MITÄ RASISMI ON?
Ideologiaa, toimintaa, olosuhteita
Rasismi on käsitteenä monitahoinen. Tutkijoilla, valtaväestöllä, rasismin kohteeksi
joutuneilla ja medialla on kaikilla oma käsityksensä rasismista, siitä mitä se pitää
sisällään, miten se ilmenee, kehen se kohdistuu ja miten se tulisi rajata.
Ranskalainen antropologi Lévi-Strauss määrittelee rasismia ideologiana. Hän viittaa
rasismilla tarkasti määriteltyyn, neljään väittämään perustuvaan oppiin. Väitteistä
ensimmäinen on, että geneettisen perimän ja henkisten kykyjen välillä on keskinäinen
vastaavuussuhde. Toinen oletus on, että perimästä johtuvat taipumukset ja kyvyt ovat
yhteisiä kaikille tietyn ihmisryhmän jäsenille. Kolmanneksi väitetään, että nämä
"roduiksi" kutsutut ryhmät voidaan laittaa arvojärjestykseen niiden geeniperimän laadun
perusteella. Rasistisen ideologian neljäs väite kuuluu, että johtaviksi "roduiksi" kutsutut
ryhmät saavat perimän laadun perusteella oikeuden komentaa, käyttää hyväksi tai jopa
tuhota "alempiarvoisia" ryhmiä.
Rasistisella ideologialla on edelleen kannattajia, vaikka moderni tiede on jo
vuosikymmeniä sitten osoittanut puheen erillisistä ihmisroduista tieteellisen kriteerein
tarkasteltuna pätemättömäksi.
Rasismia voi ilmetä paitsi ideologiana, myös toimintana tai olosuhteina. Rasismi
toimintana on päämäärätietoista henkilön tai ryhmän ihmisoikeuksien kieltämistä kuviteltujen tai todellisten etnisten tai rodullisten ominaisuuksien tähden. Olosuhteissa se manifestoituu käytänteinä, toimintoina ja yhteiskunnan rakenteina, jotka tuottavat tai
ylläpitävät epätasa-arvoisuutta tai rasistisia mielikuvia. Institutionaalinen rasismi ilmenee
valtion hallinnossa tai sen rakenteissa.
Rasistinen ideologia ja toiminta eivät välttämättä ilmene yhdessä tai seuraa toisiaan:
rasistiset ajatukset eivät aina johda arkipäivässä ilmenevään rasistiseen toimintaan, eikäkaikki alistaminen ja syrjintä perustu rasistiseen ideologiaan.
Kun perinteisessä merkityksessä rasismi ideologiana pitää sisällään uskomuksen rotujen
olemassaolosta ja niiden arvottamisesta, niin uudessa rasistisessa ideologiassa on
korostettu näiden sijaan kulttuuria ja kulttuurien arvottamista. Näissä rasistisissa
näkökannoissa kulttuurierojen väitetään muodostavan ylittämättömän esteen ryhmien
välille, ja edelleen, että on olemassa jonkinlainen luonnollinen tarve pitää ryhmät erillään toisistaan.
Hyvin yksinkertaisesti määriteltynä rasismi tarkoittaa ihmisen tai ihmisryhmän
arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin,
äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmiset tai ihmisryhmät.
Rasismi on siis toisen henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvon alentamista, joka voi näkyä
monin tavoin, esimerkiksi sanomisina, ilmeinä, uhkailuina, pieninä eleinä, poissulkemisena, syrjintänä, vainoamisena, väkivaltana, ja äärimmäisyyteen vietynä jopa murhana.
Ideologiaa, toimintaa, olosuhteita
Rasismi on käsitteenä monitahoinen. Tutkijoilla, valtaväestöllä, rasismin kohteeksi
joutuneilla ja medialla on kaikilla oma käsityksensä rasismista, siitä mitä se pitää
sisällään, miten se ilmenee, kehen se kohdistuu ja miten se tulisi rajata.
Ranskalainen antropologi Lévi-Strauss määrittelee rasismia ideologiana. Hän viittaa
rasismilla tarkasti määriteltyyn, neljään väittämään perustuvaan oppiin. Väitteistä
ensimmäinen on, että geneettisen perimän ja henkisten kykyjen välillä on keskinäinen
vastaavuussuhde. Toinen oletus on, että perimästä johtuvat taipumukset ja kyvyt ovat
yhteisiä kaikille tietyn ihmisryhmän jäsenille. Kolmanneksi väitetään, että nämä
"roduiksi" kutsutut ryhmät voidaan laittaa arvojärjestykseen niiden geeniperimän laadun
perusteella. Rasistisen ideologian neljäs väite kuuluu, että johtaviksi "roduiksi" kutsutut
ryhmät saavat perimän laadun perusteella oikeuden komentaa, käyttää hyväksi tai jopa
tuhota "alempiarvoisia" ryhmiä.
Rasistisella ideologialla on edelleen kannattajia, vaikka moderni tiede on jo
vuosikymmeniä sitten osoittanut puheen erillisistä ihmisroduista tieteellisen kriteerein
tarkasteltuna pätemättömäksi.
Rasismia voi ilmetä paitsi ideologiana, myös toimintana tai olosuhteina. Rasismi
toimintana on päämäärätietoista henkilön tai ryhmän ihmisoikeuksien kieltämistä kuviteltujen tai todellisten etnisten tai rodullisten ominaisuuksien tähden. Olosuhteissa se manifestoituu käytänteinä, toimintoina ja yhteiskunnan rakenteina, jotka tuottavat tai
ylläpitävät epätasa-arvoisuutta tai rasistisia mielikuvia. Institutionaalinen rasismi ilmenee
valtion hallinnossa tai sen rakenteissa.
Rasistinen ideologia ja toiminta eivät välttämättä ilmene yhdessä tai seuraa toisiaan:
rasistiset ajatukset eivät aina johda arkipäivässä ilmenevään rasistiseen toimintaan, eikäkaikki alistaminen ja syrjintä perustu rasistiseen ideologiaan.
Kun perinteisessä merkityksessä rasismi ideologiana pitää sisällään uskomuksen rotujen
olemassaolosta ja niiden arvottamisesta, niin uudessa rasistisessa ideologiassa on
korostettu näiden sijaan kulttuuria ja kulttuurien arvottamista. Näissä rasistisissa
näkökannoissa kulttuurierojen väitetään muodostavan ylittämättömän esteen ryhmien
välille, ja edelleen, että on olemassa jonkinlainen luonnollinen tarve pitää ryhmät erillään toisistaan.
Hyvin yksinkertaisesti määriteltynä rasismi tarkoittaa ihmisen tai ihmisryhmän
arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin,
äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmiset tai ihmisryhmät.
Rasismi on siis toisen henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvon alentamista, joka voi näkyä
monin tavoin, esimerkiksi sanomisina, ilmeinä, uhkailuina, pieninä eleinä, poissulkemisena, syrjintänä, vainoamisena, väkivaltana, ja äärimmäisyyteen vietynä jopa murhana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
zzzzzzzzzzzzzzzzzZZZZZZZZZzzzzzzz
mielenkiintoista.
Hanki itsellesi elämä.
Axel Olof Freudenthal oli svekomaanien (synonyymi sanalle svennomaani)johtohahmoja.
hänen teesejään meitä suomalaisista voi verrata hitlerin oppeihin:
* Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa;
* Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria;
* Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole erityisiä luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla;
* Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalaiset ja ylipäänsä koko turaanilainen suku;
* Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille;
* Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.
RKP pitää häntäpuolueen henkisenä isänä. hänen nimissään jaettavan mitallin on saanut mm. Paavo Lipponen