Näin ennen tulevaa viikonloppua on kiva vähän puhua jokaisen itsestäänkin.
Joten minkälaisia naisia me olemme?
Mitkä ovat persoonallisuutemme piirteet?
Eli ninenomaan meidän oma käsityksemme itsestämme..:)
Joten minkälaisia naisia me olemme?
Mitkä ovat persoonallisuutemme piirteet?
Eli ninenomaan meidän oma käsityksemme itsestämme..:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Oma käsitykseni..hmm..
Olen kiltti, huomaavainen, ehkä vähän ujokin.
Äkkipikainen ja itsepäinenkin tarpeen tullen.. Herkästi leppyvä..
Angie, noilla sanoilla voisin kuvata itseäni myös.=)
Sopivasti sekoitettu soppa =)
joskus iloinen, joskus kuin myrkyn niellyt, rehellinen olen ja kilttikin, mutta en väärällä tavalla kiltti. aika hankala ihminen kai olen joskus.
Olen perusonnellinen, peruspositiivinen ihminen ja kaiketi melko tasapainoinen ristiriidoista huolimatta. Olen levoton, aktiivinen, liikunnallinen, aika empaattinen ja ymmärtäväinen ja toisaalta omaa rauhaa, hiljaisuutta rakastava ja välillä hyvinkin itsekäs, itsekeskeinen ja itseriittoinen. Ulkopuoliset aina sanovat että olen niin rauhallinen, vaikka sisälläni riehuisi tulinen pätsi. Monet ovat sanoneet, että olen täynnä elämää, mikä onkin varmaan yleensä totta. Joskus vain tuntuu että se elämän roihu voisi olla hiukan tasaisempaa, mut kukin tyylillään...Siinä ristiriitaa kerrakseen.
Ulospäin kai aika rauhallisen oloinen, sisällä myllertää usein ;) Olen tosi helposti kimpaantuva, otan itseeni usein, mutta lepyn ja tosi nopeasti. Aika paha suustani olen jos sille tuulelle satun..
Perusperiaate on, että olen ystävällinen kaikille niille jotka ovat sitä minulle. Jos joku on minulle ilkeä, muuntuu myös oma mielipide samaksi vastapuolta kohtaan. Vaikia selittää. Olen ihminen, jolla on vain pari ystävää, mutta he ovatkin sitten tosiystäviä puolin ja toisin.
Jollain tapaa arvaamaton, äkkipikainen ja epävakaa. Reaktioni asioihin on arvaamaton puoli minussa. Kuitenkin olen iloinen, reipas, sosiaalinen, puhelias, kekseliäs. Todella väärin saa kohdella, ettenkö anteeksi antaisi. Tunteet tekevät ajoittain minusta "hullun". Muuten mukava =)
Kun oikein tarkkaan mietin itseäni, niin ehkä yksi voimakkaimmista persoonallisuuteni piirteistä on rohkeus.
Rohkeudesta kumpuaa ainakin optimistisuuteni:)
minä tarvitsen rohkean naisen=))
Jokainen varmaan tarvitsisi romaanin kuvaamiseen eikä silti tulisi selvyyttä. Kun sanot yhden piirteen itsestäsi, eikö heti tule mieleen sille vastakkainen piirre?
Esim. minä olen naiivin haaveellinen tunteilija, joka inhoaa romanttista hilettä ja lällytystä. Täysoptimisti, joka esittää kaikkeen epäilyitä ja varauksia. Äkkiä-heti-toimeksi-tyyppi, joka suunnittelee kaiken - jos ehtii. Taiteellinen (sic: omasta mielestä vain) ja materialisti. Esiintymiskammo, mutta toimin niin, että joudun esiintymään. Jne. Vaikuttaa ristiriitaiselta, mutta ei ole.
Puhumattakaan siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Siinä sitä on lisää yllätystä itse kullekin.
Niinpä, haaveilu on kivaa mutta romanttinen hössötys ei. Optimistinen pessimisti. Kaiken pitää tapahtua just nyt, mutta odota että suunnittelen ensin. Umpimaterialistinen possu joka kuitenkin muistaa aina huomauttaa että "loppujen lopuksi sitä tarvitsee kuitenkin hyvin vähän". Esiintymiskammo, (töissä) vastuunkantokammo ja silti pitää pitää huoli siitä että molempia kammoja vaativia tehtäviä on varmasti. Mikäs on sen kamalampaa ja mukavampaa kuin joutua käymään johtoryhmän kanssa läpi asioita joista itsekään ei tiedä tarpeeksi...
Tunnistan tuostakin itseni. Ääripäiden piirteitä..aika on-off -meininkiä. Mutta ehkä sitä loistaa sitten siinä ääripäiden välissä varsinkin? On munkin vaikea kuvata itseäni kun olen toisaalta sitä toisaalta kuitenkin taas ihan vastakohtaa. Go figure. =)