikoistahan minussa on pakko olla.
Seuraava on klassikko: Sano ystävällesi, että sinulla on tärkeää asiaa. Sitten sanot, että sinulla on parantumaton sairaus ja enää kuukausi elinaikaa. Jos ystäväsi säikähtää pahanpäiväisesti, niin sen jälkeen sanot, että ei vaiskaan mä olen vaan lesbo!
Kerro niinkuin sinusta tuntuu parhaalle.
Itse kerroin bi-seksuaalisuudestani yhdelle päin naamaa, yhdelle mesessä ja muutamalle facebookin kyselyssä. Suurin osa ei edes vielä tiedä (kuten vanhempani). Jos se jostain vuotaa heidän korviinsa, en pane pahakseni. Se on täysin normaali osa minua, kuten silmieni väri, enkä koe että siitä täytyisi erikseen ilmoitella tai hellävaroen varoitella. Minä olen mitä olen :)