Kauhea dilemma: lähdetäänkö tekemään taloa maalämmöllä vai Tehowatilla?
Sijainti Keski-Suomessa, kyseessä lamellihirsitalo paksusta tavarasta, 560 kuutiota lämmitettävää kaiken kaikkiaan, josta aluksi käyttöön vain alakerta vähän yli 300 kuutiota.
MLP tulis vaakaputkistolla vähän reilu 400 metriä, maa on savensekaista moreenia, tarjottu on 11000 euron kieppeillä, lattialämmitys siihen päälle niin aletaan olla 15000 hujakoilla. Tehowatilla taas lattialämmityksineen päästäisiin kaiketi noin 6000 eurolla. Taloon tulee joka tapauksessa takka-leivinuuni ja jos Tehowatti tulee, niin sille tulee ilmailmalämpöpumppu kaveriksi sitten. LTO-laite tulee joka tapauksessa melko hyvä.
Laskeskeltiin Biohousing-laskurilla että jos meillä on vaan alakerta käytössä, menee n. 15 vuotta ennen kuin MLP on samoissa kustannuksissa sähkön kanssa, jos taas yläkerta tulee nopeasti käyttöön, järjestelmät ovat tasoissa n. kymmenen vuoden kuluttua - näillä sähkön hinnoilla. Vähän meinaa tuo Lilius hirvittää. Toisaalta hirvittää vähän sekin, että jos tekee kalliin investoinnin ja pumppu kestää sen kymmenen vuotta ja sitten saat olla hommaamassa uutta tilalle. Kauanko ne kompressorit oikein kestävät? Lähinnä on kyselty IVT:tä ja Nibeä noin pieneen taloon. Ja jos tullaan kymmenen vuoden päästä vaikka siihen tulokseen että halutaan tehdä uusi talo ja myydä tämä nyt rakennettava - niin oikeasti en ehkä itsekään haluaisi kovin hanakasti maalämmöllä lämpenevää taloa, jossa on kymmenen vuotta vanha pumppu... Sähkö olis idioottivarma, mutta onko se sitä nimenomaan siksi, että vain idiootti makselee noiden liliuksien purjeveneitä?
Mutta kannattaako tuon kokoiseen taloon, johon tulee paljon eristettä ylä- ja alapohjiin, a-energialuokan ikkunat ja hyvällä hyötysuhteella oleva LTO-kone sekä kolme tonnia painava tiilitulisija tupakeittiöön, hankkia maalämpöpumppua? Saako sitä miellettyä mitenkään kannattavaksi? Biohousing-laskurin mukaan se kannattaisi, mutta se laskuri ei taida ottaa huomioon korjauskustannuksia.
Sanokee painava sananne!
Sijainti Keski-Suomessa, kyseessä lamellihirsitalo paksusta tavarasta, 560 kuutiota lämmitettävää kaiken kaikkiaan, josta aluksi käyttöön vain alakerta vähän yli 300 kuutiota.
MLP tulis vaakaputkistolla vähän reilu 400 metriä, maa on savensekaista moreenia, tarjottu on 11000 euron kieppeillä, lattialämmitys siihen päälle niin aletaan olla 15000 hujakoilla. Tehowatilla taas lattialämmityksineen päästäisiin kaiketi noin 6000 eurolla. Taloon tulee joka tapauksessa takka-leivinuuni ja jos Tehowatti tulee, niin sille tulee ilmailmalämpöpumppu kaveriksi sitten. LTO-laite tulee joka tapauksessa melko hyvä.
Laskeskeltiin Biohousing-laskurilla että jos meillä on vaan alakerta käytössä, menee n. 15 vuotta ennen kuin MLP on samoissa kustannuksissa sähkön kanssa, jos taas yläkerta tulee nopeasti käyttöön, järjestelmät ovat tasoissa n. kymmenen vuoden kuluttua - näillä sähkön hinnoilla. Vähän meinaa tuo Lilius hirvittää. Toisaalta hirvittää vähän sekin, että jos tekee kalliin investoinnin ja pumppu kestää sen kymmenen vuotta ja sitten saat olla hommaamassa uutta tilalle. Kauanko ne kompressorit oikein kestävät? Lähinnä on kyselty IVT:tä ja Nibeä noin pieneen taloon. Ja jos tullaan kymmenen vuoden päästä vaikka siihen tulokseen että halutaan tehdä uusi talo ja myydä tämä nyt rakennettava - niin oikeasti en ehkä itsekään haluaisi kovin hanakasti maalämmöllä lämpenevää taloa, jossa on kymmenen vuotta vanha pumppu... Sähkö olis idioottivarma, mutta onko se sitä nimenomaan siksi, että vain idiootti makselee noiden liliuksien purjeveneitä?
Mutta kannattaako tuon kokoiseen taloon, johon tulee paljon eristettä ylä- ja alapohjiin, a-energialuokan ikkunat ja hyvällä hyötysuhteella oleva LTO-kone sekä kolme tonnia painava tiilitulisija tupakeittiöön, hankkia maalämpöpumppua? Saako sitä miellettyä mitenkään kannattavaksi? Biohousing-laskurin mukaan se kannattaisi, mutta se laskuri ei taida ottaa huomioon korjauskustannuksia.
Sanokee painava sananne!
Vastaukset 49
Vanhimmat
Niin ja nuo laskurithan ei tiedä mitään ilma-ilmalämpöpumppujen vaikutuksista saatika tulisijoista! Ja kuitenkin olisi tarkoitus sähkön kanssa sitä takkaa lämmittää lämmityskaudella päivittäin.
Jos aiot lämmittää puulla talvella tuota takkaa päivittäin niin ei kannata alkaa maalämpöä investoimaan.
Hommaa se Tehowatti, mutta laita jokatapauksessa vesikiertoinen lattialämmitys.
Itse valitsisin jonkin näistä:
- Suora sähkökattila
- Varaava sähkölämmitys johon myös puukattila jossa voi polttaa puuta
- Pellettikattila
Onko kenelläkään tietoa, paljonko voi vuodessa säästää jos lämmittää varaavaa massiivista tulisijaa päivittäin lämmityskaudella?
Heittomotti rahteineen pihaan tuoutuna 50€
Heittomotti on noin 70% kiintokuutiosta eli 7000kWh..
Mikä on takan hyötysuhde???? 70% ????
Eli 50€ ja noin 5000kWh eli 10 snt kwh.
Niin juu ja kaupan päälle se takan hinta.
Nunna Uuni 3000 - 5000€ ja itse muurattu mallia "nätti" 2000 - 4000€
Tuon keskimäärin 4000€ laittaisin kunnon järjestelmään!
jossa on mukana sulakemaksut ja muut mitä sähköön tarvitaan.
Eli tuossahan ei tule säästöä yhtään. Koska on joka tapauksessa oltava se sähkömittari muuhun. Kuten pesukoneelle, valaistukseen jne...
Omasähkömittari maksaa tänään yli 20€/kk.(perusmaksu) sulakekoko on 3x25Ah)
"Tuon keskimäärin 4000€ laittaisin kunnon järjestelmään!"
Aivan niin! Itsellä on tuollainen 2500kg varaava takka, ja jos olisin ollut nyt pelkästään sen varassa, niin kylmä olisi tullut muutama päivä sitten kun oli - 25 astetta!
Itse laskin että voin maksimissaan säästää vuodessa noin 3000kWh, jos pyrin lämmittämään takkaa muutaman kerran viikossa, käytännössä pääsen noin 2000kWh osuuteen. Työssäkävänä sitä ei joka ilta pysty ja jaksa lämmittää.
Jos on avoin pirtti suuren tulisijan ympärillä ja päivät pitkät joutilasta aikaa, niin lämmityhän onnistuu pelkällä tulisijalla.
1snt/kwh..?
myi pari sataa euroa halvemman nibe evc 13 ja compact 300 paketin, joka on hyvä, esim halvan digiajastimen asentaminen ohjaamaan käyttöveden lämmitystä on helppoa sähkökaapin din kiskoon. Tehowatissa kaikki on integroitu ja asennus ja huolto hankalampaa.
Meidän vanha talomme lämpisi suorasähköllä, lisäksi täällä on iso varaava leivinuuni ja keittiössä hella.
Lämmitämme uunia ja hellaa päivittäin ilmaislla puilla. Niin, naapurillamme on satoja hehtaareitä metsää ja hän harventaa vuosittain metsiään. Näitä lepän/sekarankoja saamme sitten korjata hänen metsistään.
Lisäksi ostimme taloomme kaksi ilmalämpöpumppua ja tyytyväisiä olemme olleet. Ilmalämpöpumppuhan kierrättää myös uunin lämpöä. Mainittakoon kivana lisänä myös se, että lattianrajassa lämpö nousi n. 3 astetta. Energiakulumme laski n. 40% ilmalämpöpumppujen myötä...
Puusta homma ei jää kiinni, sitä on pienehkö läntti omalla tontillakin talousmetsäksi ja juuri siinä vaiheessa että oikein kaipaa harventamista ja kyllä varmasti kylältä joku sitä myy jos tarve tulee, tontti on siis haja-asutusalueella. Puuta saadaan myös kotipaikaltani mutta sieltä se pitäisi tuoda 250 kilometriä...
Puukattilaa ei silti jotenkin hotsittaisi hommata kun sitä puurallia kyllä sitten piisaa, kokemusta on 18 vuotta siltä ajalta kun asuin vanhempieni kotona vielä. Pelletti olisi muuten ok mutta ei sellaiset varaston rakentamiset myöskään inspiroi. Tekninen tila on pari neliötä ja jokin järkevä ja toimintavarma systeemi kiinnostaisi jolla saisi käyttövedet ja lattialämmityksen toimimaan.
Ota tehowatti. ja lämitä takkaa. MLP vaatii suuret varaajat yms. jos haluaa katkottoman lämmityksen ja PALJON käyttövettä.
Oisko ollu puoli vuotta sitten kun heitin tänne että Tehowatti vai ilma-vesilämpöpumppu, niin silloin älähti iso liuta mlp-tyyppejä maalämmön puolesta. Monesti muulloinkin on tullut näitä "kuka nyt enää suoralla sähköllä" -juttuja. Nyt kukaan ei innostunut maalämmöstä?!
Mutta oikeasti huolestuttaa kun vuodesta 1998 sähkön hinta on noussut 43% (öljyn hinta 230%!) ja valitellaan kantaverkon huonoa kuntoa ja EU:n vaatimuksia erilaisten asioiden suhteen - kuluttaja tulee kantaverkkojen uusimiset maksamaan. Ja miten sitten jos pohjoismaiset sähköhommelit yhdistetään noihin eurooppalaisiin - siitä manataan lisää kustannuksia myös. Ei kai pumppu turhakaan olis jos omaa laitettaan makselee? Melko moni ajelee 7000 euron autolla, mutta miten moni odottaa että se kestää 10 - 15 vuotta ilman huoltoja tai korjauksia...
Kun hankkii oikein mitoitetun MLPn, niin ei tarvitse mitään erillisiä varaajia - ja lämmin vesikin riittää.
Kyllä se normaaleilla käyttötavoilla riittääkin, mutta jos on tapana täyttää poreamme ensin ja sen jälkeen laskea kahdesta suihkusta puoli tuntia melko kuumaa vettä, niin kyllä maalämmöntä loppuu teho.
Tähän ei kykene kuin puu/hake/pelletti/öljy/läpivirtauslämmitin/kaukolämpö. Ja puu tarvitsee suuren varaajan, sekä loput pienkattilat reilusti ylimitoituksen ja muutaman motin varaajan kaveriksi.
Itselläni on tuo asetelma, ja lämmitän öljyllä. Kattilana Arimax Eetta 30 ja lisäsin kaveriksi poreammeen tulon yhteydessä 1,5m3 varaajan johon otin 60l/min lämminvesikierukan ja latauksen öljykattilasta. Lämmin vesi menee ensin varaajan ja sitten kattilan kierukkaan.
Oikein huippukäyttöpakkaspäivänä varaajan lämpö löaskee 90 -> 60. Silti lämmin vesi pysyy 55 asteessa.
No ketjun aloittanuthan se täällä taas. Varteenotettava näkökohta ja ihan hyvä kommentti molemmilta - jos meillä olis kahdeksan lasta itsemme lisäksi niin ilman muuta sitä pitäis varaaja olla mutta se maalämpö mikä meille on laskettu, niin siinä on vissiin n. 160 litran varaaja laitteessa integroituna ja en usko että sen enempää tarvitaan äkkiseltään. Ei tule meille poreammetta.
Mutta en myöskään haluaisi että käy niin että jos otetaan Tehowatti, niin siinä sitä sitten kärvistellään ison asuntolainan kanssa ja pidetään lattialämmitystä erittäin pienellä ja podetaan huonoa omatuntoa jos vähänkään kauemmin tulee seistyä suihkun alla kuin olisi ihan pakko - lähipiirissä on kyllä tätäkin. Jotenkin arvelen että ei sellainen soveltuis meikäläisen luonteelle.
kylpylään päiväksi tai pariksi, niin ei tarvitse ylimitoittaa koko lämmitysjärjestelmää tai valita sitä pelkän lämpimän käyttöveden ja/tai muutaman saunaillan perusteella.
Mutta mistä itsekukin tykkää - siitä vain!
Nokun niitä muutamia saunailtoja on kerran pari viikossa jos poreammeen täyttää. Jos käydään vain suihkussa, silloin e h k ä pelkkä öljykattila riittäisi.
Kuitenkin suihku valuu helpposti puoli tuntia - tunnin putkeen. Onnkeis vesi tulee porakaivosta :) mutta öljy on kallista :(
Tee "yllättävä" öljyhavainto tontiltasi ja siihen porakaivo, niin ei öljykään lopu heti ja riittää suuryhtiöiden vakoojia tontilla :D
Mikäli öljy-yhtiöihin on uskominen, niin nehän aikovat pumpata vaikka hiekkasuosta öljyä vuosikymmenen tai parin päästä.
"Ota tehowatti. ja lämitä takkaa. MLP vaatii suuret varaajat yms. jos haluaa katkottoman lämmityksen ja PALJON käyttövettä"
Ja tehowatissa sitä käyttövettä piisaakin...pysy kaukana alalta.
ratkaisun.
Ymmärrät varmaankin mitä tarkoitan.
ratkaisu oikeasti niin kestävä kuin annetaan ymmärtää? Kyllähän myyjä lämpimikseen saattaa heitellä näitä juttuja että maalämpöpumput kestää 28 vuottakin ihan tosta vaan - voihan sellainenkin ihmevempain löytyä, en mä sitä epäile - mutta kun on noita tutun tuttuja, joilla on ollut maalämpö sen 28 vuotta ja sinä aikana on saanut kolme kertaa pumpun uusia! Ei se nyt oikein siihen voi minusta mennä - tai se kannattaa siinä tapauksessa, että sähkön hinta nousee sinä aikana taas vastaavasti hurjasti.
Kyllä minusta se on vähän vähäsen aikaa jos kymmenen vuotta pumppu kestää noilla investointihinnoilla - jos olis jotain takeita että se kestäis sen 15 vuottakin niin asia olis taas jo eri.
Muuten en epäile mlp:n kannattavuutta, mutta epäilen siis laitteiden kestävyyttä. Jostain luin noista ruotsalaisista että joka kolmannessa jotain vikaa ollut suht tuoreena. Siksikin kiinnostais ivt enemmän kuin nibe, kun ivt:llä on viiden vuoden takuu laitteelle ja nibellä vain kaksi vuotta.
Mutta kun siellä tekisit pitkän tähtäimen ratkaisun, niin kerrohan ihmeessä lisää ja tarkemmin! Ihanko myyntilinjalla olet kun tuollai heittelet kommenttina vai onko sulla oikein asiallisia perustelujakin olemassa?
Olen tässä muutaman viimevuoden miettinyt ja tutustunut ratkaisuihin sekä rakentanut taloa. Nyt olen asunut reilun vuoden talossa jossa riittää vielä tekemistä muutamaksi vuodeksi, kun pääasiassa itse täysin amatöörinä rakentelen.
MLPssä minulle riittää testatut COP-kertoimet ja kompurat ovat pyörineet jo puoli vuosisataa jääkaapeissa ja pakastimissa. Tuon asiallisesti kasatun pumpun kriittinen osa on tietääkseni tuo kompura, mutta se on aivan muuta kuin koko MLP. Sen uusiminen ja vaihtaminen ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla likimainkaan niin iso asia kuin täällä moni antaa ymmärtää. Itse olisin laittanut MLPn jos oli ollut tarpeeksi "pätäkkää", nyt lämmitellään toistaiseksi VILPillä ja takka/leivinuunilla ja muutaman vuoden päästä hyödynnetään kotitalousvähennystä lämpöratkaisujen perusparannusprojektissa.
Olisi pitänyt VILPin sijasta kirjoittaa PILP!
...muita sähkökattiloita? Ainakin Nibellä ja Calliduksella on kattiloita joihin voi liittää muita lämmönlähteitä kuten VILPin. Toimivat siihen asti täysin itsenäisinä sähkökattiloina. Calliduksella on myös malli jonka alaosaan saa jälkiasennettua kompurayksikön eli muutettua maalämpöpumpuksi. Hinnat ovat tietty korkeampia kuin Tehowatilla.
Itsellä myös ajankohtainen valinta. Tällä hetkellä päätymässä Niben VVM-300 kattilaan, jolle ostaisi kaveriksi VILPin kunhan hinnat putoavat järkevälle tasolle tai sitten tilaisi ruotsista jossa huomattavasti halvempia.
No lue alempaa "tehoton sähkökattila?" juttu, niin alkaa ajtukset kääntyä pois tuosta kattilasta.
Samat jutut noissa on kaikissa tehonrajoituksineen. Ei sen pitäisi olla mikään ongelma, jos on ongelma niin silloin ongelmia tulee myös muulla tavalla.
Itse pidän MLP:tä hyvänä ratkaisuna. Ainoastaan tuossa suunnitelmassa sotii tuo 400 m pintaputkisto (no lähes pinnalla). Ehkä 80 - 200 m porakaivo (ehkä suoraan se yksi 200 m porakaivo) niin tilanne olisi eri. Useimmin porakaivo vie vähemmän tilaa ja vähemmän myllerrystä ja antaa huomattavasti enemmän tehoa samalla putkistomäärällä.
Laskimia on netissä vaikka millä mitalla, jokaisella omat puutteet. Toisilla tehot on otettu päästä, toisilla sähkön hinta, toisilla unohdettu korjaukset jne. jne. joten paras on itse miettiä sopivin ratkaisu itselle.
Kovin kysymys onkin hinta ja riskit. Oletko valmis investoimaan tehokkaaseen MLP:n porakaivolla, joka kestää satunnaisesti 25 vuotta tai 10 vuotta? Oletko valmis investoimaan sähkökattilaan pari tuhatta ja 3-5 vuoden päästä "uusi vesivoimala ja siirtotekniikka" nostaa sähkön hinnan ensin 100 € / MWh ja sitten "huonot talvet" 200 € / MWh ja päätät vasta sitten siirtyä toiseen menetelmään? Otatko riskin, investoit enemmän eristyksiin ja IV/LTO-laitteeseen ja IV-laite rikkoutuukin? Uusi pitäisi hankkia, hometta alkaa muuten kertyä, mutta varat ovat huventuneet. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet: MLP kallis hankkia, mutta edullinen käyttää; sähkö edullinen hankkia, mutta kallis käyttää; LTO hyvä, mutta vaatii tehokkaan eristyksen ja tuulikaappeja ovien suuhun yms. ratkaisuja sekä ilman esilämmityksen maalämmöllä kylminä aikoina ja/tai kun ovia/ikkunoita käytetään paljon.
Mietityttää hieman muutenkin, siis:
1) MLP + 400 m vaakaputkisto / Tehowatti
2) Takka-leivinuuni
3) Ilma/ilmalämpöpumppu (useampia?)
4) Lämmön Talteenottolaite
5) Matalaenergiatalo / Minimienergiatalo
... ehkä vähempikin riittäisi?
1) Matalaenergiatalo / Minimienergiatalo
2) IV/LTO-laite, hyötysuhde 80+ %
3) Varaava tulisija
4) Ei mitään / Aurinkokeräin (lämpö tai yhdistetty lämpö & sähkö)
-- 4) voi korvata myös pienellä lämpökaivolla, jos löytyy sopiva MLP
"Keep it simple - stupid"!
Kyllä takka/leivinuunin ja yhden varsinaisen lämmönlähteen pitäisi riittää ja hoitaa koko homma. Tarvittaessa ilmalle hyvä lämmönvaihdin erikseen.
Takka/leivinuuni
varsinainen lämmönlähde
lämmönvaihdin
tuossakin noin 3 ratkaisua.
kyseessähän ei missään nimessä ole tässä tapauksessa mikään matalaenergiatalo, vaikka tuleekin niitä ylä- ja alapohjan eristeitä reilusti ja a-energialuokan ikkunat, koska kyseessä siis 230-paksua lisäeristämätöntä lamellihirttä! Ja tästä päästäänkin siihen että eihän sitä saa käsiin homehtumaan vaikka LTO-laite menisikin pariksi viikkoa rikki ;)
Niinpä niin. Samoja ajatuksia olen muuten kuitenkin pyöritellyt tässä jo ainakin puoli vuotta päässäni kuin mitä esitit.
Mutta tuo että porakaivo, niin siihen en meidän tontilla välttämäti lähtisi koska naapurien kokemusten mukaan peruskallio (meidän tontilla n. 5 metriä pintamaan alla) on erittäin tiivistä ja vähävetistä. Naapurustossa on 400 (!) metriä pitkä porakaivo josta ei siltikään tahdo saada vettä. Vedet tulee meille omasta rengaskaivosta, kaivurikuski alkoi etsimään sitä kalliota kun piti tulla porakaivo, mutta alkoikin tulla oikein hyvin hyvää vettä joten tehtiin kokeeksi rengaskaivo ja toivotaan että siinä riittäis vesi, kun tosiaan tuon kallion kanssa voi mennä hankalaksi sitten. Ainakin se on ylävällä kohdalla että ei missään notkossa, joten ei pitäisi olla pintavesistä kyse. Naapureilla on myös rengaskaivoja (paitsi sillä yhdellä) ja heillä on riittänyt vedet hyvin silloinkin kun oli joku vuosi sitten oikein kuivia kesiä. Lähimetsässä virtasi silloin kuivaan aikaankin jatkuvasti lähde. Vedet juoksee sellaista alenevaa kilometrien pituista kalliorinnettä myöten ilmeisesti tai jotain.
Ei meillä tule haittaa maapiiristä, kun tontti on 1,5 hehtaaria iso. Parempi maalämmöllekin savensekainen moreenimaa kuin kuiva porakaivo! Toisekseen tuo talo on kuitenkin sen verran pieni että ihan hyvin varmaan osatehopumppu toimisi tuolla maapiirilläkin meidän tarpeisiin ja tulee tosiaan halvemmaksi. Mutta siihenhän tämä just kilpistyy, että ottaakko riski pumpun korjauksen kanssa vai herra liliuksen kanssa. Toki kysymys on myös tämä hyvin yleinen, että riittääkö sitä pätäkkää miten sitten loppupeleissä. Sitä kun on joidenkin asioiden kohdalla vaikea ennustella vaikka oliskin tarkka budjetti.
Maalämpö porakaivolla on toiselta nimeltään kalliolämpö. Maalämpösysteemi jäähdyttää sitä kalliota kaivon avulla, kaivo on vain reikä että saa putket sinne kallioon. Vettä pitää kyllä olla kaivossa, mutta veden pumppaamisella kaivosta ei kalliolämmössä ole mitään merkitystä eríkoistapauksia lukuunottamatta.
Itse arvoin samoja asioita neljä vuotta sitten kun rakensin. Päädyin maalämpöön, enkä ole katunut. Oman kokemukseni mukaan hintaero ei loppujen lopuksi ole kovin suuri silloin kun pystyy laittamaan maapiirin. Kaivonporaus on se joka maksaa.
Epäilen, että mainitsemasi 11 tuhatta pienenee jonkin verran kun tingit.
Vaikka hintaeroa jääkin, ei nykykoroilla kannata muutaman tonnin takia tässä säästää. Sähköä säästyy kuitenkin paljon maalämmöllä.
Millainen maalämpö sulle tuli? Missä päin Suomea? Paljonko tuli maksamaan?
Kyllähän sitä toisinaan mielessään miettii että joo ei siinä kovin monta tonnia tule hintaeroa ja että kyllähän meillä on autoihin mennyt jo reilusti niin paljon kuin maalämpö maksaisi ja pitäähän autojakin huoltaa ja kyse on sentään talon lämmityksestä että miksi siinä pitäisi alkaa kitsastelemaan - mutta sitten tulee niitä päiviä että miettii, että ei hevletti, tehowatin saisi lattialämmityksen kanssa alle 6000 euroa ja maalämpö tulisi lattialämmityksen kanssa 15000 euroon, että kyllä sillä hinnalla jo kaksi tehowattia laittaisi ja saisi vielä sen ilmailmalämpöpumpunkin sitten. Mutta sitten taas hiipii mieleen tämä sähkön hintojen kehitys. Koskaan en ole kenenkään kuullut puhuvan ajoista jolloin sähkön hinnat laskivat. Ainoa jolla sähkön hinnan povataan laskevan on se että paperialalla menee huonosti ja tehtaat tarvitsevat vähemmän energiaa - sekään asiain tila ei tule kestämään ikuisuuksia - ja sitten että kun viides ydinvoimala rakennetaan, tulee ylimääräistä sähköä kun ydinvoimalaa ei voi pistää hiljaisempina aikoina kiinni välillä joten hinnat tulee laskemaan - en usko että ne tuohon halpaan siellä toisessa päässä menevät. Kyllä ne keksii hyviä verukkeita millä saavat hinnat pysymään ainakin samoina. Onhan nytkin jo nämä EU:n määräykset tuulivoiman rakentamisesta, ja kun Suomessa ei vain yksinkertaisesti pystytä tekemään tuulivoimaa niin että se kannattaisi, niin senkin laskut on peritty kuluttajalta. Sitten oli joku päästökauppaan liittyvä juttu jota en tarkasti muista, mutta Apu-lehdessä on melkein joka lehdessä sähkön hinnoittelua käsitteleviä juttuja, niitä on mielenkiintoista lukea. En minä usko että sähkön hinta tulee laskemaan.
mitä vastauksia. yllä huomaa taas että on suoli24 nokinaamat ja muut hattiwatti miehet vastaamassa keskaripullojen voimin.
Aloittajalle:
taloon.com:sta eka tarjous Niben pumpusta. Käy piruuttasi hakemassa rakennus ja JKL- rakennus talotekniikkamessuilta naurutarjouksia ja mitoituspapruja.
Niben 12 kW:n pumppu irtoaa johonkin 5000 euroon tai alle. Maapiiri maksaa 875 euroa ja sen kaivuu alle tonnin. Pistät saman putkimiehen asentamaan, joka tekee muutkin LVIS työt ja kokonaishinta jää alle kymppitonnin.
Maalämpötaloon on turhaa investoida mitään 4 tonnin suuria takkoja, tunnelmoinnin ja sähkökatkosten vuoksi joku peltinen valmistakka. Jos saat ja haluat tehdä puita niin myy ne sille tehowatin omistajalle.
Ei ole maalämmön voittanutta lähes talon kokoon katsomatta mikäli saa maapiirinputket upotttua tontille. www.maalampofoorumi.fi
Maalämpöpumpussa on kompura jolloin ei toimi ilman sähköä.
Kannaattaa ottaa TehoWatti, se toimii ilman sähköä kunhan kiertovesipumpulle saa virtaa. Sitä saa invertteristä, ei vie paljon.
"Kannaattaa ottaa TehoWatti, se toimii ilman sähköä kunhan kiertovesipumpulle saa virtaa. Sitä saa invertteristä, ei vie paljon."
Ja mikäköhän ero on hattiwatin ja maalämpöpumpun kiertovesipumpuilla. Olet juuri tyypillinen tänne kirjoittaja, jolla ei ole tuon taivaallista tietämystä aiheesta. (älä huoli, on teitä muitakin)
tehowatti lämmittää, jos vastukselle ei tule virtaa?
Itsellä oli aikanaan sama tilanne ja samat kuutiot talossa, kallistuin maalämpöön. Hinnanero tehowattiin verrattuna (=suoraan sähköön)oli täällä 5000€. Ihan sama onko lainaa 165k€ vai 160k€, antaa mennä vaan.
Myös sinulla on hyvä maaperä pintaputkiston tekemiseen, n.2 päivän kaivurihommalla kaivat putket maahan, kaivurikustannus n.1000€.
Tuossa 15k€:ssa on vielä tinkivaraa, ole tarkkana. Saat tiukalla tinkimisellä tuosta maalämpöpaketista vielä 3k€ pois.
iso raha. Rakentajia yleensä höynäytetään, koska rahaa kuluu tolkuttomasti, "pikkuisen lisää" ei tunnu missään!!!. On sekin maksettava pois...
Tehowatilla maksat kaiken energian, myös tulevilla energiahinnoilla. Maalämmöllä (oikein toteutettuna) maksat noin neljänneksen energiasta, kolme neljännestä tulee ilmaiseksi maasta tai porakaivosta.
Jos hankit lisäksi ilmalämpöpumpun seinään niin se hyvässä tapauksessa säästää neljänneksen. Jos hankit niitä useampia niin ehkä jopa puolet.
Varsinaisia huoltokustannuksia (vuosihuolto, ei siis korjauksia) ei juurikaan ole kummassakaan.
Maalämmössä kompressori pitää luultavasti uusia ensimmäisenä. Se on vain osa investoinneista. Maaputkistoa et uusi, et myöskään kuumavesivaraajaa tai lattiaputkistoja. Kompressorin hinta on vaikea sanoa. Hyvässä tapauksessa et uusi edes automatiikkaa tai kompressorikaappia, pelkästään kaapin sisällä olevan kompressorin. Kysy kompressorin vaihtohintaa myyjältä.
Maaputkisto on aika pitkäaikainen kunhan se tehdään oikein, ehkä kymmeniä vuosia. Sitten kaivuutyökin pitää uusia. Porakaivo kestää satoja vuosia. Siinä on myös putket, mutta niitä ei tarvitse kuin vetää ylös, isoa kaivuuta ei tarvita.
Jos hankit niitä ilmalämpöpumppuja, nekin kestävät aikansa ja silloin ne pitää luultavasti uusia kokonaan.
Jos haluat kompressorille lisää elinikää, hanki lattiaputkisto/lämpöpatterivedelle välisäiliö jota se kompressori lämmittää. Silloin kompressori käy harvemmin ja pitempinä jaksoina. Näin sanovat varsinaiset riippumattomat LVI-asiantuntijat.
Jos sähköenergian hinta nousee kovasti, saatat joutua tilanteeseen jossa maksat ensin Tehowatin ja sitten vielä sen purkamisen ja sitten maalämmön. Lattiaputkistot tietysti jäävät.
Valintasi riippuu aika pitkälle siitä, miten arvelet että energian hinnalle käy. Jos se laskee tai varmasti ei nouse nykyistä korkeammalle, kyllä Tehowatti voi olla taloudellisin. Jos taas nousee selvästi, kyllä maalämmitys on todennäköisesti edullisin.
Älä puhu paskaa. Maaputkistoa ei varmasti tarvi uusia koko ihmiseliniän aikana. Sehän on normaalia vesijohtoputkea, jossa ei liki minkäänlaista painetta. Tuolla perusteellahan kaikki maailman vesijohdot pitäisi kaivaa ylös ja uusia. Enpä ole sellaisesta projektista kuullut/nähnyt.
Kyllä ne putket jossain vaiheessa loppuu, mutta onko se sitten 50 vai 100, vuotta sitä voi vain arvailla. Eikös rakennuksissa nykyisin tähdätä sadan vuoden elinkaareen?
Turussa on vesijohtoverkko jo kertaalleen uusittu...
Ja kyllä nämä vanhimmatkin muoviputket joskus korvataan uusilla, mitä lie sitten siihen aikaan ovatkaan.
jonkun parikolme tonnia. Sen kestoikä on suunniteltu 20 - 25 vuodeksi, eli samansuuruinen kuin hyvälaatuinen jääkaappi tai pakastin.
Kiertovesipumppujen uusiminen voi tulla eteen aikaisemmin. Niiden uusiminen maksanee kolminumeroisen luvun verran.
Ne kestää niin pitkän ajan, että niistä tuskin nyt kannattaa huolta kantaa. Oli se sitten 50 tai 100 vuotta, sillä ei ole mitään merkitystä. Keskity oleellisempiin asioihin !
Tarkistin tuon Biohousing-laskurin. Siihen on esisyötetty kaikenlaisia hintoja ja muita tietoja jotka pitäisi tarkistaa. Esim. energiantarve per kuutiometri on tärkeä ja vaikuttaa lopputulokseen, mutta jos käytät samaa eri lämmitysmuotoille niin ei vaikuta. Toinen tärkeä tieto on maalämmitykselle vuosihyötysuhde. Oletusarvo on 2,8, eli saat ostetun sähkön päälle 1,8-kertaisesti lämpöä kaivosta. Oma maalämmitykseni näyttää antavan vuosihyötysuhteeksi 4, mikä vaikuttaa aivan oleellisesti kannattavuuteen. Energian hinnatkin on oletuksia, maksan itse vähemmän.
Laskurit näyttävät olevan varovaisia, joskaan ei ihan mitä sattuu. Älä luota yhden laskurin tuloksiin liikaan.
sitä kuuluisaa passiivitalon lämmitysjärjestelmää mukaan eli käyttösähköä.
Esim. ulkona 10, sisällä 22, lämmitystarve 500W. Jos on TV ja jotain muuta päällä, maalämpö ei säästä mitään.
"Esim. ulkona 10, sisällä 22, lämmitystarve 500W. Jos on TV ja jotain muuta päällä, maalämpö ei säästä mitään."
Tietääkseni syöpöimmät plasmaTVtkään eivät kuluta 300-400W enempää ja vaikka tuo kuluukin, ei siitä riitä lämmitykseen kuin osa. Tavanomainen taulutelkkari ottaa sähköä jotain 150-250W ja kulutukset ovat laskusuunnassa. Lämmitystä siis tarvitaan, olkoon se vaikka hiustenkuivain.
"Oma maalämmitykseni näyttää antavan vuosihyötysuhteeksi 4,"
Kuinka olet mitannut tämän asian?