Koska akateeemisen koulutuksen käyneitä on jo valtavasti työttömänä yo:n sisääänottoa pitää vahentää. Tästä seuraa se hyvä asia että ne jotka olivat suunnitelleet yo opiskelua päätyvät enempi vähempi suoritusaloille. Se on hyväksi sekä heille että noille aloille. Tulee monipuolisempia osaajia niihin ammmatteihin. Turhia paperin-pyörittäjiä on jo riittävästi ja tässä taloustilanteessa kukaan ei heille halua ainakaan palkkaa maksaa. Lukion päättäneet - ymmärtäkää tämä tosiasia.
Älykkäämpiä duunareita
yo-opiskelu ei kannata
6686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sisäänottomääriä ei olisi alun alkaenkaan tullut nostaa näin korkeiksi. Syyttää voi ainakin aluepolitiikkaa (joka kylässä tulee olla oma yliopisto) ja sosialistista ideologiaa (kaikkien tulee saada yo-koulutus ja vielä ilmaiseksi).
Nyt selkeä ratkaisu olisi tiputtaa sisäänottomääriä merkittävästi, mahdollisesti myös sulkea pienempiä yksiköitä sekä ottaa käyttöön lukukausimaksut.
Suurin osa akateemisista käy töissä. Ehkä eivät juuri oman alan töissä, mutta töissä kuitenkin. Eikö se ole pääasia? Entä sitten jos meillä on siivooja joka on opiskellut maailmanpolitiikkaa? Eikö se ole vain hyvä että myös duunareiden keskuuteen leviää korkeaa sivistystä?
on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja maisteri-, lisuri-, tai tohtoritason ihmisiä noin 15 000 työttömänä!
Kandeja, insinöörejä ym. saman verran!
Aloittaja on kyllä periaatteessa ihan oikeassa, mutta asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin hän antaa ymmärtää.
On totta että joillakin aloilla on liikaa koulutuspaikkoja ja sitä myöten liikaa valmistuneita, mutta tämä ongelma ei ole niin paha yliopistoissa kuin se on ammattikorkeakouluissa.
Käytännössä tämän ongelman ratkaisu vaatisi perustavanlaatuisia muutoksia varsinkin alemmankorkeakoulutuksen osalta. Koko ammattikorkeakoulujärjestelmä tulisi nykyisellään lakkauttaa ja integroida se tiiviimmin yliopistojärjestelmään.
Ehkä helpoin keino olisi se, että ensin jokainen suorittaisi alemmankorkeakoulututkinnon (n. 3 vuotta), jonka jälkeen voisi sitten hakea yliopistolta 2-3 vuotta kestävää korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. Tällä tavoin tutkintojen määrää voitaisiin suhteuttaa paljon nykyistä paremmin ja keskitetymmin vastaamaan liikemaailman kulloistakin tarvetta.
Yksi oleellinen ongelma on se, että meillä koulutetaan ylioppilaita aivan liikaa ja lukioiden taso on keskimäärin todella heikko. Tiputtamalla ylioppilaiden määrää 10% saataisiin keskimäärin pätevämpää ainesta ammattikouluihin sekä lukioihin.
Tällaiseen viestiin on muuten todella ikävä vastata, sillä ulosantisi on harmittavan huonoa. Asioista voidaan keskustella vasta sitten kun keskustelun jokainen osapuoli on samalla kommunikatiivisella tasolla.
Onneksi itse et todennäköisesti ole tehnyt näin ala-arvoista ratkaisua ja päätynyt yliopisto-opiskelijaksi. Minusta on mielenkiintoista huomata, kuinka vahvassa suorittavaa työtä tekevien yksilöiden katkeruus on korkeakoulutettuja kohtaan. Vaikka akateemisesta työttömyydestä puhutaankin paljon, on todettu, että koulutustaso ja työttömyys korreloivat tavalla, jossa korkeakoulutetut työllistyvät matalakoulutettuja paremmin.