Paras kohta,ei kuplaa???
"Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1997 jälkeen kaksinkertaistuneet, kun kuluttajahinnat ovat nousseet vain neljänneksen."
Inflaatio määrää asuntojen hintojen nousutahdin
Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat ovat nousseet lähes samaa tahtia inflaation kanssa. Tämän perusteella asuntojen hinnoissa näyttäisi olevan reilusti ilmaa.
Antti Lampinen
21.2.2009 06:04
Asuntojen oikeaa hintaa ei tietenkään kukaan pysty julistamaan. Kuplat on helppo todeta sitten, kun kupla on puhjennut.
Pitkän aikavälin kehityksestä voi toki tehdä jonkinlaisia päätelmiä asuntojen hintojen nousuvauhdista.
Yalen yliopiston professorin Robert J. Shillerin mukaan asuntojen reaalihinnat eivät juurikaan muuttuneet Yhdysvalloissa vuoden 1890 ja 1990-luvun lopun välillä. Sitten asuntomarkkinoille alkoi syntyä kaikkien aikojen kupla, josta me nyt kärsimme.
Amsterdamissa asuntojen reaalihinnat nousivat vuosien 1628 ja 1973 välillä keskimäärin 0,2 prosenttia vuodessa.
Norjassa reaalihinnat nousivat vuosien 1819–1989 välisenä aikana keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa.
Shillerin mukaan asuntojen hintojen nousuvauhti on pitkällä aikavälillä ollut vain hivenen inflaatiota nopeampi.
– Tämä pitää varmasti paikkansa. Jos asuntojen reaalihinnat nousisivat sata vuotta usean prosentin vuodessa, ei kenelläkään olisi varaa asuntoihin, Sampo Pankin ekonomisti Lauri Uotila vahvistaa.
Myös Aktian ekonomisti Timo Tyrväinen uskoo asuntojen pitkän aikavälin hintojen kehittyvän kuluttajahintojen tahdissa.
Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1997 jälkeen kaksinkertaistuneet, kun kuluttajahinnat ovat nousseet vain neljänneksen.
"Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1997 jälkeen kaksinkertaistuneet, kun kuluttajahinnat ovat nousseet vain neljänneksen."
Inflaatio määrää asuntojen hintojen nousutahdin
Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat ovat nousseet lähes samaa tahtia inflaation kanssa. Tämän perusteella asuntojen hinnoissa näyttäisi olevan reilusti ilmaa.
Antti Lampinen
21.2.2009 06:04
Asuntojen oikeaa hintaa ei tietenkään kukaan pysty julistamaan. Kuplat on helppo todeta sitten, kun kupla on puhjennut.
Pitkän aikavälin kehityksestä voi toki tehdä jonkinlaisia päätelmiä asuntojen hintojen nousuvauhdista.
Yalen yliopiston professorin Robert J. Shillerin mukaan asuntojen reaalihinnat eivät juurikaan muuttuneet Yhdysvalloissa vuoden 1890 ja 1990-luvun lopun välillä. Sitten asuntomarkkinoille alkoi syntyä kaikkien aikojen kupla, josta me nyt kärsimme.
Amsterdamissa asuntojen reaalihinnat nousivat vuosien 1628 ja 1973 välillä keskimäärin 0,2 prosenttia vuodessa.
Norjassa reaalihinnat nousivat vuosien 1819–1989 välisenä aikana keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa.
Shillerin mukaan asuntojen hintojen nousuvauhti on pitkällä aikavälillä ollut vain hivenen inflaatiota nopeampi.
– Tämä pitää varmasti paikkansa. Jos asuntojen reaalihinnat nousisivat sata vuotta usean prosentin vuodessa, ei kenelläkään olisi varaa asuntoihin, Sampo Pankin ekonomisti Lauri Uotila vahvistaa.
Myös Aktian ekonomisti Timo Tyrväinen uskoo asuntojen pitkän aikavälin hintojen kehittyvän kuluttajahintojen tahdissa.
Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1997 jälkeen kaksinkertaistuneet, kun kuluttajahinnat ovat nousseet vain neljänneksen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin kauan kun vouti aloittaa perinnän..
Toimeentulotuelle riittää kysyntää
julkaistu tänään klo 06:46, päivitetty tänään klo 08:59
Toimeentulotukiasiakkaiden määrät ovat kasvaneet selvästi monella paikkakunnalla.Taantuma on tehnyt esimerkiksi pienyrittäjistä ja nuorista keikkatöiden tekijöistä sosiaalivirastoon uusia asiakkaita. Sosiaalipuolella toivotaan malttia pankeille, että kaikki turvarakenteet eivät heti kaatuisi ihmisten ympäriltä.
Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat lisääntyneet esimerkiksi Kuopiossa ja Seinäjoella. Helsingissä taas uusia toimeentulotukiasiakkaita on tänä vuonna jo noin kolmannes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Pelkästään pohjoisessa Helsingissä toimeentulotukea saa nyt viisisataa taloutta enemmän kuin vuosi sitten.
- Ihmiset ovat oikeasti hädässä. He ovat saattaneet jo useamman kuukauden ketkutella eteen päin oman tilanteensa kanssa, johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila sanoo.
- He ovat etsineet töitä, lainanneet tutuilta ja pyytäneet sukulaisilta apua, Huovila jatkaa.
Kaikkialla Suomessa toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä ei ole vielä noussut, mutta monessa sosiaalitoimistossa odotellaan, miten lähiaikoina käy.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla odotetaan yhä kuinka muiden tukien käsittely Kelassa ja työttömyyskassoissa etenee. Toimeentulotuen hakemusten määrä saattaa lähiaikoina räjähtää tuhanteenkin viikossa, arvelee johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell.
Myös muualla toimeentulotukea hakevien määrän uskotaan edelleen kasvavan. Sosiaalipuolella toivotaankin nyt, että myös pankkimaailmassa otettaisiin ihmisten ahdinko huomioon.
Helsingin sosiaalitoimi ehdottaa, että pankit haastettaisiin yhteisvastuuseen.
- Toivon, että ihmiset eivät heti joutuisi asuntonsa kanssa vaikeuksiin, vaan lainanmaksua voisi lykätä pidempään kuin perinteisesti vuodella. Eikä pienyrittäjiäkään tulisi heti ajaa alas, pohtii sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen Helsingin sosiaalivirastosta.
YLE Uutiset / Reeta Salminen
Miksei verrata vuoteen 1987? Miksi juuri 1997 on tuo maaginen vuosi johon verrata? Jos muissa maissa tutkitaan reilusti yli sadan vuden ajanjaksoa, miksi suomessa "oikea" seurantakausi on 11 vuotta?
Hmm... Johtuuko tämä kenties siitä, että jos vilkaisee hintkäyriä, saadaan kovin vuotuinen nousu aikaiseksi jos lasketaan tuosta ajanhetkestä (arvaus)? Toki 1993 oltiin vähän alempana, mutta asuntojen hintojen nousu ei ollut kovin kovaa tuolloin...
Mielenkiintoista muuten, ettei tähän tartuttu:
> Pitkän aikavälin kehityksestä voi toki tehdä jonkinlaisia
> päätelmiä asuntojen hintojen nousuvauhdista.
Kohta nousuvauhti kun tuntuisi olevan oleellinen. Mitä nopeammin on menty ylös, sitä nopeammin ja syvemmälle on myös tultu alas. Mitä loivempaa nousu on ollut, sitä loivempaa on myös lasku - jopa niin loivaa, etteivät euromääräiset hinnat ole juurikaan laskeneet, vaikka reaalihinnoissa on laskua ollutkin.
Ja sitten kun katsoo noita tilastokeskuksen käyriä, huomaa, että nousu on ollut kohtalaisen maltillista täällä Suomessa. 80-luvun lopun tapaista nopeaa nousua ei olla nähty.
Alas voidaan tulla, mutta mitään 20% vuotuisia laskuja taitaa olla turha odottaa. Luultavasti joku kvartaali onnistuu näyttämään yli -10% edelliseen vuoteen verrattuna, mutta siihen se varmaan jääkin. :)
Viime vuosina tarkastelua on mielleään tehty juuri 10 vuoden jaksoissa, koska silloin on tosiaan saatu nousu näyttämään todella hurjalta. 20 vuoden jakso olisikin jo ollut paljon maltillisemman näköinen.
90-luvun lama ei romahdattanut ruuan hintaa.
-97 asuntojen hinnat olivat vielä raskasti alakantissa huippulaman jäljiltä. ainakin jonnekkin vuoteen 2001-2002 asti asuntojen hinnat olivat alle pitkäaikaisen trendin. Jos jotain kuplaa on niin se on vain muutamalta vuodelta 2005-2008. Puhutaan prosenteista, ei kymmenistä prosenteista. Suurin osa kuplasta on jo sulanu pois, kun asuntojen hinnat ovat jo yli vuoden nousseet inflaatiota hitaammin.
Tietysti jos lama jatkuu, niin asuntojen keskimääräinen hinta sukeltaa, mutta tällä kertaa puhutaan noin 5% vuosivauhdista ja sekin on pitkälti vain sitä että kaupat painottuu halvemman pään asuntoihin.
Joo, jos verrataan vuoteen 1997. Vuoteen 1995 vertaamalla nousu näyttäisi vielä vähän kovemalta. Jos taas verrattaisiin vuoteen 1987, niin se ei näyttäisi yhtään niin pahalta, puhumaattakaan jos verrataan vuoteen 1989.
Jokainen voi valita omien intressiensä mukaisen tarkastelujakson ja tehdä siitä haluamansa johtopäätökset.
Minusta asuntojen hinnat saavuttiva laman jälkeen normaalin nousu-uransa 2000 luvun alkupuolella ja loppupuolella mentiin vähän yli pitkäaikaisen trendin ja nyt on tultu jo takaisin normaalille uralle. Luultavasti tämän vuoden aikana painutaa hieman alle inflaatiotason, mutta mitään mullistavaa ei tule tapahtumaan.
älä aliarvoi lamaa äläkä nousukautta ;)
Laman aikaan kannattaa olla synkkä pessimisti ja nousukaudella suuri optimisti, onnistuu taloudelliset päätökset hyvin ;)
Aivan oikein. Vertailu kuluttujahintaindeksiin osoittaa, miten huikea asuntokupla meillä oli. Huom! imperfektin käyttö. Kuplan puhkeaminenhan on jo vauhdissa. Niin kuin aina ennenkin. Mielenkiintoista on myös data siitä, että asuntojen reaalihintojen kehitys pitkällä aikavälillä on hyvin hyvin maltillista.
Kuplan puhkeaminen vaan jatkuu, kuten vuosikymmen aikaisemmin.
Entäs jos kalliit asunnot on tullu jäädäkseen?