Taas yksi päivä takana.
Yksi pitkä päivä elettynä.
Päivä, joka oli ihana.
Kaartuu kohti yötä.
Tyrskyävää yötä.
Lumipyryn koskettavaa.
Rakasta, ihanaa talviyötä.
Kun tuuli nurkissa ulisee.
Oven raosta puhurin lailla viuhuu.
Tunne.
Olen elossa.
Ja rakastan talvea.
Joka saa tunteeni kohisemaan.
Purkautuen lämmöksi.
Ihmisen tuomaksi läheisyydeksi.
Vaikka vain kirjeenä.
Viestinä siitä.
Että saa sanoa toiselle.
Rakastan.
Päivä päivältä yhä enemmän.
Yksi pitkä päivä elettynä.
Päivä, joka oli ihana.
Kaartuu kohti yötä.
Tyrskyävää yötä.
Lumipyryn koskettavaa.
Rakasta, ihanaa talviyötä.
Kun tuuli nurkissa ulisee.
Oven raosta puhurin lailla viuhuu.
Tunne.
Olen elossa.
Ja rakastan talvea.
Joka saa tunteeni kohisemaan.
Purkautuen lämmöksi.
Ihmisen tuomaksi läheisyydeksi.
Vaikka vain kirjeenä.
Viestinä siitä.
Että saa sanoa toiselle.
Rakastan.
Päivä päivältä yhä enemmän.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinä luonnonlapsi henkeen ja vereen, joka tuli-
sesti rakastaa ja rohkeasti elää.
Kuinka ihanaa onkaan sanoa ' rakastan Sinua '
täydestä sydämestä ja päivä päivältä tuntea se
täyttyneempänä.
Ihana runo.
Ja kiitos alkavasta päivästä Ystävä
Minäkin niin talvea
rakastan, lumimyrskyä,
valkoisia nietoksia,
hiihtoladun uria pellolla,
tykkylumipuita....
Sinun runosi sanoma
on kauniisti yhdistetty
muutamiin talven elementteihin =)))
Kiitos Margitta=)