Nyt raskauden loppuvaiheilla oon huomannu kuinka sellaiset kaverit, jotka ovat vasta saaneet oman lapsen tai vielä odottavat, yrittävät päästä pätemään jokaisessa asiassa mikä koskee esim. raskautta, synnytystä, lapsia ja kasvatusta.. Alkaa olemaan pikkuhiljaa rasittavaa.. Ja suoraan sanottuna, raivostuttavaa..
Ja luulen, että monet muutkin ovat kokeneet saman?
Onhan se kiva että he jakavat tietoaan, mutta tosiaan kun on kyse erilaisista ihmisistä, lapsista ja kasvatustavoista, niin miksi ihmeessä joku tyyliin tuputtaa omaa tapaansa? Raskaudetkinhan on ihan erilaisia keskenään, joten miksi inkuttaa niistäkään?
Ja alkaa inkuttaa "oikeanlaisista" kasvatustavoista ja vaikka lapsen nukuttamisesta kun lapsi ei ole vielä ees syntynyt! Eli ei voida tietää onko lapsi millainen persoona jne..huoh..( ja mitä nyt on kuunnellut nuita "kasvatusoppeja", niin vastaan on monesti tullut sellaisia asioita, joita en todellakaan aio lapseni kanssa tulla tekemään, sanovat he mitä sanovat..)
Tuntuu, että alan etäytymään perheellisistä kavereistani sillä en jaksa jatkuvia keskusteluja lapsista jne, tukeudun mieluummin lapsettomiin kavereihin, joilla on onneksi muutakin elämää kuin lapset! harmittaa vaan et he puolestaan lienee haluavat kaikota mun luota ku lapsi tulee ja mun elämä on nyt loppuraskaudesta aika pitkälle pyöriny vaan kotona puuhailessa..
Tuntuu et noi perheelliset kaverit kuvittelevat vaan olevansa niin täydellisiä, että melkeinpä jo harmittaa heidän puolestaan..
Ja taidan tosiaan olla kiittämätön, kun en halua heidän "apuaan", saan sitä tarpeen vaatiessa muualtakin =)
Ja luulen, että monet muutkin ovat kokeneet saman?
Onhan se kiva että he jakavat tietoaan, mutta tosiaan kun on kyse erilaisista ihmisistä, lapsista ja kasvatustavoista, niin miksi ihmeessä joku tyyliin tuputtaa omaa tapaansa? Raskaudetkinhan on ihan erilaisia keskenään, joten miksi inkuttaa niistäkään?
Ja alkaa inkuttaa "oikeanlaisista" kasvatustavoista ja vaikka lapsen nukuttamisesta kun lapsi ei ole vielä ees syntynyt! Eli ei voida tietää onko lapsi millainen persoona jne..huoh..( ja mitä nyt on kuunnellut nuita "kasvatusoppeja", niin vastaan on monesti tullut sellaisia asioita, joita en todellakaan aio lapseni kanssa tulla tekemään, sanovat he mitä sanovat..)
Tuntuu, että alan etäytymään perheellisistä kavereistani sillä en jaksa jatkuvia keskusteluja lapsista jne, tukeudun mieluummin lapsettomiin kavereihin, joilla on onneksi muutakin elämää kuin lapset! harmittaa vaan et he puolestaan lienee haluavat kaikota mun luota ku lapsi tulee ja mun elämä on nyt loppuraskaudesta aika pitkälle pyöriny vaan kotona puuhailessa..
Tuntuu et noi perheelliset kaverit kuvittelevat vaan olevansa niin täydellisiä, että melkeinpä jo harmittaa heidän puolestaan..
Ja taidan tosiaan olla kiittämätön, kun en halua heidän "apuaan", saan sitä tarpeen vaatiessa muualtakin =)
Vastaukset 1
Vanhimmat
sinään ja toisesta ulos. Kaikki tietää yleensä kaiken raskaudesta, tutkimuksista, synnytyksestä, kivunlievityksestä, sektiosta, lapsen sairauksista ja MITEN LAPSI TULEE KASVATTAA JA KUINKA OLLAAN HYVIÄ JA TÄYDELLISIÄ ÄITEJÄ.
Rasittavaa se on, mutta luulempa, ettei kukaan sitä tee pahuuttaan :)