Egyptin matka

Tein 2.-16.2.2009 Egyptin matkan, johon sisältyi ensiksi viikon risteily Niilillä ja sen jälkeen viikko Punaisen meren rannalla Hurghadassa, josta käsin teimme kahden päivän matkan Kairoon. Matkan järjestäjä oli Aurinkomatkat, ja matkanjohtaja-oppaamme oli Veli Kilpinen, 52-vuotias historian maisteri, joka 10 vuotta sitten ”hurahti” Egyptiin niin, että jätti työnsä historian lehtorina ja ryhtyi matkaoppaaksi, jossa tehtävässä hän on saavuttanut legendaarisen maineen ja mm. tullut 2007 matkailutoimittajien valitsemaksi vuoden matkailuhenkilöksi.

Lento oli Hurghadaan, josta meidät 36 hengen Niilin risteilylle suuntaava porukka välittömästi kuljetettiin bussilla 250 km:n päähän Luxoriin (muinaiseen faraoiden pääkaupunkiin Thebaan). Luxorissa majoituimme Niilin rannalla sijaitsevaan viiden tähden Sonesta St. George-hotelliin.

Seuraavana päivänä tutustuimme Luxorin ja Karnakin temppelialueisiin ja muihin Luxorin nähtävyyksiin, ja illalla siirryimme Nile Odysseia-laivalle, jolla alkoi matkamme kohti runsaan 300 km:n päässä sijaitsevaa Assuania. Nelivuorokautisen laivamatkamme aikana pysähtelimme lukuisia kertoja tutustuen moniin historiallisiin ja muihin nähtävyyksiin mm. Edfussa ja Kom Ombossa.
Laivalla oli lisäksemme ainakin brittejä, saksalaisia ja egyptiläisiä, mutta suomalaisryhmä taisi olla suurin.

Assuanissakin meillä oli monipuolista ohjelmaa mm. felukki-risteilyineen ja kameliratsastuksineen.
Assuanista meidät kuljetettiin bussilla takaisin Luxoriin, jossa majoituimme samaan Sonesta St. George-hotelliin kahdeksi yöksi. Välipäivänä tutkimme Kuningasten laakson muinaisten faraoiden hautakammioineen. Luxorista sitten siirryimme taas bussilla tuon 250 km:n ja neljä tuntia kestäneen matkan Hurghadaan, jossa minä ja ystävättäreni majoituimme Punaisen meren rannalla puistomaisessa ympäristössä sijaitsevaan viiden tähden Hilton-hotelliin.

Olen tehnyt eri puolille maailmaa kymmeniä kiertomatkoja, joissa on ollut monia todella mielenkiintoisia, joiden joukossa tämä Egyptin matkamme on kärkijoukossa. Historian harrastajalle – jollainen olen – Egypti on ehkä antoisin kohde maailmassa. Missäpä muualla olisi yhtä paljon vuosituhanten takaista nähtävää.

Kolmekymmentä vuotta sitten palvelin 16 kuukautta YK:n rauhanturvajoukoissa Siinailla, ja sieltä käsin kävin kai lähes kymmenen kertaa Kairossa, pari kertaa pyramideilla ja Egyptin museossa mm. tutkimassa Tutankhamonin haudasta löydetyt aarteet, kerran myös Ylä-Egyptissä (Luxorissa ja Assuanilla). Jo silloin tutkin tarkkaan noiden kaikkien paikkojen historialliset ja muut nähtävyydet, ja 14 vuotta sitten olin Välimeren risteilyllä, jolta käsin jälleen kävimme Kairossa, pyramideilla ja museoissa, mutta mielenkiintoni Egyptin muinaiseen historiaan ja nykyisyyteen oli edelleen tuore.

Oli matkallamme toki paljon muutakin antia kuin historia. Niilin risteilyllä oli paljon monipuolista ohjelmaa. Ohjelmaa meillä oli myös Hurghadassa, mm. meriretki katselemaan snorklaten Punaisen meren rikkauksia koralleineen ja kaloineen, joita Punaisessa meressä on lajeja enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kairon matkan teimme vasta Hurghadasta käsin, ja kun se vei kaksi päivää, ei meille jäänyt paljonkaan ”löhöaikaa”. Varsin ruskeaksi kuitenkin paahduimme, minä ja rakas matkakumppanini eli ystävättäreni, joka oli nyt ensimmäistä kertaa Egyptissä, ja haltioihinsa maa hänetkin sai.

Sää oli koko matkamme ajan aurinkoinen, päivälämpötilat 24/ 30 C. Ruoat laivalla kuten hotelleissakin aivan erinomaiset. Minä ja ystävättäreni emme edes sairastuneet vatsatautiin, jonka eräät matkakumppanimme saivat, sillä huolehdimme hyvin käsihygieniasta, jonka laiminlyönti on yleisin vatsasairauksien syy turistille niin Egyptissä kuin muuallakin Afrikassa, Intiassa ja muuallakin Aasiassa.


Olen tehnyt näille palstoille melko perusteelliset matkakertomukset kiertomatkoiltani ainakin Kreikasta, Intiasta, Thaimaasta, Kiinasta, Ranskan Normandiasta ja Provencesta, Etelä-Amerikasta (Argentiina, Paraguay ja Brasilia) ja Venäjältä Volgan risteilyltä, mutta nyt en sellaista tee, kun eräät ovat jo ennen minua tehneet Niilin risteilyltä (aikaisemmalta tietysti) lukuisten valokuvien kera niin hyvät, etten pystyisi parempaan, tuskin samaankaan. Laitan vain linkkejä niihin; kannattaa lukea:

http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/afrikka/egypti/faaraoiden-jaljilla-niilin-risteily

Niilin risteilymme antia siis lisäsi merkittävästi loistava oppaamme Veli Kilpinen, joka tunnetaan laajalti Egyptissäkin nimellä ”mister Veli”. Hyviä oppaita on toki ollut monilla aikaisemmillakin kiertomatkoillani – ei niille aloittelijoita oppaiksi laiteta – niin taidanpa minäkin nyt olla sitä mieltä, että Veli on ”primus inter pares”, kuten on todettu niissä perusteluissa, joilla hänet vuoden 2007 matkailuhenkilöksi on valittu.

Tässä vielä enemmän tietoa Niilin risteilystä ja Velistäkin, ja erikseen vielä katkelma linkkikertomuksesta:

http://www.mondo.fi/country_destination/83/view_story/191

>> Mutta palataan takaisin M/S Odysseuksen kannelle. Siellä tervetuliaismaljaa kohottaa parhaillaan mies, joka on syy siihen, miksi olemme juuri tällä risteilyllä: Mr. Veli, matkaopas, jota fanitetaan.

Päällepäin Kilpinen näyttää tyypilliseltä seuramatkaoppaalta: hänellä on yrityksen väreihin sävytetty kauluspaita ja beiget housut, päässä firman logoa muistuttava oranssi, virkattu pipo. Kainalossaan hänellä on Aurinkomatkojen kansio ja kaulassa Egyptin tunnetuin symboli, elämän avain.
Siihen tavanomaisuus loppuukin. ”Olen ollut muidenkin toimistojen matkoilla, mutta Veli on ihan omaa luokkaansa”, toista kertaa Niilin risteilylle osallistuva Pauli Rantanen suitsuttaa.
Hurmioituneimmat ovat osallistuneet Kilpisen vetämälle risteilylle jo yksitoista kertaa, siis kahdesti vuodessa. Fanikirjeitä matkaopas saa kolmisenkymmentä kuukaudessa. Niissä häntä kutsutaan Veli-kullaksi, aarteeksi ja timantiksi, jota ei tarvitse hioa. Avioliittotarjouksiakin on tullut.

Menneenä talvena Matkailutoimittajien Kilta valitsi Kilpisen vuoden 2007 matkailuhenkilöksi. Mikä entisessä tamperelaisopettajassa ihmisiä villitsee?

Irrotetaan ankkurit. Elämän virta. Kulunut sanonta sopii tuskin minnekään paremmin kuin Niilille. Sen huomasi jo lentokoneessa, kun alapuolella näkyi loputtomiin Saharan keltaista hiekkaa. Auringon polttaman maiseman poikki luikerteli päättäväisesti jättiläismäinen, sinivihreä käärme.