Tässä kummastellut jo pitempäänkin kirkon hommia. Nyt just telkkarissa on jumalanpalvelus, lähinnä telkkari on auki siksi, että virret ovat yleensä ihan ok musaa.
Mutta siis se kummastuttaa, kun nuo liturgiat ja saarnat tms, eivät ole muuttuneet miksikään elinikänäni. Toki virsien sanat on tehty uusiksi ja teatraalisuutta lisätty palveluuksiin.
Mutta kun mikään ei ole tässä ajassa. Sitä samaa jargonia, mitä aina on tuutattu. Olkoonkin, että perustuote ei ole muuttunut miksikään, mutta voisihan sitä jumalanpaveluksissa olla jotain muutakin kuin niitä iänikuisia fraaseja. Luetaan jotain raamatunkappaleita tuhansien vuosien takaa jne.
Siis kun katsoisi jatkuvasti samaa leffaa.
En puutu kenenkään vakaumuksiin, oma vakaumukseni ei kuulu kenellekään. Otan jumalanpalvelukset kuitenin lähinnä viihteenä.
Ja se viihde on huonoa.
Noh, kuuntelen puolikorvalla lauluja nyt, lyriikoihin en kiinnitä huomiota, ne ovat niin banaaleja. Mutta urkusoundi ja melodiat ovat mielestäni usein hyviä.
Ajassa eläminen ja teot ovat kirkon kompastuskivi. Mitähän hyötyä kenellekään lie kuunnella saarnoja tuhansia vuosia sitten tapahtuneista "ihmeistä", kun akka on jättänyt, duunista tullut potkut ja mielenterveyskin järkkyy??????
Niinpä niin. Näin normieloa elävälle kirkolla ei näytä olevan senkään vertaa tarjontaa, paitsi nuot virret, joita bongatakseen joutuu kuunteleman joutavaa löpinää ties kuinka paljon.
=DW=
Mutta siis se kummastuttaa, kun nuo liturgiat ja saarnat tms, eivät ole muuttuneet miksikään elinikänäni. Toki virsien sanat on tehty uusiksi ja teatraalisuutta lisätty palveluuksiin.
Mutta kun mikään ei ole tässä ajassa. Sitä samaa jargonia, mitä aina on tuutattu. Olkoonkin, että perustuote ei ole muuttunut miksikään, mutta voisihan sitä jumalanpaveluksissa olla jotain muutakin kuin niitä iänikuisia fraaseja. Luetaan jotain raamatunkappaleita tuhansien vuosien takaa jne.
Siis kun katsoisi jatkuvasti samaa leffaa.
En puutu kenenkään vakaumuksiin, oma vakaumukseni ei kuulu kenellekään. Otan jumalanpalvelukset kuitenin lähinnä viihteenä.
Ja se viihde on huonoa.
Noh, kuuntelen puolikorvalla lauluja nyt, lyriikoihin en kiinnitä huomiota, ne ovat niin banaaleja. Mutta urkusoundi ja melodiat ovat mielestäni usein hyviä.
Ajassa eläminen ja teot ovat kirkon kompastuskivi. Mitähän hyötyä kenellekään lie kuunnella saarnoja tuhansia vuosia sitten tapahtuneista "ihmeistä", kun akka on jättänyt, duunista tullut potkut ja mielenterveyskin järkkyy??????
Niinpä niin. Näin normieloa elävälle kirkolla ei näytä olevan senkään vertaa tarjontaa, paitsi nuot virret, joita bongatakseen joutuu kuunteleman joutavaa löpinää ties kuinka paljon.
=DW=
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hienoa, että vaivaiduit tuomaan ajattelusi laajemmin esille.
Itse paljon kirkossa istuneena ajattelen niin, ettei ne liturgiat vaan se miten olet henkisessä hoidossa. Tarkoitan ettei ole oikeaa tapaa esimerkiksi rukoilla (paitsi isä meidän on kyllä hyvä rukous kun jokaisen sanan miettii syvästi). Kyse on antautumisesta, heittäytymisestä jonkin itsensä ulkopuolisen varaan. Vähän niinkuin aidossa rakastamisessa jossa hämmästellään toisen olemassaoloa ilman tuomitsemista ja vaateita.
Mutta tosiaan pappien litaniat ja saarnat tympäisee. Pitäisi nyt kyllä uudistaa itse tekstiä. Ajattelin tuossa hetki sitten näin äiti-ihmisenä, että miksi se Jeesus jo on aikuinen. Vastahan oli joulu, kun se syntyi. Miksei koskaan kerrata sen lapsuutta 1-teini-ikä. Olisi paljon mukavampi kuulla sitä kuin odotettavissa olevaa pääsiäisen ristikuolemaa ja kidutusta. Noo-o, tulee vaan niin masentava sävy koko kirkonmeininkiin noilla samoila saarnoilla.
Jotkut virret on ihan ok,tuttuja niinkun lapsuudesta jo.
Mut kyllä mä tykkään tuon Samuli Edelmanin kappaleesta "Kirkossa"
Että onkin saatu sopivat sanat.Kertomuksen tavoin laulu etenee.
Siinä vaiheessa kun hän laulaa..
Sama hiljainen arka pyyntö
nous syvältä itsestäin:
minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
soi kirkossa kiitosvirsi
oli ulkona vehreää
..minulla nousee kyyneleet silmiin.
eikös siinä muuttumattomuudessa ole jotain hyvääkin, - että edes jokin on ja pysyy..tänä hektisenä ja nopeitten muutosten aikana..
En ole ollenkaan varma, että Herran siunausta ja Isämeitää hymisemällä sekä virsiä kailottamalla saisimme Jumalalta suopeutta. Päätellen siitä, että Hän kohtelee meitä aika rankasti. Työttömyyttä, köyhyyttä, sairauksia, sotia, avioeroja j.n.e.
Ehkäpä Jumalan mielestä olisi suotuisaa, jos äärimmäisissä katumusharjoituksissamme hakkaisimme päätämme ränniin. Ei sitä koskaan tiedä?
On vain kahdenlaisia ihmisiä.
- On älykkäitä ihmisiä joilta puuttuu usko ja on uskovaisia ihmisiä joilta puuttuu älyllisyys.
perinnettä on varmaan vaikea muuttaa kovin nopeasti. Kirkko edustaa myös pysyvyyttä, ikuisia arvoja.
Sinänsä olen samaa mieltä, että messun muoto on aika vieraannuttava ihmisille, jotka eivät ole jumalanpalveluselämässä sisällä.
Kirkko tekee kuitenkin muilla saroilla varsin ajanmukaista työtä: messuhan on vain se julkisesti näkyvä "virallinen" osio.
Nuorten Walker's-kahvilat, miesten saunaillat, roolipelikerhot, Lähimmäistyö, päihdetyö ja perheneuvonta ovat seurakuntaa, ehkä enemmänkin kuin se yks messu. Ja ne kaikki ovat ihan kiinni tässä päivässä.
Sanoo yksi kirkkoon kuulumaton uk-ko.
Hienoa että laajensit näkemystä. Kirkon työ auttajana on merkityksellistä ja sen työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä. Sosiaalialaa tekevänä nään heidän työnsä arvon täydentämässä kunnalista työtä.
Seurakunnat keräsivät rahaa johonkin paikkaan, missä oli ollut jokin luonnonkatastrofi.
Muutaman euron laitoin. Illemmalla lukaisin esitteen. Alueella oleva kristitty radioasema tarvitsi rahaa remonttiin ja toimintansa jatkamiseen. Siihen kerättiin rahaa, ei hädässä olevien auttamiseen.
Luulin auttavani rovoillani hädässä olevia ihmisiä, en todellakaan mitään käännyttämistä. Mitähän hyötyä kodittomalle on toisen uskontokunnan radiolähetyksistä, kun ei ole edes radiota????????
uusi jäsen Suomen Islamilaisessa seurakunnassa?