Ei, ei ja ei. Mitään sellaista ei todellakaan tapahtunut koska tällä kertaa matkani oli hyväntekeväisyysmatka josta tarina toisaalla.
Lisäksi mukana oli nykyinen vaimoni joka rajoitti jopa silmämunieni
pyörähtelyjä jotka aina silloin tällöin muljahtelivat tarjoilijatyttösen pöydässä käväistessä. Öistä jätän mieluimmin kertomatta. Se on luultavasti lukijallekin mukavampaa.
Siksi mainitsen tästä välireissusta koska joka helvetin päivä haaveilin ja joka yö uneksin olevani Pattayalla. Poikamiehenä.
Siellä saisi viedä kehitysavun suoraan kohteeseen ilman välikäsiä.
On ihanaa huomata että avustusraha siellä katoaa heti avustettavan pöksyn taskuun tai laukkuun eikä mikään rikollisjärjestö vedä 99%:a. Tottakai poliisit omansa nappaavat mutta kun toimintaa on niin paljon jäävät poliisien kahvirahastoprosentit vaatimattomiksi koska liikevaihto on valtava.
Olen aikoinani pyrkinyt ohjaamaan avustusrahat kansainvälisten
hyväntekeväisyysrahastojen kautta. Mutta tavattuani pari näiden järjestöjen johtoon kuuluvia herroja Pattayalla ja ihmeteltyäni heidän rahan käyttöään joka oli suorastaan silmiinpistävän anteliasta päätin myös itse siirtyä suoran avustuksen taktikointiin. Suorastaan yllätyin että siitä tarjottiin suoria vastapalveluksia joita en toki ollut odottanut. Olinhan aina avustuksia jaellessani toiminut täysin pyyteettömästi. Enhän valaskalalle rahaa antaessani odottanut siltä mitään muuta kuin että jatkaisi uintiaan eikä ilkeät harppuunasedät sitä tavoittaisi.
Täällä suomessahan syömme silmättömiä silakoita ja kai siihen kuolemme emmekä espanjantautiin vaikka amalia niin sanoo....
Noh, yhtä kaikki. Ensimmäistä x Pattayalla käydessäni pisti silmääni avustuskohteiden runsaus. Olin päässyt sata metriä hotellistani joka oli kai Siam Bay Wiev tai jotain... nykyisin siinä rötköttää kaamea Hard Rock-hotelli. Olin tosin sielläkin kerran ja jäi viimeiseksi. Noh, mihin jäinkään...
Ai joo sata metriä käveltyäni tuli vastaani baari jossa työskenteli 4-5 avustuskohdetta ja yksi iso gibboni. Valkoinen. Yksi tyttö taputti tyhjää pallia vieressään. Itse asiassa kaikki asiakastuolit olivat vapaina, oli myöhäinen ip. Itse hilautui viereen ja juotavaa tilasimme. Oli tullut hitonmoinen jano pitkästä taivalluksesta. Sanoin että gibbonille kanssa viinaa. Likka sanoi ettei sille saa tilata omaa paukkua mutta omastani voin vähän antaa. Sanoi apinan olevan holisti sekä tulevan hulluksi jos koko paukun joisi.
Näin etenimme. Avustuskohde katseli minua ihanilla ruskeilla silmillään, hyväili käsivarttani sekä kyseli niitä näitä....Minä hajamielisesti vastailin ja annoin gibbonillekin silloin tällöin pillistä hörppiä mitä se innokkaasti tekikin. En ollut koskaaan ikinä milloinkaan tuntenut niin sileitä, ihania ja ruskeita reisiä jotka tyttösen minin alta pilkottivat. Lisäksi ne silmät......
Loppuun voinen todeta etten herännyt gibbonin vierestä vaikka se juuri minuun ihastui. Tämä tapahtui 7-80 luvun taitteessa tai jotain..
sanailee 29 x....
Lisäksi mukana oli nykyinen vaimoni joka rajoitti jopa silmämunieni
pyörähtelyjä jotka aina silloin tällöin muljahtelivat tarjoilijatyttösen pöydässä käväistessä. Öistä jätän mieluimmin kertomatta. Se on luultavasti lukijallekin mukavampaa.
Siksi mainitsen tästä välireissusta koska joka helvetin päivä haaveilin ja joka yö uneksin olevani Pattayalla. Poikamiehenä.
Siellä saisi viedä kehitysavun suoraan kohteeseen ilman välikäsiä.
On ihanaa huomata että avustusraha siellä katoaa heti avustettavan pöksyn taskuun tai laukkuun eikä mikään rikollisjärjestö vedä 99%:a. Tottakai poliisit omansa nappaavat mutta kun toimintaa on niin paljon jäävät poliisien kahvirahastoprosentit vaatimattomiksi koska liikevaihto on valtava.
Olen aikoinani pyrkinyt ohjaamaan avustusrahat kansainvälisten
hyväntekeväisyysrahastojen kautta. Mutta tavattuani pari näiden järjestöjen johtoon kuuluvia herroja Pattayalla ja ihmeteltyäni heidän rahan käyttöään joka oli suorastaan silmiinpistävän anteliasta päätin myös itse siirtyä suoran avustuksen taktikointiin. Suorastaan yllätyin että siitä tarjottiin suoria vastapalveluksia joita en toki ollut odottanut. Olinhan aina avustuksia jaellessani toiminut täysin pyyteettömästi. Enhän valaskalalle rahaa antaessani odottanut siltä mitään muuta kuin että jatkaisi uintiaan eikä ilkeät harppuunasedät sitä tavoittaisi.
Täällä suomessahan syömme silmättömiä silakoita ja kai siihen kuolemme emmekä espanjantautiin vaikka amalia niin sanoo....
Noh, yhtä kaikki. Ensimmäistä x Pattayalla käydessäni pisti silmääni avustuskohteiden runsaus. Olin päässyt sata metriä hotellistani joka oli kai Siam Bay Wiev tai jotain... nykyisin siinä rötköttää kaamea Hard Rock-hotelli. Olin tosin sielläkin kerran ja jäi viimeiseksi. Noh, mihin jäinkään...
Ai joo sata metriä käveltyäni tuli vastaani baari jossa työskenteli 4-5 avustuskohdetta ja yksi iso gibboni. Valkoinen. Yksi tyttö taputti tyhjää pallia vieressään. Itse asiassa kaikki asiakastuolit olivat vapaina, oli myöhäinen ip. Itse hilautui viereen ja juotavaa tilasimme. Oli tullut hitonmoinen jano pitkästä taivalluksesta. Sanoin että gibbonille kanssa viinaa. Likka sanoi ettei sille saa tilata omaa paukkua mutta omastani voin vähän antaa. Sanoi apinan olevan holisti sekä tulevan hulluksi jos koko paukun joisi.
Näin etenimme. Avustuskohde katseli minua ihanilla ruskeilla silmillään, hyväili käsivarttani sekä kyseli niitä näitä....Minä hajamielisesti vastailin ja annoin gibbonillekin silloin tällöin pillistä hörppiä mitä se innokkaasti tekikin. En ollut koskaaan ikinä milloinkaan tuntenut niin sileitä, ihania ja ruskeita reisiä jotka tyttösen minin alta pilkottivat. Lisäksi ne silmät......
Loppuun voinen todeta etten herännyt gibbonin vierestä vaikka se juuri minuun ihastui. Tämä tapahtui 7-80 luvun taitteessa tai jotain..
sanailee 29 x....
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarinoita sulla riittää, montako näppistä hakkaat paskaksi vuodessa...tylsiä ne vaan ovat, ps. plagiointi on kiellettyä myös Suomessa, tämän tyyppisiä tarinoita voi lukea muualtakin. Siirry mielummin keskustemaan kirjoittelemaan fantasioistasi vaikka SEKSI-sivuille, vailla treffi-palstalle, tuottaa varmaan paremmat "tyydydykset" aivoillesi, jos niitä vaivaa jokin tauti: nautin paskan kirjoittamisesta.
Vituttaa se toki minuakin, kun kaksysillä on sana hallussa ja pää täynnä tervettä huumoria.
Yritetään me kateelliset vaan kestää, ja odotellaan seuraavaa matkaa.(11 viikkoa vielä ja toinen tänä vuonna.)
päästä lähtö pattikselle. täytyykin katella jos joku avustuskohde löytyis, hyvä antaa vähästäkin paha ei paljostakaan... noi kaksysin jutut on ihan hauskaa luettavaa, rivien välistä löytyy totuuksiakin. tavataan pattiksella.
kuinka yllättävää, amalia vastaa vaikka häntä ei kiinnosta :-)
Miksette muuten jää sinne samantien?Täällä teitä ei kaipaa kukaan.
Oot näköjään löytäny matkailun syvimmän olemuksen eli avun viennin ulkomaille ihan henk.koht.
Minä samanmoista avustus toimintaa oon vennäällä harrastanut jo yli 20v ja voit varmaan arvata miten mukavan tuntusta on nähä ne kauniit kasvot kun apu on saapunut määränpäähänsä...
Ihan siitä vaan kaikki nussijasirkat ja panomiehet
virolaiset kaupan päälle, antaa palaa. Aurinkoa
riittää.