Seuraava ei liene ehkä suuren suuri rikos, mutta toisaalta
ei liene aivan kohteliaskaan ele välttämättä pelkästään.
Olisiko kyseessä kunnianloukkauksen tai jonkin muun lainvastaisen asian tuntomerkit
tapahtuva toimi.
Yksityishenkilö A (jolla ei ole ollenkaan lääkinnällistä koulutusta) soittaa toiselle
henkilölle B. Tovin kuulumisia vaihdettuaan
A kertoo lukeneensa psykiatrian oppikirjaa
ja havainneensa mielestään useita diagnooseja jotka sopisivat B:hen.
B:n mielestä kyseessä on tyypillinen ihmisten tapa ryhtyä lukemaan lääkärikirjoja ja ei suhtaudu aluksi tuomitsevasti A:n ehdotuksiin vaan aidosti suhtautuu niihin humoristisesti ja ymmärtäväisyydellä. B toivottaa rauhaisaa jatkoa A:lle eikä suhtaudu asiaan vakavasti.
Myöhempinä vuosina A kuitenkin jatkaa väitteidensä tarjoamista B:lle kirjallisestikin.
Onko jo puhelimessa tapahtunut diagnoosien lukeminen ja niiden väittäminen osuvaksi
B:n osalta ollut rikos?
Lisätietoa ei ehkä tarvittane: Jos suhteen luonteella olisi merkitystä B ei itse aktiivisesti pyri
läheisempään suhteeseen A:n kanssa emotionaalisella tasolla. Yhteydenottajana on A.
B:n näkemyksen mukaan suhde on myös objektiivisesti katsottavissa etäiseksi ja kohteliaaksi; ei läheiseksi ihmissuhteeksi.
B on olettanut A:n olevan emotionaalisempi henkilö ja vähemmän analyyttisempi, jonka vuoksi on halunnut tarjota mahdollisuuden toiselle tulla kuulluksi.
ei liene aivan kohteliaskaan ele välttämättä pelkästään.
Olisiko kyseessä kunnianloukkauksen tai jonkin muun lainvastaisen asian tuntomerkit
tapahtuva toimi.
Yksityishenkilö A (jolla ei ole ollenkaan lääkinnällistä koulutusta) soittaa toiselle
henkilölle B. Tovin kuulumisia vaihdettuaan
A kertoo lukeneensa psykiatrian oppikirjaa
ja havainneensa mielestään useita diagnooseja jotka sopisivat B:hen.
B:n mielestä kyseessä on tyypillinen ihmisten tapa ryhtyä lukemaan lääkärikirjoja ja ei suhtaudu aluksi tuomitsevasti A:n ehdotuksiin vaan aidosti suhtautuu niihin humoristisesti ja ymmärtäväisyydellä. B toivottaa rauhaisaa jatkoa A:lle eikä suhtaudu asiaan vakavasti.
Myöhempinä vuosina A kuitenkin jatkaa väitteidensä tarjoamista B:lle kirjallisestikin.
Onko jo puhelimessa tapahtunut diagnoosien lukeminen ja niiden väittäminen osuvaksi
B:n osalta ollut rikos?
Lisätietoa ei ehkä tarvittane: Jos suhteen luonteella olisi merkitystä B ei itse aktiivisesti pyri
läheisempään suhteeseen A:n kanssa emotionaalisella tasolla. Yhteydenottajana on A.
B:n näkemyksen mukaan suhde on myös objektiivisesti katsottavissa etäiseksi ja kohteliaaksi; ei läheiseksi ihmissuhteeksi.
B on olettanut A:n olevan emotionaalisempi henkilö ja vähemmän analyyttisempi, jonka vuoksi on halunnut tarjota mahdollisuuden toiselle tulla kuulluksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Taidat kirjoitella saman tyyppisiä viestejä tälle palstalle aika useinkin.
Taitaa ne otteetkin osua kohdalleen.
Oliko tämä jo toinen esimerkkisi? Viimeksi valehtelit siitä vuokrajutusta. Yritä vaan selvittää itse, ellet kykene näitä selvittämään, niin ei ole mitään mahdollisuuksia oikiksen pääsykokeissa.
Ei voida pitää aisaa kunnianloukkauksena koska asia on A.n ja B.n kahdenkeskinen .
A.lla ei ole oikeutta tehdä diegnooseja koska hän ei ole erikoistunut psykiatriaan lääkäriksi licensioituneena eikä B ole ollut suljetussa tarkkailussa yli 72.h yhtä jaksoisesti .
Ainoastaan siis psykiatriaan erikoistuneella lääkärillä joka on tarkkailut ihmistä suljetussa osastohoidossa yhtäjaksoisesti yli 72.h on oikeus tehdä diegnoosi .
Nyt tulee vain kyseeseen pahoinpitely ja häirintä B.tä kohtaan koska asia on kahdenkeskeinen jos A lähtisi levittämään väärää tietoa ulkopuolisille kyseeseen tulee vakavempi rikos / rikkomukset .
Diegnoosi?
Licensioituneena?
Heh!
Diegnoosi > F ( jokin ) > arvio diegnosointi ( sairauden määritys ) .
Licensioituneena lääkärinä > Licens ( tutkinto todistus tehdä diegnooseja erikoistuneena psykiatriaan ) > Licens vaade ( vaade joka pitää suorittaa jotta voi tehdä ihmis mielen analyyseja psykiatriaan erikoistuneena lääkärinä ) .
NEGRU KIDUTTI VALKOISTA .
Henkilö voi itse huomauttaa toiselle, ettei halua kuulla koko sairaudesta mitään. Kenenkään yhteydenottoihin ei myöskään ole pakko vastata. Tiedän tuttavapiiristäni useita henkilöitä, joiden henki on säästynyt tai diagnoosin teko on huomattavasti nopeutunut sillä, että joku sanoo oireiden muistuttavan jotain tiettyä sairautta esim. mustelmat oudoissa paikoissa lapsella kannattaa tutkituttaa heti, koska eräs tuttavan tuttavan lapsi sairastui leukemiaan samalla tavalla - kyseisellä lapsella oli todella myös leukemia ja hän parani nopeasti.
Aikoinaan minulle vihjailtiin hienotunteisesti, että miehessäni on narsistisia piirteitä, mutta jonkun olisi todella torjunnastani huolimatta pitänyt todella saada minut näkemään ne.
Luulin pääseväni hänestä eroon eroamalla, mutta siitä alkoi sellainen viranomaisten ja etenkin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pyöritys, että narsismia käsittelevissä kirjoissakaan tai nettiartikkeleissakaan ei kuvat niin kaameita esimerrkejä. Eikä tälle helvetille näy loppua.
Mieti mikä syys oireiden kertomiseen voi olla, mieti todella. Jos et keksi syytä, keskeyttäkää hänet aina heti, kun hän alkaa niistä puhumaan.
eikö lakipalstalla itse asiassa
olla sen vuoksi että löytyisi kohtuus?
Onko kohtuutta se jos kysymys tai kysyjä lyödään lyttyyn? Syntyy vaikutelma että vastaaja ei ehkä hahmota kohtuuden ja ehkei kohteliaisuudenkaan käsitettä omassa elämässään.
Jos joku uskaltaa kysyä mielenterveydestä
kysymyksen ilmeisesti se herättää varsinaisen sisäisen sankarin jossakussa ja sittenpä tuleekin heitettyä
kurat oletetun heikomman ihmisen kasvoille.
Löytyisikö todellista rohkeutta jostain muualta
kuin käydä heikompaa vastaan, esimerkiksi tasaveroista vastaan?