niin sellaista kyselisin kun haluaisin tietää millainen rooli jako teillä on teidän perheissä.
Uusi suhteeni on mies ja kaksi lasta ja nytten en tiedä mikä on roolini heidän elämässään..?
pitäisikö minun olla kaveri/isän uusi nainen miehen lapsille.. tarkoittaen sitä etten puuttuisi lasten elämään mitenkään vai pitäisikö minun olla tukena ja esimerkkinä myös heidän lapsillee..? toivoisin että saisin hyvän ja toimivan suhteen heidän lapsiinsa.. apua! voisiko joku auttaa? miten toimia tälläisissä tapauksissa? vertais tukea uusioperheen perustamiseen????
Uusi suhteeni on mies ja kaksi lasta ja nytten en tiedä mikä on roolini heidän elämässään..?
pitäisikö minun olla kaveri/isän uusi nainen miehen lapsille.. tarkoittaen sitä etten puuttuisi lasten elämään mitenkään vai pitäisikö minun olla tukena ja esimerkkinä myös heidän lapsillee..? toivoisin että saisin hyvän ja toimivan suhteen heidän lapsiinsa.. apua! voisiko joku auttaa? miten toimia tälläisissä tapauksissa? vertais tukea uusioperheen perustamiseen????
Vastaukset 4
Vanhimmat
et vaan tyrkytä itseäsi lapsille.
Puutut heidän elämään vain silloin kun sitä kysytään. Mitä vähemmän (näin alkuun) sen parempi. Aikanaan aika kyllä näyttää paikkasi perheessä.
Suurempia suunnitelmia on oikeastaan turha tehdä. Pidä mieli avoimena, ja reippaana. Ole oma itsesi.
Onnea taipaleelle.
talossa aikuinen ja toinen auktoriteetti. ja vaikka ette asuisi kun lapset tulee teille teillä totellaan teidän sääntöjä myös sinua.
mutta ihan voi olla myös kaveri isän kumppani ja lapsille voit ihan itse sillontällön antaa rahaa lahjoja tms.. kunhan tutummiksi tulette. (ei toki lahjoa pitämään).
itse aloin antamaan kumppanin lapsille joista pari asuu meidän kanssa rahaa ja vaatteita kun tutustuttiin paremmin ja tunsi toista sopivasti.
mutta niinkun tuo yksi sanoi älä tyrkytä itseäsi:) vaan pikkuhiljaa asiat lutviutuu omalle raiteelleen. mutta toki uusioperheessä on niinkin että pitkään/aina tulette olemaan "vieraita" toisillenne lasten kanssa mutta ihan läheisiäkin "vieraita":)
ei kannata sitten ongelmien ilmaantuessa heti hanskoja tiskiin lyödä. mutta miehesikin pitää myös olla se sinuakin tukeva auktoriteetti ns yhdessä päätätte teillä tehdyistä määrätyistä lasten asioista säännöistä.
Katsoin Tanskan prinsessa Mariesta dokumentin.Hän
oli mielestäni aivan luontevasti oma itsensä poikien
kanssa.Ei paapova yliampuvan tyrkky vaan ystävä joka
tuli isän vaimoksi.Isän rooli on minusta näyttää
miten sinua kohdellaan.Lapset ovat aluksi varmasti
varautuneita sinun suhteen.Mitä enemmän vietätte
aikaa yhdessä sitä luontevammin roolit selkiytyy.
Ole aito oma itsesi!Älä ota roolia,se on raskasta!
Siis jälkiviisaana voin sanoa, että tosiaan kannattaa aloittaa hissukseen.
Itse tein sen virheen, että olin liian mukava ja leikin ja viihdytin lasta kokoajan. Lapsi tykkäsi, mutta sitten kun en enää jaksanutkaa olla leikkitätinä alkoi uudelleen etsiminen miten olla. Samoin jos haluaa jotkut tietyt rajat omassa kodissaan kannattaa ne laittaa heti ystävällisen selkeästi. On helpompi lähteä siitä käsin lähentämään suhdetta pikkuhiljaa.
Äitipuolen ja isäpuolen asema on siinä mielessä epäkiitollinen, että siinä ei ole yhteistä historiaa laspen kanssa joten lapsi ei siedä samanlaista käytöstä kuin omalta vanhemmalta.
Kun on yhteinen välittämisen historia lapsi ei loukkaannu verisesti kun oma vanhempi on kiukkuisella päällä, kun taas vieraampi ihminen alkaa helposti pelottaa ja lapsi etääntyy.
Ehkä olisin hieman etäisempi nyt jos saisain uuden tilaisuuden ja en vaatisi itseltäni sellaista mitä en sitten pidemmällä aikavälillä jaksa.
Mutta siis parhaimillaan kumppanin lapsi on todella tärkeä ja rakas.