nykyautoissa?
Onko niistä mitään hyötyä?
Suurin osa ajosta työmatka-ajoa n. 9 km/suunta ja suht. hitailla nopeuksilla mennään. Esikaupungista keskustaan.
Laitoin pahvin ja tuntuu ettei lämpene yhtään sen nopeammin/paremmin.
Roikasta starttaan kummassakin päässä. Lohko- ja sisätilalämmitin löytyy. Tuntuu silti vaan, ettei oikein ehdi 9 kilometrin ajossa normaaliin käyntilämpöön näissä keleissä. Kakslitranen fsi octavia kyseessä.
Onko niistä mitään hyötyä?
Suurin osa ajosta työmatka-ajoa n. 9 km/suunta ja suht. hitailla nopeuksilla mennään. Esikaupungista keskustaan.
Laitoin pahvin ja tuntuu ettei lämpene yhtään sen nopeammin/paremmin.
Roikasta starttaan kummassakin päässä. Lohko- ja sisätilalämmitin löytyy. Tuntuu silti vaan, ettei oikein ehdi 9 kilometrin ajossa normaaliin käyntilämpöön näissä keleissä. Kakslitranen fsi octavia kyseessä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Pahvista on vähemmän hyötyä moottoreissa, joissa on sähköinen puhallin (jonka pitäisi siis olla pyöritättä, kun kone on viileä). Kyllä ottomoottorista tulee niin paljon hukkalämpöä, että mittarin pitäisi nousta jo tuollaisella matkalla.
ei bensakonetta juuri kannata pahvittaa diesel suorastaan täytyy....lyhyillä ajoilla.
vähän, muttei normaalilämpöön ehdi.
Luulin että pahvi auttais pätkäajossa, mutta eipä paljon tunnu vaikuttavan.
Kyseessä lienee jalostamon tislauskolonni.
Minä ostin Skoda liikkeestä sellaisen varta vasten uuteen Superbiin tehdyn suojan. Suoja on kaksiosainen. Sillä varsinaisen maskin eteen tulevalla ei juuri ole vaikutusta mutta sinne puskurin alapuolella tuleva vaikuttaa paljon, sieltähän se suurin osa jäähdytysilmastakin konetilaan tulee.
suojalla onkin suurin merkitys. Se on jäähdyttimen ja siihen tulevan nesteen kylmin kohta, "ennen vanhaan", kun nesteet olivat mitä olivat tai vain vettä, alavesiletku jäätyi ensimmäisenä, joka piti aina ensimmäisenä sulattaa.
Nyt vaikka nesteet eivät jäädy, sama kylmin piste on edelleenkin alavesiletkuissa ja jäähdyttimen alaosassa. Olen sitä mieltä, että nesteen lämpiäminen nopeutuu, kun alaosa suojataan.
Se alavesiletkun kylmeneminen on haitallista itsekullekin!
Moottori sentään käyntilämpönsä saavuttaa. Oma Focus, kun on johdon päässä ja lähden sillä taajamanopeutta jamaan, niin moottorin lämpömittari nousee normaalilämpöön noin 2 km ajon jälkeen. Se on sitten toinen juttu, että milloin lämppäri alkaa oikein kunnolla tuuppaamaan lämpöä.
työmatka-ajossa lämpömittarin neula ehtii nousta n. 1/4 kohdalle. Täys käyntilämpö on se neula puolivälissä asteikkoa (1/2). Siihen päästään näissä 15 asteen aamupakkasissa jollain 12-13 kilometrin ajolla.
Sisätilalämppäri alkaa kuitenkin antamaan lämpöä, kunhan neula on noussut edes 1/8.
Mikä se käyntilämpö sitten on? Eihän noita koneita tyhjää aleta käyttämään näillä polttoainehinnoilla, vaan matkaan lähdetään, kun starttimoottori on tehvänsä tehnyt.
Kyllä auton käyntilämpö lienee kait siinä 85-90 riippuen termostaatista ja kyllä minun 1.6 focukseni sen saavutta oltuaan johdon päässä vaikkapa puoli tuntia ennen ajoa 2 km matkalla. Kesällä tapahtuu ehkä puoli kilometriä aikasemmin. Eikä ole mitään pahveja syylärin edessä.
Eihän tee edes moottorille hyvää, jos sillä ajetaan pitkiä matkoja alhaisella käyntilämmöllä.
Siihen sitten menee pidempi matka, kun lämppäri alkaa tuupata lämmintä ilmaa.
Mulla on suunnilleen sama matka vanhemmalla Oculla. Pahvi on käytössä mutta näillä noin -10C pakkasilla juuri ehtii normaaliksi tuo lämpö nousta. Lämmityslaite kun jäähdyttää jäähdytysnestettä heti liikkeelle lähtiessä, jäähdyttimen kierron taas termostaatti estää.
Olen ottanut tavaksi ajaa silloin tällöin muutaman kilsan ylimääräistä juuri noiden lämpöjen takia. Kun moottori kuumenee kunnolla, öljyn sekaan tiivistynyt vesi haihtuu eikä jäädy huohottimeen tai tee kylmälimaa öljyntäyttökorkkiin. Moottori tykkää! Pahvi auttaa lämpimänä pysymistä silloin, kun termari tosiaan aukeaa.
muutamasta kilsasta. n. 12-13 km ajolla lämpömittarin neula jöpöttää just puolivälissä asteikkoa, eli samassa missä kesäkaudellakin.
Ajelen välillä juuri noin sanoit. Tekee hyvää sekä akun varaustilalle että niille öljyille.
Hyötysuhteet on bensakoneissakin kehittyneet, kulutukset pienentyneet ja sitä hukkalämpöä ei enää ole niin paljon käytettävissä. Suurin piirtein sama määrä metallia, jäähdytysnestettä ja öljyä on kuitenkin lämmitettävä.
Ennen oli vähän vanhempi sitikka, sekin kaks litrasella bensakoneella, niin nopeammin se lämpisi, mutta vastaavasti kuluttikin vähän enemmän.
lehdessä oli lämmityslaite testi skoda roomster pärjäs heikoiten ja volkkari golf 1,4 TSI oli kanssa tosi hidas lämpiään.Skodassa ja volkkarissa taitaa olla huonot lämppärit,että ne kertkaikkiaan vaan lämpiää tolkuttoman hitaasti.
Autoista en paljonkaan tiedä, mutta fysiikasta yhtä & toista. Moottorin hukkalämpö lämmittää paitsi itse moottorin, myös nesteen. Lämpiämisaikaan vaikuttavat polttoaineen kulutuksen lisäksi lämmitettävän määrä. Vanhastan ominaislämpönä tunnettu käsite on arvossaan. Lämmitettävän materiaalin suuri ominaislämpö hidastaa lämpiämistä. Jäähdytysnesteellä se on lähellä veden arvoa (litramäärä tärkeä!), joten tarkastelu kanntattaa kohdistaa muihin materiaaleihin, sekä valintaan (laatuun) että määrään. Lonkalta heittäen: mitä enemmän rautaa, sitä hitaammin lämpenee ja jäähtyy.
Otto- ja dieselmoottorien hyötysuhde-eroista keskusteltiinkin jo aiemmin.
Autotehtaat ja varsinkin VAG on syöttänyt aikamoisen emävaleen väittäessään, että moottorin hyvä hyötysuhde on syypää siihen että auto on kylmä. Bensakoneen terminen hyötysuhde on alle 30% eikä se siitä olennasesti ole muuttunut. Pienilläkin nopeuksilla auton liikuttamiseen tarvitaan varmasti 10-15 kW:n teho, joten polttoaineen energiasisällöstä häipyy jonekin 20-30 kilowattia. Auton atkustamon lämpimänä pitämiseen tuskin menee tehoa 2-3 kilowattia enempää, kuten kaikki sistiloja sähkölämppärillä lämmittäneet tietävät.
Että jos vähänkin nähtäsiin vaivaa, ei autoissa tarvitsisi palella ja käyttää sähkö- tai polttoainekäyttöisiä lisälämmityslaitteita.Mutta sehän tietenkin maksaa ja hyöty saatasiin vain näiltä pohjoiseuroopan markkinoilta, joiden merkitys on melko pieni.
skoda superb (tais olla 1,8 tsi) oli voittanut uusien automallien talviautotestin. Sisätilalämppärikin oli ollut ihan ok, vähintään testin keskitasoa. Golf 1,4 tsi:issä oli kyllä ollut hiukan hiturainen.
Ongelma ei niinkään ole sisätilalämmitin. Lasit pysyy sulina alusta asti ja lämpöä riittää sisällekin ihan hyvin, sitten kun kone on lämminnyt.
Koneen lämpiäminen vaan on hitaampaa kuin aiemmassa autossani, joka sekin oli kakslitrainen bensa - ranskanrauta sitikka. Siksi värkkäilin keulapahvin, kun ajattelin jos nopeutuis normaalilämpöön pääsy.
Vähän enemmänhän se sitikka polttoainetta haukkas, mutta jos lämpimän talviauton haluatte, niin ostakaa viininviljelijöiden sitruuna.
Lasit ei kyllä niin hyvin pysyneet auki jostain ilmankierrollisesta syystä, mutta lämmintä oli ja nopeasti.
Se lämpö menee pääasiassa pakokaasujen myötä harakoille joten sen hyödyntäminen vaatisi samat ratkaisut kuin wanhoissa kuplissa.
2-3kW ei riitä auton kabiinin lämmittämiseen sillä ilmavirralla mitä erityisesti automaatti-ilmastoinnit tohottavat. Jos kabiinin ilmanvaihto olisi vaikka 30L/s (riittää 5lle hengelle hyvin) se lmäpiäisi nopeasti pienelläkin teholla.
Yksi ratkasu olisi ohjausventiili, joka kierrättäsi nestettä ainoastaan lammityslaitteen kennon ja moottorin vesitilan välillä ja alkuun ei lainkaan jäähdyttimen kautta. Volvoissa on tuo systeemi ainakin dieselmalleisa.
Myös katalysattori lämpiää niin kuumaksi, että siinä varmasti palohaavat saa, jos koskee eli siinä myös hyödynnettävää löytyisi. Jonkinlainen suunnittelumokahan myös noista VAG-autoista lämmityslaitteen toteutuksesta löytyy, on jopa yllättäen sen TM-lehti joskus todennut.
sillä, että jäähdytysjärjestelmässä on toimiva termostaatti, joka päästää nesteen jäähdyttimeen vasta sen jälkeen kun moottoritilassa oleva neste on lämminnyt termostaatin määräämään lämpötilaan. Kun tämä termostaatin (toimivan) lämpötila on saavutettu se avautuu ja neste pääsee jäähdyttimeen, jäähtymään.
Sitä ennen se on kiertänyt lämmittimen kautta, joten jos termostaati on ehjä ja se on oikea- asteinen, 88-92 astetta, kaiken pitäisi toimia oikein. On eri asia kuinka nopeasti itse moottori lämpiää, silloin aiheissa minittu "pahvi" olisi paikallaan estämässä kylmän ilmavirtauksen pääsyä konehuoneeseen.
Vanhat valurauta moottorilohkot lämpisivät nopeammin kuin nykyiset kevytvalulohkot....
Monissa nykyautoissa vesitila lohkossa on pieni ja sillä saadaan tuo lämpiäminen nopeaksi. Kyllä focuksessakin on ihan kevytmetallilohko, jonka kait kaiken järjen mukaan pitäsi lämmetä nopeammin kuin valurautainen, kiloja vähemmän eli ominaislämpö pienempi. Onko sitten Skodassa vääränlainen termostaatti eli kannatasiko vaihtaa talveksi hieman korkeammassa lämpötilassa avautuva?
Sisätilan lämpiäminen alkaa kyllä hitaammin, mutta kyllä hönkää sitten tulee kiitettavästi.
Tulee myös mieleen, mitä moottori tykkää, kun joutuu pitkiä matkoja kulkemaan alilämöisenä ja moni antaa kuitenkin sitä kuuluisaa tallaa, kun kuulemma vääntöä löytyy, ei varmaankaan ainakaan pidennä moottorin käyttöikää.
Ymmärrä, että suurin osa lämmöstä menee pakokaasun mukana pois. Se ei suinkaan siirry lohkoon ja siitä veteen.
pakoputkisto kiertämään auton sisätiloissa, niin saatasiin sekin lämpö talteen. Niin tehtiin aikoinaan sodanjälkeen linja-autoissa ja oli muuten oksennuspussit tarpeen.
Kuormaautoissahan lämmitetään hiekkalavojen pohjat pakokaasulla.
Kaupunkiliikenteessä auto liikkuisi vaikka mopon (pari-kolme kW) tehoilla! Ei siinä silloin hukkalämpöä hirveästi synny ja senhän tietää diisselien omistajat. Lämpö kun ei pysy edes normaalissa ruuhkissa madellessa. Siinä saisi autoon laittaa ison lämppärikennon ja sellaisella veden lämmöt senkuin laskisi lisää!
Sähkökäyttöinen lisävastus lämppärissa on ihan toimiva ja halpa idea. Moottorista otetaan joku kilowatti laturin kautta ja näin kuormitettu moottori kehittää myös niitä lisälämpöhäviöitä lämppäriä varten.
Nykyauton saa muuten kulkemaan ainakin satasta jo tuolla 15kW teholla ...
ukot virittelee keulapahveja -15 pakkasilla?-on teillä autoset!
Mannemersun kuski!!
Syksyllä *sopivasti* valmiiksi, niin ei tartte pakasilla.
Nyt on muuten -27 astetta ja hemmetinmoinen puhuri.
Tosiasiassa mun Skodassa sen pahvin voi viritellä jo 5 ... 0 asteen kieppeillä, ei tartte koko talvessa sitä muutella. Kone kiittää ja kroppa kiittää kun tulee kunnolla kuumaa ilmaa kabiiniin. Ja lompsakin kiittää kun kulutuslukemat on miltei kesäisissä lukemissa. Lämpömittari keskellä, nousee vaan vähän nopsemmin.
Eikä tule tiesuolat jäähdyttäjään ja moottoritilaan asti. Siistiä!
Saahan sitä uusavuttomat irvailla perinteisille toimiville konsteille!
Vaikka sillekin, että heitän sanomalehteä yöksi kuskin puolen matolle. Ei ole koskaan lasit huurussa sisältä, kun kengistä tullut kosteus kuivahtaa tehokkaasti.
ei tarvitse muuta kuin Skodan oma sähköinen ilmaputkistossa oleva lämpövastus, lämpöä riittää ja kuten todettu kabiini pysyy kuivana. On niin mukavaa näillä pakkasilla diisselissäkin!
Vakiovaruste?
Itsellä -09 Ocu 1,9tdi ja tänään n -7 astetta ja auto seisonut viisi tuntia ulkona, vähän vajaa tunti lämppärin piuhassa ja oli mukava lähteä. 1km ajon jälkeen puhalsi jo mukavan lämmintä vastusten ansiosta ja noin 10 km maantieajon (80km/h) moottorinlämmöt oli noussut 90 ast. Ikkunat ei vielä kertaakaan olleet huurteessa, ja lämppärin säätö yleensä n 20 asteessa. Ei tarvitse todellakaan takkia pitää päällä ajaessa.