Mikä siinä on, että suomalainen nainen vielä kaksikymppisenä pukeutuu suht hyvin, hoitaa itseään ja käy kampaajalla, mutta kolmekymppiä täytettyään hänellä kaikki muuttuu. Hänen olemuksensa repsahtaa ja hän alkaa pukeutua tuulipukuun tai vastaavasti omaksuu tanttalookin, hiukset hänellä hapsottavat ja meikki, mikäli sitä on, on suttuinen. Kiloja alkaa kasautua ja takamus levitä. Sitten hän alkaa kadehtia nuorempia naisia vaikka hyvin voisi satsata itseensä ja ulkonäköönsä, mutta ei.
Miksi ihmeessä asia on näin, sillä sen ei ole pakko näin olla??
Miksi ihmeessä asia on näin, sillä sen ei ole pakko näin olla??
Vastaukset 6
Vanhimmat
tekee elimistössä paljon. Nykypäivän naiselle arki on todella kiireistä ja työkaverit, jotka on naimisissa, valittavat ettei jää ollenkaan aikaa itselle. Ehkä joillekkin naisille se vaan on helpompi "luovuttaa" itsestään huolehtimisesta ja keskittyä lapsiin jne. Eihän sen niin tietty tarvitse olla, mutta silloin tarvitaan toisenkin osapuolen panostusta perheeseen, että jäisi aikaa.
En todellakaan ole virheetön perheenisä, mutta hommat pitää jakaa. Silloin jää aikaa liikuntaan tai vaimolle yksi päivä shoppailuun ja "ulkonäköremonttiin" tarvittaessa (kampaamo, kynsi- jalkahoidot yms.) Meillä siitä ei riidellä, vaan pidän sitä positiivisena juttuna. Ai kun itsekin jaksais useammin työpäivän jälkeen lähteä kuntosalille.
Ai,en minä ainakaan ole kuvailemasi kaltainen nainen-pidän itsestäni huolta ja huolittelen itseni-lähdinpä minne hyvänsä-töissäkään en näytä nukkuneen rukoukselta,vaikken millään kampaamo/kemikaalioalalla olekaan!
Sitä paitsi,en pukeudu KOSKAAN tuulipukuun saatikka tantta-lookiin,hiukseni eivät hapsota muuten kuin silloin kun olen vartavasten tehnyt sellaisen kampauksen-minua et saa muottiin "joka karva ojennuksessa"-tapanani ei myöskään ole harrastaa suttaamista ja aikaa on jopa kuntoilla.
Tiedätkö,miksi?Koska minulla ei ole lapsia.Ajattelepas niitä äitejä joilla on?
No,minä tiedän HYVIN monia naisia,joilla ON lapsia ja jotka huolehtivat itsestään,mutta se onkin heille sydämen asia:välittää kanssa ihmisistään antamalla hyvä kuva itsestään.Että tälleen!
No ootsä sitte joku prostituoitu tai jotain ku sä tolleen tälläät ittees ja jaat hyvää kuvaa ittestäs.
He-hei, jokaisella ihmisellä on oma tyylinsä - jos oma itsetunto ja persoonallisuus sen sallivat - vaikka 18-vuotiaasta tonne 60-weehen.
Puhut ehkä itsestäsi tai sitten teet nyt todella rankkaa yleistystä.
Kukin omaksuu - normaalisti - oman tyylinsä ulkonäkönsä suhteen hyvin varhain.
Ja itseensä saa olla tyytyväinen se, joka vielä viiskymppisenä painaa samat nahka-farkkukamppeet
jotka on olleet päällä kakskymppisenä.
"Donna", tää varmaan oli provo, mut se siitä.
Olkoon sitten mielipiteesi omasi. Yleistykset aina on oma, jakamaton lukunsa: )
"Miehen suurin ongelma on tehdä ensimmäinen miljoona. Naisen suurin ongelma on löytää tällainen mies".
Eli kun nainen on saanut vampattua itselleen miehen, sen rikkaan tai rentun, niin eihän sen jälkeen ole enää mitään paineita miksi enää olla houkutteleva, haluttava, eroottinen, mukava, huumorintajuinen jne.
Silloin tulee se todellinen luone esiin ja se vanha tuulipuku kaivetaan esille.......
Nyt on ihan pakko kirjoittaa pieni puolustuspuhe meidän yli 30v lapsellisten naisten puolesta. Tietysti meistäkin on moneksi, mutta tässä oma tarinani. Olen siis 34v 3lapsen äiti. Yhdessäoloa mieheni kanssa 16v. En ole eläessäni ollut näin timmissä kunnossa. Pidän linjoistani huolta urheilemalla ja muutenkin huolehdin ulkonäöstäni päivittäin. Pikemminkin silloin 20v olin tuulipukukansaa ja "löysässä" kunnossa. Silloin olin myös epävarma itsestäni ja seksuaalisuudestani.
Nykyään mieheni pitää minua entistä eroottisempana, haluttavampana ja läheisempänä kuin koskaan aikaisemmin. Iän tuoma itsevarmuus näkyy myös ulospäin. Että näin meillä ja uskon että on pajon pareja/naisia kellä on asiat ihan yhtä hyvällä mallilla.