Miksi näin?

Kun keskustelen uskonasioista es.lest. kanssa (ja jätän kertomatta mistä olen lukenut tai tietoni saanut) kerron vain Jumalan ihmeellisistä teoista kuinka hän omiaan johdattaa... Kaikki hyväksytään hienosti (kun oletetaan että kerron jonkun es.lest. kokemuksista ja suoranaisista ihmeistä joita Jumala on tehnyt) Mutta jos paljastuukin, että tämä hlö. ei ole es.lest. tuleekin vaivautunut hiljaisuus... nauraisin muuten, mutta suru on suurempi.
3285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

olemaan hiljaa - tai ainakin mietin kaksi kertaa, kenen kanssa alan puhua!

Jo se, että kerron saaneeni ihmeellisen lahjan ja rukousvastauksen jostakin ei-lestadiolaisperäisestä opetuksesta on merkki hirmuisesta harhasta ja aiheuttaa juuri kuvaamasi vaivautuneen hiljaisuuden.

Kai tämä on vain hyväksyttävä. Paavali sanoo, että "jokainen olkoon uskossaan vahva". Minä ainakin luotan siihen opetukseen, joka vie minut turvalliselle perustalle ja iloon ja kristityn vapauteen.

Äänestä
  • Jos on hiljaisuus, niin ei sen tarvitse olla vaivautunut.
    Ihmisillä vaan ei ole silloin sanottavaa.
    Vaivautuneisuus on usein asian esittäjän kahletunne.
    Ei kuulijan.

    Jos taas joku vaivautuisi, niin vaivautukoot.
    Kaikilla on oikeus vaivautua tai olla vaivautumatta.
    Emme voi vaatia muilta ihmisiltä yhtään mitään. Vain itseltämme.

    Minua vaivaa se, että vaiva saattaa vaivata, jos vaivaa veivaa.
    Onko vaivan arvoista vaivata itseään vaivan veivaamisella?
    Vaivaiskoivuja olen nähnyt ja vaivaa myös jos jonkinlaista.
    Niin ja nyt on väsymysvaivaa ja se vaivaa.
    Pitäisi varmaan veivata väsymysvaiva vällyjen väliin?
    Joskus on vaikea vaimentua lepoon. Jotenkin tuntuu, että päivä ei ole päätöksessään ja sitten hoopona kirjoittelee kaikkea vähemmän älykästä.

    Noo, tuli tuossa vähän asiaakin vahingossa.
    Vahingosta viisastuu ( vanha sananlasku).
    Viisastuuko tästä kirjoituksesta?
    Ei taida viisastua.
    Jatketaan vähemmän viisasta kirjoittelua.. kunnes jokin pakottaa minutkin sänkyyn.

    Äänestä

Niin Aabrahamin Saara käski, miehensä laittaa Haagar/poikineen pois leiristä. Tämä kuuluu ja niihin Jumalan ihmeellisiin tekoihin, tai ainakin hän katsoi päältä, kun tämä tapahtui ?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Saara kirjoitti:

Kun keskustelen uskonasioista es.lest. kanssa (ja jätän kertomatta mistä olen lukenut tai tietoni saanut) kerron vain Jumalan ihmeellisistä teoista kuinka hän omiaan johdattaa... Kaikki hyväksytään hienosti (kun oletetaan että kerron jonkun es.lest. kokemuksista ja suoranaisista ihmeistä joita Jumala on tehnyt) Mutta jos paljastuukin, että tämä hlö. ei ole es.lest. tuleekin vaivautunut hiljaisuus... nauraisin muuten, mutta suru on suurempi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu