Onko yliopistossa tulevaisuutta? Talouden tilanne on hirvittävä, mutta korkeakoulut tuottavat edelleen maistereita samalla tahdilla kuin eläisimme kiivainta nousua. Samalla myös asukkaiden keski-ikä nousee ja yhä harvempi tekee töitä. Puute työntekijöistä onkin keskittynyt suorittaville aloille, siivoojia ja myyjiä toki kaivataan, mutta akateemisille töitä on entistä vähemmän tarjolla.
Tässä vielä mielenkiintoinen ajatus talouden tulevaisuudesta, talousgurun mukaan taantuma saattaa kestää jopa kymmenen vuotta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19243
Tässä vielä mielenkiintoinen ajatus talouden tulevaisuudesta, talousgurun mukaan taantuma saattaa kestää jopa kymmenen vuotta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19243
Vastaukset 8
Vanhimmat
lähettämääni tietoa akateemisesten tilanteesta:
Esimerkiksi Jyväskylässä oli vuonna 2006 noin 600 työtöntä maisteria ja viime vuonna noin 850! Pelkästään Tampereella ja Jyväskylässä on yhteensä yli 2000 työtöntä maisteria! Helsingissä kuulemma maisterit tohtorit 3000 työttömänä!
Työttömiä opettajia on tuhansia ja tiettävästi äidinkieli, historia ja biologia erityisen vaikeita! Akateeminen työttömyyshän ylipäätään on ennätyslukemissa!
Akateeminen työttömyys on tuplaantunut Jyväskylässä muutamassa vuodessa ja on pahinta Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa, kuten ao. uutispätkästä voidaan havaita:
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/kymmenenuutiset?143695#143695
Tuohon yli 10 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukuun lisäksi saman verran alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä. Tuhansia akateemisia on ns. työvoimapoliittisissa kursseissa tai tekevät lyhyttä tyäviikkoa ym. eivätkä näy noissa luvuissa
Oikeustieteen kandeja työttömänä noin 400 maisterit, kasvatustieteen maistereita työttömänä noin 700 (kesäisin paljon enemmän), kauppatieteiden maistereita yli 1000 työttömänä samoin diplomi-insinöörejä, filosofian maistereita työttömänä 3000, inssejä AMK/opisto 3000 työttömänä jne. jne.
Tuo oikeustieteen kandidaattien suuri työttömien määrä on yllätys minulle. Usein oikis ja lääkis mielletään juuri sellaisiksi paikoiksi jota kautta työllistyy varmasti.
Oma kokemus tosin pysäytti jo aikaisemmin miettimään aihetta. Olin eräässä työhaastattelussa jossa hakijoina oli kuusi oikeustieteen kandia. Kolme oli työttömänä vielä 4 kk. valmistumisen jälkeen ja kaksi oli opiskeluaikaisessa työpaikassaan pankin palvelupisteessä. Yhdellä oli oman alan työ, mutta hän oli siihen ilmeisen tyytymätön.
Uutisten mukaan lääkäripulaankin on tullut merkittävää parannusta talouden ajauduttua taantumaan/lamaan. Ilmeisesti jopa kuntien virat ovat parempi vaihtoehto kuin työttömyys.
Jos olisit lukenut taloustiedettä tai taloushistoriaa yliopistossa, niin tietäisit, että suhdannevaihteluita on ollut niin kauan kuin on ollut taloudellista toimintaa. Yliopistosta valmistunut ei tule työskentelemään vain sitä 5 vuoden suhdannetta, vaan jopa 50 vuotta. Siinä ehtii olla monta kasvua ja laskua.
Suhdanteiden perusteella ei voi "maisterituotantoa" suunnitella. Sen sijaan tulee arvioida pitkäjänteisesti kansantaloutemme rakenteellista kehitystä: onko esimerkiksi ICT-alalle edelleen odotettavissa merkittävää kasvua ensi vuosikymmenillä?
Tulevaisuudessa Suomen kasvu perustunee yhä vähemmän massatuotantoon ja suorittavaan työhön. Edelleen löytyy erittäin suuret hyödyntämättömät halvan työn resurssit esim. Aasiasta ja Afrikasta. Sen sijaan diplomi-insinörttejä ja ekonomeja tarvitaan tulevaisuudessakin. Jotain uutta tarttis keksiä, koska Suomi ei voi kilpailla hinnoin, luonnonvaroin, volyymein jne. Keskeistä osaa kasvussamme on näytellyt kehityksen etualalla kulkeva Nokia, joka on hyödyntänyt laajaa insinörttituotantoa.
3000 työttömänä ja diplomi-insinöörejä yli 1000!
Tämä oli vain esimerkki nykyisestä tilanteesta. Ongelma on ollut olemassa jo pitkään. Esimerkiksi ekonomeja koulutetaan suoraan kortistoon, mikä aiheuttaa tutkinnolle jyrkän inflaation. Lisäksi tradenomien työllistyminen on ollut mauton vitsi jo vuosia, siinä koulutuksellinen liiektoiminta on ajanut tarpeen edelle.
Akateeminen työttymyys on monilla aloilla ollut kasvussa jo useita vuosia. Todellisuudessa akateemista työttymyyttä pienentää se seikka, että moni työskentelee muulla kuin omalla alallaan. Onko sen ekonomin paikka kuitenkaan siellä Prisman kassalla... myyjänä?
Tittelit yms ovat hieman naurettavia asioita. Vain lääkäreillä on paljon vapaita työpaikkoja, kiitos heidän monopolinsa. Muiden on otettva mitä saa - syötävä on vaikka onkin "hieno ammatti".
Suomessa kaikilla aloilla on palkkatason lähestyttävä Aasian halpamaiden palkkoja koska ne osaavat KAIKEN sen mitä mekin täällä. Pian osaavat enemmänkin. Nöyryyttä vaaditaan tulevilta sukupolvilta tämän globalisaation tosiasian tunnustamisessa. Kilpailukykymme on huono näillä eväillä.
Uusi yliopistolaki on vielä räätälöity firmojen toiveiden mukaiseksi, jotta yliopiston tuottamat tulokset saataisiin entistä nopeammin tuloutettua firmojen kassaan. Näin pitkäjänteinen perustutkimus ja muukin tutkimus, joka ei tuota suoraan sovellettavia tuloksia, jää hunningolle.
Sitten kun tämä heinäsirkkaparvi on kalunnut Suomen yliopistot paljaiksi, se voikin todeta, ettei niillä ole mitään annettavaa ja siirtyä kaluamaan seuraavan maan yliopistoja. Saa siinä poliitikot sitten ihmetellä yliopistolaitoksen tilaa ja maan kilpailukykyä.
Allekirjoittakaa uuden yliopistolain hylkäämistä kannattava adressi soitteessa http://opiskelijatoiminta.net/adressi/
(deadline 9.3 klo 24). Adressi luovutetaan sivistysvaliokunnalle ke 11.3