Älä sano

Jota niin pitkään katsonnu,
jotaki uutta siihen ilmestynny.
Somaahan se myönnän,
ovisuulla joku siinä istuu.

Ei passaa sanoo -
särkyis taulu.

Mysteriet
hymysuin tässä kiitosta laitan,
kohta maalle meenki,jospa sielä,
tuon ladon osisuun nään

Liisa samalla kiikaroi

Tulen läpi lumikenttien,
hiljaisuuden vuorien.

kaaru
sen sydämen kynän,
sille anoen sanoa jotaki,
kiitos avaa tietä,
olen otettu muistat minua.

Sain taas elää hetken,
talven lumivalkoisen,
kuulla, kuinka lumi,
jalkaini alla narskui.

Sen vanhanajan lämmön,
sytytin tulen
kammarin suloinen lämpö läsnä,
jääkukat ikkunoissa suli.

Sinulle ajatuksiani toin ja
hyvää alkanutta uutta viikkoa,
runolapselles Liisalta terkkuja

On meidän olla,
sanat särkis,
hiljaisuus olkoon ylin.

Minänoita

Näin kiteissä lumihangen,
niissä kevään säteilyä,
valkoinen vaippa kaikkialla,
ohenee, ohenee,
yks hiutale kerrallaan.

Sinulle tiedätkö, sanat ei riitä,
kiitos mikä sydämessä asuu,
sen tielleen luokses,
keväisiä valoisia ajatuksia päivääs.

Liisa toivottaa hyvää alkanutta viikkoa

Nämähän on näitä kuvia joita,
joissa yhäti elää,
vaikka ei kerro puut,
ajanpatinaa harmaata siinä näkyy,
ajan kämmenen harmooninen jälki.

Margitta
Kauniit maisemat ne sieläki ja
seki avantooo!!!
ketäs muuta niin odottaa,
kuin Sinua Magitta.

Terkkuja täältä maisemista ja
kiitos kun poikkesit,
keväistä mieltä säätiedotus lupaa..Liisa

On jääny ja katsoo syvään,
ilmestyy vasta kun kaikki muu,
huuto, kysymykset on laannu.

On opetuksen saanu,
mitä on kun,
ei enää läsky.

ruusu-kielo
Sunulle lämmin halaus,
sydän sielä elää,
koskettaa myönnän, sitä syvintä.

Olin mökilläni viikonlopun ja
sielä taas tulin,
kauneudesta saraaks, tiedätkö.
Katsoi minne vaan oli,
valkoista koskematonta lunta.
Tämä tauti minussa jo,
onki kroonista, aina sairastun.

Kiitos lämmin tuulahdus sydämelles,
täälä aurinko yhdellä silmällä katsoo..Liisa