Rv27 ja yksinäisyys painaa. Öisin vaikea nukkua tuon takia luulisin. Miten te muut yh:t ja yksin raskaana olevat jaksatte viimeiset viikot töissä ja kotona, kauppareissut ja lapsenhoidon sun muut? Olen joka aamu aivan puhki tuon heikosti nukutun yön jälkeen lähtiessäni taas töihin. Aivotoiminnot on selkeästi hidastuneet ja välillä kuljen kuin usvassa...ja mahakin on jo alkanut painaa...mielialaa on tosi vaikea pitää hyvänä.
miten te muut yh:t
uuvahtanut ja surullinen
4364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jep älä muuta sano, olosi kyllä tuttua. Mulla pienillä ikäeroilla kaks ja vanhin täyttää kohta kolme ja laskettuaika tästä kolmannesta ens viikolla. Raskasta on, tosin töissä en käy eikä ole vielä kumpikaan päiväkodissa mut eipä mulla muuta vaihtoehtoa ku jaksaa! Toivon et tää kolmas syntyis ja olo paranis fyysisesti, ollu raskasta ku kipuja erilaisia kauheesti ja yhtä sun toista vaivaa tullu, kahdesta ekasta ei ollu yhtää mitää. Yöt valvon, vaikka lapset nukkuis nii ite sitä ramppaa veskis taikka lantio puutuu ymymymym. Tuleva synnytys on alkanu laittaa vähä mietityttää, lääkärin mielestä pieni vauva ja siks rampannu ultrissa ja vähä huolettaa onks kaikki ok.. painoa ei juurikaan oo tullu mut eip sitä tuu beballakaan istuttua ja mässättyä. Välillä tuntuu et kaikki kaatuis niskaan mut aina mä sen valopilkun jossain nään... Ja kyllähän sitä jaksaa ku on PAKKO. Kuinka kävis jos löisin hanskat tiskiin...
Mut etpä oo yksin uupumisesi kanssa :) Kohtalotovereita löytyy varmasti ja paljon, jotkut valittaa asiasta ääneen ja jotkut pitää visusti sisällään, jotkut eivät ees tunnusta olevansa poikkikatki. Lasten isä onneks kovasti jeesaa kyllä ja meen tilanne vähä mikä on mut.. Sitä mä itelleni hoen et asioilla on tapana järjestyä. On sitä tullu itkettyä ja mietittyä et masennusko tähän päälle viel tulee mut emmä sitä vielä itelläni totea, ihme kyllä :) Ku ajattelee mitä kaikkea oon ja tulen viel kestämään :) Noh, tulipahan ny purettua vähä tännekki :) Kaikkea hyvää odotusajallesi ja lapsen syntymän jälkeenkin! Jaksamisia!!
Mulla on rv 21 ja 2,5 v lapsi kotona...käynt töissä..mies on pettänyt ja jäänyt kiinni nyt kaksi kertaa tämän raskauden aikana...juuri laitoin asuntohakemuksia netissä..en tiedä jaksanko enää yrittää..aloitimme pariterapian muutama viikko sitten kun tämä eka tämän raskauden aikanen pettäminen tuli ilmi...ja nyt mies jöi kiinni toisesta kerrasta, tosin ei mistään niin pahasta, mut riittävästä tähän tilanteeseen..
Olen miettinyt miten sitä jaksaa sitten jos ero tulee..miten pärjää kahden lapsen kanssa joista toinen on vielä ihan pieni ja avuton..miten pärjää rahallisesti..asun paikkakunnalla missä minulla ei ole ketään..kaksi hyvää ystvää, joilla molemmilla omat perheet ja omat menonsa..ja mies on täällä..ei ole muita..miten sitä sitten jaksaa...kuitenkaan en viitsi heti hakea asuntoa toiselta paikkakunnaltakaan, lähempää isovanhempia ja sisaruksia, kun lasten isä kuitenkin asuu täällä ainakin vielä...
voimia tuossa tarvitaan kyllä. ei muuta kun tukka tuulta kohti ja uusiin seikkailuihin.tollasen ukon kanssa ei ikinä tule onnistumaan elämä.jos sun raskaana olles piti käyä muita naisia ettimäs,niin.. minä olisin vetässy jo nokkaan sitä.
tsemppiä sinulle. muista että avataksesi uuden oven,sinun täytyy sulkea ensin toinen ovi!
miehen kimppuun...en sitä ole koskaan aikasemmin tehnyt mutta nyt en voinut muuta kuin täristä raivosta ja käydä kiinni..
Mutta yritetään jaksaa, kiitos...