Osaako kukaan kertoa millaisia virhetoimintoja voi tulla 70-luvun kerrostalossa. Nimittäin jos olohuoneen valoryhmässä (nolla ja vaihe) on vikavirtasuoja. Asennus on alkuperäinen maadoittamattomilla pistorasioilla.
Lisääntyykö turvallisuustaso? Väheneekö se? Tuleeko pyhien turvallisuusmääräysten kanssa ongelma. Tai jonkun SFS6000 kanssa?
Lisääntyykö turvallisuustaso? Väheneekö se? Tuleeko pyhien turvallisuusmääräysten kanssa ongelma. Tai jonkun SFS6000 kanssa?
Vastaukset 46
Vanhimmat
säännösten kanssa, haluaisin tietää miksi näin on tehty, keskus uusittu? Vvs ei tule toimimaan (tai toimii liiankin hyvin) jos ryhmässä on nollattuja laitteita.
Kyllä turvallisuus lisääntyy, jos 0-luokan pistorasiassa on metallirunkoinen laite kiinni ja vian sattuessa runkoon tulee jännite (sulake ei laukea vielä silloin, kun ei ole maadoitusta) ja kosketat laitetta ja jotain johtavaa materiaalia mikä on maissa, esim patteri, niin ilman vvs:aa saat vähintään sähköiskun, mutta kun on vvs niin se huomaa vuotavan virran (mikä menee lävitsesi) ja laukeaa.
Kyllä vaan. Keskus uusittu 70-luvun kerrostaloon. Varauduttu tuleviin saneerauksiin niin, että vikavirtasuojat ovat kaikissa valoryhmissä valmiina, joissa siis aikakauden tapojen mukaan madoittamattomia pistorasioita.
Miten nollattu laite olohuoneessa käyttäytyy oikeasti. Ja mikä tuollainen laite olisi ja aiheuttaisi virran ohi paluujohdon?
eli, jos sinne sun 2-johtimiseen järjestelmään kyhättäis maadotettuja pistorasioita, niin ne (siis johtoja vaihtamatta) jouduttais nollaamaan (eli se sama nollajohdin kytketään myös suojamaaksi siinä pistorasiassa) ja homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa..
jos se nollajohdin jossain hämärissä olosuhteissa pääsee katkeamaan, niin siihin nollattuun pistorasiaan kytkettyihin maadotusta kaipaaviin laitteisiin (esim tietokone, ei läppärit) tulis runkoon jännite.. sen vikavirtasuojan pitäis tommosessa tilanteessa pelastaa siltä ikävältä kuolemalta sitä runkoa kosketellessa..
seuraavaks joku tulee kertomaan mulle että eihän siihin nollan puolelle mitään jännitettä tule, mutta ihan mutu-pohjalta pystyn kertomaan että suorat sähköiskut ei o sattunu niin paljon kuin kuormien kautta kiertäneet "turvallisista" nollajohtimista saadut.. kuristin on mun suosikki ;)
..että monesti siviileillä menny termit sekaisin..
ethän ole sekottanut vikavirtasuojia ja johdonsuojakatkaisijoita keskenään?
eli vikavirtasuojissa on testinappula ja samanmoinen vipu kuin johdonsuojakatkaisijassa ja vvs:t on 2 tai 4 kertaa leveämpiä..
vvs:ssä lukee 40A ja 30mA (kyllä, on niitä muitakin, mutta henkilösuojaukseen asunnossa se on toi)
kun taas johdonsuojakatkaisijoissa perinteisistä sulakkeista tuttuja pääasiassa 10A tai 16A
"homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa.."
Kun nollattuun pistorasiaan kytketään maadoitettuja laitteita, kaikki virta ei välttämättä palaa nolllajohtoa pitkin keskukselle vaan osa saattaa kulkea laitteen rungon kautta maihin vaikka mitään vikaa ei olisikaan. Tällaisessa tilanteessa vikavirtasuojakytkin tekisi turhan laukaisun ja tämä on yksi syy miksei vikavirtasuojakytkimen perään laiteta nollauksia. Jos nollauksia ei ole, ei turhia laukaisuja tule.
Kerro esimerkkejä miten vikavirtoja syntyy ja missä laitteessa. Ja olosuhteina on 70-luvun kerrostalon olohuone. Eli älä esitä että märällä lattialla on joku sorvi pultattuna.
Jos kyseessä on nollaluokan pistorasiat, ei turhia laukaisuja synny oli tila ja laite mikä tahansa. Ainoastaan nollaukset aiheuttavat ongelmia.
En osaa vastata saako nollaluokan pistorasioihin kuitenkaan asentaa vikavirtasuojaa. Käsitykseni mukaan ei saa, koska nollaluokan rasiassa vikavirtasuojakytkin ei poista jännitettä maadoitetun laitteen rungosta (jos virtaa ei kulje). Mahdollisesti olen väärässä.
0-luokan pistorasioissa ei tulisi käyttää
maadoitettuja pistukoita. Rasiat tulisi vaihtaa suojamaadoitettuihin jos on tälläinen tapaus.
Vikavirtasuojasta on kuitenkin hyötyä tässä tauksessa.
Esität siis, että tuossa tilanteessa henkilön suojaukseen kykenevää laitetta ei saa käyttää koska jännite laitteen rungossa ei vielä laukaise sähköä poies. Mielenkiintoista.
Olosuhdeluokittelut ovat sitä varten että laitteen pistotulpan saa liittää rasiaan johon se menee. Olohuoneeseen saa sijoittaa toisin sanoen pakastimen vanhoihin maadoittamattomiin pistorasioihin. Mitä aiheuttaa vikavirtasuoja tuossa tapauksessa?
Olen myös nähnyt kuinka keittiön työtasolla on mikro ja johto on kiepautettu oviaukon vieressä olevasta olohuoneen pistorasiasta siihen. Laitteen kuoressa haamusähkö. Miten vikavirtasuoja olohuoneen ryhmässä voisi tuossa tilanteessa olla haitaksi tai kielletty?
Minullakin tuli semmoista mieleen että jotkut sekoittavat varokkeen ja sulakkeen keskenään. Ethän sinä vain ole sekoittanut?
Valmistuin ammattikoulusta vuonna 79 ja minäkin sekoitan varmasti varokkeen ja sulakkeen keskenään.
Valaise minua tyhmää viisaudellasi, oi sinä kaikkivaltias ja kaukaa viisas.
Sulake on se kaupasta ostettava juttu, joka palaa oikosulun tai ylivirran seurauksena.
Varoke on kokonaisuus, jonka muodostavat sulakepesä, sulakepohja ja kansi.
Ja tietenkin sulake, joka myös on osa varoketta.
kyllä se sulake ja varoke on ihan sama asia.
Nimimerkki Sähkärioppilas (siis alkuperäinen) kirjaili täydellisen vastauksen 10 . Hyvää menestystä opiskeluille ja työtehtäville.
Tuollainen johdon kieputtaminen olohuoneesta on kiellettyä. Keitiössä pitää laitteet maadoittaa. Vaikka vikavirtasuoja tuossa lisäisi turvallisuutta, on vikavirtasuoja muita keinoja, kuten maadoitusta täydentävä turvakeino, se ei korvaa maadoitusta.
Jos ei maadoitetuja rasioita ja on vikus nolaus on vaarallinen ja tuke poistaa.
Kun nolaus on poissa vikis t oimii jotenkuten k oissain tapauskissa.
Olohuine kuienkin niin k u iva tila että siellä tuksin vaaallisa sähköiskuja saat .
Vaikka kosketat generaatorin äärijohtimeen elikkä vi t aan se ei oikein maadoitu tähtipsiteeseen koska latia ei maadoitettu ja ja laitta ei yleensä johda sähköä maadoituspisteeseen
Ääkemoeleen i nssi edisonni ei sun onni
Miksi vastaat jos et tiedämuuta kuin että et y iedä
Äkempeleen inssi edisonni
Ollaan kaikki mietitty täällä kuukausia miksi joku, joka ei osu yhdelläkään painalluksella oikeaan nappiin jatkaa tämän palstan spämmäämistä turhilla jutuillaan.
öpågssdtjht rawhrahggf a soni.
Ei nollattu pistorasia laukaise vika virtaa..
Se onkin oikee surman loukkun kun vikis eiedes toimi vika papauksessa kun. Nolatun rasian paluuvita kulkee vikikaen nolan kautta ja ky t kimen ei synny epätaspainoaja vvs ei laukee...
Elikkä palava ja löhtevä virta tasapinossa.
Sehän on vikiksen toimintapeeiaate.
Kantaaisi suoritta akålkeelisin tu y kinto enne v ikis hommelita
Edisonni
Niin missä ootte miettinny. Ja miksi .
Ei kaikila ole niin hienoja könn y köitä kuin ja i podeja
Olen jo vanha ja huonnonäköinen
Mietippä uusiksi.
Ei se enää pysty, viina on liottanut aivot.
Entäpä kun siinä nollatussa pistorasiassa olevan sähkölaitteen runko saa kosketusta oikeaan maapotentiaaliin? Silloin tapahtuu aiheeton laukaisu vikavirtakytkimellä. Vaikkapa nollatussa ulkopistorasiassa oleva betonimyllyn johto.
Niinpä ja laukaisee myös jos vuotovirtaa ihmisen läpi maahan yli laitteen laukaisuvirran eli suojaa kyllä myös ihmistä vaikka ei jo etukäteen laukaisekkaan ellei tuota maayhteyttä aiemmmin ole.
Se olisi jopa yliturvallinen, laukaisee virrat pois heti kun laite käynnistetään.
Niinhän sitä äkkinäinen luulisi.
"Nollauksia ei saa olla vikavirtasuojan takana"
2-johdinjärjestelmään olen pistänyt erillisiä vikavirtasuojattuja pistorasioita.
Kaksijohdinkaapelissa jos on vv-suoja lähtöpäässä, niin nollata ei saa. Ensinnäkin vv-suoja laukeaa kun nollatusta pistorasiasta otetaan maadoitetulle kojeelle sähköä ja koje on johtavassa yhteydessa maahan. Toisekseen nollata ei saa, koska PEN-johdinta ei saa katkoa suojalaitteella ja vv- suoja katkaisee nollajohtimen .
Aloituksen mukaan ei ole NOLLATTUJA ryhmiä. VVS toimii kyllä ja parantaa turvallisuutta
Laitoin 80-luvun omakotitaloon vikavirtakytkimen koko talolle, kun epäilin talon sähköasennuksia.
Vikavirtakytkin laukeili silloin tällöin, mutta mitään syytä ei löytynyt. Useinmiten laukeaminen tapahtui kun joku oli keittiössä. Viimein vika löytyi, kytkin laukesi aina kun kattilan kansi osui yhtä aikaa hellaan ja tiskipöytään. Hellan rasiasta löytyi nollaus, kaikille pistorasioille oli vedetty kevi, mutta hellalta se puuttui. Hellalle tulevaan sähköputkeen ei saa lisättyä yhtä johdinta, putki on jostakin rutussa, yksikään johto ei liiku. Jouduin poistamaan vikavirtakytkimen.
Eikö hellan olisi voinut vain jättää suojan ulkopuolelle. Sehän on yleensä omassa sulakkeessa. Toisaalta Kevin voisi kai vetää lähimmästä pistorasiasta. En tiedä onko ihan sääntöjen mukaista tosin, mutta kyllä se nollauksen voittaa.
Kaikki ryhmäjohdon johtimet on ehdottomasti oltava samassa putkessa tai kaapelissa. Ei pitkään tarvitse miettiä, että tajuaa miksi näin on oltava.
Näin ei vaan mikään standardi vaadi, tästä löytyy juttuakin standarditulkintoja sisältävistä julkaisuista.
Lukaisepa SFS 6000 sieltä löytyy.
Ei muuten löydy, mutta tosin löytyy tiettyjä ehtoja jos erillään kulkee.
Tuskinpa sieltä sellaista ehtoa löytyy että suojamaan saa varastaa toisesta ryhmästä :D
Kyllä kaikki johtimet on kuljettava samaa reittiä.
Käyppä nyt kuitenkin lukemassa SFS 6000-5-54:2017 kohdat
543.1.3
543.1.4
543.8
-niin sitten voidaan noiden kohtien tulkinnoista jatkaa keskustelua
Ei ole minulla uusinta standardia, mutta kiinnostuin. Sinulla kun taitaa olla, niin katsoisitko, voiko suojajohdin olla muu kuin saman kaapelivaipan sisällä tai samassa asennuskourussa tms. oleva johdin, silloin kun se on kiinteästi asennettu ja täyttää muut suojajohtimelle asetetut mm. poikkipinta ja ryhmittelyvaatimukset?
No tuossa noi kohdat -viimeinen rajoittaa tiukummin mutta sekään ei niinkuin väitetty, jostain muualta standardien syövereistä saatta vielä jotain lisääkin löytyä
543.1.3 Erillisen suojajohtimen, joka ei ole kaapelivaipan sisällä tai äärijohtimen kanssa samassa asennusputkessa, on oltava poikkipinnaltaan vähintään:
− 2,5 mm2 kuparia tai 16 mm2 alumiinia, jos suojajohdin on mekaanisesti suojattu
− 4 mm2 kuparia tai 16 mm2 alumiinia, jos ei ole mekaanista suojausta
Suojajohdin, joka ei ole osa kaapelia, katsotaan olevan suojattu mekaanisesti, jos se on asennettu putkeen tai johtokanavaan tai suojattu vastaavalla tavalla.
43.1.4 Jos suojajohdin on yhteinen kahdelle tai useammalle virtapiirille, sen poikkipinta-ala määritellään seuraavalla tavalla:
− laskemalla kohdan 543.1.2 mukaan ottaen huomioon kaikkien piirien eniten rasituksia aiheuttava prospektiivinen vikavirta ja toiminta-aika
− valitsemalla taulukon A.54.3 mukaan vastaamaan piirien suurinta äärijohdinta
543.8 Suojajohtimien järjestelyt
Kun sähköiskulta suojaamiseen käytetään ylivirtasuojia, suojajohtimen pitää sisältyä jännitteisten johtimien kanssa samaan johtojärjestelmään tai sen on sijaittava jännitteisten johtimien välittömässä läheisyydessä.
Mikä noista on se kohta jossa luvataan että suojamaan saa ottaa vaikka lähimmältä pistorasialta?
Kiitti!
Jäi edellisestä pois, mittasin virran hellan ja tiskipöydän väliltä se oli 35 mA, tämä riitti vikavirtakytkimen laukeamiseen.
Tältä foorumilta ei ehkä saa synninpäästöä jo tehdyille asennuksille tai innovatiiviselle kokeiluille.
Vikuri on summavirtamuuntaja. Kojeen (vikavirtasuoja
laite) läpi syötettyyn piiriin menevän virran ja sen läpi palaavan virran pitää olla laitteen arvojen mukaisissa poikkeaman rajoissa (esim. 30 mA lisä-, henkilösuojana ja palosuojat erikseen), Jos piiristä lurahraa vaarallista vikavirtaa tai sitä on hävinnyt matkalle suojan nimellisarvoa (ohi) enemmän, niin suoja toimii. Vikuri on ajateltu toimivan lähtökohtaisesti piirissä, jossa on erilinen suojajohdin .
Piireissä, joissa on tai syntyy kulutuskojeita liitettäessä "nollauksia" suoja ei pysy päällä. Jos niitä ei ole, toimii vikuri, niin kuin pitääkin ainakin syöttöjohdoissa , Jos/ kun virta karkaa L-N piiristä teille tietämättömille poiskytkeytiminen voi suojata säköiskulta jopa palolta, ennen kuin ylivirtasuoja toimii (jos ollenkaan) .
MMJ-asennuksia koskevissa velvoittavissa teknisissä vaatimuksissa (Standardi SFS6000, olisiko viimeisin teos vuodelta 2017 ) on oma lukunsa , korjaus- muutos ja laajennustöille, jonka kaikki alalla toimivat tuntevat ja sen mukaan työt toteuttavat.