Jouduin kanssa tekemään abortin pari päivää sitten. Kuukautiseni olivat yli kaksi viikkoa myöhässä, minulla oli e-pillerit valmiina aloittamista varten ja odotin seuraavien kuukautisten alkua, mutta kun olo oli kummallinen eikä kuukautisia kuulunut, poikaystäväni patisti apteekkiin ostamaan raskaustestin. Odotin aamuun saakka jotta testin tulos olisi aamupissan mukana varmempi ja koin järkytyksen. Olimme molemmat shokissa ja itkin koko aamun pahoinvointisena. Ehdimme keskustella 10 minuuttia tilanteesta ennen töihin menoa ja tulimme siihen tulokseen että elämäntilanteemme ei anna periksi lapsen saamista. Ja muutenkin, olen elänyt normaalia nuoren ihmisen elämää, pyörinyt baareissa joka viikonloppu ja ajattelin että ei se voi olla hyväksi sikiön kehitetykselle.
Muutenkin, olen 23-vuotias, opinnot kesken, uusi elämäntilanne jne jne.
Toissapäivänä sitten menin klinikalle kunhan olimme saaneet kaavittua rahat kokoon poikaystäväni kanssa (asun ulkomailla, 500 euroa raskaudenkeskeytys!!) ja ultrassa selvisi että olin melkein 11. viikolla. Sikiö muistutti jo pientä ihmistä enkä saa sen kuvaa pois mielestäni. Toivoisin että sitä ei olisi koskaan näytetty.
Kun pääsin kotiin klinikalta, olin kuin eksynyt. En oikein ymmärtänyt mihin pitäisi mennä, ja sieltä vielä kaikenlisäksi vähän niin kuin potkittiin ulos. "Mene syömään jotain, niin saat olosi paremmaksi." Reilua. Olin ihan itkuinen ja musertunut, nukutuslääkehöyryissä näin kummallisia kuvia lapsiparasta ja itkin jo herätessäni sairaalavuoteesta.
En ollut halunnut lasta, mutta kun tajusin mitä oli tapahtunut, iski harmi ja katumus, vaikka tiedän että emme kykene lapsen kanssa. Hädin tuskin pystymme elättämään itsemme.
Poikaystäväni oli illalla myös hädissään siitä olimmeko tehneet oikean päätöksen, oliko sittenkin väärin yrittää kumota jotain mikä on niin luonnollista elämässä.
Olen vieläkin aivan sekaisin, jotenkin ehdin tykästyä ajatukseen pienestä ihmisestä joka kasvoi minun sisällä. Sen tuntee abortin jälkeisissä vatsakivuissa jotka jatkuvat, epämääräisestä vuodosta ja siitä että vatsaa turvottaa vieläkin.
Haluaisin tietää onko muillakin ollut abortin jälkeen vatsanturvotusta ja kuinka pitkään se jatkuu? Vai onko se ylipäänsä normaalia? Minua myös syöpöttää koko ajan, mutta luulen että se on enemmänkin masennussyömistä kuin mitään muuta.
Pelkään että mietin vielä vuosien päästä millainen lapseni olisi ollut tai tulenko ylipäänsä saamaan lisää lapsia? Kummallisinta tässä kaikessa on se, että en tiennyt olevani raskaana, mutta jotenkin kuitenkin viimeisen kuukauden aikana olo tuntui niin hassulta, että useaan kertaan mietin olevani raskaana, vaikka en oikeasti ajatellut sen olevan mahdollista.
Oltaisiinkohan me kuitenkin oltu valmiita? Olisinko kuitenkin selvinnyt opinnot ja äitiyden?
Muutenkin, olen 23-vuotias, opinnot kesken, uusi elämäntilanne jne jne.
Toissapäivänä sitten menin klinikalle kunhan olimme saaneet kaavittua rahat kokoon poikaystäväni kanssa (asun ulkomailla, 500 euroa raskaudenkeskeytys!!) ja ultrassa selvisi että olin melkein 11. viikolla. Sikiö muistutti jo pientä ihmistä enkä saa sen kuvaa pois mielestäni. Toivoisin että sitä ei olisi koskaan näytetty.
Kun pääsin kotiin klinikalta, olin kuin eksynyt. En oikein ymmärtänyt mihin pitäisi mennä, ja sieltä vielä kaikenlisäksi vähän niin kuin potkittiin ulos. "Mene syömään jotain, niin saat olosi paremmaksi." Reilua. Olin ihan itkuinen ja musertunut, nukutuslääkehöyryissä näin kummallisia kuvia lapsiparasta ja itkin jo herätessäni sairaalavuoteesta.
En ollut halunnut lasta, mutta kun tajusin mitä oli tapahtunut, iski harmi ja katumus, vaikka tiedän että emme kykene lapsen kanssa. Hädin tuskin pystymme elättämään itsemme.
Poikaystäväni oli illalla myös hädissään siitä olimmeko tehneet oikean päätöksen, oliko sittenkin väärin yrittää kumota jotain mikä on niin luonnollista elämässä.
Olen vieläkin aivan sekaisin, jotenkin ehdin tykästyä ajatukseen pienestä ihmisestä joka kasvoi minun sisällä. Sen tuntee abortin jälkeisissä vatsakivuissa jotka jatkuvat, epämääräisestä vuodosta ja siitä että vatsaa turvottaa vieläkin.
Haluaisin tietää onko muillakin ollut abortin jälkeen vatsanturvotusta ja kuinka pitkään se jatkuu? Vai onko se ylipäänsä normaalia? Minua myös syöpöttää koko ajan, mutta luulen että se on enemmänkin masennussyömistä kuin mitään muuta.
Pelkään että mietin vielä vuosien päästä millainen lapseni olisi ollut tai tulenko ylipäänsä saamaan lisää lapsia? Kummallisinta tässä kaikessa on se, että en tiennyt olevani raskaana, mutta jotenkin kuitenkin viimeisen kuukauden aikana olo tuntui niin hassulta, että useaan kertaan mietin olevani raskaana, vaikka en oikeasti ajatellut sen olevan mahdollista.
Oltaisiinkohan me kuitenkin oltu valmiita? Olisinko kuitenkin selvinnyt opinnot ja äitiyden?
Vastaukset 81
Vanhimmat
Todennäköisesti et olisi joka tapauksessa ollut valmis, kun noin paljon oli elämässäsi estäviä ja keskeneräisiä asioita. Olisit joutunut vasten tahtoasi äidiksi ilman koulutusta, ammattia tai mahdollisuutta työttömyyskorvauksesta. Kumppanisi olisi joutunut puurtamaan teidän kahden puolesta. Se ei ole mikään hyvä ennuste tulevaisuuden kannalta.
Ajat eivät ole nyt muutenkaan mitenkään hyvät ajautua vahingossa ja suunnittelematta äidiksi, kesken koulutuksensa ja silloin kun ei ole vielä muutenkaan vakiintunut aloilleen. Köyhyydessä ja epävarmassa taloudellisessa tilanteessa kasvaminen ei ole lapselle herkkua.
Myöskin se, että olit käyttänyt alkoholia alkuraskauden ajan on voinut olla vahingoksi sikiölle ja olisit voinut saada tahtomattasikin sairaan lapsen. Alkuraskauden aikana sikiö on kaikkein herkin myrkyllisille kemikaaleille. Joten parempi on, ettei tämänkään kanssa tullut turhaa riskiä. Olisit kuitenkin solvannut itseäsi, jos vauvalla olisi ollut joku vaurio.
Älä kanna asiasta turhaan suurta murhetta. Et ole tehnyt mitään pahaa, vaikka jotkut tunnevammaiset ihmiset sinua koittaisivatkin syyllistää.
Tärkeintä on, että ponnistelet oman elämäsi järjestymisen eteen ja hankit ne lapset vasta sitten kun heille on elämässäsi suunnitellusti tilaa ja sinulla mahdollisuus tarjota heille hyvät oltavat. Se on vastuullista perhesuunnittelua, toisin kuin se että tekee valintojaan sen mukaan mitä jotkut kiihkoilijat höpisevät ja painostavat.
1. sanoa kuka osoittaa tunnevammaisuutta, se joka säälii lasta vai se jonka mielestä tappamisessa ei ole mitään pahaa..?
2. varoittaa että myöhemmin voi seurata lapsettomuutta.
3. alkio ei voi vahingoittua aivan alkuraskaudessa.
4. ultrakuvan näkeminen on saattanut pelastaa useiden lasten hengen.
Abortoidun lapsen sureminen on normaalia.
Vai mikä tällä kertaa katkaisi kamelin selän?
Vaikka päällimmäisin tunne onkin helpotus abortin jälkeen, tulee silti vaikka minkälaisia tuntemuksia ennenkuin hormonitoiminta tasaantuu.
Ainakaan itse en ole aborttia katunut.
Jos on ennestään mielenterveysongelmia niin myös abortti kelpaa syyksi.
sitä "tasapainotonta hormonitoimintaa" vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä abortin jälkeen..on se kumma.
"Jos on ennestään mielenterveysongelmia niin myös abortti kelpaa syyksi." ??? Niin, abortti voi tosiaan pahentaa masennusta ym. ongelmia entisestään!
Nimimerkille "itse", kiitos mielipiteestäsi, mutta jos sinulla ei ole keskusteluun liittyvää järkevää sanottavaa, voisit ilmaista kommenttisi järkevästi ja aikuismaisti. Tuomitsevaisuus on naaivia.
Ehkä tämä on mielestäsi tunnevammaisuutta, mutta selitäpä sitten ne kaikki tunteet jotka tulevat ennen ja jälkeen tapahtuneen. Mielestäni olen kaikkea muuta kuin tunnevammainen.
Kaipaisin kommentteja lähinnä abortin jälkeisistä fyysisistä ja henkisistä fiiliksistä, mutta kyllähän tappajaksikin kutsuminen käy. Kiitos vaan, helpottaa oloa huomattavasti, varsinkin kun taistelen juuri sen moraalisen kysymyksen edessä.
Itse en ole aborttia vastaan, mutta huomasin että prosessi on kuin hampaanpoisto, liukuhihnalta pim pam ja kotiin. Puhuin ennen toimenpidettä psykiatrin kanssa sekä sosiaalityöntekijän kanssa sekä lääkärin kanssa, jotka kaikki kysyivät syyt raskaudenkeskeytykseeni ja että olenko varmasti valmis. Silti tulin siihen tulokseen, että asiaa kannattaa harkita syvästi ennen kuin sen tekee.
Mutta toisaalta kun klinikalla näki noin 15-vuotiaan selvästi epäkypsän tytön äitinsä kanssa, ajattelin että asiat voisi huonomminkin olla.
Tämän kaiken pointti siis kai on, että en lähtisi tuomitsemaan toista ihmistä hänen päätöksistään, jos satut itse joskus saman tilanteen eteen, toivon että pohdit asiaa syvemmin. Voit tehdä jo nyt, ei varmasti tee huonoa.
niin minulla oli sanottavaa sille joka sinulle oli vastannut. Sinulla sentään tuntuisi jotain inhimillisiä, normaaleja tunteita vielä olevan jäjellä koska pohdit lastasi ja kyseenalaistat tekosi oikeutuksen (?).
Minun ei tarvitse tilannetta pohtia (olen kerran jo pohtinut ja se oli kiduttavaa) koska olen päättänyt että abortti ei tulisi kyseeseen kuin henkeni hädässä tai jos lapsi olisi erittäin sairas.
Jos et selviä omin neuvoin, hae keskusteluapua opiskelijaterveydenhuollon tai mielenterveystoimiston kautta. Voimia sinulle! Spekulointi ei nyt mitään auta, keskeytys on tehty. Yritä jatkaa opintojasi ja nuoren ihmisen elämää - sen takiahan keskeytyksen teit.
Itselläni oli nuorena keskeytys, ja jälkeenpäin oli henkisesti tosi rankkaa. Etenkin äitini osasi syyllistää ja lyödä lyttyyn oikein kunnolla, vaikka olin heikoilla muutenkin. Herkkä ihminen joutuu vetvomaan asiaa mielessään pitkään, mutta kyllä se kipu ajan myötä helpottaa. Minulla meni vuosia, ensimmäinen puoli vuotta oli pahin.
Itse olen tässä vaiheessa erittäin tyytyväinen silloiseen ratkaisuuni. Lapsen isä oli alkoholisti, pysyi muutaman vuoden kuivilla, ja on taas pohjalla. Itselläni on ollut sairautta, työttömyyttä ja toimeentulovaikeuksia. En olisi kestänyt lapsen kanssa näitä ongelmia.
Raskaaksi tulin kerran myöhemmin, mutta se päättyi luonnolliseen keskenmenoon. Tunne oli aborttiin verrattuna miellyttävä. Ei tarvinnut tuntea syyllisyyttä, sai olla vain helpottunut: sikiö oli elinkyvytön, ja tuli luonnostaan pois.
Sinulla on aikaa tehdä lapsia. Iän myötä moni asia voi heikentää hedelmällisyyttä, mutta terveesti eläen sinulla on vielä vuosia aikaa saada lapsia. Elä terveellisesti, pidä huolta gynekologisesta terveydestäsi. Sure abortti loppuun, ja koeta nauttia nuoruudestasi, sitä ei voi saada takaisin! Hyvä ammatti on korvaamaton pääoma, panosta siihen. Onnea elämälle!
Jokainen kokee abortin eri tavalla.
Nuo fyysiset oireet pitäisivät kadota viim. 3-4 viikkoa abortin jälkeen ja jälkitarkastus tulisi olla abortin jälkeen, että nähdään onko kaikki kohdallaan. Abortti rasittaa kehoa, kuten synnytyskin, eli palautuminen on tärkeää.
Itse olen tehnyt yhden abortin.
Elämäntilanteeni takia.
Minulla on yksi lapsi.
Mutta en kadu aborttia, koska tiedän, että tuo pieni ihminen ei olisi saanut ansaitsemaansa äitiä ja rakkautta.
Aborttia ei voi puolustella näille kiihkoilijoille millään kauniilla ja kyyneleiden täyteisellä tarinalla, heille se on aina murha.
Mutta itse olen sitä mieltä, että abortti on joissain tapauksissa hyväksikin. Mitä järkeä on tehdä lapsi, jos hänelle ei ole valmiuksia antaa kaikkea sitä mitä lapsi ja ihminen eläkseen ONNELLISENA tarvitsee?
Äidinrakkaus ei tuo ruokaa yms. Raha ei tuo kypsyyttä vanhemmaksi.
Sinulla on vielä aikaa saada lapsia.
Abortin ei ole todettu aiheuttavan lapsettomuutta,
muuten kuin komplikaatio tapauksissa.
Koita jaksaa.
että lapsi voisi elää ja saada kaiken hyvän jonkun muunkin kuin synnyttäjänsä luona. Joten tämä vaan on turhaakin turhempi veruke tappamiselle.
suomessa tällaista ei olisi päässyt käymään, onneksi. Suomessa olisit joutunut miettimään asiaasi pidempään kuin 10 minuuttia, olisit joutunut perustelemaan sen lääkärille, eikä sua olisi työnnetty suoraan ultrasta kaavintaan. Suomessa luultavasti joku olisi pysäyttänyt sinut kesken prosessin huomatessaan miten epävarma päätöksestäsi olet.
"Oltaisiinkohan me kuitenkin oltu valmiita? Olisinko kuitenkin selvinnyt opinnot ja äitiyden?"
Sitä me emme täällä voi tietää. Mieti itse onko sinusta valmis lapsen kasvattamaan nainen, joka tekee elämänkokoisia päätöksiä töihin lähtiessä mietittyään asiaa kymmenen minuuttia?
ja vain alkio ja joka kuukausi estät lapsia syntymästä lähes tulkoon samoin.
lapsettomuushoidoissakin moni alkio tuhotaan lopulta jos niitä on liikaa eikä lapsettomatkaan mieti lapsiensa synnyttyä noita edesmenneitä alkioitaan.
on kuitenkin yhden ihmisen kokonainen elämä, toisin kuin pelkissä sukusoluissa.
Monikaan hedelmöityshoidoissa kävijä ei hyväksy alkioiden roskiinheittoa ja onneksi ne voikin lahjoittaa eteenpäin, vaikka harvoimpa niitä yli jääkään.
"Monikaan hedelmöityshoidoissa kävijä ei hyväksy alkioiden roskiinheittoa"
Annahan linkki siihen tilastoon, mihin tämä perustuu, kiitos.
onkaan. Senkun alat lueskella lapsettomuuspalstoja, eiköhän niistä jotain ilmene..
hetkellä alkioita pakkasessa ja ei aio enään lapsia tehdä ja eteenpäin ei luovuta..mutta pitää varmuuden vuoksi jos mieli muuttuu vielä.
että kyllä niitä paljon hukkaan menee ja lakiuudistus ja tilojen muuttaminen kun tuli muutama vuosi sitten niin varastot jouduttiin tuhoamaan. että näin..
Se ei olekaan hyväksyttävää.
Tuttavasti saattaa onneksi muuttaa vielä mieltään (kenties lahjoituksenkin suhteen).
ja ei aio antaa todellakaan eteenpäin..tunnen hänet. Eikä varmasti ole ainoa. Ikä tulee vastaan ja sanoi jo että liian rankkaa ettei enempää tee.Ja kuinkahan monta alkiota/elämää on jo käytetty tämän yhden lapsen takia. Lapsettomusushoidot pitäisi lopettaa kokonaan.
on epäeettisiä ja tuhlaa yhteiskunnan varoja kun niille on tärkeämpääkin käyttöä kuten auttaa vaikka huostaanotettjen lasten tilannetta.
ja sitten tosiaan tuhansia meni viemäriin tuon tila ja lakiuudistuksen myötä.
Heikoilla perusteilla te liikutte, kun ette muuta hyväksyntänne tueksi vaadi kuin mutuperusteet... Mitään faktaa sinulla siis ei ole sen tueksi, että lapsettomuushoidoissa ylijääneitä alkioita luovutettaisiin muille, eikä vain hävitettäisi. Mutta ei se mitään, mielellänne kuitenkin hyväksytte hedelmöityshoitolain nykyisenlaisena, koska teistä vain tuntuu siltä, ettei niitä alkioita hävitetä vaan ne luovutetaan eteenpäin.
pyhittää jopa tietoiset abortit.
sanoa turhaksi sellaista palvelua jota itse ei ole joutunut koskaan edes miettimään....sellainen joka ei ole itse lapsettomuuden helvetissä tarponut, ei voi mitenkään ymmärtää minkälainen koko elämän laajuinen kriisi on kyseessä. Monelle hoidot on ainoa toivo ja pelastus, jonka takia ylipäätään jaksaa seuraavaan päivään... Ja susta kai edes niitä sairauksia ei pitäisi hoitaa josta se voi johtua.. Sitten voitas olla hoitamatta aika monia muitakin (etenkin itseaiheutettuja) sairauksia tai TILOJA..
Sekin mahdollisuus on että alkiot antaa tieteelle.
niitä lahjoitetaan, mutta tuskin sinäkään voit vastoin parempaa tietoa väittää että sellasta ei tapahdu, kun mahdollisuus lahjoittaa kuitenkin on?
Kyllä se mulle passaisi että laki muutettaisiin sellaiseksi että "ylijäämä"alkiot olisi pakko lahjoittaa eteenpäin jollei itse käytä.
ihmettelemmekin ihmisiä, jotka eivät ole olleet toisten ihmisten housuissa ja silti kuvittelevat tietävänsä heitä paremmin, mitä ratkaisuja ventovieraiden ihmisten tulisi tehdä.
Juuri siksi, että kukaan muu ei tarvo toisen ihmisen helvetissä ja siten tiedä, mikä toiselle se pahin helvetti olisi.
Tälläkään palstalla tuskin kukaan ottaisi hedelmöityshoitoja tai ehkäisyä jne. moraalittomuuden esimerkeiksi, elleivät nuo samat noita hyödyntävät ihmiset olisi tuomitsemassa niin kärkkäästi muita ihmisiä näiden omista laillisista valinnoista.
Henkilökohtaisesti minä esimerkiksi kannatan niin ehkäisyä, jälkiehkäisyä, hedelmöityshoitoja, aborttia kuin myös kantasolututkimusta. Ja kannatan myös jokaiselle olla käyttämättä niitä, jos ne vääriksi kokevat. Mutta en pidä siitä, että laillisista valinnoista ihmiset käyvät muita tuomitsemassa. Ja sitten valittavat kun heihin kohdistetaan samanlaiset puheet kuin mitä nämä ihmiset itse ovat muihin kohdistaneet, jopa pelkkää pahansuopuuttaan. Jos kokee omaksi oikeudekseen tuomita muita näiden laillisista teoista, on kestettävä myös vastaavat itseen kohdistuvat kommentit omista moraalisesti kiistanalaisista teoista. (Enkä nyt sano, että sinä olisit se, joka näistä muita on syytellyt. Mutta kun joku sellaisia puheita aborttipalstalla puhuu, on siten luonnollinen reaktio kohdistaa vastaavat puheet vastaaviin muihin moraalisesti kiistanalaisiin toimiin, joissa samojen ihmisten hengillä pelataan)
noita muita (ehkäisy, hed.hoidot) on sentään mahdollista toteuttaa ilman että ketään tapetaan.. lisäksi lapsettomuushelvetti ei ole mikään itse valittu olotila. Ja siitä ei oikein muuten ole mahdollista päästä kuin niillä hoidoilla, jos niilläkään.
Yleisesti ottaen niitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman kenenkään tappamista. Ei edes Suomen lain/käytännön mukaan. On vahvasti tiedossa, että sekä ehkäisyssä että hedelmöityshoidoissa aivan takuuvarmasti kuolee ihmisiä. Todistettavasti. Ja koska ne ovat tarkoituksellisesti tehtäviä valintoja, ei ne eroa abortista. Samoja ihmisiä kuolee kaikissa. Ja äärimmäisen harvoin ratkaisuja tekevän hengenuhan takia.
Lapsettomuus ei ole myöskään kenenkään toisen syy. Siten lapsettomuudellaan ei voi perustella muiden haukkumista/tuomitsemista. Ei vaikka toiset tulisivatkin liian helposti raskaaksi. Elämä ei ole aina reilua, mutta oman epäonnensa kanavoiminen muille erilaisen onnettoman kohtalon saaneille ei luulisi muuttavan kenenkään rehellisen ihmisen olotilaa. Paitsi huonompaan suuntaan. Moraalitontahan tuollainen tuomitseminen on, vaikka kokisikin oman lapsettomuuden siihen oikeuttavan.
Myöskään ei-toivottu raskaus ei ole mikään itse valittu olotila. Siihen voi päätyä huolimattomuudella seksissä, mutta toisaalta sama huolimattomuus seksissä voi johtaa myös siihen lapsettomuuteen myöhemmin. Mikä siis oikeuttaisi lapsettoman hoitoihin, jos ei ei-toivotusti raskaana olevalla olisi oikeutta aborttiin? Onhan kyse samasta oikeudesta: oikeudesta päättää lasten hankinnastaan (mahdollisuuksien/olemassa olevien menetelmien varassa).
"En tiedä
paljonko 23.2.2009 klo 19.03
niitä lahjoitetaan"
Juuri näin. Et tiedä, mutta silti hyväksyt ilomielin hedelmöityshoidot ja selittelet asiaa sillä, että susta tuntuu, että moni lahjoittaa ylijäämäalkionsa mielellään pois.
"tuskin sinäkään voit vastoin parempaa tietoa väittää että sellasta ei tapahdu, kun mahdollisuus lahjoittaa kuitenkin on?"
En voikaan. Siksi en väitäkään sellaista. Minä katsos en harrasta vastoin parempaa tietoani väittämistä ;)
"Kyllä se mulle passaisi että laki muutettaisiin sellaiseksi että "ylijäämä"alkiot olisi pakko lahjoittaa eteenpäin jollei itse käytä."
Et kuitenkaan tunnu nykykäytäntöäkään kovin pahana pitävän. Eli alkioiden elämä ei ole sinulle kaikissa asioissa kuitenkaan niin tärkeää että viitsisit asiasta kiihkoilla suuntaan tai toiseen. Herää vain kysymys, että mikä mahtaa olla abortin vastustuskiihkosi oikea syy ja peruste?
tarvitsisi tulla yhtään liikaa eli pakkasesta voisi käyttää jo olemassolleita hedelmöitettyjä alkioita eikä tuottaa aina vain lisää. Olisi halvempaa yhteiskunnallekin kun käytettäisiin vanhat pois.
syy pyhittää keinot. Tekopyhä maailma.
Äitiys on edelleen tabu ja sen varjolla voidaan käyttää monta elämää/alkiota vaikkei yhtäkään syntyisi ja pakkasessa saa lapset olla koska jokainen haluaa oman näköisen eikä lahjoitettua alkiota.
tappamista ei kuitenkaan tehdä vääryyttä.
Abortissa tapetaan alkioita/sikiöitä ja sen voi sanoa, kärsipä lapsettomuudesta tai ei.
Ei-toivotun raskauden riski valittiin kuitenkin valtaosassa tapauksia aivan vapaaehtoisesti. Ja siitä tilasta pääsee eroon muutamassa kuukaudessa ilman tappamistakin.
että moni lahjoittaa niitä? Olen todennut että se mahdollisuus on ja sitä pitäisi käyttää.
"Et kuitenkaan tunnu nykykäytäntöäkään kovin pahana pitävän."
?? En hyväksy alkioiden roskiinheittoa ja tämän olen sanonut vaikka kuinka monesti ennenkin.
"Abortissa tapetaan alkioita/sikiöitä ja sen voi sanoa, kärsipä lapsettomuudesta tai ei."
Kyllä, aivan kuten voidaan sanoa, että ehkäisyssä ja hedelmöityshoidoissa tapetaan alkioita. Ja raskaaksi voi todella päätyä luonnollisin toimin, ehkäisyä/hedelmöityshoitoja käyttämään ja niissä tappamaan ei.
Siksi ihmetyttääkin, miten voit niitä kuitenkin samalle viivalle vetää.
"Ei-toivotun raskauden riski valittiin kuitenkin valtaosassa tapauksia aivan vapaaehtoisesti. Ja siitä tilasta pääsee eroon muutamassa kuukaudessa ilman tappamistakin."
Tappamisen riski valittiin myös ehkäisyssä ja hedelmöityshoidoissa täysin vapaaehtoisesti KAIKISSA tapauksissa. Eikä niissä ole tosiaan mitään luonnollista. Siihen tappamisentilaan siis oikein hakemalla hakeuduttiin. Luonnollista seksiä harrastamallahan noihin tiloihin ei päädytä, kuten aborttien tapauksessa.
Onko oikeasti vielä tuollaisia ihmisiä, jotka pitävät äitiyttä noin vähättelemisen arvoisena asiana, että kyse on vain muutaman kuukauden asiasta? Minkäs tähden sitten oikein hedelmöityshoitoihin hakeudutte, jos kyse lapsettomuudessakin vastaavasti sitten on noin vähäpätöisestä asiasta?
"Kyllä, aivan kuten voidaan sanoa, että ehkäisyssä ja hedelmöityshoidoissa tapetaan alkioita."
Kun ei välttämättä tapeta! Voi ihan itse valita että ei tapa. Ei tarvitse valita edes riskiä.
Miksi et sitten valinnut jo ennen hedelmöityshoitoon menemistä, että jokainen alkiosi kiinnittyy? Jos se kerran on pelkästään valinnasta kiinni.
on sellainen ettei niille mitään voi ja lapsettomuus ei uhkaa mitenkään henkeä joten turha siihen vedota. Ei ole sinällään sairauden hoitoa vaan enemmän itsekästä halua jatkaa geenejään.
lapsettomuuden voi hoitaa adoptoimalla tai ottaa sijaislapsia. lapsettomuushoidot on itsekästä ja epäeettistä siitä ei päästä mihinkään!!!
alkuraskauden aborteista ettei "välttämättä tapeta" kun joka kymmenes raskaus keskeytyy normaalisti ja synnytyskomplikaatio voi vielä tulla lopussakin kuten kävi tutullani.
itsemurhiako ne useat alkiot siellä kohdussa tekee ja pakkasessa ja roskiksessa.
hedelmöityshoitolain vastustamiseen, jollet kerran hyväksy sitä? Sehän mahdollistaa alkioiden roskiin heittämisen. Puhumattakaan siitä, että hedelmöityshoidoissahan oikein tekemällä tehdään ihmisyksilöitä tietoisena siitä, että suurin osa niistä ei saa koskaan elää elämäänsä. Mutta tämäkään ei taida sinua vaivata?
jos sitä yleisesti pidetään niin pahana niin ei kielletty edes lesboilta ja yksinäsiltäkään.. Oisko lisääntyminen peräti ihmisoikeus?
Turha vedota adoptioihin niin kauan kun abortteja ei kielletä ja ne toiset ketkä tulee raskaaks ei sitten niitä adoptoitavia lapsia synnytä..Yhtä harvoin se raskauskaan naisen henkee vaarantas.
sillehän ei VOI MITÄÄN eikä ole naisen päätettävissä kauanko joku alkio "päättää" elää. Pointti on siinä että sen elämä ei loppunut naisen haluamisen takia tai toimesta, vaan ihan ITSEKSEEN. Ihan kuin joku vanhempikin lapsi kuolee heikkouttaan, eikä sille ihmisvoimin voida mitään!
Abortoiduilla olisi ollut enemmän tai vähemmän elämää jäljellä, ilman sitä tappamista. Vai monenko luulisit kuolevan juurikin tasan tarkkaan sillä aborttihetkellä muutenkin? :D
valinnut tietentahtoen ettei ne kiinnity. Lue siis tarkemmin, eli voi valita ettei aiheuta tahallisesti sitä ettei ne kiinnity!
Huomaatko jo kuinka olet kaulaasi myöten siellä suossa.. et kykene enää muuhun kuin lapselliseen saivarteluun...:D
niiden tahallista tappamista eli roskiinheittoa. Sitä vaan harvoin lukee tapahtuvan.. niillehän ei mitään voi jotka kuolee itsekseen ennen kohtuunsiirtoa, aivan kuin mikä tahansa muu luonnollinen kuolema (kuten vaikka myös kesksenmeno). Minä kyllä näen eron tahallisella tappamisella ja sillä itsekseen kuolemaisella, toisin kuin eräät..
Minäkään en tosiaan valinnut, että se alkio kiinnittyi. Ihan luonto vain niin päätti ja luontoa vastaan päätin toimia.
Luonto päätti sinun kohdallasi toisin ja luontoa vastaan päätit sinäkin toimia. Ja perusteesi oli täsmälleen sama: halu tahtoa/olla tahtomatta lasta.
Tahallisesti meistä kumpikin päätti luontoa vastaan toimia.
Olisit sinäkin vaan kantanut vastuun luonnon päätöksistä ja hillinnyt oman mukavuudenhalusi.
Siis raskauden alkaminen/jatkuminen on kiinni vain siitä, päättävätkö ihmisen alut ihan itsekseen elää vai ei. Ilmeisesti siis aborttikin jättää niille saman päätäntävallan kuin hoidoissakin ja ne tekevät harkiten oman päätöksensä elämänsä jatkamisesta. Mitäs me tosiaan ollaan niiden päätöksiä kyseenalaistamaan.
Hassua, että omien lastenne henkilökohtaista päätöstä olla asettumatta kohtuunne ette kunnioita, vaan sitä niiden osoittamaa tahtoa yritätte väkisin kumota luonnottomin keinoin.
halusit sen alkiosi myös KUOLEVAN ja toimit sen aiheuttaaksesi (ts. TAPOIT sen!), minä en halua enkä tapa, päinvastoin!
ilmeisesti halusi elää kun tuli kaikkien ehkäsyjen läpi.. sitä se ei voinut paeta kun päätit tappaa sen.
Minun jälkeläiseni (jos niitä tulemattomia on vielä ollutkaan) eivät kenties ole saaneet mahdollisuuttakaan, minkä ne jatkossa tulevat saamaan. Sen jälkeen kaikki riippuu niistä itsestä.
"Tietysti
vastustan 24.2.2009 klo 13.14
niiden tahallista tappamista eli roskiinheittoa. Sitä vaan harvoin lukee tapahtuvan.."
Miten voit kuitenkin hyväksyä lain, joka mahdollistaa sen tahallisen tappamisen? Mihin sinun abortin vastustaminen oikein perustuu, kun et ihmisyksilöiden tahallisesta tappamisesta tai niiden tietoisesta tehtailusta vain kuolemaan välitä tässä yhteydessä niin paljon, että vaatisit lakimuutoksia?
Kyllä minäkin näen eron tahallisella tappamisella ja itsekseen kuolemisella. Minusta vaan itsekseen kuoleminen on eri asia, kuin yksilöiden tehtailu tietäen, että suurin osa niistä tulee itsekseen kuolemaan.
ja kateellisuutta eikä oikeasti aattele lasta vaan omaa jatketta.
alkioiden kanssa leikkiminen on epäeettistä vaikkei kiellettyä kuten muutkaan abortoinnit..eli alkion kehityksen keskeyttämiset. Ja fakta on että lapsettomuushoidoissa menehtyy monta alkiota.
todennäköisyys on 20%onnistuminen niin mitä muuta se on kuin tietoista leikkiä ihmiselämällä kaukana luonnollisesta koska luonto ei halua että tulee raskaaksi.
päästä pois millään tavalla, siihen ei kuole! Jos johonkin EI KUOLE niin silloin sitä EI TARVITA.
Eli naisille EI hedelmöityshoitoja eikä abortteja!
Halu ja elämänlaatu on molempien peruste ja molemmat omalla toiminnallaan puuttuvat luonnottomasti jälkeläistensä elämään.
Voit sinä omaa tekoasi jotenkin suunnattomasti moraalisemmaksi perustella, mutta fakta on, että sinun ratkaisusi kuuluu vain sinulle, ja minun ratkaisuni kuuluu vain minulle. Meillä kummallakaan ei ole sananvaltaa toistemme ratkaisuihin. Eikä siten toisen mielipide ole toiselle tärkeämpi kuin oma. Ja molemmilla meillä on oikeutemme toimia juuri halumme mukaisesti.
Ja kuten sanottu, molempien toimintaa ohjaa omaa loppuelämää koskeva halu: haluanko lapsen vai en.
Voihan sitä väittää, että aborttia ei saisi tehdä, vaan alkunsa saanut raskaus on vietävä loppuun. Väite vain on tekopyhä, jos itsekään et vain tyydy luonnon suunnitelmiin, kuten selvästi et tee.
"Sinun
Kirjoittanut: alkiosikin 24.2.2009 klo 13.50
ilmeisesti halusi elää kun tuli kaikkien ehkäsyjen läpi.. sitä se ei voinut paeta kun päätit tappaa sen."
Ja sinun jälkeläisesi ei sitten ilmeisesti halunneet kohtuusi pesiytyä. Ehkä maaperä ei niistä ollut sovelias.
Ja siitä huolimatta niiden tahtoa vastaan luonnottomasti toimit. Miksi et kunnioita omien jälkeläistesi tahtoa?
..se on tekopyhä maailma tämä kun lapsettomusshoitojen käyttäjiä pitäisi vain empatisoida vaikka sen varjopuoli on yhtälainen kuin normaali aborteissakin.
Onkohan nuo lapsettomuushoidot sitten niitä kuuluisia mukavuusabortteja minusta kun olisi mukavaa olla äiti vaikka luonto on vastaan sitä...mitä muutamasta alkiosta kunhan saan sen lapseni/geneettisen jatkeeni.
ja nämä ei ole valmiita adoptoimaan tai ottamaan sijaislapsia niin miksi nuo kuvittelee että muut ottaisivat vastaan liika määrän tulleita alkioita kun se oma geenistö on tärkein.
että minä haluan ja toivon jälkeläisilleni ELÄMÄÄ, sinä halusit KUOLEMAN.. kumpaahan noin yleisesti mahdetaan pitää pahana..elämän ANTAMISTA (ja sen kaikintavoin pelastamista/säilyttämistä) vai sen RIISTÄMISTÄ?
Älä ollenkaan yritä saada 'meitä' samalle viivalle, kun tarkoitukset on kaukaistakin kauempana toisistaan :)
"Voihan sitä väittää, että aborttia ei saisi tehdä, vaan alkunsa saanut raskaus on vietävä loppuun."
TAPPAA ei saa. Tätä olen kokoajan sanonut ja olen sitä mieltä edelleen.
monikaan ei tosiaan hyväksy hoidoissakaan sitä alkioiden roskiinheittoa, vaan loput on oltava valmis lahjoittamaan jollei itse anna mahdollisuutta.
"ja nämä ei ole valmiita adoptoimaan tai ottamaan sijaislapsia niin miksi nuo kuvittelee että muut ottaisivat vastaan liika määrän tulleita alkioita kun se oma geenistö on tärkein."
Miksei ottaisi vastaan? Tiedätkö kauanko kestää jonottaa lahjamunasoluja? Noin 1,5 VUOTTA!! Joten miksi ei kelpaisi valmiit alkiot kun sitä parin omaa geenistöä ei kuitenkaan täysin ole? Ja sehän tiedetään miksei adoptiojonoon monetkaan edes lähde,..kun niitä lapsia ei yksinkertaisesti ole, ja hoidot tulee paljon halvemmiksi ja onnistuessaan nopeemmiksi kuin ulkomaan adoptio!
ennekuin kokeillaan! Katsos otapa huomioon että tilanne voi joskus johtua miehestäkin, jollei siittiöt ole koskaan menneetkään perille niin mitään alkioita ei ole koskaan ollutkaan.
Joten annetaampa niille parempi/edes joku mahdollisuus ja katsotaan miten käy.
Ja voin sanoa että aiemmmin on ongelmitta pesiytynyt (eri siittiöillä) joten maaperästä ei välttämättä ole kiinni :)
se sama luonto tosiaan usein karsii suuren määrän yksilöitä ennenkuin löytyy se elinkelpoinen.
ihan niinkun kaikki menehtyy (luonnostaan) ennemmin tai myöhemmin! Harva kuitenkaan kuolee siksi että on tapettu, kuten abortin uhrit.
ei kuole ja silti niitä hoidetaan, täysin luonnottomasti! Minkähän takia elämän auttamista/säilyttämistä ei pidetä yleensäkään vääryytenä?
tottakai lakia tulisi muuttaa siltä osin ettei alkioita saisi enää noissa hoidoissa jättää kuolemaan!
Mikä vääryys alkioille tehtiin jotka saivat kuitenkin elää sen lyhyen aikaa minkä elivät?
Eli sinä saat rauhassa "kokeilla" jälkeläistesi tappamisen kustannuksella, mutta niillä joilla ehkäisy ei toimi, ei tuollaista "kokeilunvaratappamisoikeutta" ole?
Koska sinun tahtosi ja mukavuuden halusi on tärkeämpää kuin muiden.
Kuvitteletko sinä tosissasi, että sinä olet ainoa, jolla on ongelmia luonnon tielle asettamien ehtojen kanssa? Ja vain sinä olet "poikkeustapaus" joka saa toteuttaa omia luonnottomia halujaan, kun kerran oikein kovasti tahdot? Ajatuskulkusi on itsekkyydessään jotain todella luotaantyöntävää. Että kehtaatkin vaatia mukavuudenhalutoimillesi ymmärrystä kaikkien omien puheidesi jälkeen.
"Mikä vääryys alkioille tehtiin jotka saivat kuitenkin elää sen lyhyen aikaa minkä elivät?"
Mikä vääryys mielestäsi sitten abortissa on? Saavathan ne alkiot elää siinäkin sen lyhyen aikaa jonka elävät. Toki hedelmöityshoidoissa ei ole tarkoitusta niitä tappaa, mutta toisaalta ei-toivotuissa raskauksissa niitä ei olla tarkoituksella tehtailtu.
Kommenteistasi kuitenkin ilmenee selvästi se, että ihmisyksilöiden kuoleminen ei sinusta ole se vakava pointti, joten miksi vastustat abortteja? Mikä niissä sinua niin kauheasti mättää, kun sillä, että ihmisyksilö kuolee ei sinulle siis ole merkitystä?
sairaus ja hedelmöityshoidot ovat hyvinkin kyseenalaisia. Niissä elämää tuhotaan enemmän kuin aborteissa.
on toki ehdottomasti hedelmöityshoitojen puolella. Siksi niitä ei olla kielletty lesboilta ja yksinäisiltäkään.
Toisaalta samalla logiikalla pääsemme siihenkin, että myös abortti on yleisen mielipiteen mukaan hyväksyttyä. Ei sitä ainakaan niin pahana pidetä, että oltaisiin kielletty se, edes lesboilta tai yksinäisiltä. Olisiko oman lisääntymisensä kontrollointikin peräti ihmisoikeus?
hommissa on totaalisen erilaiset tarkoitukset!
Ja hoidoissa ei edelleen TAPETA ainuttakaan alkiota jollei siihen anna lupaa!!
Mutta ilemisesti siis et enää erota toisstaan luonnollista menehtymistä ja aiheutettua kuolemaa eli tappamista.. koitahan nyt pinnistellä :D
Minun tahtoni ja mukavuudenhaluni tulos ja toive on ELÄMÄ, eräällä toisella TAPPAMALLA aiheutettu KUOLEMA..
ilman kansan hyväksyntääkin, puhumattakaan etteikö välttämätön, mutta pienempi paha voisi olla monista moraalitonta..
Toisen ihmisen tappaminen ei ole ihmisoikeus.
"Ja hoidoissa ei edelleen TAPETA ainuttakaan alkiota jollei siihen anna lupaa!!"
Mikset käskenyt niitä alkioita kiinnittymään kohtuusi, jos se kerran pelkästään luvan antamisesta on kiinni? Olisit sanonut niille, etteivät ne saa jäädä kiinnittymättä niin et olisi joutunut lainkaan ikäviin hedelmöityshoitoihin.
Alkioille pitää vain laittaa kovat rajat, niin ne kuulemma tottelee kiinnittymisen suhteen!
"Minun tahtoni ja mukavuudenhaluni tulos ja toive on ELÄMÄ, eräällä toisella TAPPAMALLA aiheutettu KUOLEMA."
Jostain syystä et ollut vielä kertonut, kuinka monta jälkeläisesi kuolemaa sen sinun tahtosi ja mukavuudenhalusi tuloksena varmasti tapahtui. Ei meitä kiinnosta se elämä (eihän sinuakaan kiinnosta muiden jälkeläisten elämä, vaan pelkät kuolemat), joten kerropa nyt suoraan, kuinka monta jälkeläisesi kuolemaa mukavuudenhalullasi aiheutit? Tasa-arvoisesti ja omien kiinnostustesi mukaisesti.
abortissa ne tapetaan, elämä katkaistaan julmasti,.. toisin kuin hoidoissa, ne saa elää oman aikansa, just niin kauan kun "haluaa"!
jos ei anna heittää roskiin?
..käskyilläkö ja lupaa antamattomuudellako kuvittelet estettävän läheisten kuolemat? :DD Oisit jo aiemmin kertonu, oisin käskeny vaikka mummojani olemaan kuolematta syöpään ja sydänkohtaukseen!
"Alkioille pitää vain laittaa kovat rajat, niin ne kuulemma tottelee kiinnittymisen suhteen!"
Huhhuh, aina vaan sekopäisempää :DDDD
"Jostain syystä et ollut vielä kertonut, kuinka monta jälkeläisesi kuolemaa sen sinun tahtosi ja mukavuudenhalusi tuloksena varmasti tapahtui."
Kuinka voisin tietää yhtään sen paremmin kuin kukaan muukaan raskaaksi normaalitavoin yrittävä? Ja mitä väliä kun en ole niitä tappanut? Eli päästään taas tähän, kerroppa jo vihdoin mitä VÄÄRYYTTÄ niille on mielestäsi tehty?
hedelmöityshoidoissa ollut?
Et olekaan mukavuudentahdostasi luonnotonta hedelmöityshoitoa hyödyntänyt?
Miksihän kuulostaa tässä vaiheessa pään laittamiselta piiloon tuo väitteesi...
Onko liian ikävä tunnustaa oman itsekkyyden seurauksia?
adoptoida lapsia tai ottaa sijaislapsia jos tosiaan on näin ettet halua oma jatketta niin lopeta ne lapsettomuushoidot. Se ei poikkea mitenkään niormaali abortoinnista muuta kuin siinä että siinä tuhotaan enemmän alkioita sinun "elämän annon" halusi takia. Tosiaan nämä on niitä mukavuusabortteja..haluan olla synnyttävä äiti mitä siitä jos alkioita tuhoutuu.
Miksi lapsettomuushoidot jos lapsia on jo adoptoitaviksi ja sinulle se muka kelpaisi??
olisi hyväksyttävää myös hankkiutua raskaaksi kerta toisensa jälkeen ja heittää vauvansa sitten tuonne hankeen pakkaseen odottelemaan löytäjäänsä. Jos ehtii kuolla ennen kuin kukaan löytää, niin oma moka, mitäs halusi kuolla?
heitteillejättö. Alkioita ei jätetä heitteille. Sillehän ei voi mitään jos vauva kuolee heikkouttaan vaikka kuinka hoidetaan..
olen kertonut miksen näe niissä mitään väärää ja voisin sellaisia hyödyntää rikkomatta moraalisia periaatteitani.
"Itsekkyyteni" (ehkäisemättömyyden) seurauksena nyt vaan saattaa olla ELÄMÄ, ja mahdolliset kuolemat ei ole musta riippuvaisia, niitä en ole aiheuttanut enkä voi niille yhtikäs mitään :) Sinä olisit voinut jättää abortin tekemättä ja pelastaa lapsesi.
alkioita EI TUHOTA jollei siihen anna lupaa! Itsestään tuhoutuminen kun on eri asia kuin niiden tahallinen TUHOAMINEN, tajuatko?
"Miksi lapsettomuushoidot jos lapsia on jo adoptoitaviksi ja sinulle se muka kelpaisi??"
Halvempaa, nopeampaa, ei viranomaisselvityksiä ym. paperisotia. On erittäin ymmärrettävää miksi monet yrittää ensin hoitoja. Puhumattakaan miksei moni halua sijaislasta..
"alkioita EI TUHOTA jollei siihen anna lupaa! Itsestään tuhoutuminen kun on eri asia kuin niiden tahallinen TUHOAMINEN, tajuatko?"
Ei tajuta. Voithan sinä jankuttaa vaikka maailman tappiin olevan eri asia tarkoituksella tehdä jälkeläisiä, vaikka tietää, että niistä suuri osa tulee kuolemaan, kuin vahingossa kiinnittyneen alkion abortointi, kun sen kiinnittymistä todella on yritetty estää.
Se ei vain ole muiden mielestä eri asia, tajuatko?
Miksi meitä kiinnostaisi se, että se on sinun mielestäsi eri asia, tuomitset/herjaathan sinä täällä muita ihmisiä heidän oman mielipiteensä mukaisesti moraalisesti oikein tehdyistä ratkaisuista, joista sinä et tiedä mitään. Eihän sinuakaan kiinnosta kuin oma mielipiteesi ja haukut kaikki, jos he eivät toimi sinun periaatteidesi mukaisesti.
""Miksi lapsettomuushoidot jos lapsia on jo adoptoitaviksi ja sinulle se muka kelpaisi??"
Halvempaa, nopeampaa, ei viranomaisselvityksiä ym. paperisotia. On erittäin ymmärrettävää miksi monet yrittää ensin hoitoja. Puhumattakaan miksei moni halua sijaislasta.."
Eli jälkeläiset kantavat sinun mukavuudenhalusi seuraukset/riskit, jotta sinä pääset helpommalla ja saat tahtomasi nopeammin, nostamatta persettäsi tuolistasi...
Että kehtaat. Otatko sinä elämässäsi vastuuta mistään? Elantosi hoitamisenhan olet jo kuulemma veronmaksajille antanut ja kuulemma lapsiesi vastuulla on SENKIN takaisinmaksu.
Kunhan sinä saat painaa persettä penkkiin ja haukkua muita.
sekä hedelmöityshoidoissa että tässä esimerkissä tiedetään, että realistisia mahdollisuuksia monellakaan niistä lapsista ei ole selvitä hengissä.
ON eri asia :D ymmärrettävästi vituttaa ettet voi sille yhtään mitään!
Vahinko ettet tajua (?) elämän antamisen olevan täysin päinvastanen juttu kuin tappaminen..ja tappamisen olevan eri asia kuin itsestään kuolemisen! Tätähän sä jatkuvasti tyhjänpäiväsillä jorinoillas osoitat :D
Kerrohan jo vihdoin minkä vääryyden teen niille jälkeläisilleni antaessani mahdollisuuden ELÄÄ?
Kerro mysö MITEN konkreettisesti tapan ne alkioni niiden siinä maljalla ollessa?
Muussa tapauksessa lopeta tuo naurettava valheellisten syytösten suoltaminen!
hoidoissa niitä koitetaan parhaan taidon mukaan pitää hengissä, toisin kuin vauva joka jätetään hankeen, ja suorastaan joudutetaan kuolemaa/aiheutetaan se..
Moi!
Lueskelen täällä aina näitä juttuja ja kokemuksia!
Päätin vastata sulle. Itselleni tehtiin raskaudenkeskeytys n. vajaa 5 vuotta sitten. Olin 19 ja juuri vakituisen, uuden työpaikan saanut. Tulin raskaaksi vahingossa, ei ollut todellakaan ajankohtainen. Silloinen ja myös tämänhetkinen miesystäväni oli hiljan eronnut kihlatustaan ja minä 4 vuotisesta seurustelukumppanistani, kun me tapasimme. Emme ruvenneet heti seurustelemaan vaan tapailimme ja pidimme toisistamme huolta. Kaikella tavalla tietty. Miehelläni oli 5 vuotias tyttö ja todella, todella vaikea huoltajuuskiista menossa.
Sitten minä tulin raskaaksi. Ei, ei se voinut olla totta. Mutta tottahan se oli, olin 4 viikolla raskaana. Mieheni ei halunnut pitää lasta koska kaikki oli vielä niin kesken. Huoltajuuskiista, oikeudenkäynti ym. Ja tietenkin luottaminen minuun.. emmehän olleet tuntenut kuin vasta puoli vuotta.
Yhdessä päätettiin tehdä abortti. Se tuntui oikealta ajtukselta silloin! Menin lääkäriin ja sieltä ne laittoivat lähetteen keskussairaalaan. Jossa keskeytys sitten tehtiin. Se oli minulle tosi vaikeaa..
Menin sinne yksin, itkua pidellen. Mutta tiesin että on pakko.
Kaikki sujui hyvin. Ei kipuja, ei mitään.
Nyt kun vuodet ovat kuluneet asia muistuttaa mua kokoajan. En voi katsoa pieniä lapsia telkkarista koska rupean heti itkemään. Ja tämä kaikki tapahtui syksyllä, joten minulla tulee syksyisin aina kauhea masennuskausi juuri sen "lapsen" takia. Olen ollut monet kerrat työpaikalta sairaslomalla "väsymyksen" takia. Itse vain tiedän oikean totuuden. Itken yksin lapsen perään, ja siihen kuinka tyhmä olen ollut! Mieheni tietää tämän kaiken ja on ottanut syyt aina omille niskoilleen vaikka yhdessä sen päätöksen teimme.
Nyt kun olemme olleet jo pian 5 vuotta yhdessä ajattelen usein kuinka iso lapsi jo olisi. Miksi sen hylkäsin. Mulle tämä asia on ollut todella vaikea! Ja kaikista pahinta on se että en pysty sietämään aina mieheni edellisestä liitosta olevaa kouluikäistä lasta, vaikka eihän se ole siihen mitenkään syyllinen. Mutta mä en vaan pysty, kun mulla olis ollu mahdollisuus antaa elämä pienelle lapselle.
Päivät kuluu yksin kerrallaan, ja muistot kulkevat mukana. Joskus ajattelen kuinka paljon tästä joudun vielä kärsimään..
"...Oltaisiinkohan me kuitenkin oltu valmiita? Olisinko kuitenkin selvinnyt opinnot ja äitiyden?"
Kysymyksessäsi on vastaus.
Olisitte olleet ja olisitte rakastaneet lastanne ja toisianne entistä syvemmällä tasolla.
Tarinasi on varoittava esimerkki väärästä päätöksestä, joka tehdään hutiloiden ja kiireessä. Että kymmenen minuttia oma lapsi vielä elävänä aikaanne sai... nyt sitten alkaa ikuisuus, joka seuraa aborttia. Luuletko, että lapsi olisi poistunut elämästäsi abortoimalla?
Juttusi on kutenkin tärkeä, sillä se voi ohjata epävarmoja äitejä ja isäiä pitämään lapsensa. Ehkä tämä auttaa suruasi hitusen...
Huomaan, että tänne vastaavilla ihmisillä on hyvä kyky ohittaa itse kysymykset.
Ei se mitään, niinpä kysyn nyt uudestaan, ilman ylimääräisiä turinoita.
Onko muilla ollut abortin jälkeen esim. vatsanturvotusta, pahoinvointia, päänsärkyä, tai muita vastaavia oireita? Kuinka kauan ne ovat teillä kestäneet?
Keskenmenon tekemisestä on nyt neljä päivää kulunut, ja vatsani on vieläkin kuin pallo. Tosin antibioottikuuri loppui vasta eilen. Minulla ei enään ole verenvuotoa, ei ole ollut lauantain jälkeen, mutta vatsakivut häiritsevät huomattavasti. Ja väsymys ja kuumeinen olo. Plus aivan erityinen syömisen himo, mikä on kurjaa myös, koska en ole kovin kova syömään normaalisti.
Kaipaisin muiden kokemuksia, haluaisin tietää kuinka kauan oireet kestävät jne...
Kiitos kaikille aikaisemmista vastauksista, olo on huomattavasti helpottunut kun olen lukenut muiden kokemuksia.
on jo aikaa, joten en muista, oliko minulla jotain erikoisia jälkioireita.
Pahoinvoin koko raskausajan todella pahasti ja kaiken aikaa, joten taisin vain olla onnellinen, että ne vähänkin helpottivat heti keskeytyksen jälkeen. Mulla oli esim. ihan järjetön matkapahoinvointi ja pienetkin bussimatkat oli ihan tuskaa.
Kohtu kyllä kouristeli vielä jonkin aikaa keskeytyksen jälkeenkin, mutta tarkempaa en valitettavasti muista...
Jos sulla on kuumetta, kehoittaisin kyllä ehdottomasti soittamaan sinulle todennäköisesti annettuun päivistysnumeroon. Ainakin minulle sanottiin, että vatsakivut, nopeasti nouseva kuume ja pahanhajuinen vuoto ovat merkkejä tulehduksesta. Mihinkään noista ei siis kannata ylimalkaisesti suhtautua, soita mieluummin liian helposti ja kysy neuvoa. Ainakin pääkaupunkiseudulla toimii terveysneuvontapuhelin, josta voi kysyä asiantuntijoilta neuvoa, jos et omalta paikkakunnaltasi vastaavanlaista päivystysnumeroa omalta keskeytyssairaalastasi saanut.