Vikavirtasuoja maadoittamattomassa

Kyllä vaan. Keskus uusittu 70-luvun kerrostaloon. Varauduttu tuleviin saneerauksiin niin, että vikavirtasuojat ovat kaikissa valoryhmissä valmiina, joissa siis aikakauden tapojen mukaan madoittamattomia pistorasioita.

Miten nollattu laite olohuoneessa käyttäytyy oikeasti. Ja mikä tuollainen laite olisi ja aiheuttaisi virran ohi paluujohdon?

Kiinnostunut(todella) kirjoitti:

Miten nollattu laite olohuoneessa käyttäytyy oikeasti. Ja mikä tuollainen laite olisi ja aiheuttaisi virran ohi paluujohdon?

eli, jos sinne sun 2-johtimiseen järjestelmään kyhättäis maadotettuja pistorasioita, niin ne (siis johtoja vaihtamatta) jouduttais nollaamaan (eli se sama nollajohdin kytketään myös suojamaaksi siinä pistorasiassa) ja homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa..

jos se nollajohdin jossain hämärissä olosuhteissa pääsee katkeamaan, niin siihin nollattuun pistorasiaan kytkettyihin maadotusta kaipaaviin laitteisiin (esim tietokone, ei läppärit) tulis runkoon jännite.. sen vikavirtasuojan pitäis tommosessa tilanteessa pelastaa siltä ikävältä kuolemalta sitä runkoa kosketellessa..

seuraavaks joku tulee kertomaan mulle että eihän siihin nollan puolelle mitään jännitettä tule, mutta ihan mutu-pohjalta pystyn kertomaan että suorat sähköiskut ei o sattunu niin paljon kuin kuormien kautta kiertäneet "turvallisista" nollajohtimista saadut.. kuristin on mun suosikki ;)

Kiinnostunut(todella) kirjoitti:

Miten nollattu laite olohuoneessa käyttäytyy oikeasti. Ja mikä tuollainen laite olisi ja aiheuttaisi virran ohi paluujohdon?

..että monesti siviileillä menny termit sekaisin..

ethän ole sekottanut vikavirtasuojia ja johdonsuojakatkaisijoita keskenään?

eli vikavirtasuojissa on testinappula ja samanmoinen vipu kuin johdonsuojakatkaisijassa ja vvs:t on 2 tai 4 kertaa leveämpiä..

vvs:ssä lukee 40A ja 30mA (kyllä, on niitä muitakin, mutta henkilösuojaukseen asunnossa se on toi)
kun taas johdonsuojakatkaisijoissa perinteisistä sulakkeista tuttuja pääasiassa 10A tai 16A

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

eli, jos sinne sun 2-johtimiseen järjestelmään kyhättäis maadotettuja pistorasioita, niin ne (siis johtoja vaihtamatta) jouduttais nollaamaan (eli se sama nollajohdin kytketään myös suojamaaksi siinä pistorasiassa) ja homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa..

jos se nollajohdin jossain hämärissä olosuhteissa pääsee katkeamaan, niin siihin nollattuun pistorasiaan kytkettyihin maadotusta kaipaaviin laitteisiin (esim tietokone, ei läppärit) tulis runkoon jännite.. sen vikavirtasuojan pitäis tommosessa tilanteessa pelastaa siltä ikävältä kuolemalta sitä runkoa kosketellessa..

seuraavaks joku tulee kertomaan mulle että eihän siihin nollan puolelle mitään jännitettä tule, mutta ihan mutu-pohjalta pystyn kertomaan että suorat sähköiskut ei o sattunu niin paljon kuin kuormien kautta kiertäneet "turvallisista" nollajohtimista saadut.. kuristin on mun suosikki ;)

Lue lisää

"homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa.."

Kun nollattuun pistorasiaan kytketään maadoitettuja laitteita, kaikki virta ei välttämättä palaa nolllajohtoa pitkin keskukselle vaan osa saattaa kulkea laitteen rungon kautta maihin vaikka mitään vikaa ei olisikaan. Tällaisessa tilanteessa vikavirtasuojakytkin tekisi turhan laukaisun ja tämä on yksi syy miksei vikavirtasuojakytkimen perään laiteta nollauksia. Jos nollauksia ei ole, ei turhia laukaisuja tule.

Valovirta kirjoitti:

"homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa.."

Kun nollattuun pistorasiaan kytketään maadoitettuja laitteita, kaikki virta ei välttämättä palaa nolllajohtoa pitkin keskukselle vaan osa saattaa kulkea laitteen rungon kautta maihin vaikka mitään vikaa ei olisikaan. Tällaisessa tilanteessa vikavirtasuojakytkin tekisi turhan laukaisun ja tämä on yksi syy miksei vikavirtasuojakytkimen perään laiteta nollauksia. Jos nollauksia ei ole, ei turhia laukaisuja tule.

Lue lisää

Kerro esimerkkejä miten vikavirtoja syntyy ja missä laitteessa. Ja olosuhteina on 70-luvun kerrostalon olohuone. Eli älä esitä että märällä lattialla on joku sorvi pultattuna.

Kiinnostunut(todella) kirjoitti:

Kerro esimerkkejä miten vikavirtoja syntyy ja missä laitteessa. Ja olosuhteina on 70-luvun kerrostalon olohuone. Eli älä esitä että märällä lattialla on joku sorvi pultattuna.

Lue lisää

Jos kyseessä on nollaluokan pistorasiat, ei turhia laukaisuja synny oli tila ja laite mikä tahansa. Ainoastaan nollaukset aiheuttavat ongelmia.

En osaa vastata saako nollaluokan pistorasioihin kuitenkaan asentaa vikavirtasuojaa. Käsitykseni mukaan ei saa, koska nollaluokan rasiassa vikavirtasuojakytkin ei poista jännitettä maadoitetun laitteen rungosta (jos virtaa ei kulje). Mahdollisesti olen väärässä.

Valovirta kirjoitti:

Jos kyseessä on nollaluokan pistorasiat, ei turhia laukaisuja synny oli tila ja laite mikä tahansa. Ainoastaan nollaukset aiheuttavat ongelmia.

En osaa vastata saako nollaluokan pistorasioihin kuitenkaan asentaa vikavirtasuojaa. Käsitykseni mukaan ei saa, koska nollaluokan rasiassa vikavirtasuojakytkin ei poista jännitettä maadoitetun laitteen rungosta (jos virtaa ei kulje). Mahdollisesti olen väärässä.

Lue lisää

0-luokan pistorasioissa ei tulisi käyttää
maadoitettuja pistukoita. Rasiat tulisi vaihtaa suojamaadoitettuihin jos on tälläinen tapaus.
Vikavirtasuojasta on kuitenkin hyötyä tässä tauksessa.

Valovirta kirjoitti:

Jos kyseessä on nollaluokan pistorasiat, ei turhia laukaisuja synny oli tila ja laite mikä tahansa. Ainoastaan nollaukset aiheuttavat ongelmia.

En osaa vastata saako nollaluokan pistorasioihin kuitenkaan asentaa vikavirtasuojaa. Käsitykseni mukaan ei saa, koska nollaluokan rasiassa vikavirtasuojakytkin ei poista jännitettä maadoitetun laitteen rungosta (jos virtaa ei kulje). Mahdollisesti olen väärässä.

Lue lisää

Esität siis, että tuossa tilanteessa henkilön suojaukseen kykenevää laitetta ei saa käyttää koska jännite laitteen rungossa ei vielä laukaise sähköä poies. Mielenkiintoista.

vaihtoehtoa/mielipidettä kirjoitti:

0-luokan pistorasioissa ei tulisi käyttää
maadoitettuja pistukoita. Rasiat tulisi vaihtaa suojamaadoitettuihin jos on tälläinen tapaus.
Vikavirtasuojasta on kuitenkin hyötyä tässä tauksessa.

Lue lisää

Olosuhdeluokittelut ovat sitä varten että laitteen pistotulpan saa liittää rasiaan johon se menee. Olohuoneeseen saa sijoittaa toisin sanoen pakastimen vanhoihin maadoittamattomiin pistorasioihin. Mitä aiheuttaa vikavirtasuoja tuossa tapauksessa?

Olen myös nähnyt kuinka keittiön työtasolla on mikro ja johto on kiepautettu oviaukon vieressä olevasta olohuoneen pistorasiasta siihen. Laitteen kuoressa haamusähkö. Miten vikavirtasuoja olohuoneen ryhmässä voisi tuossa tilanteessa olla haitaksi tai kielletty?

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

..että monesti siviileillä menny termit sekaisin..

ethän ole sekottanut vikavirtasuojia ja johdonsuojakatkaisijoita keskenään?

eli vikavirtasuojissa on testinappula ja samanmoinen vipu kuin johdonsuojakatkaisijassa ja vvs:t on 2 tai 4 kertaa leveämpiä..

vvs:ssä lukee 40A ja 30mA (kyllä, on niitä muitakin, mutta henkilösuojaukseen asunnossa se on toi)
kun taas johdonsuojakatkaisijoissa perinteisistä sulakkeista tuttuja pääasiassa 10A tai 16A

Lue lisää

Minullakin tuli semmoista mieleen että jotkut sekoittavat varokkeen ja sulakkeen keskenään. Ethän sinä vain ole sekoittanut?

mietiskelijä(ensimmäinen) kirjoitti:

Minullakin tuli semmoista mieleen että jotkut sekoittavat varokkeen ja sulakkeen keskenään. Ethän sinä vain ole sekoittanut?

Valmistuin ammattikoulusta vuonna 79 ja minäkin sekoitan varmasti varokkeen ja sulakkeen keskenään.

Valaise minua tyhmää viisaudellasi, oi sinä kaikkivaltias ja kaukaa viisas.

kauhistus.. kirjoitti:

Valmistuin ammattikoulusta vuonna 79 ja minäkin sekoitan varmasti varokkeen ja sulakkeen keskenään.

Valaise minua tyhmää viisaudellasi, oi sinä kaikkivaltias ja kaukaa viisas.

Lue lisää

Sulake on se kaupasta ostettava juttu, joka palaa oikosulun tai ylivirran seurauksena.

Varoke on kokonaisuus, jonka muodostavat sulakepesä, sulakepohja ja kansi.

Sähkärioppilas kirjoitti:

Sulake on se kaupasta ostettava juttu, joka palaa oikosulun tai ylivirran seurauksena.

Varoke on kokonaisuus, jonka muodostavat sulakepesä, sulakepohja ja kansi.

Lue lisää

Ja tietenkin sulake, joka myös on osa varoketta.

Sähkärioppilas kirjoitti:

Ja tietenkin sulake, joka myös on osa varoketta.

kyllä se sulake ja varoke on ihan sama asia.

sähkärioppilas kirjoitti:

kyllä se sulake ja varoke on ihan sama asia.

Nimimerkki Sähkärioppilas (siis alkuperäinen) kirjaili täydellisen vastauksen 10 . Hyvää menestystä opiskeluille ja työtehtäville.

Kiinnostunut(todella) kirjoitti:

Olosuhdeluokittelut ovat sitä varten että laitteen pistotulpan saa liittää rasiaan johon se menee. Olohuoneeseen saa sijoittaa toisin sanoen pakastimen vanhoihin maadoittamattomiin pistorasioihin. Mitä aiheuttaa vikavirtasuoja tuossa tapauksessa?

Olen myös nähnyt kuinka keittiön työtasolla on mikro ja johto on kiepautettu oviaukon vieressä olevasta olohuoneen pistorasiasta siihen. Laitteen kuoressa haamusähkö. Miten vikavirtasuoja olohuoneen ryhmässä voisi tuossa tilanteessa olla haitaksi tai kielletty?

Lue lisää

Tuollainen johdon kieputtaminen olohuoneesta on kiellettyä. Keitiössä pitää laitteet maadoittaa. Vaikka vikavirtasuoja tuossa lisäisi turvallisuutta, on vikavirtasuoja muita keinoja, kuten maadoitusta täydentävä turvakeino, se ei korvaa maadoitusta.

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

eli, jos sinne sun 2-johtimiseen järjestelmään kyhättäis maadotettuja pistorasioita, niin ne (siis johtoja vaihtamatta) jouduttais nollaamaan (eli se sama nollajohdin kytketään myös suojamaaksi siinä pistorasiassa) ja homma toimii hienosti, niin kauan kun siinä nollajohtimessa ei ole minkäänlaista vikaa..

jos se nollajohdin jossain hämärissä olosuhteissa pääsee katkeamaan, niin siihin nollattuun pistorasiaan kytkettyihin maadotusta kaipaaviin laitteisiin (esim tietokone, ei läppärit) tulis runkoon jännite.. sen vikavirtasuojan pitäis tommosessa tilanteessa pelastaa siltä ikävältä kuolemalta sitä runkoa kosketellessa..

seuraavaks joku tulee kertomaan mulle että eihän siihin nollan puolelle mitään jännitettä tule, mutta ihan mutu-pohjalta pystyn kertomaan että suorat sähköiskut ei o sattunu niin paljon kuin kuormien kautta kiertäneet "turvallisista" nollajohtimista saadut.. kuristin on mun suosikki ;)

Lue lisää

Jos ei maadoitetuja rasioita ja on vikus nolaus on vaarallinen ja tuke poistaa.
Kun nolaus on poissa vikis t oimii jotenkuten k oissain tapauskissa.
Olohuine kuienkin niin k u iva tila että siellä tuksin vaaallisa sähköiskuja saat .

Vaikka kosketat generaatorin äärijohtimeen elikkä vi t aan se ei oikein maadoitu tähtipsiteeseen koska latia ei maadoitettu ja ja laitta ei yleensä johda sähköä maadoituspisteeseen
Ääkemoeleen i nssi edisonni ei sun onni

Valovirta kirjoitti:

Jos kyseessä on nollaluokan pistorasiat, ei turhia laukaisuja synny oli tila ja laite mikä tahansa. Ainoastaan nollaukset aiheuttavat ongelmia.

En osaa vastata saako nollaluokan pistorasioihin kuitenkaan asentaa vikavirtasuojaa. Käsitykseni mukaan ei saa, koska nollaluokan rasiassa vikavirtasuojakytkin ei poista jännitettä maadoitetun laitteen rungosta (jos virtaa ei kulje). Mahdollisesti olen väärässä.

Lue lisää

Miksi vastaat jos et tiedämuuta kuin että et y iedä
Äkempeleen inssi edisonni

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei maadoitetuja rasioita ja on vikus nolaus on vaarallinen ja tuke poistaa.
Kun nolaus on poissa vikis t oimii jotenkuten k oissain tapauskissa.
Olohuine kuienkin niin k u iva tila että siellä tuksin vaaallisa sähköiskuja saat .

Vaikka kosketat generaatorin äärijohtimeen elikkä vi t aan se ei oikein maadoitu tähtipsiteeseen koska latia ei maadoitettu ja ja laitta ei yleensä johda sähköä maadoituspisteeseen
Ääkemoeleen i nssi edisonni ei sun onni

Lue lisää

Ollaan kaikki mietitty täällä kuukausia miksi joku, joka ei osu yhdelläkään painalluksella oikeaan nappiin jatkaa tämän palstan spämmäämistä turhilla jutuillaan.

öpågssdtjht rawhrahggf a soni.

Valovirta kirjoitti:

Jos kyseessä on nollaluokan pistorasiat, ei turhia laukaisuja synny oli tila ja laite mikä tahansa. Ainoastaan nollaukset aiheuttavat ongelmia.

En osaa vastata saako nollaluokan pistorasioihin kuitenkaan asentaa vikavirtasuojaa. Käsitykseni mukaan ei saa, koska nollaluokan rasiassa vikavirtasuojakytkin ei poista jännitettä maadoitetun laitteen rungosta (jos virtaa ei kulje). Mahdollisesti olen väärässä.

Lue lisää

Ei nollattu pistorasia laukaise vika virtaa..
Se onkin oikee surman loukkun kun vikis eiedes toimi vika papauksessa kun. Nolatun rasian paluuvita kulkee vikikaen nolan kautta ja ky t kimen ei synny epätaspainoaja vvs ei laukee...
Elikkä palava ja löhtevä virta tasapinossa.

Sehän on vikiksen toimintapeeiaate.

Kantaaisi suoritta akålkeelisin tu y kinto enne v ikis hommelita

Edisonni

Anonyymi kirjoitti:

Ollaan kaikki mietitty täällä kuukausia miksi joku, joka ei osu yhdelläkään painalluksella oikeaan nappiin jatkaa tämän palstan spämmäämistä turhilla jutuillaan.

öpågssdtjht rawhrahggf a soni.

Lue lisää

Niin missä ootte miettinny. Ja miksi .
Ei kaikila ole niin hienoja könn y köitä kuin ja i podeja

Olen jo vanha ja huonnonäköinen

Anonyymi kirjoitti:

Ei nollattu pistorasia laukaise vika virtaa..
Se onkin oikee surman loukkun kun vikis eiedes toimi vika papauksessa kun. Nolatun rasian paluuvita kulkee vikikaen nolan kautta ja ky t kimen ei synny epätaspainoaja vvs ei laukee...
Elikkä palava ja löhtevä virta tasapinossa.

Sehän on vikiksen toimintapeeiaate.

Kantaaisi suoritta akålkeelisin tu y kinto enne v ikis hommelita

Edisonni

Lue lisää

Mietippä uusiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mietippä uusiksi.

Ei se enää pysty, viina on liottanut aivot.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nollattu pistorasia laukaise vika virtaa..
Se onkin oikee surman loukkun kun vikis eiedes toimi vika papauksessa kun. Nolatun rasian paluuvita kulkee vikikaen nolan kautta ja ky t kimen ei synny epätaspainoaja vvs ei laukee...
Elikkä palava ja löhtevä virta tasapinossa.

Sehän on vikiksen toimintapeeiaate.

Kantaaisi suoritta akålkeelisin tu y kinto enne v ikis hommelita

Edisonni

Lue lisää

Entäpä kun siinä nollatussa pistorasiassa olevan sähkölaitteen runko saa kosketusta oikeaan maapotentiaaliin? Silloin tapahtuu aiheeton laukaisu vikavirtakytkimellä. Vaikkapa nollatussa ulkopistorasiassa oleva betonimyllyn johto.

Anonyymi kirjoitti:

Entäpä kun siinä nollatussa pistorasiassa olevan sähkölaitteen runko saa kosketusta oikeaan maapotentiaaliin? Silloin tapahtuu aiheeton laukaisu vikavirtakytkimellä. Vaikkapa nollatussa ulkopistorasiassa oleva betonimyllyn johto.

Lue lisää

Niinpä ja laukaisee myös jos vuotovirtaa ihmisen läpi maahan yli laitteen laukaisuvirran eli suojaa kyllä myös ihmistä vaikka ei jo etukäteen laukaisekkaan ellei tuota maayhteyttä aiemmmin ole.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä ja laukaisee myös jos vuotovirtaa ihmisen läpi maahan yli laitteen laukaisuvirran eli suojaa kyllä myös ihmistä vaikka ei jo etukäteen laukaisekkaan ellei tuota maayhteyttä aiemmmin ole.

Lue lisää

Se olisi jopa yliturvallinen, laukaisee virrat pois heti kun laite käynnistetään.

sähkärioppilas kirjoitti:

kyllä se sulake ja varoke on ihan sama asia.

Niinhän sitä äkkinäinen luulisi.

Kaksijohdinkaapelissa jos on vv-suoja lähtöpäässä, niin nollata ei saa. Ensinnäkin vv-suoja laukeaa kun nollatusta pistorasiasta otetaan maadoitetulle kojeelle sähköä ja koje on johtavassa yhteydessa maahan. Toisekseen nollata ei saa, koska PEN-johdinta ei saa katkoa suojalaitteella ja vv- suoja katkaisee nollajohtimen .

Eikö hellan olisi voinut vain jättää suojan ulkopuolelle. Sehän on yleensä omassa sulakkeessa. Toisaalta Kevin voisi kai vetää lähimmästä pistorasiasta. En tiedä onko ihan sääntöjen mukaista tosin, mutta kyllä se nollauksen voittaa.

okaro kirjoitti:

Eikö hellan olisi voinut vain jättää suojan ulkopuolelle. Sehän on yleensä omassa sulakkeessa. Toisaalta Kevin voisi kai vetää lähimmästä pistorasiasta. En tiedä onko ihan sääntöjen mukaista tosin, mutta kyllä se nollauksen voittaa.

Lue lisää

Kaikki ryhmäjohdon johtimet on ehdottomasti oltava samassa putkessa tai kaapelissa. Ei pitkään tarvitse miettiä, että tajuaa miksi näin on oltava.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ryhmäjohdon johtimet on ehdottomasti oltava samassa putkessa tai kaapelissa. Ei pitkään tarvitse miettiä, että tajuaa miksi näin on oltava.

Näin ei vaan mikään standardi vaadi, tästä löytyy juttuakin standarditulkintoja sisältävistä julkaisuista.

Anonyymi kirjoitti:

Näin ei vaan mikään standardi vaadi, tästä löytyy juttuakin standarditulkintoja sisältävistä julkaisuista.

Lukaisepa SFS 6000 sieltä löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Lukaisepa SFS 6000 sieltä löytyy.

Ei muuten löydy, mutta tosin löytyy tiettyjä ehtoja jos erillään kulkee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei muuten löydy, mutta tosin löytyy tiettyjä ehtoja jos erillään kulkee.

Tuskinpa sieltä sellaista ehtoa löytyy että suojamaan saa varastaa toisesta ryhmästä :D
Kyllä kaikki johtimet on kuljettava samaa reittiä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskinpa sieltä sellaista ehtoa löytyy että suojamaan saa varastaa toisesta ryhmästä :D
Kyllä kaikki johtimet on kuljettava samaa reittiä.

Käyppä nyt kuitenkin lukemassa SFS 6000-5-54:2017 kohdat
543.1.3
543.1.4
543.8
-niin sitten voidaan noiden kohtien tulkinnoista jatkaa keskustelua

Anonyymi kirjoitti:

Käyppä nyt kuitenkin lukemassa SFS 6000-5-54:2017 kohdat
543.1.3
543.1.4
543.8
-niin sitten voidaan noiden kohtien tulkinnoista jatkaa keskustelua

Ei ole minulla uusinta standardia, mutta kiinnostuin. Sinulla kun taitaa olla, niin katsoisitko, voiko suojajohdin olla muu kuin saman kaapelivaipan sisällä tai samassa asennuskourussa tms. oleva johdin, silloin kun se on kiinteästi asennettu ja täyttää muut suojajohtimelle asetetut mm. poikkipinta ja ryhmittelyvaatimukset?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole minulla uusinta standardia, mutta kiinnostuin. Sinulla kun taitaa olla, niin katsoisitko, voiko suojajohdin olla muu kuin saman kaapelivaipan sisällä tai samassa asennuskourussa tms. oleva johdin, silloin kun se on kiinteästi asennettu ja täyttää muut suojajohtimelle asetetut mm. poikkipinta ja ryhmittelyvaatimukset?

Lue lisää

No tuossa noi kohdat -viimeinen rajoittaa tiukummin mutta sekään ei niinkuin väitetty, jostain muualta standardien syövereistä saatta vielä jotain lisääkin löytyä

543.1.3 Erillisen suojajohtimen, joka ei ole kaapelivaipan sisällä tai äärijohtimen kanssa samassa asennusputkessa, on oltava poikkipinnaltaan vähintään:
− 2,5 mm2 kuparia tai 16 mm2 alumiinia, jos suojajohdin on mekaanisesti suojattu
− 4 mm2 kuparia tai 16 mm2 alumiinia, jos ei ole mekaanista suojausta
Suojajohdin, joka ei ole osa kaapelia, katsotaan olevan suojattu mekaanisesti, jos se on asennettu putkeen tai johtokanavaan tai suojattu vastaavalla tavalla.

43.1.4 Jos suojajohdin on yhteinen kahdelle tai useammalle virtapiirille, sen poikkipinta-ala määritellään seuraavalla tavalla:
− laskemalla kohdan 543.1.2 mukaan ottaen huomioon kaikkien piirien eniten rasituksia aiheuttava prospektiivinen vikavirta ja toiminta-aika
− valitsemalla taulukon A.54.3 mukaan vastaamaan piirien suurinta äärijohdinta

543.8 Suojajohtimien järjestelyt
Kun sähköiskulta suojaamiseen käytetään ylivirtasuojia, suojajohtimen pitää sisältyä jännitteisten johtimien kanssa samaan johtojärjestelmään tai sen on sijaittava jännitteisten johtimien välittömässä läheisyydessä.

Anonyymi kirjoitti:

Käyppä nyt kuitenkin lukemassa SFS 6000-5-54:2017 kohdat
543.1.3
543.1.4
543.8
-niin sitten voidaan noiden kohtien tulkinnoista jatkaa keskustelua

Mikä noista on se kohta jossa luvataan että suojamaan saa ottaa vaikka lähimmältä pistorasialta?

Anonyymi kirjoitti:

No tuossa noi kohdat -viimeinen rajoittaa tiukummin mutta sekään ei niinkuin väitetty, jostain muualta standardien syövereistä saatta vielä jotain lisääkin löytyä

543.1.3 Erillisen suojajohtimen, joka ei ole kaapelivaipan sisällä tai äärijohtimen kanssa samassa asennusputkessa, on oltava poikkipinnaltaan vähintään:
− 2,5 mm2 kuparia tai 16 mm2 alumiinia, jos suojajohdin on mekaanisesti suojattu
− 4 mm2 kuparia tai 16 mm2 alumiinia, jos ei ole mekaanista suojausta
Suojajohdin, joka ei ole osa kaapelia, katsotaan olevan suojattu mekaanisesti, jos se on asennettu putkeen tai johtokanavaan tai suojattu vastaavalla tavalla.

43.1.4 Jos suojajohdin on yhteinen kahdelle tai useammalle virtapiirille, sen poikkipinta-ala määritellään seuraavalla tavalla:
− laskemalla kohdan 543.1.2 mukaan ottaen huomioon kaikkien piirien eniten rasituksia aiheuttava prospektiivinen vikavirta ja toiminta-aika
− valitsemalla taulukon A.54.3 mukaan vastaamaan piirien suurinta äärijohdinta

543.8 Suojajohtimien järjestelyt
Kun sähköiskulta suojaamiseen käytetään ylivirtasuojia, suojajohtimen pitää sisältyä jännitteisten johtimien kanssa samaan johtojärjestelmään tai sen on sijaittava jännitteisten johtimien välittömässä läheisyydessä.

Lue lisää

Kiitti!