Alaskanmalamuutti kerrostaloon?

Ehkä sit otan haasteen vastaan ja alaskanmalamuutin seuralaisekseni kerrostaloon. Haastavaa tosiaan taitaa tulla olemaan, hyvin haastavaa, jos kerran alaskanmalamuutti vaatii niin paljon ulkona oloa ja liikuntaa.

Ja kyllä ses koulutuskin hallintaan tulee, sillä osasyynä alaskanmalamuutin ihailemiseeni on sen arvokas luonne. Kokemusta on tähän asti lemmikkinäni olleesta bouvierista, joka kuoli jo jonkin aikaa sitten.

Jos alaskanmalamuuttini ei pysty olemaan hiljainen, niin muuttaisin sen kanssa pakosta avarampaan ympäristöön. Mutta olen kuullut koirien olevan kerrostalossa suht hiljaisia, koska siellä niillä ei ole omaa aluetta, jota vahtia -vain kotinsa sisäpuoli, lukuunottamatta ulkoilua-.

Mutta vielä sitä, että koska tuo tulisi kumminkin olemaan minun ensimmäinen >>malamuuttini>>, niin olisiki narttu urosta järkevämpi valinta?

kai sit kirjoitti:

Ehkä sit otan haasteen vastaan ja alaskanmalamuutin seuralaisekseni kerrostaloon. Haastavaa tosiaan taitaa tulla olemaan, hyvin haastavaa, jos kerran alaskanmalamuutti vaatii niin paljon ulkona oloa ja liikuntaa.

Ja kyllä ses koulutuskin hallintaan tulee, sillä osasyynä alaskanmalamuutin ihailemiseeni on sen arvokas luonne. Kokemusta on tähän asti lemmikkinäni olleesta bouvierista, joka kuoli jo jonkin aikaa sitten.

Jos alaskanmalamuuttini ei pysty olemaan hiljainen, niin muuttaisin sen kanssa pakosta avarampaan ympäristöön. Mutta olen kuullut koirien olevan kerrostalossa suht hiljaisia, koska siellä niillä ei ole omaa aluetta, jota vahtia -vain kotinsa sisäpuoli, lukuunottamatta ulkoilua-.

Mutta vielä sitä, että koska tuo tulisi kumminkin olemaan minun ensimmäinen >>malamuuttini>>, niin olisiki narttu urosta järkevämpi valinta?

Lue lisää

Mie miettisin kyllä sinuna vielä... Koiralla on kokoa ja ääntä aikalailla. Älä nyt suutu, mutta sivusta seuraajana harmittaa kun hyvät koirat joutuu kiertoon pitovaikeuksien takia. Käyttökoirana muutti vaatii omistajaltaan PALJON aikaa ja johtajuutta. Ota yhteyttä johonkin kasvattajaan ja kysele ja harkitse tarkoin ennen päätöksentekoa. Kuitenkin toivon sydämestäni sinulle onnea teetpä sitten niin tai näin.

mie vaan kirjoitti:

Mie miettisin kyllä sinuna vielä... Koiralla on kokoa ja ääntä aikalailla. Älä nyt suutu, mutta sivusta seuraajana harmittaa kun hyvät koirat joutuu kiertoon pitovaikeuksien takia. Käyttökoirana muutti vaatii omistajaltaan PALJON aikaa ja johtajuutta. Ota yhteyttä johonkin kasvattajaan ja kysele ja harkitse tarkoin ennen päätöksentekoa. Kuitenkin toivon sydämestäni sinulle onnea teetpä sitten niin tai näin.

Lue lisää

...joten kannattaa tosiaan ottaa selvään ennen kun koiran hankkii. Kyllä aion huolehtia siitä, että alaskanmalamuutti tulee mulle tutuksi kaikin puolin, ennen kun sen lemmikiks hankin. Kiitoksia asiallisesta vastauksesta ja neuvoistas!

kai sit kirjoitti:

Ehkä sit otan haasteen vastaan ja alaskanmalamuutin seuralaisekseni kerrostaloon. Haastavaa tosiaan taitaa tulla olemaan, hyvin haastavaa, jos kerran alaskanmalamuutti vaatii niin paljon ulkona oloa ja liikuntaa.

Ja kyllä ses koulutuskin hallintaan tulee, sillä osasyynä alaskanmalamuutin ihailemiseeni on sen arvokas luonne. Kokemusta on tähän asti lemmikkinäni olleesta bouvierista, joka kuoli jo jonkin aikaa sitten.

Jos alaskanmalamuuttini ei pysty olemaan hiljainen, niin muuttaisin sen kanssa pakosta avarampaan ympäristöön. Mutta olen kuullut koirien olevan kerrostalossa suht hiljaisia, koska siellä niillä ei ole omaa aluetta, jota vahtia -vain kotinsa sisäpuoli, lukuunottamatta ulkoilua-.

Mutta vielä sitä, että koska tuo tulisi kumminkin olemaan minun ensimmäinen >>malamuuttini>>, niin olisiki narttu urosta järkevämpi valinta?

Lue lisää

"Mutta olen kuullut koirien olevan kerrostalossa suht hiljaisia, koska siellä niillä ei ole omaa aluetta, jota vahtia -vain kotinsa sisäpuoli, lukuunottamatta ulkoilua-."

Malamuuttihan ei ole vahti koira, eikä siihen luonteensa vuoksi missään nimessäsovi. Koira ei siis ulise/ulvo tai muutenkaan ääntele vahtiakseen.
Meidän malamuutit ulvovat ja urisevat vähän väliä, vaikka olen kotosallakin.
Niillä on kattava ääntely skaala, ja ne käyttävä sitä usein.

Alaskanmalamuutilla on myös erittäin vahvat hampaat ja kynnet. Mieti millaista tuhoa se voi tehdä mahd. poissaollessasi.
Toki muutkin koirat voivat tehdä pahojaan yksin ollessan mm. pentuina, mutta malamuutti voi tehdä sitä aikuisenakin jos on täysi sisäkoira.

Malamuutin ottaminen kerrostaloon ei saisi ola mikään haaste omistajalle. Koiraa ottaessa sinun pitää ymmärtää millainen koira on ja millaiset tilat, ympäristöt ym. se tarvitsee.
Tunnollinen kasvattaja ei myy malamuuttiaan kerrostaloon, eikä aina edes rivitaloon kaupunki alueille.

En kyllä suosittele malamuuttia kerrostaloon ja kuten edellinen sanoi, minäkään en voisi kuvitella malamuuttejani kerrostaloon, vaikkakin ovat sisällä sekä ulkona meillä.

Olin aamupalalla. Vaimo meni pesuhuoneeseen.
Molemmat meidän malikset oli olkkarissa.
Nuo luuli ehkä jostain syystä, että vaimo jättää ne?!
Toinen alkoi ulvomaan, tenori. Toinen säesti kuorossa basso-osuudet.
Se on sellainen ulvonta, ettei sitä ihan joka koiralta irtoa.
Toinen saattoi kuulla myös kaukaisen naapurin koiran haukuntaa. Se laukaisee kuorosodan myös joskus.
Menin silittämään. Se loppui siihen.

Emme asua kerrostalossa, mutta epäilen, että naapurissa herättiin tänään myös kello 05:30 ;)

Olisi kiva tietää ulvooko malamuutit kaupungissa?

Sama täällä... meteli aika kova kun hksin jättää.. kuuluu hur nau nau nau ja ulvontaa...kerrostalo ei paras vaihtoehto...rivitalo vielä menettelee

hankkia MITÄÄN koiraa asuessani kerrostalossa? Olen kyllä ennenkin selvinnyt koirien kanssa kerrostalossa!

etten saisi kirjoitti:

hankkia MITÄÄN koiraa asuessani kerrostalossa? Olen kyllä ennenkin selvinnyt koirien kanssa kerrostalossa!

Meillä muutti neiti kans sen verran äänekäs etten voisi kuvitellakaan että seinän takana joku asuisi! Mutta muuten olen sitä mieltä (entisenä kaupunkilaisena, nykyisenä maalaisena) että koira on paljon sosiaalisempi kun se näkee paljon ihmisiä. Toisaalta mukavaa että koira saa olla irrallaan ja on tilaa missä telmiä, mutta kyllä edesmenneet koirani ovat olleet sosiaalisempia "ihmisten ilmoilla" kuin nykyiset maalla asuessani. Monen suusta olen kuullut että sitten hommataan koira kunhan maalle päästään. Itse olen kokemuksen kautta erimieltä. Eli en todellakaan ole sitä mieltä etteikö koiralla olisi hyvät oltavat kerrostalossakin. Ja toisaalta olisinhan minä enemmän komentanut koiraani olemaan hiljaa jos kerrostalossa asuisin :)

Miksi se muka on liian iso kerrostaloon? Moni kerrostaloasunto on tilavampi kuin pieni omakotitaloasunto.

Ja mihin koira kotona sisällä sitä tilaa tarvitsee? Eikös koira >>asu kotona>> ja >>liiku ulkona>>.

Jos omistaja viettää vaikka suurimman osan ajastaan ulkoilemalla koiransa kanssa, niin miksei hän voisi kerrostalossa asua?

Eipä mitään, on se mukavaa, että joku koittaa huolehtia, vaikka väliin tuntuukin aikas ylihuolehtivaiselta...

Hukka-Musti kirjoitti:

Miksi se muka on liian iso kerrostaloon? Moni kerrostaloasunto on tilavampi kuin pieni omakotitaloasunto.

Ja mihin koira kotona sisällä sitä tilaa tarvitsee? Eikös koira >>asu kotona>> ja >>liiku ulkona>>.

Jos omistaja viettää vaikka suurimman osan ajastaan ulkoilemalla koiransa kanssa, niin miksei hän voisi kerrostalossa asua?

Eipä mitään, on se mukavaa, että joku koittaa huolehtia, vaikka väliin tuntuukin aikas ylihuolehtivaiselta...

Lue lisää

"Ja mihin koira kotona sisällä sitä tilaa tarvitsee? Eikös koira >>asu kotona>> ja >>liiku ulkona>>. "

Meinaatko että koira ei tarvitse sisällä tilaa?
Voi hyvänen aika sentään. Etkai oleta koiran makaavan esim. pienessa asunnossa yhdessä nurkassa?
Sitä paitsi koira turhautuu liian ahtaissa tiloissa. Ja energisenä koirana malamuutti ei todellakaan ole jatkuvasti paikoillaan nököttävä koira.

Otatko huomioon että malamuutti ei kestä lämmintä.
Runsas ja tiivisturkkisena koirana sille tulee erittäin tukala olla mahd. ahtaassa lämpimässä asunnossa.

Vaikka sanotkin olevasi ulkona koiran kanssa paljon, et pysty kuitenkaan olemaan malamuutin kanssa ulkona niin paljon kuin sen tulisi olla.
Sinä kuitenkin nukut, käyt ehkä mahdollisesti töissä ym... Malamuutteja voi pitää sisällä, mutta ne tarvitsevat tilaa.

Voi kun ihmiset ymmärtäisivät olla ottamatta kaikkia koiria kerrostaloon. :(
Mieti minkä takia kasvattajatkaan(tunnolliset) ei myy koiria kerrostaloon. Kumoatko kasvattajien asiantuntemuksen vain tokaisemalla vastaan, että kyllä malamuutin pärjää kerrostalossa.

mahlemut* kirjoitti:

"Ja mihin koira kotona sisällä sitä tilaa tarvitsee? Eikös koira >>asu kotona>> ja >>liiku ulkona>>. "

Meinaatko että koira ei tarvitse sisällä tilaa?
Voi hyvänen aika sentään. Etkai oleta koiran makaavan esim. pienessa asunnossa yhdessä nurkassa?
Sitä paitsi koira turhautuu liian ahtaissa tiloissa. Ja energisenä koirana malamuutti ei todellakaan ole jatkuvasti paikoillaan nököttävä koira.

Otatko huomioon että malamuutti ei kestä lämmintä.
Runsas ja tiivisturkkisena koirana sille tulee erittäin tukala olla mahd. ahtaassa lämpimässä asunnossa.

Vaikka sanotkin olevasi ulkona koiran kanssa paljon, et pysty kuitenkaan olemaan malamuutin kanssa ulkona niin paljon kuin sen tulisi olla.
Sinä kuitenkin nukut, käyt ehkä mahdollisesti töissä ym... Malamuutteja voi pitää sisällä, mutta ne tarvitsevat tilaa.

Voi kun ihmiset ymmärtäisivät olla ottamatta kaikkia koiria kerrostaloon. :(
Mieti minkä takia kasvattajatkaan(tunnolliset) ei myy koiria kerrostaloon. Kumoatko kasvattajien asiantuntemuksen vain tokaisemalla vastaan, että kyllä malamuutin pärjää kerrostalossa.

Lue lisää

Kerrostaloasuntoko on aina >>pieni>> asunto? Mietihän asiaa vähän laajemmiten, ennen kuin mitään sanot. Kerrostaloasunnossa voi olla hyvä ilmastointi ja paljon tilaa koiralle.

Hukka-Musti kirjoitti:

Kerrostaloasuntoko on aina >>pieni>> asunto? Mietihän asiaa vähän laajemmiten, ennen kuin mitään sanot. Kerrostaloasunnossa voi olla hyvä ilmastointi ja paljon tilaa koiralle.

Lue lisää

Lueppa muutama edellinen viesti...

Minä en ole väittänyt että kerrostalot ovat aina pieniä asuntoja. Olen itsekkin asunut 20 vuotta kerrostalossa ja isossa sellaisessa. Hyvä ilmastointi siellä on ollut ja vielä paremman siitä saa kun viitsii aukaista parvekkeen oven.

Ylempänä mainittiin että koira ei tarvitse sisällä tilaa, koska koiraa liikutetaan ulkona...

Mahlemut** kirjoitti:

Lueppa muutama edellinen viesti...

Minä en ole väittänyt että kerrostalot ovat aina pieniä asuntoja. Olen itsekkin asunut 20 vuotta kerrostalossa ja isossa sellaisessa. Hyvä ilmastointi siellä on ollut ja vielä paremman siitä saa kun viitsii aukaista parvekkeen oven.

Ylempänä mainittiin että koira ei tarvitse sisällä tilaa, koska koiraa liikutetaan ulkona...

Lue lisää

ei tarvii ottaa niin kirjaimellisesti, varmaan toi tarkotti ettei sen kodin tarvii olla sellane 300m2 ... tai joku palatsi... joo tiiän et täst o aikaa... mut e itekkää suosittele et ottais iso koira kerrostaloo, mut kyl se siel pärjäis, mut miten naapurit... :I ne o sellasii tyhmiii valittajii :D huoh... voittaispa lotos nii pääsis ostaa omakotitalon, eik tarvitsis tääl kerrostalos asuu, täs o kai jot 94m2 .. kerran on ollu suomenlapinkoira jo tässä mut o jo kuollu .. :O

Vanha on viestisi, mutta pakko sanoa, että meillä on bordeauxindoggi kerrostalossa eikä mitään ongelmia. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka sanoo ettei iso koira käy kerrostaloon. Miksi ihmeessä? Kouluttakaa saatana koiranne ettei tarvi ostaa omakotitaloa sen takia ku on peukalo keskellä kämmentä koirien kanssa.

Kaupungit ja kerrostalot ovat niin ihmisiä ja meteliä pullollaan, että koirien on helppo päästä tottumaan niihin pennusta asti joka päivä. Maaseutu on rauhallisempaa paikkaa, eikä koirat siellä opi sopeutumaan yhtä helposti vieraisiin ihmisiin, ääniin ja muihin asioihin kuin kapungissa tai kerrostalossa. Siinä on selitys kaupunkien ja kerrostalojen koirien rauhallisuuteen.

Lisäksi kerrostalossa koiralla ei ole pihaa mitä vartioida, jonka vuoksi koirat myös ovat kerrostaloissa asustellessa heljaisempia kuin omakotitaloissa.

Hukka-Musti kirjoitti:

Kaupungit ja kerrostalot ovat niin ihmisiä ja meteliä pullollaan, että koirien on helppo päästä tottumaan niihin pennusta asti joka päivä. Maaseutu on rauhallisempaa paikkaa, eikä koirat siellä opi sopeutumaan yhtä helposti vieraisiin ihmisiin, ääniin ja muihin asioihin kuin kapungissa tai kerrostalossa. Siinä on selitys kaupunkien ja kerrostalojen koirien rauhallisuuteen.

Lisäksi kerrostalossa koiralla ei ole pihaa mitä vartioida, jonka vuoksi koirat myös ovat kerrostaloissa asustellessa heljaisempia kuin omakotitaloissa.

Lue lisää

ollenkaan ns. vartiokoira-ainesta. Ehkä kaikkein vähiten mitä voi koirassa olla sitä ainesta. No jos ei puhuta oman makupalan, vaikkapa luun vartioinnista. Silloin ei kannata olla lähellä.
Rosvot on yhtä tervetulleita, kuin kuka tahansa.
Malamuutti kyllä aavistaa todellisen vaaran ja toimii, mutta muuten kaikki ihmiset on potentiaalisia ruuan/makupalan antajia niille.

Tuo pennusta asti totuttaminen on se juttu.
Ehkä ne on lisäksi hieman flekuja siellä kaupungissa? Ei voi puhua ehkä edes samasta rodusta loppujen lopuksi. Käytös muuttuu aika rankasti? Niitä kaupunki ja maalaismalmuutteja ei voi pitää samana koirarotuna käyttäytymisen suhteen.
Minusta nuo kaupunkimalamuutit näyttää hieman uneliailta. Mammat köntystää ja malamuutti kulkee hihna löysällä ihan vieressä.
Kysessä ei ole minusta malamuutti silloin enää.
Rekikoirat nukkuu usein, jos mahdollista, koska aina kannattaa kerätä voimia. Se on veressä. Reen veto kuluttaa voimia. Ongelma on siinä, että kaupungissa se lepo on aina mahdollista.
Se on myös yksi selitys outoon käytöksen, mikä ei ole ollenkaan rodunomaista.
Malamuutti ei ole tyhmä. Oppii ottamaan myös lunkisti, kunhan ruokaa vaan riittää.

malamuutissa ei ole kirjoitti:

ollenkaan ns. vartiokoira-ainesta. Ehkä kaikkein vähiten mitä voi koirassa olla sitä ainesta. No jos ei puhuta oman makupalan, vaikkapa luun vartioinnista. Silloin ei kannata olla lähellä.
Rosvot on yhtä tervetulleita, kuin kuka tahansa.
Malamuutti kyllä aavistaa todellisen vaaran ja toimii, mutta muuten kaikki ihmiset on potentiaalisia ruuan/makupalan antajia niille.

Tuo pennusta asti totuttaminen on se juttu.
Ehkä ne on lisäksi hieman flekuja siellä kaupungissa? Ei voi puhua ehkä edes samasta rodusta loppujen lopuksi. Käytös muuttuu aika rankasti? Niitä kaupunki ja maalaismalmuutteja ei voi pitää samana koirarotuna käyttäytymisen suhteen.
Minusta nuo kaupunkimalamuutit näyttää hieman uneliailta. Mammat köntystää ja malamuutti kulkee hihna löysällä ihan vieressä.
Kysessä ei ole minusta malamuutti silloin enää.
Rekikoirat nukkuu usein, jos mahdollista, koska aina kannattaa kerätä voimia. Se on veressä. Reen veto kuluttaa voimia. Ongelma on siinä, että kaupungissa se lepo on aina mahdollista.
Se on myös yksi selitys outoon käytöksen, mikä ei ole ollenkaan rodunomaista.
Malamuutti ei ole tyhmä. Oppii ottamaan myös lunkisti, kunhan ruokaa vaan riittää.

Lue lisää

enemmän paneutua siihen koiran koulutukseen. Koiria kun tulee vastaan yhtenään.

Kaikki ei kyllä siinäkään onnistu ikävä kyllä.

ollut pakko hiukan kirjoitti:

enemmän paneutua siihen koiran koulutukseen. Koiria kun tulee vastaan yhtenään.

Kaikki ei kyllä siinäkään onnistu ikävä kyllä.

Aivan, kaikki eivät siinä onnistu. Mutta mistäköhän johtuu (?), ehkä omistajan taidottomuudesta koiran kasvatuksessa.

Täällä on paljon keskusteltu siitäkin, johtuuko saksanpaimenkoiran yleinen aggressiivisuus koiran huonosta luonteesta vai omistajan vajaisista kasvatus- ja koulutustaidoista. Eli onko syy koirissa vai omistajissa.

Hukka-Musti kirjoitti:

Aivan, kaikki eivät siinä onnistu. Mutta mistäköhän johtuu (?), ehkä omistajan taidottomuudesta koiran kasvatuksessa.

Täällä on paljon keskusteltu siitäkin, johtuuko saksanpaimenkoiran yleinen aggressiivisuus koiran huonosta luonteesta vai omistajan vajaisista kasvatus- ja koulutustaidoista. Eli onko syy koirissa vai omistajissa.

Lue lisää

mutta kannattaa ottaa huomioon rotujen erot koulutettavuudessa.
Minusta huonompikin kouluttaja saa saksanpaimenkoiran tottelemaan, mutta eipä saa malamuuttia.
Malamuutti ja saksanpaimenkoira on kaksi ääripäätä ihmisen miellyttämisessä. Se on minusta se avainasia, kun koiran koulutettavuudesta puhutaan. Jos muutetaan asia prosenteiksi, niin malamuutilla se on jopa niinkin korkea kuin tasan 0%. Saksanpaimenkoira on tunnetusti sellainen rotu, joka tekee ihmistä miellyttääkseen ihan mitä vaan ja sillä se on 100%.
Ei kannata puhua samana päivänä tai edes saman kuukauden aikana noista roduista, kun puhutaan kouluttamisesta. Malamuutti oppii ja tekee sille rodulle ominaisia juttua ja mielellään ja sen omassa ympäristössään. Vetää laumassa rekeä miellään ja oppii sen lajin komennot ja säännöt nopeasti. Muut malamuutit opettaa myös säännöt.
Mutta ne toko-jutut vaatii kouluttajalta enemmän hermoa, kuin voisi käsittää. Malamuutti tarvitsee erilaisia motivointikeinoja, kuin joku muu rotu.
Mutta oppii, kun on todella määrätietoinen siinä kouluttamisessa. Siis todella määrätietoinen. Mutta sekään ei takaa lopputulosta.
Eli jos saat malamuutin kulkemaan rinnalla kauniisti, hihna löysällä, istumaan, makaamaan,... Homma toimii. Mutta eipä toimi aina.
Ne asiat ei toimi silloin, kun sen nenässä on on joku kiinnostava haju esimerkiksi. On todella rodunomainen piirre, että kaikki korvat lukkiutuu täydellisesti, jos malamuuttia kiinnostava asia on näköpiirissä. Ne ei suostu kuuntelemaan edes sitä kouluttajaa silloin. Sun pitää heittää koivuklapilla sitä malamuuttia, jos haluat huomiota.
Malamuutin kohdalla on ihan turha syyllistää kouluttajaa. Ei olla kärryllä rodusta ollenkaan.
Kaikki koirarodut ei ole samanlaisia ja malamuutti on eriskummalisimmasta päästä tässä suhteessa. On todella tunnettu jääräpäisyydestään. Pitää joskus oman tahtonsa ihan varmaan, vaikka tietää tasan tarkkaan, että jotain muuta nyt halutaan. Korvat vaan lukkoon ja se on siinä. Siinäpä koulutat.
Tiedän nimenomaan naisia, jotka ovat panostaneet malamuutin kouluttamiseen hyvin tuloksin. Onnistuu, koska naiset ovat todella määrätietoisia joskus ja erittäin pitkäjänteisiä. Mutta helppoa se ei kuulemma ole. Se pitää ottaa oikein ns. leipälajiksi useimmiten.
Lähinnä kuitenkin mennään ihan vaan nappuloiden voimalla.

kaupungissa tärkeää kirjoitti:

mutta kannattaa ottaa huomioon rotujen erot koulutettavuudessa.
Minusta huonompikin kouluttaja saa saksanpaimenkoiran tottelemaan, mutta eipä saa malamuuttia.
Malamuutti ja saksanpaimenkoira on kaksi ääripäätä ihmisen miellyttämisessä. Se on minusta se avainasia, kun koiran koulutettavuudesta puhutaan. Jos muutetaan asia prosenteiksi, niin malamuutilla se on jopa niinkin korkea kuin tasan 0%. Saksanpaimenkoira on tunnetusti sellainen rotu, joka tekee ihmistä miellyttääkseen ihan mitä vaan ja sillä se on 100%.
Ei kannata puhua samana päivänä tai edes saman kuukauden aikana noista roduista, kun puhutaan kouluttamisesta. Malamuutti oppii ja tekee sille rodulle ominaisia juttua ja mielellään ja sen omassa ympäristössään. Vetää laumassa rekeä miellään ja oppii sen lajin komennot ja säännöt nopeasti. Muut malamuutit opettaa myös säännöt.
Mutta ne toko-jutut vaatii kouluttajalta enemmän hermoa, kuin voisi käsittää. Malamuutti tarvitsee erilaisia motivointikeinoja, kuin joku muu rotu.
Mutta oppii, kun on todella määrätietoinen siinä kouluttamisessa. Siis todella määrätietoinen. Mutta sekään ei takaa lopputulosta.
Eli jos saat malamuutin kulkemaan rinnalla kauniisti, hihna löysällä, istumaan, makaamaan,... Homma toimii. Mutta eipä toimi aina.
Ne asiat ei toimi silloin, kun sen nenässä on on joku kiinnostava haju esimerkiksi. On todella rodunomainen piirre, että kaikki korvat lukkiutuu täydellisesti, jos malamuuttia kiinnostava asia on näköpiirissä. Ne ei suostu kuuntelemaan edes sitä kouluttajaa silloin. Sun pitää heittää koivuklapilla sitä malamuuttia, jos haluat huomiota.
Malamuutin kohdalla on ihan turha syyllistää kouluttajaa. Ei olla kärryllä rodusta ollenkaan.
Kaikki koirarodut ei ole samanlaisia ja malamuutti on eriskummalisimmasta päästä tässä suhteessa. On todella tunnettu jääräpäisyydestään. Pitää joskus oman tahtonsa ihan varmaan, vaikka tietää tasan tarkkaan, että jotain muuta nyt halutaan. Korvat vaan lukkoon ja se on siinä. Siinäpä koulutat.
Tiedän nimenomaan naisia, jotka ovat panostaneet malamuutin kouluttamiseen hyvin tuloksin. Onnistuu, koska naiset ovat todella määrätietoisia joskus ja erittäin pitkäjänteisiä. Mutta helppoa se ei kuulemma ole. Se pitää ottaa oikein ns. leipälajiksi useimmiten.
Lähinnä kuitenkin mennään ihan vaan nappuloiden voimalla.

Lue lisää

Juu,ne on todella ahneita ja ruoka motivoi niitä koulutettaessa :)

Jos malamuutin kanssa meinaa pärjätä,täytyy itse ajatella kuten malamuutti.Ja periksi ei ikinä,missään tilanteessa,saa antaa.Tämä rotu on oikeasti jotain aivan omituista,mutta kun hankkii paljon tietoa ja on oikeasti valmis sitten sitoutumaan tähän otukseen,ja sisäistää vielä sen että harmaita hiuksia ihan varmasti malamuutin myötä tulee ja paljon ;) niin on kykenevä muutin omistamaan.Omani ovat olleet suht helppoja opettaa mutta kokeilee ne välillä että "onks mun pakko".
Hemmetin itsepäisiä,mutta itselleni tämä elämäntapa (sitähän se on; elämäntapa!) sopii erinomaisesti enkä muuttia vaihtaisi muuhun rotuun ikipäivänä :)

alaskalainen kirjoitti:

Juu,ne on todella ahneita ja ruoka motivoi niitä koulutettaessa :)

Jos malamuutin kanssa meinaa pärjätä,täytyy itse ajatella kuten malamuutti.Ja periksi ei ikinä,missään tilanteessa,saa antaa.Tämä rotu on oikeasti jotain aivan omituista,mutta kun hankkii paljon tietoa ja on oikeasti valmis sitten sitoutumaan tähän otukseen,ja sisäistää vielä sen että harmaita hiuksia ihan varmasti malamuutin myötä tulee ja paljon ;) niin on kykenevä muutin omistamaan.Omani ovat olleet suht helppoja opettaa mutta kokeilee ne välillä että "onks mun pakko".
Hemmetin itsepäisiä,mutta itselleni tämä elämäntapa (sitähän se on; elämäntapa!) sopii erinomaisesti enkä muuttia vaihtaisi muuhun rotuun ikipäivänä :)

Lue lisää

kuin mainitsemasi juttu:
"Elämäntapa"
Myös tämä mainitsemasi taitaa olla pitkälti totta:
"Tämä rotu on oikeasti jotain aivan omituista.."

Joitakin malamuuttejahan voisi kutsua jopa hankaliksi, mutta nehän on vaan malamuutteja.
Niiden kuuluu olla sellaisia hieman erilaisia veijareita. Hieman tosiaan outoja ovat muihin koiriin verrattuna. Hyvällä tavalla hankalia.
Malamuuttihan on kyllä koiran näköinen, mutta epäilen, että kyseessä on enemmän suden, vasikan ja vetohärän/muulin risteytys.

Hukka-Musti kirjoitti:

Aivan, kaikki eivät siinä onnistu. Mutta mistäköhän johtuu (?), ehkä omistajan taidottomuudesta koiran kasvatuksessa.

Täällä on paljon keskusteltu siitäkin, johtuuko saksanpaimenkoiran yleinen aggressiivisuus koiran huonosta luonteesta vai omistajan vajaisista kasvatus- ja koulutustaidoista. Eli onko syy koirissa vai omistajissa.

Lue lisää

2 vuotias muutti uros kerrostalossa ja hyvin on mennyt. alussa tuhosi paikkoja,mutta sekin on jo jäänyt. ikinä ei ulvo yksin jätettäessä,ainoastaan ulkona kun tapaa kavereitaan. laiskan ei muuttia kannata edes harkita kerrostaloon,sillä jos haluaa koiran mielen pysyvän virkeänä niin koko ajan saa kyllä olla ulkoilemassa.meillä koti on muutin lepopaikka ja liikunta leikkeineen sitten ulkona.. luulen että jos pennusta pitäen opettaa talon tavoille niin eiköhän se onnistu,mutta koiratkin rodusta riippumatta ovat yksilöitä,

on.. kirjoitti:

2 vuotias muutti uros kerrostalossa ja hyvin on mennyt. alussa tuhosi paikkoja,mutta sekin on jo jäänyt. ikinä ei ulvo yksin jätettäessä,ainoastaan ulkona kun tapaa kavereitaan. laiskan ei muuttia kannata edes harkita kerrostaloon,sillä jos haluaa koiran mielen pysyvän virkeänä niin koko ajan saa kyllä olla ulkoilemassa.meillä koti on muutin lepopaikka ja liikunta leikkeineen sitten ulkona.. luulen että jos pennusta pitäen opettaa talon tavoille niin eiköhän se onnistu,mutta koiratkin rodusta riippumatta ovat yksilöitä,

Lue lisää

mitä noista malamuuteista tiedän ei ole kaupunki koira vaikka on rauhallinen vaatii tosissaan tilaa ja ennenkaikkea liikuntaa. ovat todella äänekkäitä kun sen pään ottavat. kannattaa miettiä ottaako vaiko eikö ota. kaupunkiin sopivia rotujakin on siis miksi yrittää opettaa ulkokoira sisälle. ei millään pahalla mutta kuvittele itsesi olemaan pilkkihaalarit päällä sisällä. mutta jokainen tekee kuinka parhaaksi näkee.

no man kirjoitti:

mitä noista malamuuteista tiedän ei ole kaupunki koira vaikka on rauhallinen vaatii tosissaan tilaa ja ennenkaikkea liikuntaa. ovat todella äänekkäitä kun sen pään ottavat. kannattaa miettiä ottaako vaiko eikö ota. kaupunkiin sopivia rotujakin on siis miksi yrittää opettaa ulkokoira sisälle. ei millään pahalla mutta kuvittele itsesi olemaan pilkkihaalarit päällä sisällä. mutta jokainen tekee kuinka parhaaksi näkee.

Lue lisää

malamuutillakin.
Tuo pilkkihaalarijuttu ei ole hyvä esimerkki.
Malamuutille ei tarvitse, kuin pudottaa siihen n. 20C se sisälämpötila, niin ei läähätä.
Jos laitat takan päälle, niin menee kylmimpään nurkkaan.
Kaantyy selälleen usein nukkuessaan. Mahapuoli on aika avonainen, kuten muillakin koirilla.
Tulee toki helposti kuuma, mutta tuo n. 20C ja mieluummin hieman alle on oikein hyvä lämpötila. Ei ole liian kuuma.
Malamuutti pyytää (näin hienosti sanottuna) kyllä ulos, jos on liian tukalaa.
Ovat erittäin mielellään sisällä, jos oma väki on sisällä.
Malamuutille on hankalia kelejä helteet( suorat auringon paahteet). Mutta pärjäävät, kun saavat maata varjossa ja vettä on. Ota huomioon, että alkuperäisissä olosuhteissakin on helteitä kesällä. (Kuten myös huskeillä Siperiassa.)
Ulkona tulee ongelmia, jos ei ole katosta. Räntäsateiden takia. Turkki kastuu ja viima menee jo nollassa liian kylmäksi, kun se pääsee iholle.
Pakkasessa malamuutti käpertyy, niin se kestää 40..50C kelejä kevyesti. Paksu häntä kietoutuu mahan ja käpälien väliin, niin se on aika lämmin makuupussi.

Ihmiskoira kirjoitti:

malamuutillakin.
Tuo pilkkihaalarijuttu ei ole hyvä esimerkki.
Malamuutille ei tarvitse, kuin pudottaa siihen n. 20C se sisälämpötila, niin ei läähätä.
Jos laitat takan päälle, niin menee kylmimpään nurkkaan.
Kaantyy selälleen usein nukkuessaan. Mahapuoli on aika avonainen, kuten muillakin koirilla.
Tulee toki helposti kuuma, mutta tuo n. 20C ja mieluummin hieman alle on oikein hyvä lämpötila. Ei ole liian kuuma.
Malamuutti pyytää (näin hienosti sanottuna) kyllä ulos, jos on liian tukalaa.
Ovat erittäin mielellään sisällä, jos oma väki on sisällä.
Malamuutille on hankalia kelejä helteet( suorat auringon paahteet). Mutta pärjäävät, kun saavat maata varjossa ja vettä on. Ota huomioon, että alkuperäisissä olosuhteissakin on helteitä kesällä. (Kuten myös huskeillä Siperiassa.)
Ulkona tulee ongelmia, jos ei ole katosta. Räntäsateiden takia. Turkki kastuu ja viima menee jo nollassa liian kylmäksi, kun se pääsee iholle.
Pakkasessa malamuutti käpertyy, niin se kestää 40..50C kelejä kevyesti. Paksu häntä kietoutuu mahan ja käpälien väliin, niin se on aika lämmin makuupussi.

Lue lisää

EI IKINÄ MALAMUUTTEJA KERROSTALOIHIN! Malamuutti on alkukantainen koira, joka rakastaa olla ulkona. Malamuutti on myös työkoira, joten MIKSI IHMEESSÄ sellainen hieno alkukantainen koira pitäisi pilata sillä, että se olisi vain seurakoira kerrostalossa!? Ei mene jakeluun. Mieti nyt ihmeessä jotain muuta rotua.

Ulkomuutit kirjoitti:

EI IKINÄ MALAMUUTTEJA KERROSTALOIHIN! Malamuutti on alkukantainen koira, joka rakastaa olla ulkona. Malamuutti on myös työkoira, joten MIKSI IHMEESSÄ sellainen hieno alkukantainen koira pitäisi pilata sillä, että se olisi vain seurakoira kerrostalossa!? Ei mene jakeluun. Mieti nyt ihmeessä jotain muuta rotua.

Lue lisää

Kerrostalossa asuva koira voi myös olla työkoira. Ja eikös se ole omistajan päätös, pilaako koiran alkukantaiset piirteet, jos koiraa ei käytetä rodunjalostukseen. Tärkeintä on, että koira voi hyvin. Monet omakotitaloissakin asuvat ihmiset päästävät koiran pihalle vain kun itsekin lähtevät ulos.

Ulkomuutit kirjoitti:

EI IKINÄ MALAMUUTTEJA KERROSTALOIHIN! Malamuutti on alkukantainen koira, joka rakastaa olla ulkona. Malamuutti on myös työkoira, joten MIKSI IHMEESSÄ sellainen hieno alkukantainen koira pitäisi pilata sillä, että se olisi vain seurakoira kerrostalossa!? Ei mene jakeluun. Mieti nyt ihmeessä jotain muuta rotua.

Lue lisää

Rauhoituppas, ota järkikäteen sekä lue rotumääritelmää.
Mutta yleisesti. Malamuutit tykkää olla sisällä oikein mielellään, vaikka onkin ns. ulkokoira. On tosin tullut vastaan tapauksia, jotka eivät halua olla koskaan sisällä, mutta ne on poikkeuksia.
Isoissa tarhoissa on se ongelma, että vain 1 tai 2 kpl pääsee kerralla sisälle. Suurempi määrä on mahdottomuus, koska minkään talon rakenteet ei kestä sitä. Siksi ne on yleensä ulkona. Jos on pieni lauma, esim. 1 kpl tai 2kpl malamuutteja tarhassa. Ne ikävöi kokoajan muun lauman luo sisälle. Ne todellakin haluavat olla myös sisällä. Tuo sinun käsitys on aivan jotain muuta kuin todellisuutta. Niille on yleensä suorastaan kärsimys, jos pidät tarhassa niitä ja muu sakki on sisällä. Jos taas muu sakki on ulkona heidän kanssaan, niin se on malamuutista tottakai sitä parasta hommaa. Mutta tarhassa makaaminen ei ole sitä parasta hommaa. Silloin, kun väki häipyy, niin malamuutit ovat tottakai ulkona mieluummin, jos saavat valita ja ovat tarhassa oikein mielellään, ennemmin kuin sisällä.
Malamuutti ovat siis aina ihmisten lähellä, jos saavat itse valita. Se on oikein rodun erikoispiirre.
Nämä osaavat kertoa yllättävän hyvin, missä haluavat olla. Sekin on rodun ominaispiirre. Koskaan ei jää epäselväksi, mitä nämä haluavat.
Maalla asutaan. Lenkkejä tehdään meillä aamulla,... illalla, kuten kaupungissakin tehdään. On tavallisia pissalenkkejä ja sitten kovempaa treenausta. Treeniohjelman mukaan.
Vetokoira on vetokoira, vaikka se olisi sisälläkin silloin, kun sitä huvittaa tai pääsee.
Ei se tarhassa makaaminen ole mitään työtä sen enempää, kuin sisällä makaaminen?
Sisällä ollessaan malamuutti tekee seurapiiriupseerin virkaa ns. kakkostyönään. Malamuutit rakastaa ihmisiä. Se on rotumääritelmässä.
Kaupunkimalamuuttia pitää ulkoiluttaa juoksemalla, hiihtämällä, kickbikellä, polkupyörällä ..
Ihan samalla tavalla, kuin maallakin. Reellä tai kärryllä pääsee ajamaan viikonloppuisin ja lomilla.
Jos se saa paljon liikuntaa, niin mikä ettei sovi kaupunkiin. No omakotitalo on parempi, kuin kerrostalo. Kerrostalo käy, jos ihmisiä on aina läsnä. En itsekkään suosittele kerrostaloa suoraan. Muuten kaupunki sopii oikein hyvin.
Kaupungeissa on canicross-seuroja ja kilpailuja. Sinne mukaan. Malamuutti oppii ainakin vetämään TAKUUVARMASTI. Ihan poikkeuksetta siellä saadan vetämään liinat kireellä koira kuin koira. Siellä on kovia juoksijoita, joiden perässä malamuutit eivät pysy, mutta oppivat vetämään. Näin ei käy läheskään kaikkien maalla asuvien vetokoiratarhojen malamuuteille, kuten varmaan olet lukenut viimeaikoina? Maalla on näköjään enemmän ongelmia vetokoirilla suorittaa rodunomaista työtehtäväänsä. Se on minusta erittäin hämmästyttävää ja huolestuttavaa. Alan "kovimmat miehet" kehtaavat valittavat etteivät saa koiriaan vetämään??!!! Laiskoja kouluttajia.
Meillä ei ole ongelmia onneksi, vaikka asutaan maalla. Osataan kouluttaa koiria, eikä vaan odoteta, että ne tekisivät jotain ja reki liikahtaisi.
Vetokoirasta saadaan kaupungissa minun käsityksen mukaan vetokoira siis ihan takuuvarmasti. Se on ainakin yksi etu. Saadaan se tietysti pilattuakin siellä, kuten saadan maallakin, jos halutaan. Maalla luullaan, että vetokoiralla on joku sisäinen halu vetää. Jos ei vedä, niin koirassa on joku vika ???!! Jalostettu, pilalle tms.
Kyse on siitä, että ei osata ollenkaan kouluttaa. Kaikki koirat vetää, kun kouluttaa, varsinkin vetokoirat. Osa ei lähde vetämään lauman mukana, mutta on muita konsteja, kun viitsii nähdä vaivaa edes hieman.
Näin on käynyt kaíkille koirille jotka ovat sattuneet tulemaan esim. canicrossin pariin. Koira saa takuulla vetää niin paljon kuin sielu sietää. Koiran koko, rotu, jne ei ole mikään este. Vain jos koira on sairas se ei vedä ja silloin sitä ei saa vedättää asui kaupungissa tai maalla.
Jos viimeaikaiset valitus-jutut pitää paikkaansa, niin kaupungissa malamuutit ainakin vetää paremmin. Siellä saadaan kaikki koirat ainakin vetämään ja töihin. Kun koiran saa yhdellä konstilla vetämään, niin se vetää aina oli perässä juoksija, hiihtäjä tai reki.
Melkeinpä kohta pitää sanoa, että kaupunki on parempi paikka TYÖKOIRILLE. Toivottavasti ei ihan vielä yleisesti.

Ulkomuutit kirjoitti:

EI IKINÄ MALAMUUTTEJA KERROSTALOIHIN! Malamuutti on alkukantainen koira, joka rakastaa olla ulkona. Malamuutti on myös työkoira, joten MIKSI IHMEESSÄ sellainen hieno alkukantainen koira pitäisi pilata sillä, että se olisi vain seurakoira kerrostalossa!? Ei mene jakeluun. Mieti nyt ihmeessä jotain muuta rotua.

Lue lisää

"Alaskanmalamuutti on lempeä ja ystävällinen, ei "yhden miehen" koira. Se on uskollinen ja kiintynyt seuralainen, yllytettäessä leikkisä, mutta aikuistuttuaan yleensä vaikuttavan arvokas...."


Jos on ulkotarha, niin malamuutteja pitää olla vähint. 2 kpl. Seuraa pitää aina olla.
Tuollaiset yleistykset on johtanut siihen, että mm. yksinäisiä malamuutteja pidetään ulkona jatkuvasti.
Se on väärin malamuuttia kohtaan. Malamuutti viihtyy toisten koirien kanssa ulkona ja missä vaan, mutta se tarvitsee erityisesti seuraa. Ihmisen seura on erittäin mieluista sille.
Malamuutti on vetokoira, mutta myös seurakoira ja on aina ollut.
Ulkonapito-uhoamiset on johtanut suuriin väärinkäsityksiin. Vaikka se tarkenee, niin se tarvitsee todellakin sitä seuraa. Sisälle illaksi yksittäiset malamuutit ehdottomasti perheen joukkoon, jos ette ole koko ajan ulkona. Perhe on sen lauma ja turva.
Alkuperäiset vetokoirat eivät olleet ikinä yksin. Lauma tarvitaan. Joko se on ihmislauma tai koiralauma tai siltä väliltä.
Ennemmin on niin, että vetokoiraa ei pidä ottaa, jos sille ei ole tarjota kavereita ja laumaa. Se ei ole mikään ulkonapitokysymys alkuunkaan.

pieni ote kirjoitti:

"Alaskanmalamuutti on lempeä ja ystävällinen, ei "yhden miehen" koira. Se on uskollinen ja kiintynyt seuralainen, yllytettäessä leikkisä, mutta aikuistuttuaan yleensä vaikuttavan arvokas...."


Jos on ulkotarha, niin malamuutteja pitää olla vähint. 2 kpl. Seuraa pitää aina olla.
Tuollaiset yleistykset on johtanut siihen, että mm. yksinäisiä malamuutteja pidetään ulkona jatkuvasti.
Se on väärin malamuuttia kohtaan. Malamuutti viihtyy toisten koirien kanssa ulkona ja missä vaan, mutta se tarvitsee erityisesti seuraa. Ihmisen seura on erittäin mieluista sille.
Malamuutti on vetokoira, mutta myös seurakoira ja on aina ollut.
Ulkonapito-uhoamiset on johtanut suuriin väärinkäsityksiin. Vaikka se tarkenee, niin se tarvitsee todellakin sitä seuraa. Sisälle illaksi yksittäiset malamuutit ehdottomasti perheen joukkoon, jos ette ole koko ajan ulkona. Perhe on sen lauma ja turva.
Alkuperäiset vetokoirat eivät olleet ikinä yksin. Lauma tarvitaan. Joko se on ihmislauma tai koiralauma tai siltä väliltä.
Ennemmin on niin, että vetokoiraa ei pidä ottaa, jos sille ei ole tarjota kavereita ja laumaa. Se ei ole mikään ulkonapitokysymys alkuunkaan.

Lue lisää

Tottakai koira varmasti sopeutuu, MUTTA MIKSI PITÄÄ OLLA MALAMUUTTI!?!? Minun mielestäni muutti ei ole mikään kerrostalokoira. Onko kyse vain siitä, että se on HIENON NÄKÖINEN KOIRA!? Paljon on olemassa erilaisia rotuja ja kun malamuutti ei ole se helpoin koira sitten alkuunkaan. Koira tarvitsee sen lauman ja PALJON aktiivia! Se ei ihan oikeasti riitä, että koiran kanssa käydään kerran päivässä alle tunnin lenkillä, jotta se saa pissata ja kakata. Tämä on minun kantani.

Muudelssi kirjoitti:

Tottakai koira varmasti sopeutuu, MUTTA MIKSI PITÄÄ OLLA MALAMUUTTI!?!? Minun mielestäni muutti ei ole mikään kerrostalokoira. Onko kyse vain siitä, että se on HIENON NÄKÖINEN KOIRA!? Paljon on olemassa erilaisia rotuja ja kun malamuutti ei ole se helpoin koira sitten alkuunkaan. Koira tarvitsee sen lauman ja PALJON aktiivia! Se ei ihan oikeasti riitä, että koiran kanssa käydään kerran päivässä alle tunnin lenkillä, jotta se saa pissata ja kakata. Tämä on minun kantani.

Lue lisää

Kuten sanottu, kerrostalossa asuva koira voi yhtä hyvin olla työkoira kuin omakotitalossa asuva. Eivätkä läheskään kaikki omakotitaloissa asustelevät ihmiset älyä, että koiralle ei riitä liikunnaksi pelkässä pihassa asteskelu.

oletkohan kouluttanut muuttias oikeen jos sitä ei voi jättää yksin kotiin...=)itellä muutti ja oikeen hyvin pärjää yksikseenki, suorastaan nauttii kun lapset ja PERHEEN PÄÄ katoaa vähäksi aikaa! :D kasvatuksesta se on kii. jästipäitä kun ovat...p,s asutaan kaupungissa 100 neliön kämpässä sulassa sovussa.

minulla tosiaan oli muutti ja sitten kun yllätys pennut tulivat niin 8 vaan kerros talossa asuttiin ja hengissä urakasta selvittiin.kyllä sen tottumis kysymys se urina ja ulvahtelu. eroahdistusta potevat monet koirat rodussta riippumatta , itselläni kulki muutti aina mukana ja pentujen tultua jäi mielelläöän pentujen kanssa kotiinkin. kun on kaveri ja pienestä pitäen talon tavoille opetettu niin hyvin menee ...tosin minun pikku ilta ja aamu ja päivä lenkit olivat päälle tunnin mittaisia ja treenit sitten vielä päälle.oli tuskaa kun ei voinut tiineyden takia pitkällä lenkillä käydä...niin siihen ulkoiluun säällä kuin säällä tottui pieni ihminenkin. MUTTA.... kaikilla ei ole mahdollisuutta olla jatkuvasti koiransa kanssa ja se pitää ottaa royua valitessa huomioon...hyvää jatkoa kaikille toivottaen.

tuota "hiljaisempi rotu". En tiedä, miten määrittelet sen?
Malamuuteista kun suurin osa ei osaa haukkua ollenkaan. On mm. sen takia erikoinen rotu.
Ulvovat, reippaanpuoleisesti joskus. Mutta on todella hiljainen rotu muuten.
Malamuutin ulvonta saattaa muodostua kerrostalossa hieman ongelmaksi. Ulvovat sellaista kaipuu ulvontaa.
Eikö Akitat ole hieman enemmän vahtikoiratyyppisiä? Vahtikoiran kuuluu pitää ääntä haukkumalla, jos vieraita tulee tai kutsumattomia sellaisia. Yleensä malamuutti ei pidä mitään ääntä, kun joku lähestyy taloa. Tollottavat vain paikallaan. Kaikki ovat tervetulleita, jos niiltä saisi vaikka makupalan...... Kenellä on ruokaa on ystävä. Nämä odottaa makupaloja rosvoiltakin. Malamuutti on koirista kaikkein vähiten vahtikoira.
Muuten allekirjoitan sen, mitä kerroit. Ennemmin Amerikan akita kerrostaloon.

Nynkky kirjoitti:

tuota "hiljaisempi rotu". En tiedä, miten määrittelet sen?
Malamuuteista kun suurin osa ei osaa haukkua ollenkaan. On mm. sen takia erikoinen rotu.
Ulvovat, reippaanpuoleisesti joskus. Mutta on todella hiljainen rotu muuten.
Malamuutin ulvonta saattaa muodostua kerrostalossa hieman ongelmaksi. Ulvovat sellaista kaipuu ulvontaa.
Eikö Akitat ole hieman enemmän vahtikoiratyyppisiä? Vahtikoiran kuuluu pitää ääntä haukkumalla, jos vieraita tulee tai kutsumattomia sellaisia. Yleensä malamuutti ei pidä mitään ääntä, kun joku lähestyy taloa. Tollottavat vain paikallaan. Kaikki ovat tervetulleita, jos niiltä saisi vaikka makupalan...... Kenellä on ruokaa on ystävä. Nämä odottaa makupaloja rosvoiltakin. Malamuutti on koirista kaikkein vähiten vahtikoira.
Muuten allekirjoitan sen, mitä kerroit. Ennemmin Amerikan akita kerrostaloon.

Lue lisää

Hyvin monella on am.akita kerrostalossa eivätkä ne hauku. Eikä muuten ulvokaan :D

funtsii kirjoitti:

Hyvin monella on am.akita kerrostalossa eivätkä ne hauku. Eikä muuten ulvokaan :D

Yllätys. Ne on aika samanlaisia kuin malamuutit. Malamuutit ulvoo, kuten sudet, mutta ne ei osaa haukkua ollenkaan. Basenjit myös ei osaa ollenkaan haukkua. Malamuutit "puhuu" haukkumisen sijasta mölisemällä, jota amatööri saattaa pitää pikku murinana. Murina on kuitenkin selkeesti aivan eri juttu ;)

Se sama tyyppi kirjoitti:

Yllätys. Ne on aika samanlaisia kuin malamuutit. Malamuutit ulvoo, kuten sudet, mutta ne ei osaa haukkua ollenkaan. Basenjit myös ei osaa ollenkaan haukkua. Malamuutit "puhuu" haukkumisen sijasta mölisemällä, jota amatööri saattaa pitää pikku murinana. Murina on kuitenkin selkeesti aivan eri juttu ;)

Lue lisää

ettei am.akita osaa haukkua? Ne osaa, mutta eivät todellakaan hauku turhaa.

funtsii kirjoitti:

ettei am.akita osaa haukkua? Ne osaa, mutta eivät todellakaan hauku turhaa.

Miksi alaskanmalamuutti ulvoisi turhia? Tuntemani alaskanmalamuutti ei ole koskaan pitänyt vinguntaa kovempaa ääntä. Sen sijaan tunnen läpi vuosien häkissä asustelevan akitan, joka haukkuu joka hetki.

funtsii kirjoitti:

ettei am.akita osaa haukkua? Ne osaa, mutta eivät todellakaan hauku turhaa.

ihan vaan yleistä pohdintaa näin ajankuluksi :)
Minusta haukkuminen on erittäin luonnollinen asia ja sitä ei saa yrittää väkisin kitkeä pois. Se ei ole koskaan turhaa, jos koirilta kysytään. Se on vähän kuin ihmiseltä katkaistaisiin kieli.
Jos haukkumaan jalostettu koira ei hauku, niin kaikki ei ole hyvin mielestäni. Jotain apaattisuutta tai masennusta siinä on varmaankin joukossa. Se on niiden puhetta ja viestintää. Koirat jotka haukkuu on jalostettu haukkumaan ja suurin osa koirista on näitä malleja. Vahti- ja metsästyskoirat haukkuu erityisen paljon. Koirat on jalostettu periaatteessa ihmisen ruuantuotannon ja hengissä selviämisen ehdoilla. Ne ihmiset pärjäsivät, joilla oli parhaat koirat. Me nykyiset ihmismulkerot ollaan periydytty alkumulkeroista, joilla oli parhaat ystävät, eli nämä haukkuvat koirat. Kaupunkilaistuminen yleisesti on sen sijaan aika uutta muotia pitkässä janassa. Eli jos mitataan vaikka aikaa, jona aikana koirat ovat jalostuneet sellaisiksi, kuin ne tänään ovat viettiensä suhteen. Koiria on ollut ihmisillä 15000...40000 v., riippuen tutkimuksesta. Mm. Suomessa elettiin kivikautta vielä n. 1000...2000 v. sitten. Lapinkoirat, jne. olivat erittäin tärkeitä ihmisille selviytymisen kannalta. Suomenajokoiran ja sen tyylisten mahtavien koirien avulla saatiin jänispaistia pöytään, pettuleivän ja matikkasopan lisäksi.
Ulkonäköä on muutettu lyhyen ajan sisällä, lähinnä enemmän ihmisen turhuuden takia. Vietit on siellä alla, jokaisella koiralla vielä jossain muodossa. Viettejä ei kehitetä ja muuteta kuitenkaan kymmenissä vuosissa.
Ulvova koira ulvoo ihan normaalin viettinsä takia, kuten sudet tai sitten yksinäisyyttään. Esim. Suomenajokoira ulvoo sydäntä särkevästi, kun jättää hänet yksin kaupunki asuntoon. Hän kaipaa metsää ja jäniksen jälkiä.....
Malamuuttinaaras alkaa ulvomaan erityisesti, kun hän on kiimassa ja kuulee toisen koiran äänen kaukaa. Urokset ulvoo oman serenaadinsa vastauksena. Ihminen ei kuule niitä kauempana haukkuvia koiria välttämättä. Saattaa tuntua turhalta räksyttämiseltäkin. Toinen koira voi olla kilometrien päässä ja sille heitetään ilmoja pitkin kaihoisaa rakkauden viestiä ulvomalla. Joskus vaan keskustellaan päivän asioista haukkumalla tai kerrotaan toiselle, että tämä on minun plantaasi, pysy kaukana. Se on ihan normaalia koirille. Ihminen on halunnut aikoinaan asioiden olevan näin. Ei näin upeaa lajia niin vaan muuteta sen takia, että kaupungissa on eri tavat nykyään, kuin kivikaudella ;)
Huskyille ja varsinkin malamuuteille ulvonta on ihan arkipäivää. Ne on kuin susilaumassa. Perheen ihmiset perheen koirat = niiden susilauma. Susilaumassa ulvotaan joskus.
Sudethan osaa myös haukkua. Ne haukkuu erittäin harvoin, kuten malamuuttikin. En tiedä, mitä sudet viestii, kun ne haukkuvat, mutta alkumulkerot ovat jalostaneet tätä ominaisuutta tarkoituksella esiin, koska siitä on ollut etua heille. Rekikoirilla haukkuminen ei ole ollut tärkeää. Niitä on jalostettu saaliin vetämiseen. Vahtikoira on hälyttänyt, kun vihollisia tai petoja on lähellä ;)

Ihmiskoira kirjoitti:

ihan vaan yleistä pohdintaa näin ajankuluksi :)
Minusta haukkuminen on erittäin luonnollinen asia ja sitä ei saa yrittää väkisin kitkeä pois. Se ei ole koskaan turhaa, jos koirilta kysytään. Se on vähän kuin ihmiseltä katkaistaisiin kieli.
Jos haukkumaan jalostettu koira ei hauku, niin kaikki ei ole hyvin mielestäni. Jotain apaattisuutta tai masennusta siinä on varmaankin joukossa. Se on niiden puhetta ja viestintää. Koirat jotka haukkuu on jalostettu haukkumaan ja suurin osa koirista on näitä malleja. Vahti- ja metsästyskoirat haukkuu erityisen paljon. Koirat on jalostettu periaatteessa ihmisen ruuantuotannon ja hengissä selviämisen ehdoilla. Ne ihmiset pärjäsivät, joilla oli parhaat koirat. Me nykyiset ihmismulkerot ollaan periydytty alkumulkeroista, joilla oli parhaat ystävät, eli nämä haukkuvat koirat. Kaupunkilaistuminen yleisesti on sen sijaan aika uutta muotia pitkässä janassa. Eli jos mitataan vaikka aikaa, jona aikana koirat ovat jalostuneet sellaisiksi, kuin ne tänään ovat viettiensä suhteen. Koiria on ollut ihmisillä 15000...40000 v., riippuen tutkimuksesta. Mm. Suomessa elettiin kivikautta vielä n. 1000...2000 v. sitten. Lapinkoirat, jne. olivat erittäin tärkeitä ihmisille selviytymisen kannalta. Suomenajokoiran ja sen tyylisten mahtavien koirien avulla saatiin jänispaistia pöytään, pettuleivän ja matikkasopan lisäksi.
Ulkonäköä on muutettu lyhyen ajan sisällä, lähinnä enemmän ihmisen turhuuden takia. Vietit on siellä alla, jokaisella koiralla vielä jossain muodossa. Viettejä ei kehitetä ja muuteta kuitenkaan kymmenissä vuosissa.
Ulvova koira ulvoo ihan normaalin viettinsä takia, kuten sudet tai sitten yksinäisyyttään. Esim. Suomenajokoira ulvoo sydäntä särkevästi, kun jättää hänet yksin kaupunki asuntoon. Hän kaipaa metsää ja jäniksen jälkiä.....
Malamuuttinaaras alkaa ulvomaan erityisesti, kun hän on kiimassa ja kuulee toisen koiran äänen kaukaa. Urokset ulvoo oman serenaadinsa vastauksena. Ihminen ei kuule niitä kauempana haukkuvia koiria välttämättä. Saattaa tuntua turhalta räksyttämiseltäkin. Toinen koira voi olla kilometrien päässä ja sille heitetään ilmoja pitkin kaihoisaa rakkauden viestiä ulvomalla. Joskus vaan keskustellaan päivän asioista haukkumalla tai kerrotaan toiselle, että tämä on minun plantaasi, pysy kaukana. Se on ihan normaalia koirille. Ihminen on halunnut aikoinaan asioiden olevan näin. Ei näin upeaa lajia niin vaan muuteta sen takia, että kaupungissa on eri tavat nykyään, kuin kivikaudella ;)
Huskyille ja varsinkin malamuuteille ulvonta on ihan arkipäivää. Ne on kuin susilaumassa. Perheen ihmiset perheen koirat = niiden susilauma. Susilaumassa ulvotaan joskus.
Sudethan osaa myös haukkua. Ne haukkuu erittäin harvoin, kuten malamuuttikin. En tiedä, mitä sudet viestii, kun ne haukkuvat, mutta alkumulkerot ovat jalostaneet tätä ominaisuutta tarkoituksella esiin, koska siitä on ollut etua heille. Rekikoirilla haukkuminen ei ole ollut tärkeää. Niitä on jalostettu saaliin vetämiseen. Vahtikoira on hälyttänyt, kun vihollisia tai petoja on lähellä ;)

Lue lisää

Sudetkin haukkuvat vain sillon, kun on tarvetta: ilmoittavat kumppaneilleen, että >>nyt täällä tapahtuu!>>. Eli haukunta on ilmoitus.

Metsästyskorat ovat yleensä kotona hiljaisia, koska siellä niiden ei ole tarkoitus kertoa omistakelleen mitään kovaan ääneen. Riistaa ajaessaan ne haukkuvat, koska kertovat metsästäjälle, että >>saalis tavoitettu ja täällä mennään!>>. Mutta turhaan koirat eivät missään nimessä hauku.

Vahtimaan käytettäviä rotuja voi sen sijaan olla minkä tahansa tyyppisissä koirissa metsästyskoirista paimenkoiriin, kääpiökoirista vinttikoiriin ym. Mutta parhaimmatkin vahtikoirarodut ovat hiljaisia, jos eivät näe vieraiden ihmisten ja äänten olevan uhkia. Laumanvartijarodutkaan eivät hauku turhaan, joten jos ne tottuvat pitämään kaikkea ympäristössä tapahtuvaa vaarattomana, niin ne eivät hauku.

Monesti koirat haukkuvat siitä syystä, että ne ovat jostain hyvin stressaantuneita, esimerkiksi riittävän liikunnan puutteesta.

Ja kuten mainitsit, ulvominen on yleisintä koiran kiima-aikaan (yrittää viestittää paikallisuuttaan vastakkaista sukupuolta olevilla lajikumppaneille), mutta ulvominen on myös tapa ilmoittaa lajikumppaneilleen jostain, kuten omasta reviiristään.

Ihmiskoira kirjoitti:

ihan vaan yleistä pohdintaa näin ajankuluksi :)
Minusta haukkuminen on erittäin luonnollinen asia ja sitä ei saa yrittää väkisin kitkeä pois. Se ei ole koskaan turhaa, jos koirilta kysytään. Se on vähän kuin ihmiseltä katkaistaisiin kieli.
Jos haukkumaan jalostettu koira ei hauku, niin kaikki ei ole hyvin mielestäni. Jotain apaattisuutta tai masennusta siinä on varmaankin joukossa. Se on niiden puhetta ja viestintää. Koirat jotka haukkuu on jalostettu haukkumaan ja suurin osa koirista on näitä malleja. Vahti- ja metsästyskoirat haukkuu erityisen paljon. Koirat on jalostettu periaatteessa ihmisen ruuantuotannon ja hengissä selviämisen ehdoilla. Ne ihmiset pärjäsivät, joilla oli parhaat koirat. Me nykyiset ihmismulkerot ollaan periydytty alkumulkeroista, joilla oli parhaat ystävät, eli nämä haukkuvat koirat. Kaupunkilaistuminen yleisesti on sen sijaan aika uutta muotia pitkässä janassa. Eli jos mitataan vaikka aikaa, jona aikana koirat ovat jalostuneet sellaisiksi, kuin ne tänään ovat viettiensä suhteen. Koiria on ollut ihmisillä 15000...40000 v., riippuen tutkimuksesta. Mm. Suomessa elettiin kivikautta vielä n. 1000...2000 v. sitten. Lapinkoirat, jne. olivat erittäin tärkeitä ihmisille selviytymisen kannalta. Suomenajokoiran ja sen tyylisten mahtavien koirien avulla saatiin jänispaistia pöytään, pettuleivän ja matikkasopan lisäksi.
Ulkonäköä on muutettu lyhyen ajan sisällä, lähinnä enemmän ihmisen turhuuden takia. Vietit on siellä alla, jokaisella koiralla vielä jossain muodossa. Viettejä ei kehitetä ja muuteta kuitenkaan kymmenissä vuosissa.
Ulvova koira ulvoo ihan normaalin viettinsä takia, kuten sudet tai sitten yksinäisyyttään. Esim. Suomenajokoira ulvoo sydäntä särkevästi, kun jättää hänet yksin kaupunki asuntoon. Hän kaipaa metsää ja jäniksen jälkiä.....
Malamuuttinaaras alkaa ulvomaan erityisesti, kun hän on kiimassa ja kuulee toisen koiran äänen kaukaa. Urokset ulvoo oman serenaadinsa vastauksena. Ihminen ei kuule niitä kauempana haukkuvia koiria välttämättä. Saattaa tuntua turhalta räksyttämiseltäkin. Toinen koira voi olla kilometrien päässä ja sille heitetään ilmoja pitkin kaihoisaa rakkauden viestiä ulvomalla. Joskus vaan keskustellaan päivän asioista haukkumalla tai kerrotaan toiselle, että tämä on minun plantaasi, pysy kaukana. Se on ihan normaalia koirille. Ihminen on halunnut aikoinaan asioiden olevan näin. Ei näin upeaa lajia niin vaan muuteta sen takia, että kaupungissa on eri tavat nykyään, kuin kivikaudella ;)
Huskyille ja varsinkin malamuuteille ulvonta on ihan arkipäivää. Ne on kuin susilaumassa. Perheen ihmiset perheen koirat = niiden susilauma. Susilaumassa ulvotaan joskus.
Sudethan osaa myös haukkua. Ne haukkuu erittäin harvoin, kuten malamuuttikin. En tiedä, mitä sudet viestii, kun ne haukkuvat, mutta alkumulkerot ovat jalostaneet tätä ominaisuutta tarkoituksella esiin, koska siitä on ollut etua heille. Rekikoirilla haukkuminen ei ole ollut tärkeää. Niitä on jalostettu saaliin vetämiseen. Vahtikoira on hälyttänyt, kun vihollisia tai petoja on lähellä ;)

Lue lisää

>>Suomenajokoira ulvoo sydäntä särkevästi, kun jättää hänet yksin kaupunki asuntoon. Hän kaipaa metsää ja jäniksen jälkiä.....>>

Suomenajokoira pääsee metsälle vain noin 1/4 osana vuodesta, joten se saa varrota uusia metsästyskausia pikiä aikoja. Mikä tahansa koira ulvoo tai haukkuu, jos ei saa mitään tekemistä. Suomenajokoirakin pysyy tyytyväisenä, jos se metsästysajan ulkopuolella pääsee harrastamaan paljon liikuntaa ja aktivointia, oli se sitten koirajuoksua, agilitya tai jotain muuta, kunhan koira pääsee käyttämään siinä sekä ruumistaan että älyään. Mutta monet metsästäjät jättävät koiransa säälimättömästi häkkeihin vartoamaan seuraavaa metsästyskautta, johon on aikaa useita kuukausia. Suomenajokoirakin tarvitsee liikuntaa ja aktivointia joka päivä. Se sopii myös kerrostaloon.

Yleensä kerrostaloissa ajokoirille tarjotaan enemmän liikuntaa ja harrastuksia kuin omakotitaloissa. Siihen vaikuttaa ihmisen fiilis: omakotitaloissa ihmiset tottuvat helposti laiskistumaan siinä perinteessä, että koira vain päästetään ulos ja siellä tehkööt mitä lystää. Mutta eihän koiralla ulkona yksikseen mitään tekemistä ole, vaan se tarvitsee ihmisen seurakseen lenkeille ja muuhun touhuun.

Minä asun kerrostalossa yhden koiran kanssa (joka tosin ei ole ajokoira) ja joka päivä tarve lenkeille saa minut niille koiran kanssa lähtemäänkin, samoin kuin harrastusten pariin. Sen sijaan maalla tulee aivan laiska fiilis, joka saa minut helposti laiminlyömään koiran tarpeet. Viihdyn asumassa koiran kanssa kerrostalossa, sillä täällä ainakin pysyy reippaana, eli joutuu pakottamaan itsensä lenkeille koiran kanssa, joka on koiran kannalta erittäin hyvä asia.

Ajokoirien liikunnan ja aktivoinnin tarpeita ei saa laiminlyödä, eli koiraa ei saa hankkia >>pelkästään>> metsästykseen. Koirasta on huolehdittava joka päivä, halki vuoden.

kerrostalokki kirjoitti:

>>Suomenajokoira ulvoo sydäntä särkevästi, kun jättää hänet yksin kaupunki asuntoon. Hän kaipaa metsää ja jäniksen jälkiä.....>>

Suomenajokoira pääsee metsälle vain noin 1/4 osana vuodesta, joten se saa varrota uusia metsästyskausia pikiä aikoja. Mikä tahansa koira ulvoo tai haukkuu, jos ei saa mitään tekemistä. Suomenajokoirakin pysyy tyytyväisenä, jos se metsästysajan ulkopuolella pääsee harrastamaan paljon liikuntaa ja aktivointia, oli se sitten koirajuoksua, agilitya tai jotain muuta, kunhan koira pääsee käyttämään siinä sekä ruumistaan että älyään. Mutta monet metsästäjät jättävät koiransa säälimättömästi häkkeihin vartoamaan seuraavaa metsästyskautta, johon on aikaa useita kuukausia. Suomenajokoirakin tarvitsee liikuntaa ja aktivointia joka päivä. Se sopii myös kerrostaloon.

Yleensä kerrostaloissa ajokoirille tarjotaan enemmän liikuntaa ja harrastuksia kuin omakotitaloissa. Siihen vaikuttaa ihmisen fiilis: omakotitaloissa ihmiset tottuvat helposti laiskistumaan siinä perinteessä, että koira vain päästetään ulos ja siellä tehkööt mitä lystää. Mutta eihän koiralla ulkona yksikseen mitään tekemistä ole, vaan se tarvitsee ihmisen seurakseen lenkeille ja muuhun touhuun.

Minä asun kerrostalossa yhden koiran kanssa (joka tosin ei ole ajokoira) ja joka päivä tarve lenkeille saa minut niille koiran kanssa lähtemäänkin, samoin kuin harrastusten pariin. Sen sijaan maalla tulee aivan laiska fiilis, joka saa minut helposti laiminlyömään koiran tarpeet. Viihdyn asumassa koiran kanssa kerrostalossa, sillä täällä ainakin pysyy reippaana, eli joutuu pakottamaan itsensä lenkeille koiran kanssa, joka on koiran kannalta erittäin hyvä asia.

Ajokoirien liikunnan ja aktivoinnin tarpeita ei saa laiminlyödä, eli koiraa ei saa hankkia >>pelkästään>> metsästykseen. Koirasta on huolehdittava joka päivä, halki vuoden.

Lue lisää

kun olin pikku nappula. Se ulvoi kun muut lähti kouluun ja töihin. Valituksia tuli paljon. Asuttiin kerrostalossa. Sitä käytettiin aamulenkillä ja heti, kun ensimmäinen tuli kotiin lähti jatkuvat vuorot...
Isä kävi metsällä aivan joka viikonloppu tai mökillä muuten vaan ja koira aina mukana. Sinne se kaipasi. Siksi se ulvoi. Ulvoi joka päivä jatkuvalla syötöllä. Ei ollut ihan oikea paikka sille koiralle kerrostalo, vaikka virikkeitä tarjottiin sen, mitä siellä pystyi.
Naapuri rapussa asui kaverini. Heidän spanieli haukkui myös häätöuhkaan asti, kun jäi yksin.
Tätini Beaglestä en muista mitään muuta kuin sen, että se haukkui koko ajan oli se missä vaan. Oli erityisen kova kaveri haukkumaan.
Suomen omat rodut on juuri ehkä kamalimpia haukkujia. Pystykorvat,... Kaikki mikä räsähtää tai liikkuu on haukkumisen arvoista ;)
Nyt kun asun maalla ei ole taloa, tässä lähellä, jossa ei olisi koiraa. Kaikki koirat haukkuu. Osa vähemmän ja osa koko ajan.
Meidän ja osan näkyvyysalueella olevien naapurien välissä on isot pellot. En edes tunne keitä pellon takana asuvat ovat. Nimet tiedän. Ei ole tieyhteyttä suoraan. Koirat on sen sijaan tuttuja äänen perusteella ;)
Lähelle muutti kaupungista sakkia. Heidän vieressä on talo, jossa on 2kpl sekarotuisia. Kun tämä kaupunkilaisporukka aukaisee oven tai kävelee pihallaan alkaa hirveä konsertti sieltä koirien suunnasta.
Tai jos ko. koiratalon edestä joku kävelee. Varttitunnin konsertt vähintääni. Tiedän, milloin siellä n. puolen kilsan päässä joku kävelee talon ohi. Mutta yleisesti kaikki on sitä mieltä, että haukkuminen kuuluu maalaismaisemaan. :)
Samaa mieltä miekin olen.

Ihan mie ite vaan kirjoitti:

kun olin pikku nappula. Se ulvoi kun muut lähti kouluun ja töihin. Valituksia tuli paljon. Asuttiin kerrostalossa. Sitä käytettiin aamulenkillä ja heti, kun ensimmäinen tuli kotiin lähti jatkuvat vuorot...
Isä kävi metsällä aivan joka viikonloppu tai mökillä muuten vaan ja koira aina mukana. Sinne se kaipasi. Siksi se ulvoi. Ulvoi joka päivä jatkuvalla syötöllä. Ei ollut ihan oikea paikka sille koiralle kerrostalo, vaikka virikkeitä tarjottiin sen, mitä siellä pystyi.
Naapuri rapussa asui kaverini. Heidän spanieli haukkui myös häätöuhkaan asti, kun jäi yksin.
Tätini Beaglestä en muista mitään muuta kuin sen, että se haukkui koko ajan oli se missä vaan. Oli erityisen kova kaveri haukkumaan.
Suomen omat rodut on juuri ehkä kamalimpia haukkujia. Pystykorvat,... Kaikki mikä räsähtää tai liikkuu on haukkumisen arvoista ;)
Nyt kun asun maalla ei ole taloa, tässä lähellä, jossa ei olisi koiraa. Kaikki koirat haukkuu. Osa vähemmän ja osa koko ajan.
Meidän ja osan näkyvyysalueella olevien naapurien välissä on isot pellot. En edes tunne keitä pellon takana asuvat ovat. Nimet tiedän. Ei ole tieyhteyttä suoraan. Koirat on sen sijaan tuttuja äänen perusteella ;)
Lähelle muutti kaupungista sakkia. Heidän vieressä on talo, jossa on 2kpl sekarotuisia. Kun tämä kaupunkilaisporukka aukaisee oven tai kävelee pihallaan alkaa hirveä konsertti sieltä koirien suunnasta.
Tai jos ko. koiratalon edestä joku kävelee. Varttitunnin konsertt vähintääni. Tiedän, milloin siellä n. puolen kilsan päässä joku kävelee talon ohi. Mutta yleisesti kaikki on sitä mieltä, että haukkuminen kuuluu maalaismaisemaan. :)
Samaa mieltä miekin olen.

Lue lisää

En aio aiheuttaa riitaa, joten kerron omat kokemukseni suomenajokeista: tunnen/ olen tuntenut monta, ja niistä jokainen on ollut joko täysin mykkä tai enintään ulko-oven avauksesta haukahtaneet - lukuun ottamatta riistan ajamista -.

Kaiken rotuiset koirat voivat kärsiä eroahdistuksista, joita purkavat haukkumalla. Silloin koira ei vielä ymmärrä, että omistajat varmuudella palaavat takaisin, vaan tuntevat itsensä hylätyiksi.

Mutta kuten jo mainitsimme, mikään koira ei hauku turhaan. Ja luonteet vaihtelevat yksilöittäin... sekä koulutuksittain.

kerrostalokki kirjoitti:

En aio aiheuttaa riitaa, joten kerron omat kokemukseni suomenajokeista: tunnen/ olen tuntenut monta, ja niistä jokainen on ollut joko täysin mykkä tai enintään ulko-oven avauksesta haukahtaneet - lukuun ottamatta riistan ajamista -.

Kaiken rotuiset koirat voivat kärsiä eroahdistuksista, joita purkavat haukkumalla. Silloin koira ei vielä ymmärrä, että omistajat varmuudella palaavat takaisin, vaan tuntevat itsensä hylätyiksi.

Mutta kuten jo mainitsimme, mikään koira ei hauku turhaan. Ja luonteet vaihtelevat yksilöittäin... sekä koulutuksittain.

Lue lisää

Ei asioita voi ihan yleistää. Sellainen asia tuli mieleen, että ko. rodusta puhuttaessa on aikalailla eroa onko uros vai naaras ajokoira ollut milloinkin kyseessä? Naaraspuolisethan ovat yleensä aika säyseitä seuraneitejä. Mun kokemuksen mukaan urokset ovat erilaisia paljonkin. Urokset ovat sellaisia Plutomaisia pojan koltiaisia. Ajokoirista puhuttaessa pitää tämä asia muistaa aina, jos haluaa ottaa ajokoiran. Irti päässyt uros ei välttämättä tule kotiin muutamaan viikkoon. Vasta kun hän on nälkiintymistilassa ja voimat ei enää riitä jäniksen jahtaamiseen alkaa kotikin muistumaan mieleen. Pidän Suomenajokoiraa erityisen mahtavana koirana, juuri sen takia, kun heillä on niin voimakkaat vaistot ja upea luonne. Mahtipontinen ilmestys, nopea, voimakas, isot käpälät luotu lumihanki työskentelyyn, luomakunnan kruunu jaetulla sijalla malamuuttien kanssa. Mukavia seurakoiria kaiken lisäksi. Ihmiset unohtuu ja saakin unohtua, mutta meidän Retu ei unohdu mielestä koskaan.
Irti päässeenä luonne muuttuu, kuin napin painalluksesta metsästyskoneeksi, joka ei piittaa mistään muusta kuin jäniksistä. Jäniksen jälkiä seuraava ajokoira ei huomaa 5m päässä olevia muita koiria ollenkaan. Naama maassa painellaan viuhkuen ohi. Sekös muita koiria harmittaa. Keskittyminen on täysin totaalista juuri siihen hommaan. Eivät hauku ollenkaan jäljittäessään, mutta jäniksen lähelle päästyään alkaa suorastaan kuorosotaa muistuttava ulinan ja haukunnan sekainen mölinä, joka onkin mielimusiikkiani. Oma työnsä on joskus saada koira takaisin metsästyspäivän päätteksi. Ajamisesta ei meinaa tulla millään loppua. Tutkapanta on paikallaan, jotta pääsee kärrylle, minkä läänin alueelta kannattaa mennä koiraa huutelemaan kotiin. Käskyjä voi kyllä yrittää opettaa, mutta jänis on aina se nro. 1.
Tällaista fiilistelyä. Olen kiihkeä Suomenajokoira fani, malamuuttien lisäksi, vaikka tässä pystäripalstalla ollaan, sori. ;)

Ihmiskoira kirjoitti:

Ei asioita voi ihan yleistää. Sellainen asia tuli mieleen, että ko. rodusta puhuttaessa on aikalailla eroa onko uros vai naaras ajokoira ollut milloinkin kyseessä? Naaraspuolisethan ovat yleensä aika säyseitä seuraneitejä. Mun kokemuksen mukaan urokset ovat erilaisia paljonkin. Urokset ovat sellaisia Plutomaisia pojan koltiaisia. Ajokoirista puhuttaessa pitää tämä asia muistaa aina, jos haluaa ottaa ajokoiran. Irti päässyt uros ei välttämättä tule kotiin muutamaan viikkoon. Vasta kun hän on nälkiintymistilassa ja voimat ei enää riitä jäniksen jahtaamiseen alkaa kotikin muistumaan mieleen. Pidän Suomenajokoiraa erityisen mahtavana koirana, juuri sen takia, kun heillä on niin voimakkaat vaistot ja upea luonne. Mahtipontinen ilmestys, nopea, voimakas, isot käpälät luotu lumihanki työskentelyyn, luomakunnan kruunu jaetulla sijalla malamuuttien kanssa. Mukavia seurakoiria kaiken lisäksi. Ihmiset unohtuu ja saakin unohtua, mutta meidän Retu ei unohdu mielestä koskaan.
Irti päässeenä luonne muuttuu, kuin napin painalluksesta metsästyskoneeksi, joka ei piittaa mistään muusta kuin jäniksistä. Jäniksen jälkiä seuraava ajokoira ei huomaa 5m päässä olevia muita koiria ollenkaan. Naama maassa painellaan viuhkuen ohi. Sekös muita koiria harmittaa. Keskittyminen on täysin totaalista juuri siihen hommaan. Eivät hauku ollenkaan jäljittäessään, mutta jäniksen lähelle päästyään alkaa suorastaan kuorosotaa muistuttava ulinan ja haukunnan sekainen mölinä, joka onkin mielimusiikkiani. Oma työnsä on joskus saada koira takaisin metsästyspäivän päätteksi. Ajamisesta ei meinaa tulla millään loppua. Tutkapanta on paikallaan, jotta pääsee kärrylle, minkä läänin alueelta kannattaa mennä koiraa huutelemaan kotiin. Käskyjä voi kyllä yrittää opettaa, mutta jänis on aina se nro. 1.
Tällaista fiilistelyä. Olen kiihkeä Suomenajokoira fani, malamuuttien lisäksi, vaikka tässä pystäripalstalla ollaan, sori. ;)

Lue lisää

Meillä on malamuutti neiti kerrostalossa. Tuli meille olessaan alle vuoden "ongelma koirana"
Ja oli sillonkin asunut kerros talossa. Tekemistä on ollut paljon, kun entisessä kodissa ei ollut saanut tarpeeksi liikuntaa. Eli pu meiltä puolet makkarin ovesta, repi kukat ja kaiken alas pyödiltä. Mitään ei voinut jättää mihinkään, kaikki kehyksistä kirjoihin ja lattiakarmeihin on revitty irti. Ulvoo 24/7 jos emme ole kotona!

Nyt tilanne eri, meillä ollut nyt vuoden verran ja asiat sujuvat hyvin, ei riko paikkoja
eikä tuhoa enään mitään. Toisin ulvominen ei lopu luultavasti koskaan.
Mutta vähentänyt sitäkin huomattavasti. Meillä menee siis aivan mallikkaasti kerrostalossa.
Mutta HOMMAA ON RIITTÄNYT! En siis täten suosittele malamuuttia kerrostaloon, mutta kyllä sekin toimii jos jaksaa tehä duunia ja lenkkeillä paljon järjestää koiralle virikkeitä. Muuten voit sanoa heihei kaikelle kalliille ja tunnearvoselle :D sekä kaikelle muullekkin :D
Suosittelen jotain toista rotua kerrostaloon. Tämä minun mielipiteeni.

Muutin juuri manhemmiltani omaan kämppään, joka on kerrostalon yksiö. En kumminkaan aio asuntoni tyypin ja koon vuoksi hommata pelkkää chihuahuaa (aion näet koiran pian hankkia), sillä joka tapauksessa säilyn reippaana ja eläinrakkaana koirien ystävänä, joka tykkää reissata luonossa jopa pitkin päiviä sekä harrasataa koirien kanssa kaiken laista koiraurheilua :-) Alaskanmalamuutti kelpaisi minullekin, mutta tarkka rotuvalinta on yhä kesken. Myös rottweiler, dobermanni, belgianpaimenkoira, hollanninpaimenkoira, chesapeakelahdennoutaja, saukkokoira, lapinporokoira, puolanvinttikoira, siperianhusky, grönlanninkoira, samojedinkoira, weimarinseisoja tai saksanseisojakin kävisi.

mmrrrrr kirjoitti:

Muutin juuri manhemmiltani omaan kämppään, joka on kerrostalon yksiö. En kumminkaan aio asuntoni tyypin ja koon vuoksi hommata pelkkää chihuahuaa (aion näet koiran pian hankkia), sillä joka tapauksessa säilyn reippaana ja eläinrakkaana koirien ystävänä, joka tykkää reissata luonossa jopa pitkin päiviä sekä harrasataa koirien kanssa kaiken laista koiraurheilua :-) Alaskanmalamuutti kelpaisi minullekin, mutta tarkka rotuvalinta on yhä kesken. Myös rottweiler, dobermanni, belgianpaimenkoira, hollanninpaimenkoira, chesapeakelahdennoutaja, saukkokoira, lapinporokoira, puolanvinttikoira, siperianhusky, grönlanninkoira, samojedinkoira, weimarinseisoja tai saksanseisojakin kävisi.

Lue lisää

Itse kolmea malamuuttia kasvattaneena en voi nähdä rotua soveltuvaksi mitenkään kerrostaloasumiseen. Asutaan maalla, on reilut tarhat sekä vielä iso juoksutarha koirille. Nämäkään eivät yksin riitä tyydyttämään malamuuttien liikuntatarvetta vaan vaativat muuta päivittäistä lenkkeilyä sekä vetotoimintaa.

EI KERROSTALOON kirjoitti:

Itse kolmea malamuuttia kasvattaneena en voi nähdä rotua soveltuvaksi mitenkään kerrostaloasumiseen. Asutaan maalla, on reilut tarhat sekä vielä iso juoksutarha koirille. Nämäkään eivät yksin riitä tyydyttämään malamuuttien liikuntatarvetta vaan vaativat muuta päivittäistä lenkkeilyä sekä vetotoimintaa.

Lue lisää

Kuinka tuo lenkkeily ja vetotoiminta liittyvät koiran asuinympäristöstä keskusteluun ?

Minulla on ollut malamuutti kerrostalossa, mutta se kuoli pari vuotta sitten 15-vuotiaana. En ikinä nähnyt mitään syytä muuttaa sen kanssa pois kerrostalosta. Pian aion hankkia tänne uudestaan malamuutin.

Hieno kirjoitus, Sulotar 17. Säästit minulta kirjoittamisen vaivan. Olen liikuttavan yksimielinen kanssasi. Itse olen nähnyt nimenomaan omakotitalojen koirien olevan kyllä paljon ulkona, mutta yksin köyden päässä tai häkissä, niin ikään yksin. Kuin eläintarhassa. Kaupunkilaiskoirat saavat aikaa ja rakkautta ynnä liikuntaa vähintään yhtäpaljon kuin maalla asuvat. Poikkeukset vahvistavat säännöt ja silloinhan koira pitäisi ottaa eläinsuojelun kautta pois omistajaltaan.

Valitettavasti meillä on jo 1-vuotias muuttinarttu täällä kerrostalossa ja vähän aikaa sittenhommattiin toinen, joka on nyt 3 kk. Ainakaan ensimmäisen malamuuttimme kanssa ei kerrostaloelämä ole ollut kuinkaan ongelmallista, päinvastoin. Päätettiin nyt hommata toinen malamuutti, koska meille ollaan monessa paikassa sanottu, että muutti tarvitsee vähintään yhden toisen koiran samaan talouteen, koska on erikoistunut elämään laumoissa.

Miksi kasvattajat eivät myy koiria kerrostaloihin, vaikka siellä asuvat ihmiset saattavat tarjota koirilleen paljon enemmän liikuntaa ja aktivointia kuin monet omakotitaloissa asuvat ?

On se erikoiseksi mennyt, kun yksiön pitää riittää ihmiselle mutta koiralle se ei riitä. Ei, vaikka koiralle hoidetaan keskuspuistolenkkejä kolme kertaa päivässä, parhaat ruoat ja eläinlääkärit. Täällä ei ole kirjoittajien ylimielisyydellä mitään rajaa. Viesti tuntuu olevan, että jos olet köyhä eli sinulla ei ole varaa lukaaliin tai omakotitaloon, ole osaton sitten myös koirien suhteen.

Kyllä koirat tarvitsevat yhtä lailla liikuntaa omakotityaloissakin. Pihassa yksikseen köhjöttäminen ja omistajan vartoaminen ei ole koiralle liikuntaa millään lailla. Sen "kanssa" on lähdettävä lenkille niin omakoti- kuin kerrostalossa. En suosittele koiraa omakotitaloasukkaalle, joka aamusta iltaan dokailee sohvalla telkun ääressä ja tottuu jättämään koiran hoitamaan yksikseen tarpeensa ulkona joka päivä.

Ja kyllä kaiken rotuiset koirat tottuvat kerrostalojen ja kaupunkien meluun, jos pennusta asti siellä kasvavat.