Mikä sun suhde on lestadiolaisuuteen?
Mä olen lestadiolaisesta perheestä. Ihan lapsesta asti kasvanu ja meidän suurperheen vanhin lapsi. Olen elänyt koko ikäni liikkeessä enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja sittemmin ehkä nykyisellään pikkasen laitamille ajautunut. Voisi sanoa.
Mitä se tarkoittaa? Mitä on olla keskellä tai laitamilla?
Laitamilla ehkä se on jonkunnäköistä aktiivisuutta. Toisaalta sitä, että miten sitä omaa uskoaan hoitaa, mutta myös että miten omat läheiset mun esimerkiksi kaveripiirissä niin. Oon ehkä sellaiseen aaltoon ehkä tietys mieles sattunu. Syytä en osaa sanoa, mutta kyl mun lapsuudenystävistä, jotka lähes kaikki oli lestadiolaisia niin kyllä niistä suurin osa on kieltäny uskonsa. Kuulun vähemmistöön siinä ryhmässä. Että jotain tän tyyppistä ehkä se on.
Mutta sulla ei oo ollut tarvetta erota yhteisöstä?
On tottakai ollut tarvetta. Luulen, että jokaisella uskovaisella on joskus ongelmallista olla uskovainen. Ihmisillä on ennakkoluuloja ja he muodostavat kaikenlaisia näkemyksiä lestadiolaisista. Se aika kova identiteetin luontiprosessikin, että siihen jää. Riippuu minkälaisessa paikassa elämässä on, mutta ei se aina mikään kauhean hyvä brändi ole.
Tässä elokuvassa juuri kuvataan miten traumaattinen kokemus se on perheelle, kun sieltä yks ottaa ja lähtee. Se on sille perheelle valtava repivä tilanne. Sunkin perheestä on osa lähtenyt ja osa on jäänyt.
Kyllä ja mä luulen, että se on kohtuuyleinen tilanne. Perheet on aika isoja ja löytyy todella paljon erilaisia ihmisiä ja tarinoita liikkeen sisältä. Ei se välttämättä, että kuuluu herätysliikkeeseen kerro kaikkea. Siellä on paljon erilaisia syitä, taustoja ja alakulttureja.
Sä oot aika nuori mies ja sulla on tällä hetkellä jo kolme lasta. Varmaan sua ihmetellään siitäkin.
Kyllä sitä ihmetellään, mutta mun mielestä se on tosi positiivinen juttu. Itse 28-vuotiaana leikin kolmen lapsen kanssa hiekkalaatikolla tai vien niitä päiväkotiin. Kun sitten toiset on yli neljäkymmentä ja ne siinä vaiheessa sen ensimmäisen lapsen kanssa yrittää opetella niitä kikkailuja, niin se on jotenkin tosi hupaisa asetelma. Mun mielestä se on parasta mitä on tapahtunu.
Mä olen lestadiolaisesta perheestä. Ihan lapsesta asti kasvanu ja meidän suurperheen vanhin lapsi. Olen elänyt koko ikäni liikkeessä enemmän tai vähemmän aktiivisesti ja sittemmin ehkä nykyisellään pikkasen laitamille ajautunut. Voisi sanoa.
Mitä se tarkoittaa? Mitä on olla keskellä tai laitamilla?
Laitamilla ehkä se on jonkunnäköistä aktiivisuutta. Toisaalta sitä, että miten sitä omaa uskoaan hoitaa, mutta myös että miten omat läheiset mun esimerkiksi kaveripiirissä niin. Oon ehkä sellaiseen aaltoon ehkä tietys mieles sattunu. Syytä en osaa sanoa, mutta kyl mun lapsuudenystävistä, jotka lähes kaikki oli lestadiolaisia niin kyllä niistä suurin osa on kieltäny uskonsa. Kuulun vähemmistöön siinä ryhmässä. Että jotain tän tyyppistä ehkä se on.
Mutta sulla ei oo ollut tarvetta erota yhteisöstä?
On tottakai ollut tarvetta. Luulen, että jokaisella uskovaisella on joskus ongelmallista olla uskovainen. Ihmisillä on ennakkoluuloja ja he muodostavat kaikenlaisia näkemyksiä lestadiolaisista. Se aika kova identiteetin luontiprosessikin, että siihen jää. Riippuu minkälaisessa paikassa elämässä on, mutta ei se aina mikään kauhean hyvä brändi ole.
Tässä elokuvassa juuri kuvataan miten traumaattinen kokemus se on perheelle, kun sieltä yks ottaa ja lähtee. Se on sille perheelle valtava repivä tilanne. Sunkin perheestä on osa lähtenyt ja osa on jäänyt.
Kyllä ja mä luulen, että se on kohtuuyleinen tilanne. Perheet on aika isoja ja löytyy todella paljon erilaisia ihmisiä ja tarinoita liikkeen sisältä. Ei se välttämättä, että kuuluu herätysliikkeeseen kerro kaikkea. Siellä on paljon erilaisia syitä, taustoja ja alakulttureja.
Sä oot aika nuori mies ja sulla on tällä hetkellä jo kolme lasta. Varmaan sua ihmetellään siitäkin.
Kyllä sitä ihmetellään, mutta mun mielestä se on tosi positiivinen juttu. Itse 28-vuotiaana leikin kolmen lapsen kanssa hiekkalaatikolla tai vien niitä päiväkotiin. Kun sitten toiset on yli neljäkymmentä ja ne siinä vaiheessa sen ensimmäisen lapsen kanssa yrittää opetella niitä kikkailuja, niin se on jotenkin tosi hupaisa asetelma. Mun mielestä se on parasta mitä on tapahtunu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
alakulttuurit pitää sisällään?
Syntilistalla pyyhitään vai?