Voiko teidän mielestä syömishäiriö olla vaikka BMI ei ole alipainoisen tasolla.
Mun tilassa joka on jatkunu monia vuosisa eli ahdistunu ja jokainen ruuan muru mitä suuhun laitan tiedän paljon siiä on kaloreita ja se pelottaa. Pelkään lihomista ja ahistaa.
Yli vuoden ajan mulla on ollu jaksoja jolloin ahmin ja oksennan ja nyt tällä hetkellä elän tosi yksinäistä ja masentavaa elämää koska asun kaukana kavereista ja perheestä opiskellessa . ja laihduttaminen on helpppoo kukaan ei voi pakottaa syömään ja ´laihdutuksesta on tullu mun paras kaveri. oon normaali painonen mutta silti lihava mun silmistä. yritän estää ahmimiskohtaukset ja syödä tosi vähän (100-500kaloria) usein saan morkkiksen kaikesta ja oksennan piennimmätki määrät ulos , en haluuu todellakaan mitään bulimiaa. Oon ihan pihalla ja sekasin masentaa ja angstittaa.
En koe että mulla olis mitään sh:ta mut silti teki mieli kirjottaa jonnekki... ku ei oo enää kavereitakaan kenelle puhua. tuntuu joskus että oon tulossa hulluks.
Kiitos jos jaksat vastata ja piristää ehkä mun mieltä.
Mun tilassa joka on jatkunu monia vuosisa eli ahdistunu ja jokainen ruuan muru mitä suuhun laitan tiedän paljon siiä on kaloreita ja se pelottaa. Pelkään lihomista ja ahistaa.
Yli vuoden ajan mulla on ollu jaksoja jolloin ahmin ja oksennan ja nyt tällä hetkellä elän tosi yksinäistä ja masentavaa elämää koska asun kaukana kavereista ja perheestä opiskellessa . ja laihduttaminen on helpppoo kukaan ei voi pakottaa syömään ja ´laihdutuksesta on tullu mun paras kaveri. oon normaali painonen mutta silti lihava mun silmistä. yritän estää ahmimiskohtaukset ja syödä tosi vähän (100-500kaloria) usein saan morkkiksen kaikesta ja oksennan piennimmätki määrät ulos , en haluuu todellakaan mitään bulimiaa. Oon ihan pihalla ja sekasin masentaa ja angstittaa.
En koe että mulla olis mitään sh:ta mut silti teki mieli kirjottaa jonnekki... ku ei oo enää kavereitakaan kenelle puhua. tuntuu joskus että oon tulossa hulluks.
Kiitos jos jaksat vastata ja piristää ehkä mun mieltä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä toi on ihan selvä syömishäiriö, vaikka oot normaali painone.
Syömishäiriö ei tosiaankaan katso painoa; se voi olla niin ali- yli- kuin normaalipainoisillakin. Itse asiassa luulen, että suurin osa syömishäiriöisistä ei ole alipainoisia. Tuo syömiseen liittyvä ahdistus, jota kuvaat, ei todellakaan ole tervettä, kuin ei myöskään oksentaminen ja minimikaloreilla kituuttaminen. Ymmärsin, että sinulla ei kuitenkaan olisi terveydellistä syytä laihtua?
Paras keino ahmimiskohtausten välttämiseen olisi se tylsä mutta ah niin toimiva riittävä ja säännöllinen ateriointi. Tilanteesi kuulostaa siltä, että olisi hyvä, jos voisit puhua edes jollekin olostasi. Jos kavereille tai perheelle puhuminen tuntuu mahdottomalta, niin kannattaisi kääntyä ammattiauttjan puoleen. Onko opiskelupaikassasi terveydenhoitajaa, jonka luona voisit käydä?
Muista, ettet ole yksin eikä sinun tarvitse kantaa huoliasi yksin. Hae apua, et ainakaan menetä mitään. Voimia.
Tosiaankin tiedän miltä tuo tuntuu, ruoka tuntuu hallitsevan munkin elämää ja tuntuu välillä etten jaksa.
mutta hei, jos haluisit vaihtaa ajatuksia pidemmälläkin tähtäyksellä, niin voisit vaikka mailata mulle, niin sais ikäänkuin vertaistuke,
halauksia
Etkös sä ole sama tyyppi, joka pyysi ihmisiä kertomaan sh:sta ja kerroit tekeväsi niistä opiskeluihin liittyvän jutun lehteen/radioon?
Mun mielestäni on moraalitonta udella toisilta tietoja, ilman että kertoo oikeita tarkoitusperiään.
no siis juu, oon sama henkilö. mut miten se sua liikuttaa, mullapa on syömishäiriö, jeejee. ja silti teen siitä päättötyötä radiodokumentiksi, koska aihe on itseänikin lähellä.
onko vaikea ymmärtää?!