Mitä jos testamenttiin merkitty perillinen/edunsaaja kuolee ennen perittäväänsä ja perittävä ei huomaa tehdä/kykene tekemään enää uutta testamenttia?
Siirtyykö perintö hanen kuoltuaan automaattisesti edunsaajan rintaperillisille?
Jos rintaperillisiä ei ole, siirtyykö edunsaajan muille perillisille?
Jos edunsaajalla ei ole mitään perillisiä, siirtyykö valtiolle?
Siirtyykö jossain tapauksessa perittävän lakimääräisille perillisille?
Siirtyykö perintö hanen kuoltuaan automaattisesti edunsaajan rintaperillisille?
Jos rintaperillisiä ei ole, siirtyykö edunsaajan muille perillisille?
Jos edunsaajalla ei ole mitään perillisiä, siirtyykö valtiolle?
Siirtyykö jossain tapauksessa perittävän lakimääräisille perillisille?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Perintökaaren 9 luvun toinen pykälä:
"Testamentti muun henkilön kuin testamentin tekijän kuolinhetkellä elävän taikka sitä ennen siitetyn ja sittemmin elävänä syntyvän hyväksi on tehoton.
Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä, että sellaisen henkilön vastaisuudessa syntyvät lapset, jolla 1 momentin mukaan on oikeus saada testamentti, täysin omistusoikeuksin saavat omaisuuden viimeistään tämän kuollessa tai sen oikeuden lakatessa, mikä muulla henkilöllä saattaa olla omaisuuteen."
Siis testamentti menettää tehonsa edunsaajan kuollessa, ja perimys menee niin kuin testamenttia ei olisi ollutkaan, ellei siinä ole nimenomaista määräystä tätä tilannetta varten.
PK 11:6 mainittu perillisten sijaantulo-oikeus koskee vain tilannetta, jossa testaattori on jo kuollut ja edunsaaja kuolee _sen jälkeen_ ehtimättä ottaa perintöään vastaan.
Rottakeisarin teksti pätee ehkä ko. keisarin keisarikunnassa, mutta ei Suomen tasavallassa.
keisari:
>>PK 11:6 mainittu perillisten sijaantulo-oikeus koskee vain tilannetta, jossa testaattori on jo kuollut ja edunsaaja kuolee _sen jälkeen_ ehtimättä ottaa perintöään vastaan.>"Testamentti muun henkilön kuin testamentin tekijän kuolinhetkellä elävän taikka sitä ennen siitetyn ja sittemmin elävänä syntyvän hyväksi on tehoton.
Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä, että sellaisen henkilön vastaisuudessa syntyvät lapset, jolla 1 momentin mukaan on oikeus saada testamentti, täysin omistusoikeuksin saavat omaisuuden viimeistään tämän kuollessa tai sen oikeuden lakatessa, mikä muulla henkilöllä saattaa olla omaisuuteen." A -> a,b,c) kuten kävisi siinä tapauksessa, jos kuolemat tapahtuvat järjestyksessä T - A; kysymys on siitä, että, kun järjestys on A - T, nuo A:n jälkeläiset tulevat A:n SIJAAN testamentinsaajiksi, jolloin saanto on T -> a,b,c. A on siis pudonnut ketjusta pois.
Vielä varmemmaksi vakuudeksi keisarille ja mahdollisille muille epäilijöille lainaus teoksesta Aulis Aarnio, Suomen jäämistöoikeus II, Helsinki 1991, s. 123: "Vastaavalla tavalla testaattorin veljen (sisaren) lapsen hyväksi tehty testamentti koituu saajan jälkeläisen hyväksi, jos saaja kuolee ENNEN TESTAATTORIA." (korostus minun)
PK 11:6
"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Kun sinä nix nax tunnut tämän(kin) asian hyvin hallitsevan, vastaisitko alkuperäiseen kysymykseen. Nyt ei mennyt täällä ihan jakeluun.
Oli testamenntti, jonka teki sinkkumies, lapseton: puolet urheiluseuralle ja puolet veljelleen, lapseton ja eronnut. perillinen kuitenkin kuoli ensin. Veljeksillä oli 3 siskoa ja heillä yht. 6 lasta eli veljekset olivat enoja siskojensa lapsille, näille 6:lle. Kun testamentti on: puolet urheiluseuralle ja puolet veljelle, niin nyt on asianajaja tehnyt päätöksen. Koko rahamäärä menee urheiluseuralle.
kuitenkin hän on verottajalle tehnyt paperit ja verottaja lähettänyt 6:lle siskojensa lapsillekin verotuspäätöksensäkin, miten verotus tehdään. Silti asianajaja ilmoitti, urheiluseura saa koko perinnön.
Miten tulee toimia, testamentti on: puolet urheiluseuralle, puolet veljelle. Ei muuta tekstiä.
Nix nax tarkoitti, että jos se testamenttiinn merkitty perillinen/edunsaaja kuolee, ennen kuin testamentin tekijä eli perittävä, niin perintö menee edunsaajan perillisille JOS nämä edunsaajan perilliset ovat sellaisia sukulaisia, että hekin olisivat testamentin tekijän perillisiä.
Jos testamentin alkuperäinen saaja ei ole mitään sukua perinnön jättäjälle, niin perintö ei mene testamentin alkuperäisen saajan rintaperillisille.
Siinä tapauksessa eletään niin, kuin testamenttia ei olisikaan ollut.
Jos testamentin tekijä ei kykene tekemään uutta testamenttia, kun testamentissa oleva saaja kuolee ennen perittävää, olisi kannattanut alunperin tehdä testamenttiin määräys, kenelle perintö menee jos perillinen kuolee ennen.
Jos testamentin kykenee tekemään, se kannattaa tehdä.
Kiitos olopolo. Pitäneepä tehdä testamenttiin täydennys niin kauan kuin kykenee (;
haluaisin autta poikaani omakoyitalon laina järjestelyssä, minulla on jakamattomasta kuolinpesä osuus, äitini omistaa puolet ja me viisi lasta osuuden isän vainaan toiseen puolikkaaseen. Olisin valmis panttaamaan oman osuuteni tarvittavaan n. 20-30 tuhan.takaus summaan joka puuttuu talon arvoksi katsoyusta pantista. Kulin pesä koostuu n.10 hehtaarista metsä ja pelto maata ja tontilla sijaitsee v.-55 rakennettu rinamamiestalo jota äitini on asuttanut viime syksyyn asti. Pankista ehdotettiin että lainan takaus onnistuisi, mutta kaikkien osakkaiden tulee entaa suostumus tähän, ja kyse on vain minun osuudestani kuolinpesään. Vai käännynkö asiassa suoraan äitini puoleen jolle tekisin velkakirjan osuudestani isän osuuteen ja hän takaisi poikani lainan?