Monia lasten urheiluharrastuksia vaivaa mielestäni se, että erikoistua pitää yhteen lajiin todella nuorena. Onko se hyvää vai ei; siitä ollaan montaa mieltä.
Painille tuli harrastuksena hiukan naureskeltua, kunnes oma lapsi halusi treeneihin.
No eikun yhteyttä ottamaan ja kokeilemaan. Parin kokeilukerran jälkeen homma lähti kulkemaan.
Täältä löytyy esimerkiksi perustietoa:
http://viipurinvoimailijat.sporttisaitti.com/harjoitusajat_ja-paikka_seka_ma/
Itse olen yllättynyt vanhempana lajin monipuolisuudesta ja soveltuvuudesta myös "vähän vanhemmillekin" aloittelijoille (7-12 vuotta).
Meinasi unohtua. Painii sopii myös lajina erinomaisesti tytöille ja naisille!
Ja eikun painimaan.
Painille tuli harrastuksena hiukan naureskeltua, kunnes oma lapsi halusi treeneihin.
No eikun yhteyttä ottamaan ja kokeilemaan. Parin kokeilukerran jälkeen homma lähti kulkemaan.
Täältä löytyy esimerkiksi perustietoa:
http://viipurinvoimailijat.sporttisaitti.com/harjoitusajat_ja-paikka_seka_ma/
Itse olen yllättynyt vanhempana lajin monipuolisuudesta ja soveltuvuudesta myös "vähän vanhemmillekin" aloittelijoille (7-12 vuotta).
Meinasi unohtua. Painii sopii myös lajina erinomaisesti tytöille ja naisille!
Ja eikun painimaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paini ja telinevoimistelu ovat ne kaksi lajia, jotka toimivat aivan loistavana pohjana mille tahansa urheilulajille sitten myöhemmin. Omat lapseni käyvät telinevoimistelussa, mutta paini tosiaan on se toinen hyvä yleislaji. Koska tuskin kukaan osaa lapsena valita itse lajiaan ennenkuin sitten 10-12-vuotiaana aikaisintaan. Ja valtaosa lajeista on hyvinkin yksipuoleisia.
Meillä tosiaan on tyttö hurahtanut molskille. On nyt kolme vuotta paininut ja ikää vastaa 10 v. Lähti isonveljen perästä salille ja nyt on veli lopettanut (siirtynyt joukkuelajeihin lopullisesti - on enää satunnainen treenikävijä).
Tyttö ei meinaakaan lopettaa. Naurelee kun sukulaiset ihmettelevät heidän mielestän outoa lajivalintaa tytölle.
Ja on tehokasta. Tyttö ei muuta urheilua harjoittele eikä harrasta, mutta pärjää ihan kaikessa, mitä kokeilee kilpamielessä. On esin viime kesältä piirinmestaruuksia ja himmeämpiä mitaleita yleisurheilusta. Suksi myös kulkee lujaa! Ja täysin painin ansiosta. Ja pärjää siellä painissa myös hyvin.
Tyttö on pienikokoinen, mutta löytyy lihasta, voimaa, nopeutta ja notkeutta.
Suosittelen painia kaikille!
en suositte ihan kaikille painia tai nassikkapainia koska painitreeneissa harrastetaan simputusta ja alistamista. jos lapsesi on vahankin herkka niin siita voi saada aikamoiset traumat. entieda sitten onko painiohjaajissa eroa. budolajeissa panostetaan siihen etta saadaan itseluottamusta joten ero on huima naitten valilla.
No sitten on seuratoiminnassa pahasti jotakin vialla, jos jo nassikkatreeneistä lähtien alkaa simputus ja alistaminen. Tai sitten on vanhempien asenteessa jotakin vikaa, kuvitellaan että heitä ylenkatsotaan.
Meillä kaksi lasta on paininut jo viisi vuotta, toinen nyt jäähdyttelee ja käy lähinnä treeneissä kunnon vuoksi, omat lajit on löytyneet sittenkin muualta. Toinen painii kilpaa ja tähtää korkealle. Molemmille löytyy seurasta oma rooli, joita kumpaakaan ei ylenkatsota; molempien pyrkimyksiä ja tavoitteita kunnioitetaan. Tietysti sitä "oikeaa painijaa" tsempataan enemmän ja hänen harjoitteluunsa panostetaan enemmän.
Mutta minä myös suosittelen painia ihan kaikille; mahtava monipuolinen laji, mikä antaa mahtavan lähtökohdan kaikelle urheilulle. Sääli sillä, paini on usein kasvattajalaji, josta ponnistetaan huipulle muualta. Mutta toisaalta; paini on kova laji, siinä pärjätäkseen pitää treenata kovaa, osata kestää kipua ja pettymksiä.