Miten maahanmuuttoon liittyviä ongelmia pystyttäisiin torjumaan?
Ulkomaalaiskeskustelu on alkanut viimein Suomessakin toden teolla. Sitä siivittää niin perussuomalaisten suosion kuin työttömyyden kasvu.
Rasistinen kiihotus on torjuttava, mutta ongelmista on puhuttava avoimesti. Muuten ne jäävät muhimaan painekattilassa samaan tapaan kuin "neuvostovastaisuus" takavuosina. Ruotsissa kattila on jo paikoin räjähtänyt.
Eduskunnassa väittely ulkomaalaislaista huipentui Astrid Thorsin kyyneliin perussuomalaisten Pentti Oinosen esiteltyä Hufvudstadsbladetin näkemyksiä Karjalan pakolaisista A.D. 1940. Maahanmuuttoministeri ei pääse ongelmaa pakoon kuitenkaan vain viittaamalla yksittäisiin hautakiviin kotiseudullaan.
Tosiasia on, että nykyään pakolaisasiassa muita hyveellisempänä esiintyvä RKP vastusti evakkojen asuttamista "pyhälle ruotsalaiselle maalle". 400 000 karjalaisen asuttaminen ei saanutkaan muuttaa seutujen kielisuhteita. Taustalla oli myös tarve vaalia "vaaran vuosina" suhteita Ruotsiin.
Suomenruotsalaiset osallistuivat toki yhteisen taakan kantamiseen hankkimalla "vastikemaata". Se oli kuitenkin eri asia kuin vuosisataisen perintömaan luovuttaminen evakoille.
Ei ole myöskään vaikea löytää rasistisia lausumia suomenkielisistä 1850-luvulta aina nykyisenkin Hufvudstadsbladetin yleisön osastoon. Myös fennomania sortui ylilyönteihin, mutta ilman sitä ei suomenruotsalaisuutta enää olisi. Tuskin kielivähemmistö olisi pystynyt kestämään yksin suuren itäisen naapurin painetta.
Historian tosiasiat kannattaa tunnustaa, jos pyritään kestävään ulkomaalaispolitiikkaan. Tosiasia on myös se, että maahanmuuttajat ovat antaneet paljon Suomelle. Pelkästään presidenteistämme P.E.Svinhufvudin, Mannerheimin ja Martti Ahtisaaren isänpuoleiset sukujuuret ulottuvat ulkomaille.
Ei kannata kiistää kuitenkaan sitäkään, että oman aikamme maahanmuuttajien kotouttaminen on sujunut usein kehnosti, mikä on johtanut jopa rikollisuuteen. Kotouttamista on kohennettava - myös ohjaamalla tulijat heti työhön.
Ongelmien torjumiseksi maahanmuuttoa on säädeltävä. On tunnustettava sen vaikeus - alkaen tulijoiden taustan selvittämisestä. Tässä ei pidä olla liian sinisilmäinen. Ja maailman pakolaisongelman hoitamiseen on usein tehokkaampi osallistua lähtömaiden tuntumassa kuin kaukaisessa Suomessa.
Ulkomaalaiskeskustelu on alkanut viimein Suomessakin toden teolla. Sitä siivittää niin perussuomalaisten suosion kuin työttömyyden kasvu.
Rasistinen kiihotus on torjuttava, mutta ongelmista on puhuttava avoimesti. Muuten ne jäävät muhimaan painekattilassa samaan tapaan kuin "neuvostovastaisuus" takavuosina. Ruotsissa kattila on jo paikoin räjähtänyt.
Eduskunnassa väittely ulkomaalaislaista huipentui Astrid Thorsin kyyneliin perussuomalaisten Pentti Oinosen esiteltyä Hufvudstadsbladetin näkemyksiä Karjalan pakolaisista A.D. 1940. Maahanmuuttoministeri ei pääse ongelmaa pakoon kuitenkaan vain viittaamalla yksittäisiin hautakiviin kotiseudullaan.
Tosiasia on, että nykyään pakolaisasiassa muita hyveellisempänä esiintyvä RKP vastusti evakkojen asuttamista "pyhälle ruotsalaiselle maalle". 400 000 karjalaisen asuttaminen ei saanutkaan muuttaa seutujen kielisuhteita. Taustalla oli myös tarve vaalia "vaaran vuosina" suhteita Ruotsiin.
Suomenruotsalaiset osallistuivat toki yhteisen taakan kantamiseen hankkimalla "vastikemaata". Se oli kuitenkin eri asia kuin vuosisataisen perintömaan luovuttaminen evakoille.
Ei ole myöskään vaikea löytää rasistisia lausumia suomenkielisistä 1850-luvulta aina nykyisenkin Hufvudstadsbladetin yleisön osastoon. Myös fennomania sortui ylilyönteihin, mutta ilman sitä ei suomenruotsalaisuutta enää olisi. Tuskin kielivähemmistö olisi pystynyt kestämään yksin suuren itäisen naapurin painetta.
Historian tosiasiat kannattaa tunnustaa, jos pyritään kestävään ulkomaalaispolitiikkaan. Tosiasia on myös se, että maahanmuuttajat ovat antaneet paljon Suomelle. Pelkästään presidenteistämme P.E.Svinhufvudin, Mannerheimin ja Martti Ahtisaaren isänpuoleiset sukujuuret ulottuvat ulkomaille.
Ei kannata kiistää kuitenkaan sitäkään, että oman aikamme maahanmuuttajien kotouttaminen on sujunut usein kehnosti, mikä on johtanut jopa rikollisuuteen. Kotouttamista on kohennettava - myös ohjaamalla tulijat heti työhön.
Ongelmien torjumiseksi maahanmuuttoa on säädeltävä. On tunnustettava sen vaikeus - alkaen tulijoiden taustan selvittämisestä. Tässä ei pidä olla liian sinisilmäinen. Ja maailman pakolaisongelman hoitamiseen on usein tehokkaampi osallistua lähtömaiden tuntumassa kuin kaukaisessa Suomessa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/
On tämä nyt suuremmoinen saavutus, kun tohtori copypastaa kokonaan Iltalehden pääkirjoituksen.
Tällainen on kyllä lain vastaista, mutta ei näytä herraa häiritsevän.
Mikä ihme luulotauti sinua vaivaa?
Eskoa vastaan! Voin pitää varmana, ettei sellaisia ihmisiä ole kuin yksi, ja se olet sinä Aabraham.
Eskoa vastaan! Luule sinä minua vaikka Aabrahamiksi
sairaissa aivoissasi!
Olen kirjoittanut yli 5000 viestiä ja sinä varastat saman nimimerkin. Oma nimi ei ole mikään nimimerkki. On typerää väittää käyttävänsä etunimeään. Valehtelet selvästi. Pane tänne koko nimesi, jos niin haluat esiintyä nimelläsi!
sinun nimesi jälkeen!
ovensuusta?