Minä en muista noista masennusajoistani juuri mitään.. kamalaa miten syvällä olen käynyt aikoinaan psykoottisen depressioni kanssa kamppailuni..
selvisin ja nousin siis viime kesänä kun lopetin kaikki lääkitykset ja irrottauduin omasta elämästäni.. jätin kaiken vastuun ja olin vain..
tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi.. silti pelkään tuota tummaa hirviötä joka asustaa mieleni sopukoissa..
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000199&posting=22000000026608935
selvisin ja nousin siis viime kesänä kun lopetin kaikki lääkitykset ja irrottauduin omasta elämästäni.. jätin kaiken vastuun ja olin vain..
tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi.. silti pelkään tuota tummaa hirviötä joka asustaa mieleni sopukoissa..
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000199&posting=22000000026608935
Vastaukset 1
Vanhimmat
niin loppuis mullakin kaikki napit jos olis joku jolle jakaa surut ja joku joka olis odottamassa iltasin ku tulee kämpille....