Sairaus

Tänä vuonna osuukin tuo pääsiäinen kohdalleen jolloin tulee viisi vuotta täyteen.

Pian viisi vuotta takaperin tapasin miehen. Meidän tapaaminen perustui puhtaasti valheelle. Valhetta suurin osa puheista ja näytelmää kaikki. Tapaaminen jäi yhteen yöhön, josta seurasi jälkikäteen ikäviä kokemuksia.

Elämä kuitenkin jatkunut eteenpäin välillä paremmin ja välillä heikommin. Kaksi ensimmäistä vuotta meni melkein päivittäin pohtiessa tuota tapaamista, kolmas vuosi jo helpompaa, vieläkin on kausia jolloin pohtii tuota tapaamista enemmän, ajoittain ei ollenkaan.

Pohtimiset eivät pelkästään ajoitu yksinäisempiin kausiin vaan tätä tapahtuu myös aktiivisempanakin kautena. Tulee niin voimakas tunne että tämä toinen osapuoli on lähettyvillä. Hän tulee uniinki mukaan ja kaikkeen muuhunkin toimintaan vaikka tietoisesti pyrin pois sulkemaan.

Kaikki varmaan johtuu siitä valheellisuudesta, koska meissä oli paljon samankaltaisuutta. Vastaavanlaista ongelmaa ei muut ihmiset ole aiheuttaneet.

Varmaan jonain päivänä parannun tästä sairaudesta.
6559
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Eikö hän sitten halunnut jutella enemmän tai tavata? Oliko nuorikin silloin.

Äänestä
  • eikä tavata. En ollut nuori, elänyt vain "suljettua" elämää, eikä hänkään nuori usean vuoden vanhempi mitä minä. Kyllä tämä tästä.

    Äänestä

  • ei jutella kirjoitti:

    eikä tavata. En ollut nuori, elänyt vain "suljettua" elämää, eikä hänkään nuori usean vuoden vanhempi mitä minä. Kyllä tämä tästä.

    ihmisten pariin, niin se haihduttaisi tuota juttua. Kirjoita itsellesi ylös kaikki ajatukset, mitä siihen liittyy, laita paperi talteen ja jatka elämääsi. Tapaukseen liittyy varmaan ristiriitaisuuksia, jonka takia tunne-elämäsi yrittää käsitellä sitä aina vain uudelleen. Tai sitten olet rakastunut, olkoonkin että kokemuksesi hänestä on ollut kielteinen.
    Yksinäisyys, vähät vaikutteet lietsovat tunnetta yhä uudelleen henkiin.

    Äänestä

  • hakeutua kirjoitti:

    ihmisten pariin, niin se haihduttaisi tuota juttua. Kirjoita itsellesi ylös kaikki ajatukset, mitä siihen liittyy, laita paperi talteen ja jatka elämääsi. Tapaukseen liittyy varmaan ristiriitaisuuksia, jonka takia tunne-elämäsi yrittää käsitellä sitä aina vain uudelleen. Tai sitten olet rakastunut, olkoonkin että kokemuksesi hänestä on ollut kielteinen.
    Yksinäisyys, vähät vaikutteet lietsovat tunnetta yhä uudelleen henkiin.

    Olen tehnytkin tuon ja kirjoittanut, myös jatkanut elämääni. Kokemus hänestä ei jäänyt pelkästään negatiiviseksi vaikka niin voisi ajatella. Tuon tapahtuman seurauksesta tulin kyllä vielä aremmaksi muita ihmisiä kohtaan ja monesti ongelmana tahtoo ollakin se että uudet tilanteet ja ihmiset muistuttavat jotain asiaa jota tapahtui tuon miehen kohtaamisen jälkeen. Tiedän kyllä ettei näillä ole yhteyttä ja siitä huolimatta pakenen ja jonkin aikaa kartan ihmiskontakteja.

    Äänestä

sulla ei 5 vuoden sisällä ole ollut mitään muita miesjuttuja. Oisko jo aika?

Äänestä
  • kaksi ja lapsikin syntynyt. Olen kyllä jatkanut elämääni eteenpäin. Tätä miestä ennen oli yksi. Toki muitakin mutta heidän kanssa ei olla edetty seksiin Ei muiden miesten suhteen ole ollut ongelmia unohtaa vaan ihan normaali suhtautuminen heihin. Tämä yksi vain kummittelee ja siksi koen tämän sairaudeksi tai jotain vastaavaa, normaaliahan tämä ei ole, joku pieni asia saattaa laukaista tilanteen-tuolla jo kirjoitinkin joka liittyy uusiin tilanteisiin ja ihmisiin.

    Mutta kyllä tämä tästä etenee kun lähden itselleni apua hakemaan asiaan sairaus näkökulmasta, sillä tervettähän tämä ei ole.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tämäkin?? kirjoitti:

Tänä vuonna osuukin tuo pääsiäinen kohdalleen jolloin tulee viisi vuotta täyteen.

Pian viisi vuotta takaperin tapasin miehen. Meidän tapaaminen perustui puhtaasti valheelle. Valhetta suurin osa puheista ja näytelmää kaikki. Tapaaminen jäi yhteen yöhön, josta seurasi jälkikäteen ikäviä kokemuksia.

Elämä kuitenkin jatkunut eteenpäin välillä paremmin ja välillä heikommin. Kaksi ensimmäistä vuotta meni melkein päivittäin pohtiessa tuota tapaamista, kolmas vuosi jo helpompaa, vieläkin on kausia jolloin pohtii tuota tapaamista enemmän, ajoittain ei ollenkaan.

Pohtimiset eivät pelkästään ajoitu yksinäisempiin kausiin vaan tätä tapahtuu myös aktiivisempanakin kautena. Tulee niin voimakas tunne että tämä toinen osapuoli on lähettyvillä. Hän tulee uniinki mukaan ja kaikkeen muuhunkin toimintaan vaikka tietoisesti pyrin pois sulkemaan.

Kaikki varmaan johtuu siitä valheellisuudesta, koska meissä oli paljon samankaltaisuutta. Vastaavanlaista ongelmaa ei muut ihmiset ole aiheuttaneet.

Varmaan jonain päivänä parannun tästä sairaudesta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu