kääpiöpinserit !

...on vuoden vanha kääkkä narttu. karva on hyvin helppo hoitoinen eikä meidän sessusta sitä ainakaan irtoa. noh meillä tämä on ehkä vähä-haukkuinen kääkkä, ei hauku vastaan tulijoita, paitsi joskus toisia koiria. haukahtaa kyllä kun ovikello soi, mutta lopettaa käskystä. ei mielestäni hauku "normia" enempää.

kääkkä on tosi nero :) eli oppii kyllä helposti. minun tietääkseni tunnetusti myös erittäin ahne ruuan perään, joten namujen avulla meillä ollut ainakin helppo kouluttaa. meidän sessu on ainakin kova "puolustamaan" laumaansa, välillä tuntuu kuin se luulisi olevansa joku dobermanni, eli uskaltaa haastaa isommankin koiran.eikä vielä ole koirapuistossa tai missään sellaista koiraa tullut vastaan joka ei olisi tällä alistunut (vaikka toinen onkin kymmenen kertaa pienempi):)
tietääkseni kääkkä on tavallaan yhden ihmisen koira. eli kiintyy tosi helposti yhteen ihmiseen. meillä tämä etsii vaikka likaisen villasukkani jos en ole kotona ja kääriytyy sen päälle nukkumaan ;) sessumme on myös hyvin seurallinen, eli tulee mainiosti toimeen kissojemme kanssa ja saksarimme.tosin joskus "pomottaa" tätä saksaria vähän liikaa=)

riippuu tietenkin paljon yksilöstä, mutta tässä meidän kokemuksia..

käy kääpiöpinseri. Kaikki muut koirat osaa siellä olla hiljaa, paitsi tämä "kingi". Jatkuva räksytys kaikkia koiria kohtaan.

Moikka!

Meillä on myös kääpiöpinseri, ja se on aivan ihana koira, helppo kouluttaa, mutta aika itsepäinen joissakin tilanteissa. Kääpiöpinserini on todella seurallinen ja aina jos tulee ihmisiä kylään niin se etsii heti paikan vieraan sylistä.. Ei ujostele, eikä pelkää vieraita ihmisiä.. Lenkeillä se haukkuu ohimeneviä ihmisiä, mutta koirista ei ole moksiskaan... tosin kouluttamisella alkaa jo oppimaan ettei noteeraa ihmisiäkään lenkillä... Meidän kääkkämme ei hauku paljoa mutta inisee/vinkuu sitäkin enemmän... Kiintyy selvästi yhteen ihmiseen enemmän kuin muihin. Kääpiöpinseri vaatii paljon seuraa ja liikuntaa ja nauttii kun saa opetella uusia temppuja ja muita juttuja... Kääpiöpinseriä ei voi ottaa vaan lojumaan sohville, se vaatii paljon aktiviteetteja vaikka pieni onkin.

Kääpiöpinsereiden kanssa on muistettava pysyä jämäkkänä... et voi sallia sellaista koskaan mikä on kiellettyä tai se ei ymmärrä miksi välillä kiellät ja välillä et... Tämä koira sitten muitaa varmasti. Pentuna varsinkin erityisen tärkeää omistajan jämäkkyys ja se että näyttää olevansa perheen pää. Kääpiöpinseri yrittää ottaa itselleen johtajan pallia mutta huomaa pian että omistaja määrää ja piste siis kuhan vaan muistaa olla jämäkkä. Selvät säännöt on avain siihen että kotona sekä koira että omistaja voi hyvin ja molemminpuolinen luottamus toimii.

Omat kokemukseni. Olen omistanut aiemmin kolme rottweileria ja nyt perheessä on kääkkä. Erittäin älykkäänä oppii nopeasti myös sen mitä ei pidä tehdä! Vaatii tismalleen saman kurin ja koulutuksen kuin esim palveluskoira. Ja roimasti liikuntaa: tarkoittaa lenkkeilyä juosten (siis, että omistaja juoksee myös) ja vapaana juoksua. Voimakas riistavietti, joten oltava tarkkana ettei lähde jäniksen/ vast perään. Erittäin itsenäinen mutta äärimmäisen sympaattinen. Tulee syliin, kun itse sitä haluaa. Kova ärhentelemään isommilleen (ainakin meidän uros). Tässä oltava tiukkana ja tarkkana, ettei isompi ärsyyntyessään pääse vahingoittamaan. Luonteeltaan kuin palveluskoira (rotikka, dobberi...) mutta menee pieneen tilaan. Sohvakoiraksi ehdottoman väärä valinta. Mutta paras lenkkikaveri mitä minulla on koskaan ollut! Koulutus vaatii kärsivällisyyttä adhd -luonteen takia.

Karvan hoito sinällään helppoa mutta karvaa lähtee niinkuin mustakin koirista. Tosin pienuudesta johtuen jäämä on vähäisempää mutta aivan riittävää kyllä!

Mutta kerrassaaan peloton ja kestävä pikku kovanaamasoturi! Mistään puudelilapasesta ei ole kyse - onneksi.

HEi!

Itse otin ensimmäiseksi koiraksi kääpiöpinseri uroksen, luin kaiken maailman koirankoulutus kirjat ennen pennun tuloa. Kaikki sanoivat että se on haastava rotu ja että ei sovi ensimmäiseksi koiraksi. Tähän en usko enää ollenkaan. Voin puhtain sydämmin väittää että koirani on erittäin hyvä käytöksinen kääkkä, vaikka sitä ei ole sen kummenmmin koulutettu. Kaikki arkipäiväiset asiat riittävät minulle, että voin elää koiran kanssa normaalia elämää ja että koira on yhteiskuntakelpoinen.

Kouluttaminen on meillä vaikeaa, koska poikaa ei kiinnosta herkut eikä lelulla palkitseminen oikein onnistu. Kunnon leikkihän kestää vähintään sen 10 min :)

Asumme kerrostalossa eikä koira hauku turhia. Pennusta jo tottui rapun ääniin. Eri asia on kun ovikello soi tai posti tipahtaa luukusta, mutta naapurit saavat sen pari haukahdusta kestää. Lenkillä poika ei hauku vastaan tulevia ihmisiä tai koiria. Eli koira tulee pennusta jo opettaa ulkona vastaan tuleviin asioihin. Meillä koira lopettaa haukkumisen tarvittaessa vihaisesta huomautuksesta.

Sisäsiistiksi oppi 5kk vanhana ja 4kk vanhana loppui jo yö pissaaminen. Toiset sanovat että voi mennä vuosikin.

Liikuntaa tarvitsee paljon. Meillä ulkoillaan n.3h per päivä ja sen lisäksi sisällä otetaan aina välillä pitemmät vetoleikit. Koirapuistoilu on ehdottomasti parasta liikuntaa ja jos kääkkä ei ole luonteeltaan agressiivinen tulee se ongelmitta toimeen myös isojen koirien kanssa. Koira tulee sosiallistaa muihin koiriin huolella jo pentuna!

Ainoa miinus mielestäni on turkin säänkestävyys. Heti kun itse pidät hanskoja ja pipoa tulee koirallakin olla vaatteet. Tai näin meillä, voihan sitä tärisevää koiraa vetää ulkona perässään jos haluaa, mutta harvoin hyvin istuvat vaatteet koiraa ulkona häiritsevät. Ja hyvät istuvat vaatteeet estävät lihasten kylmyydestä johtuvia revähtymiä. Sateellaa koira kannattaa myös pukea. Muuten turkki onkin helppo, ei likaannu, tai kura lähtee kädellä pyyhkäisemällä, karvaa ei irtoa ja harjaamistakaan ei tarvitse harrastaa. Turkki vaatii laadukkaan ruokavalion pysyäkseen hyvänä.

Omistajan tulee pitää johtaja asema aina, niin koira ei rupea sitä kyseenalaistamaan. Meillä ei koskaan ole tämän suhteen ollut ongelmaa, ei edes murrosiässä. Vaikka koira nukkuukin sängyssä tietää se silti kuka täällä määrää. Niin nämä penteleet nukkuvat sitten peiton alla vieressä :)

Kääpiöpinsereillä on ison koiran ego.ne luulevat olevansa koiramailman kuninkaita ja pelottavia! kyllä rupeaa huvittamaan aina kun näkee josain kääpiöpinserin..