kehittynyt tänäpäivänä niin tällaiseen melko yleiseen vaivaan ei saa apua,minä tässä taannoin vaihdoin tyystin maisemaa, ja saadakseni etäisyyttä entiseen päättyneeseen suhteeseen,tarkoituksella hankkia "uusi"elämä uusissa ympyroissä,mutta enpä ajatellut kuinka vahvoina nuo tunteet ja ajatukset kuitenkin seuraavat sinua.Tänä päivänä tehdään syämensiirtoja yms. mutta miksei vois saada vaihtopäätä,tai edes muistin trippausta?Moni tälläkin palstalla käyttäisi tällaista palvelua eli siinä olisi selvä "markkinarako" jota palvelua käyttäisin heti päästäkseni kipeistä muistoista eroon...muistin trippaus niin kuin autokauppiaat tekevät matkamittarille!!
On se merkillistä ,että vaikka tuo
lääketiede on kovasti
9485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kumpa joku olisi keksinytkin lääkkeen huonolle muistoille.
Minulla on avioliitossa koettu pahoinpitely mistä on kulunut jo vuosia.Siitä huolimatta pelkään uutta suhdetta.Ottajia olisi,mutta en uskalla elää.
Tiedän ,että moni sanoo,että on vain uskallettava ja unohdettava kaikki paha.
Kumpa olisikin sellainen pilleri mikä pyyhkisi
ne pois.
Eikä sitä kai sellainen osaa edes kuvitella jota ei ole hakattu joskus sairaalakuntoon.
Pelkäät ja alitajuisesti vedät "huonoja" tapauksia luoksesi, sulla on retku-imuri!
Usko pois, siitä pääsee irti! Itse olen kouluttanut itseni ulos huonosta suhteesta ja nyt olen jo uskaltyanut katsella kaveria ittelleni "sillä silmällä"..työtä se vaatii, mutta onnistuu!
On semmonen klirja kuin "Unelmatyöskentely" kokeile sitä, suosittelen.
Ensin se tuntuu ihan haistpee...jutulta, mutta....kokeile!
eikä pakenemalla sitä!Isoin joukko miehiä ei kuitenkaan piekse naisiaan...kohtaamalla uusia kunnon miehiä sinunkin pelkosi hälvenee,usko pois!
kirjoittaa.
Elämällä parempaa, toivottavasti, elämää, että saa uusia, mukavampia muistoja.
Voimakkaan fyysisen kivun muistoa on vaikea pyyhkiä pois, koska vaikka itse olisi asian käsitellyt ja unohtanut, niin kroppa muistaa.
Fyysinen kipu jättää nimittäin jäljet aivojen muistikeskukseen. Mutta kun ymmärrät asian, etkä syytä itseäsi tapahtuneesta tai tapahtuneen muistamisesta, olosi helpottaa. Ajattele, että ne on aavesärkyä. Et ole mikään mänttimangneetti, tsemppiä vaan, uusi rakkaus lääkitsee vanhoja haavoja.
Minusta on vain hyvä että myös huonot muistot seuraavat läpi elämän.Voisin sanoa että ne ovat kuin menneisyyden matka mittari tai tieviitta tulevaan,joka on käytettävissäsi koko elämäsi ajan.Myös uskon että menneisyyden virheet ovat kuin räjähdyspanos johonkin uuteen ja odottamattomaan toimintaan,ajatteluun joka ilman menneisyyttä olisi saavuttamattomassa ja myös tulevaisuus olisi siten kokematon.
Huono kokenus,muisto on kasvattava ja ehkä myös toivottava,jos haluat kehittyä ihmisenä ja luoda itsesi ympärille hyväksyttävä suvaitsevaisuus ja inhimilisyys.
se vahvistaa..mutta..mutta, sitä tulee vaan niin helvetin kyyniseksi että saattaa menettää omalla ajatusmaaailmallaan sellaisen mahdollisuuden uuteen hyvään suhteeseen...
ihan tarkkaan sanoa mihin 7-10 v väliin se osui, ennen kuin miehenä pääsin 20 v parisuhteesta "unohduksiin". Kyllä se vanha suola mietitty turhan moneen kertaan, mitä kumman vikaa se minussa oikein löysi tai teinkö joskus jotain muuta väärin kuin sidoin roskapussin hänelle sopimattomalla tavalla.
Mutta aika hoitaa. Löytyi mukavuus, mutta ei 5 v vaan 10 v nuorempi. Ei nalkuta yhtenään, mutta sanoo välillä lujastikin, jos jotain töppään. Ehkä yhteiset harrastukset kuitenkin taltuttavat ja pusu moiskahtaa poskelle, kun käyn viemässä sen "väärin sidotus pussin" roskikseen.
rintaäänellä..kaksi avioliittoa a/15 v.eka 7v nuorempi toka 14 v nuorempi,joten tuntuu siltä että miehen "käyttötunnit" tulee silloin täyteen..toivottavasti saat lopunelämääsi roskapussin viemisestä suukon nykyiseltä rakkaaltasi...