Hallituksen hirttosolmu

Asennoitumisesi asiaan kuvaa hyvin sitä, miten hallituskin asennoituu. Sen ajattalun mukaan kyse on vain suhdannekupasta, jonka syvyyttä media ja oppositio liioittelevat.

Kemijärven työlliyystilanne korjaantui väliaikaisesti, kun seudulle tuli lisää naisvaltaisia työpiakkoja. Stora-Enson irtisanotuista monikaan ei niihin työllistynyt, vaan joutui lähtemaan muualle töihin. Nyt Kemijärvellä on taas alkanut mennä välivaiheen jälkeen huonommin.

Kukaan ei tietenkään toivo mitään syvää taantumaa. Pentti Linkolaa nyt ehkä lukuunottamatta. Kysymys on vain siitä, että toiset pelkäävät taantuman kuitenkin tulevan ja ottavat sen mahdollisuuden huomioon, koska pitävät sitä hyvin todennäköisenä. Sinä ja hallitus näette vain pienen ohimenevän suhdannekuopan ja mitoitatte toimenne sen mukaan. Turha tässä on alkaa enempää kiistelemään tulevasta. Sen aika koittaa aikanaan ja näemme sitten, kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä. Jos mitään lamaa ei tulekaan, myönnän mielelläni olleeni väärässä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Asennoitumisesi asiaan kuvaa hyvin sitä, miten hallituskin asennoituu. Sen ajattalun mukaan kyse on vain suhdannekupasta, jonka syvyyttä media ja oppositio liioittelevat.

Kemijärven työlliyystilanne korjaantui väliaikaisesti, kun seudulle tuli lisää naisvaltaisia työpiakkoja. Stora-Enson irtisanotuista monikaan ei niihin työllistynyt, vaan joutui lähtemaan muualle töihin. Nyt Kemijärvellä on taas alkanut mennä välivaiheen jälkeen huonommin.

Kukaan ei tietenkään toivo mitään syvää taantumaa. Pentti Linkolaa nyt ehkä lukuunottamatta. Kysymys on vain siitä, että toiset pelkäävät taantuman kuitenkin tulevan ja ottavat sen mahdollisuuden huomioon, koska pitävät sitä hyvin todennäköisenä. Sinä ja hallitus näette vain pienen ohimenevän suhdannekuopan ja mitoitatte toimenne sen mukaan. Turha tässä on alkaa enempää kiistelemään tulevasta. Sen aika koittaa aikanaan ja näemme sitten, kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä. Jos mitään lamaa ei tulekaan, myönnän mielelläni olleeni väärässä.

Lue lisää

Globaalin laman ohimenevyys riippuu vain siitä, milloin saadaan kuntoon se finanssijärjestelmä, joka nyt petti.

Kun rahoitus alka taas toimia uudelleen, niin vientikysyntä elpyy luonnollista tietään ja maailmantalous jatkaa kasvu-uraansa tämän notkahduksen jälkeen.

Hallitus ei juurikaan voi rahoittaa vientimaidemme ostajia muulla tavoin kuin se on jo tehnyt: antamalla todella runsaasti lisää rahaa ja takauksia vientiluototukseen ja pankeillemme.

Se, mitä Kemijärvellä taas tapahtuu, on teollisuuden raknnemuutosta, jota ei hallituspolitiikalla juuri sen nopeammin paikata, mitä nyt ollan paikattu.

Laman välttämiseen meillä on oistaiseksi aika hyvä näkymät, oska hallitus on toiminut ajoissa ja ripeästi ja meillä on vielä paukkuja käytettävissä, jos tähän asti toteutetutratkaisut eivät pidä kotimarkkinoita pyörimässä siihen saakka, kun vienti alkaa elpyä.

-Jäbä

ohimenevyys kirjoitti:

Globaalin laman ohimenevyys riippuu vain siitä, milloin saadaan kuntoon se finanssijärjestelmä, joka nyt petti.

Kun rahoitus alka taas toimia uudelleen, niin vientikysyntä elpyy luonnollista tietään ja maailmantalous jatkaa kasvu-uraansa tämän notkahduksen jälkeen.

Hallitus ei juurikaan voi rahoittaa vientimaidemme ostajia muulla tavoin kuin se on jo tehnyt: antamalla todella runsaasti lisää rahaa ja takauksia vientiluototukseen ja pankeillemme.

Se, mitä Kemijärvellä taas tapahtuu, on teollisuuden raknnemuutosta, jota ei hallituspolitiikalla juuri sen nopeammin paikata, mitä nyt ollan paikattu.

Laman välttämiseen meillä on oistaiseksi aika hyvä näkymät, oska hallitus on toiminut ajoissa ja ripeästi ja meillä on vielä paukkuja käytettävissä, jos tähän asti toteutetutratkaisut eivät pidä kotimarkkinoita pyörimässä siihen saakka, kun vienti alkaa elpyä.

-Jäbä

Lue lisää

Finanssijärjestelmä ei voi palautua entisiin mittoihinsa. Ongelmahan oli siinä, että velkoja myönnettiin liian kevein perustein eli velkoja myönnettiin maksukykyyn nähden liikaa. Tmä liika raha piti aikansa taloutta pystyssä, mutta sitten kun tuli maksun aika, kaikki romahti ja epäluottamus sai vallan. Tämän vuoksi ei paluuta entiseen, vaan velkarahan mitoituksessa joudutaan tekemään valtaisa leikkaus realistisempaan suuntaan. Esim. USAn autokauppa kävi 90 %:sti velkarahalla ja asuntokauppa taisi nykyarvoihin verrattuna olla ainakin 200 %:sti lainoitettua.

Finanssijärjestelmää ei saada siis entiseen kuntoon eikä pidäkään saada, koska se juuri romahduttaa talouden jollakin aikajänteellä. Rahoituksen kuntoon saattaminen voi tarkoittaa vain sitä, että velkarahalla rahoitetaan sellaisia yrityksiä ja yksityisten hankintoja, joilla on realistista takaisinmaksukykyä. Kun riskirahoitus vähenee pakostakin, mikään entinen ura ei ole enää mahdollinen moneen vuoteen, ehkä moneen vuosikymmeneen. Tätä varten tulaan globaalisti lisäämään valvontajärjestelmiä ja sääntelyä.

Aika monet asiantuntijat virallisia asiantuntijatahoja (Suomen Pankki) myöten alkavat olla sitä mieltä, että lama kestää tämän vuoden lisäksi ainakin osan myös seuraavaa vuotta. Itse asiassa laman pahimmat työttömyysvaikutukset osunevat vuodelle 2010. Jos tämä ennuste on oikea, kyse ei ole nopeasti ohimenevästä asiasta. Jotkut arvelevat taantuman kestävän jopa vuoteen 2015 asti. Japanihan on 90-luvulta esimerkki hyvin pitkäaikaisesta taantumasta.

Tottakai ktoimarkkinoita yritetään nyt pyörittää sen aikaa, kun vienti on taantumassa. Kyse onkin siitä, ovatko hallituksen keinot tässä kohdin oikein valittuja. Arvostelua on tullut sen suhteen, että veronalennuspainotus on väärä ja menoelvytys aivan liian ponnetonta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Finanssijärjestelmä ei voi palautua entisiin mittoihinsa. Ongelmahan oli siinä, että velkoja myönnettiin liian kevein perustein eli velkoja myönnettiin maksukykyyn nähden liikaa. Tmä liika raha piti aikansa taloutta pystyssä, mutta sitten kun tuli maksun aika, kaikki romahti ja epäluottamus sai vallan. Tämän vuoksi ei paluuta entiseen, vaan velkarahan mitoituksessa joudutaan tekemään valtaisa leikkaus realistisempaan suuntaan. Esim. USAn autokauppa kävi 90 %:sti velkarahalla ja asuntokauppa taisi nykyarvoihin verrattuna olla ainakin 200 %:sti lainoitettua.

Finanssijärjestelmää ei saada siis entiseen kuntoon eikä pidäkään saada, koska se juuri romahduttaa talouden jollakin aikajänteellä. Rahoituksen kuntoon saattaminen voi tarkoittaa vain sitä, että velkarahalla rahoitetaan sellaisia yrityksiä ja yksityisten hankintoja, joilla on realistista takaisinmaksukykyä. Kun riskirahoitus vähenee pakostakin, mikään entinen ura ei ole enää mahdollinen moneen vuoteen, ehkä moneen vuosikymmeneen. Tätä varten tulaan globaalisti lisäämään valvontajärjestelmiä ja sääntelyä.

Aika monet asiantuntijat virallisia asiantuntijatahoja (Suomen Pankki) myöten alkavat olla sitä mieltä, että lama kestää tämän vuoden lisäksi ainakin osan myös seuraavaa vuotta. Itse asiassa laman pahimmat työttömyysvaikutukset osunevat vuodelle 2010. Jos tämä ennuste on oikea, kyse ei ole nopeasti ohimenevästä asiasta. Jotkut arvelevat taantuman kestävän jopa vuoteen 2015 asti. Japanihan on 90-luvulta esimerkki hyvin pitkäaikaisesta taantumasta.

Tottakai ktoimarkkinoita yritetään nyt pyörittää sen aikaa, kun vienti on taantumassa. Kyse onkin siitä, ovatko hallituksen keinot tässä kohdin oikein valittuja. Arvostelua on tullut sen suhteen, että veronalennuspainotus on väärä ja menoelvytys aivan liian ponnetonta.

Lue lisää

Olet näemmä näissä talousasioissa täysi tollo. Toki talouskriisin yksi perusta on ylivelkaantuneisuus, mutta se ei itsessään ole ongelma, vaan se ettei näihin velkoihin sisältyneitä riskejä näytetty avoimesti, vaan ne peitettiin hedgerahastoihin ynnä muihin ja lopulta rahoituslaitosten luottamus toisiinsa meni.

Osakekurssien alamäki on jo päättynyt, kolmen menneen kuukauden ajan pörssit ovat sahanneet kutakuinkin paikallaan. Tuo on jo ensimmäinen indikaatori että pahin on ohi. Kurssien voi ódottaa nousevan jo loppuvuonna, ja reaalitalous seuraa noin puolenvuoden - vuoden viiveellä perässä.

Yritysten investoinnit ovat pikkuhiljaa uudelleen käynnistymässä, ja vaikka jotkut teollisuudenalat, kuten autoteollisuus USA:ssa ja metsäteolisuus meillä, joutuvat rajuihin rakennemuutoksiin, niin tuotanto kaiken kaikkiaan alkaa elpymään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Finanssijärjestelmä ei voi palautua entisiin mittoihinsa. Ongelmahan oli siinä, että velkoja myönnettiin liian kevein perustein eli velkoja myönnettiin maksukykyyn nähden liikaa. Tmä liika raha piti aikansa taloutta pystyssä, mutta sitten kun tuli maksun aika, kaikki romahti ja epäluottamus sai vallan. Tämän vuoksi ei paluuta entiseen, vaan velkarahan mitoituksessa joudutaan tekemään valtaisa leikkaus realistisempaan suuntaan. Esim. USAn autokauppa kävi 90 %:sti velkarahalla ja asuntokauppa taisi nykyarvoihin verrattuna olla ainakin 200 %:sti lainoitettua.

Finanssijärjestelmää ei saada siis entiseen kuntoon eikä pidäkään saada, koska se juuri romahduttaa talouden jollakin aikajänteellä. Rahoituksen kuntoon saattaminen voi tarkoittaa vain sitä, että velkarahalla rahoitetaan sellaisia yrityksiä ja yksityisten hankintoja, joilla on realistista takaisinmaksukykyä. Kun riskirahoitus vähenee pakostakin, mikään entinen ura ei ole enää mahdollinen moneen vuoteen, ehkä moneen vuosikymmeneen. Tätä varten tulaan globaalisti lisäämään valvontajärjestelmiä ja sääntelyä.

Aika monet asiantuntijat virallisia asiantuntijatahoja (Suomen Pankki) myöten alkavat olla sitä mieltä, että lama kestää tämän vuoden lisäksi ainakin osan myös seuraavaa vuotta. Itse asiassa laman pahimmat työttömyysvaikutukset osunevat vuodelle 2010. Jos tämä ennuste on oikea, kyse ei ole nopeasti ohimenevästä asiasta. Jotkut arvelevat taantuman kestävän jopa vuoteen 2015 asti. Japanihan on 90-luvulta esimerkki hyvin pitkäaikaisesta taantumasta.

Tottakai ktoimarkkinoita yritetään nyt pyörittää sen aikaa, kun vienti on taantumassa. Kyse onkin siitä, ovatko hallituksen keinot tässä kohdin oikein valittuja. Arvostelua on tullut sen suhteen, että veronalennuspainotus on väärä ja menoelvytys aivan liian ponnetonta.

Lue lisää

Sori, että kirjoitin epäselvästi. Tietenkään sitä osaa finanssijärjestelmästä ei tule palauttaa entiseen toimintaansa, joka sai riskinottokuplillan aikaan, että USA:laisilla oli enemmän velkaa asunto- ja kulutusluottoina, mitä maassa oli rahaa.

Tarkoitin, että finanssijärjestelmä tulee palauttaa kuntoon sellaiseksi kuin se esim. Suomess saatiin viime laman kasinotalouden kuplien jälkeen, eli vakavaraisuuden pelinsäännöt selviksi ja myös sellaiseksi, ettei riskien kierrättäminen ja edelleen myyminen ole niin valvonnasta vapaata kuin se nyt jenkeissä oli.

Oikeassa taidat olla siinäkin, että työttömyyden syvin kuoppa meillä osuu vasta ensi vuodelle. Sen olettaisin johtuvan siitä, miten eri toimilat reagoivat eri aikaan ja eri voimakkuuksilla toisten toimialojen lamaan.

Nythän on nähtävissä, että maailmankaupan ja finanssialan romahdus heijastui ensimmäisenä lentoyhtiöihin, joilta katosi rikkain asiakassegmentti, joiden rahoilla reittilentoja pidettiin yllä. Mainosala lomauttaa ja irtisanoo parhaillaan 30-40% ihmisistään, kun pelästyneet yritykset karivat markkinointikulujaan siitä, mistä punakynällä on helpoin vetää yli summia.

Kotimarkkinoita pitäisi nyt pyörittää niin, että kävisit syömässä oman kyläsi perheyrittäjänbaarissa, ostaisit oman kylän leipomon leipää ja siltä pikkukauppiaalta, joka toimii vielä omissa myymälätiloissaan eikä ole siirtynyt minkään ideaparkin vuokralaiseksi. Remontinkin voisit tettää omn kyläsi rakennusmiehillä ja maksaa heille hieman extraa hyvästä työstä, verot ja työnantajamaksut tilittäen tietenkin.

On koko jan hyvä muistaa, että voimme itse vaikuttaa vain osaan taloustekijöistä. Vientiimme vaikuttaa vain se, miten kysyntä elpyy vientimaissamme, miten niiden hallitukset onnistuvat omissa elvytystoimissaan.

Pahintahan tässä on psykologisesti se, että tietoa ei juurikaan ole ja ennustet muuttuvat enää onneksi vain viikottain, mutta muuttuvat kuitenkin, niin että isojen päätösten tekeminen on aina riski - hallituksillekin.

-Jäbä

tätäkään oikein kirjoitti:

Olet näemmä näissä talousasioissa täysi tollo. Toki talouskriisin yksi perusta on ylivelkaantuneisuus, mutta se ei itsessään ole ongelma, vaan se ettei näihin velkoihin sisältyneitä riskejä näytetty avoimesti, vaan ne peitettiin hedgerahastoihin ynnä muihin ja lopulta rahoituslaitosten luottamus toisiinsa meni.

Osakekurssien alamäki on jo päättynyt, kolmen menneen kuukauden ajan pörssit ovat sahanneet kutakuinkin paikallaan. Tuo on jo ensimmäinen indikaatori että pahin on ohi. Kurssien voi ódottaa nousevan jo loppuvuonna, ja reaalitalous seuraa noin puolenvuoden - vuoden viiveellä perässä.

Yritysten investoinnit ovat pikkuhiljaa uudelleen käynnistymässä, ja vaikka jotkut teollisuudenalat, kuten autoteollisuus USA:ssa ja metsäteolisuus meillä, joutuvat rajuihin rakennemuutoksiin, niin tuotanto kaiken kaikkiaan alkaa elpymään.

Lue lisää

Sinähän se varsinainen epeli olet. Vai ei ylivelkaantuneisuus itsessään ole mikään ongelma vaan niiiden peittely. Kun katselee omaa lamaamme 90-luvun alussa, velkoja ei suinkaan peitelty minnekään. Kyllä ne olivat pankkien taseissa. Silti se lama vaan pukkasi päälle. Ei velkojen peittely ole mikään obgelma, jos itse pääasiaan eli ylivelkaantumiseen ei ole halua puuttua. Velkojen peittely ei edes ollut kovin tarkoituksellista, vaan hedgerahastoissa oli kyse velkoihin kohdistuvien riskien jakamisesta mahdollisimman laajalti. Kun riskit jakaantuvat, riskitietoisuus pienenee ja riskien tunnistaminen lykkääntyy. Kun sitten romahdus tulee, se koskeekin hyvin monia tahoja pitkin maailmaa. Jos tällaista riskien laajamittaista jakamista ei olisi tapahtunut, nurin olisi mennyt vain muutamia subprime-lainoja myöntänyttä rahoituslaitosta.

Kyllä koko homman perusta oli ylivelkaantumisessa eikä peittelyssä. Subprime-lainat olivat sellaisia, joita myytiin erittäin kovalla korolla niille, joiden luottokelpoisuustiedot olivat huonoja. Täkyinä saattoi olla pari vapaavuotta aluksi ja sitten kovalla korolla kiskurimainen takaisinmaksu. Systeemi perustui uskomukseen kiinteistöjen jatkuvasta arvonnoususta, mikä olisi taannut lainojen takaisinmaksun kaikissa tilanteissa. Kun asuntojen hinnat romahtivat, tämä kupla puhkesi.

Osakekurssien alamäen päättymisestä ei voida sanoa vielä mitään varmaa. Rajun pudotuksen jälkeen on tullut tasaisempi vaihe, mutta mitään merkkejä nousun alkamisesta ei vielä ole. Ratkaiseva vaihe saattaa olla ajoittua aprillipäivään, kun G20-maat pitävät koukoustaan Lontoossa, missä pitäisi viimeistään saada aikaan yksimielisiä päätöksiä laman nujertamisesta. USAlla saattaa olla siinä eniten vaikeuksia, koska Obama on joutunut kerjäämään jo omassa maassaan valtavat summat tähän tarkoitukseen.

Mutta jos uskot sihen mitä sanot, sinun kannattaa nyt ottaa vaikka pankista paljon lainaa ja ostaa rahoilla osakkeita.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinähän se varsinainen epeli olet. Vai ei ylivelkaantuneisuus itsessään ole mikään ongelma vaan niiiden peittely. Kun katselee omaa lamaamme 90-luvun alussa, velkoja ei suinkaan peitelty minnekään. Kyllä ne olivat pankkien taseissa. Silti se lama vaan pukkasi päälle. Ei velkojen peittely ole mikään obgelma, jos itse pääasiaan eli ylivelkaantumiseen ei ole halua puuttua. Velkojen peittely ei edes ollut kovin tarkoituksellista, vaan hedgerahastoissa oli kyse velkoihin kohdistuvien riskien jakamisesta mahdollisimman laajalti. Kun riskit jakaantuvat, riskitietoisuus pienenee ja riskien tunnistaminen lykkääntyy. Kun sitten romahdus tulee, se koskeekin hyvin monia tahoja pitkin maailmaa. Jos tällaista riskien laajamittaista jakamista ei olisi tapahtunut, nurin olisi mennyt vain muutamia subprime-lainoja myöntänyttä rahoituslaitosta.

Kyllä koko homman perusta oli ylivelkaantumisessa eikä peittelyssä. Subprime-lainat olivat sellaisia, joita myytiin erittäin kovalla korolla niille, joiden luottokelpoisuustiedot olivat huonoja. Täkyinä saattoi olla pari vapaavuotta aluksi ja sitten kovalla korolla kiskurimainen takaisinmaksu. Systeemi perustui uskomukseen kiinteistöjen jatkuvasta arvonnoususta, mikä olisi taannut lainojen takaisinmaksun kaikissa tilanteissa. Kun asuntojen hinnat romahtivat, tämä kupla puhkesi.

Osakekurssien alamäen päättymisestä ei voida sanoa vielä mitään varmaa. Rajun pudotuksen jälkeen on tullut tasaisempi vaihe, mutta mitään merkkejä nousun alkamisesta ei vielä ole. Ratkaiseva vaihe saattaa olla ajoittua aprillipäivään, kun G20-maat pitävät koukoustaan Lontoossa, missä pitäisi viimeistään saada aikaan yksimielisiä päätöksiä laman nujertamisesta. USAlla saattaa olla siinä eniten vaikeuksia, koska Obama on joutunut kerjäämään jo omassa maassaan valtavat summat tähän tarkoitukseen.

Mutta jos uskot sihen mitä sanot, sinun kannattaa nyt ottaa vaikka pankista paljon lainaa ja ostaa rahoilla osakkeita.

Lue lisää

minulle on joskus tullut mieleen, että pnkkiirit jenkeisä saivat rauhassa rakentaa rahoitusysteeminsä kuin korttitaloksi, joka pysyi pystyssä vain sen oletuksen varassa, ettei se sorru, kun se on tähänkin saakka pysynyt pystyssä.

monihan tuon kuplan puhkeamisesta taisi varoittaa ja eikös useampikin jenkkipankkiiri ollut vetänyt välistä ja jemmannut rahaa omaksi urvakseen, kun epäili, että rakennelma kuitenkin romahtaa, ja romahtihan se tietenkin niin kuin saippuakupllille aina käy.

Jos unohdamme "ylitiöliberalisen markkinatalouden" propagandistisen parjaamisen, niin kysehän on ollut pelkästään siitä, ettei konservatiivien käsissä ollut demokrattinen hallinto puuttunut asiaan. Nyt Obama puuttuu, mikä on hyvä asia.

Erittäin hyvä asia on, jos tämän casen turvin saataisi koko maailmaan sellaiset pelinsäännöt, etä vastaavien riskien syntymisestä olisi jonkinlainen "tsunamivaroitusjärjestelmä" olemassa, että asioihin on mahdollista puuttua ennen kuin kaikki kaatuu koko maapallon niskaan.

Sosialismiahan tämä ei ole, vaan vapaan markkinatalouden demokraattista sääntelyä siten, ettei vapaus johda anarkiaan ja harvainvaltaan.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinähän se varsinainen epeli olet. Vai ei ylivelkaantuneisuus itsessään ole mikään ongelma vaan niiiden peittely. Kun katselee omaa lamaamme 90-luvun alussa, velkoja ei suinkaan peitelty minnekään. Kyllä ne olivat pankkien taseissa. Silti se lama vaan pukkasi päälle. Ei velkojen peittely ole mikään obgelma, jos itse pääasiaan eli ylivelkaantumiseen ei ole halua puuttua. Velkojen peittely ei edes ollut kovin tarkoituksellista, vaan hedgerahastoissa oli kyse velkoihin kohdistuvien riskien jakamisesta mahdollisimman laajalti. Kun riskit jakaantuvat, riskitietoisuus pienenee ja riskien tunnistaminen lykkääntyy. Kun sitten romahdus tulee, se koskeekin hyvin monia tahoja pitkin maailmaa. Jos tällaista riskien laajamittaista jakamista ei olisi tapahtunut, nurin olisi mennyt vain muutamia subprime-lainoja myöntänyttä rahoituslaitosta.

Kyllä koko homman perusta oli ylivelkaantumisessa eikä peittelyssä. Subprime-lainat olivat sellaisia, joita myytiin erittäin kovalla korolla niille, joiden luottokelpoisuustiedot olivat huonoja. Täkyinä saattoi olla pari vapaavuotta aluksi ja sitten kovalla korolla kiskurimainen takaisinmaksu. Systeemi perustui uskomukseen kiinteistöjen jatkuvasta arvonnoususta, mikä olisi taannut lainojen takaisinmaksun kaikissa tilanteissa. Kun asuntojen hinnat romahtivat, tämä kupla puhkesi.

Osakekurssien alamäen päättymisestä ei voida sanoa vielä mitään varmaa. Rajun pudotuksen jälkeen on tullut tasaisempi vaihe, mutta mitään merkkejä nousun alkamisesta ei vielä ole. Ratkaiseva vaihe saattaa olla ajoittua aprillipäivään, kun G20-maat pitävät koukoustaan Lontoossa, missä pitäisi viimeistään saada aikaan yksimielisiä päätöksiä laman nujertamisesta. USAlla saattaa olla siinä eniten vaikeuksia, koska Obama on joutunut kerjäämään jo omassa maassaan valtavat summat tähän tarkoitukseen.

Mutta jos uskot sihen mitä sanot, sinun kannattaa nyt ottaa vaikka pankista paljon lainaa ja ostaa rahoilla osakkeita.

Lue lisää

Menee taas kana vai muna, kumpi ensin -tyyppiseksi tuo sinun jurismisi.

Asuntoluottokupla syntyi kun heikkojen lainojen riskit saatiin näkymättömiin investointipankkien kikkailulla. Luottoja ei olisi saatu rahoitettua jos rsikit olisvat olleet täysin näkyvissä. Eli peittely lisäsi luotonantoa ja ylivelkaantumista joka taas lisäsi peittelyn tarvetta, ja riskien levittämistä mahdollismman laajalle, kunnes koko rakennelma romahti, kun kenelläkään ei ollut riskien todellisesta koosta käsitystä ja rahoituslaitokset eivät luottaneet toisiinsa.

Meillähän 90-luvulla STS-pankki oli yksi rumimmista esimerkeistä luottokuplien rakentamisessa, mutta sitä ei koskaan pengottu loppuun, poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi. Uffe ja Paavo saivat pitää Hakan heille maksamat ylihinnat ja lopulta toveritt sopivat keskenään anteeksiannosta.

kumpi ensin kirjoitti:

Menee taas kana vai muna, kumpi ensin -tyyppiseksi tuo sinun jurismisi.

Asuntoluottokupla syntyi kun heikkojen lainojen riskit saatiin näkymättömiin investointipankkien kikkailulla. Luottoja ei olisi saatu rahoitettua jos rsikit olisvat olleet täysin näkyvissä. Eli peittely lisäsi luotonantoa ja ylivelkaantumista joka taas lisäsi peittelyn tarvetta, ja riskien levittämistä mahdollismman laajalle, kunnes koko rakennelma romahti, kun kenelläkään ei ollut riskien todellisesta koosta käsitystä ja rahoituslaitokset eivät luottaneet toisiinsa.

Meillähän 90-luvulla STS-pankki oli yksi rumimmista esimerkeistä luottokuplien rakentamisessa, mutta sitä ei koskaan pengottu loppuun, poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi. Uffe ja Paavo saivat pitää Hakan heille maksamat ylihinnat ja lopulta toveritt sopivat keskenään anteeksiannosta.

Lue lisää

90-luvulla suomalaisen kiinteistöpelin risit ja voittojen tavoittelu rakentui kiinteistöjen yliarvostuksen kuplan varaan.

Siitä yrittivät hyötyä kaikki ja monenlaisia yrityksiä, mm. Notareal, nähtiin markkinoilla kahmimassa. Golf-osakkeetkin nousivat "sijoituskohteeksi".

Mitä STS:iin tulee, niin se oli vain osa punapääoman kuolinrimpuilua, kun EKA-Yhtymän bisneksiä yritettiin rahoitta mm. siirtämällä kaikki rakennuskanta erilaisiin "kiinteistösijoitusyhtiöihin", kun niiden kunto ja todellinen arvo olivat murto-osa siitä, millaisiksi ne kirjanpitoon vietiin. Kansalla oli osa tästä kiinteistömassasta, mutta sieltä se jouduttiin siivoaman muualle, kun Kansan savijalat alkoivat pehmetä USA:n seikkailujen vuoksi. HAKA:lla oli vain oma tuotantonsa niskassaan, yliarvostettua kirjnpidollisesti sekin.

riskipelit kirjoitti:

90-luvulla suomalaisen kiinteistöpelin risit ja voittojen tavoittelu rakentui kiinteistöjen yliarvostuksen kuplan varaan.

Siitä yrittivät hyötyä kaikki ja monenlaisia yrityksiä, mm. Notareal, nähtiin markkinoilla kahmimassa. Golf-osakkeetkin nousivat "sijoituskohteeksi".

Mitä STS:iin tulee, niin se oli vain osa punapääoman kuolinrimpuilua, kun EKA-Yhtymän bisneksiä yritettiin rahoitta mm. siirtämällä kaikki rakennuskanta erilaisiin "kiinteistösijoitusyhtiöihin", kun niiden kunto ja todellinen arvo olivat murto-osa siitä, millaisiksi ne kirjanpitoon vietiin. Kansalla oli osa tästä kiinteistömassasta, mutta sieltä se jouduttiin siivoaman muualle, kun Kansan savijalat alkoivat pehmetä USA:n seikkailujen vuoksi. HAKA:lla oli vain oma tuotantonsa niskassaan, yliarvostettua kirjnpidollisesti sekin.

Lue lisää

Samallalaillahan nyt USA:n asuntokupla rakentui asuntojen hinnan yliarvostukselle kuin Suomen kiinteistökupla aikanaan 80-90 lukujen taitteessa

STS oli tuon punapääoman kiinteistökuplan rahoittaja, joka kuitenkin armahdettiin poliittisella sopimuksella ja liitettiin KOPiin. Jos sen olisi annettu kaatua Hakan ja Kansan tavoin, olisi muutama merkittävä demaripoliitikko paljastunut, ja se ei sopinut tovereille.

Muilla pankeilla riskit olivat vähemmän poliittisia mutta toki taloudellisesti merkittävämpiä, SKOP suurimpana ruumiina sen todisti.

"Meillä ei kuitenkaan ole, ainakaan vielä, ollut tarvetta mittaviin yritystukiin, yritystemme taseet ovat kestäneet notkahduksen."

Päivä kuin päivä vähintään tuhat ihmistä on lomautettu ja irtisanottu.

valehdella taas, kirjoitti:

"Meillä ei kuitenkaan ole, ainakaan vielä, ollut tarvetta mittaviin yritystukiin, yritystemme taseet ovat kestäneet notkahduksen."

Päivä kuin päivä vähintään tuhat ihmistä on lomautettu ja irtisanottu.

Lue lisää

...henkilökunnan palkkoja ei makseta yritysten taseesta, vaan myyntituloista jäävällä myyntikatteella?

Kun vientiyritysten myyntitulot ovat kysynnän alennettua alentuneet, yritykset alentavat myös palkkakustannuksiaan. Muuten ei raha riitä ja jouduttisiin lainanottoon tai realisoimaan taseen omaisuuseriä.

Elvyttää voi siis ainakin kahdella tavalla. Toinen on se, että kasvatetaan kuluttajien ostovoimaa veronalennuksin ja korkoja alentamalla (nykyisin markkinakorko alentuu). Toinen keino on lisätä julkisia menoja eli investointeja, jotka lisäävät yksityisen puolen työllisyyttä. Suomessa hallituksen toimien paino on veronalennuksissa ja kulutuskysynnän kasvattamisessa.

Nyt on kyse siitä, kumpi näistä keinoista on tehokkaampi eli kumpaa kannattaa käyttää suuremmalla painolla. Menojen lisääminen tarkoittaa sitä, että se työllistää välittömästi eli vaikutus on tässä mielessä sataprosenttinen ja varma. Haittapuoli tässä on se, että pitää tehdä vain sellaisia investointeja, jotka tulisivat joka tapauksessa tehtäviksi eli ajoittaa niitä etupainotteisesti. Sellaisia moottoriteitä ja siltoja ei pidä tietenkään rakentaa, joilla ei tulla koskaan liikkumaan. Pitää siis varoa ennen muuta kepulaista aluepolitiikkaa tässä suhteessa.

Veronalennusten vaikutus on epävarmempi. Se on erityisen epävarma sen vuoksi, ettei veronalennuksia ole painotettu pieniin tuloryhmiin vaan jaettu tasaisesti kaikille. Kokemuksen perusteella tiedetään, että pienituloisten ostovoiman kasvattaminen kyllä tukee kotimaista työllisyyttä, mutta suurituloisten ostovoiman kasvu voi mennä ihan muualle.

Toinen epävarmuustekijä on psykologinen. Laman aikan ihmiset muuttuvat varovaiseksi, vaikka ostovoima lisääntyisikin. Jos rahat jäävät tämän takia tileille makamaan pahan päivän varalle, veronalennuksen elvyttävä voima kuihtuu sen siliän tien. Ei siis ole takeita siitä, että kuluttajat käyttävät saamiaan rahoja niin kuin hallitus toivoo.

Palkansaajien tutkimuslaitos on ennustemalleissaan laskenut eri elvytyskeinojen tehokkuutta. Tuloksen mukaan menojen lisääminen on selvästi tehokkaampi tapa kuin veronalennukset. Nämä ennusteet eivät peruste pelkästään hyviin arvauksiin vaan niiden takana on vastaavia käyttäytymismalleja muissa vastaavissa tilanteissa. Jos nämä taloustieteelliset mallit ovat oikeassa, niin silloin hallitus on väärässä. Jos taas hallitus on oikeassa, se tekee samalla uutta taloustiedettä. Vanhanenhan on tosin sanonut aiemmin, että taloustieteen oppikirjat kirjoitetaan uusiksi tämän hallituksen toimien perusteella. Pelkäänpä, että taloushistorian synkät vaiheet saavat tässä enemmän materiaalia historiankirjoitukseen kuin talousteoreetikot joihin uudistuksiin.

Samoin toivotuksin!

Mpp

Mielipidepankki kirjoitti:

Elvyttää voi siis ainakin kahdella tavalla. Toinen on se, että kasvatetaan kuluttajien ostovoimaa veronalennuksin ja korkoja alentamalla (nykyisin markkinakorko alentuu). Toinen keino on lisätä julkisia menoja eli investointeja, jotka lisäävät yksityisen puolen työllisyyttä. Suomessa hallituksen toimien paino on veronalennuksissa ja kulutuskysynnän kasvattamisessa.

Nyt on kyse siitä, kumpi näistä keinoista on tehokkaampi eli kumpaa kannattaa käyttää suuremmalla painolla. Menojen lisääminen tarkoittaa sitä, että se työllistää välittömästi eli vaikutus on tässä mielessä sataprosenttinen ja varma. Haittapuoli tässä on se, että pitää tehdä vain sellaisia investointeja, jotka tulisivat joka tapauksessa tehtäviksi eli ajoittaa niitä etupainotteisesti. Sellaisia moottoriteitä ja siltoja ei pidä tietenkään rakentaa, joilla ei tulla koskaan liikkumaan. Pitää siis varoa ennen muuta kepulaista aluepolitiikkaa tässä suhteessa.

Veronalennusten vaikutus on epävarmempi. Se on erityisen epävarma sen vuoksi, ettei veronalennuksia ole painotettu pieniin tuloryhmiin vaan jaettu tasaisesti kaikille. Kokemuksen perusteella tiedetään, että pienituloisten ostovoiman kasvattaminen kyllä tukee kotimaista työllisyyttä, mutta suurituloisten ostovoiman kasvu voi mennä ihan muualle.

Toinen epävarmuustekijä on psykologinen. Laman aikan ihmiset muuttuvat varovaiseksi, vaikka ostovoima lisääntyisikin. Jos rahat jäävät tämän takia tileille makamaan pahan päivän varalle, veronalennuksen elvyttävä voima kuihtuu sen siliän tien. Ei siis ole takeita siitä, että kuluttajat käyttävät saamiaan rahoja niin kuin hallitus toivoo.

Palkansaajien tutkimuslaitos on ennustemalleissaan laskenut eri elvytyskeinojen tehokkuutta. Tuloksen mukaan menojen lisääminen on selvästi tehokkaampi tapa kuin veronalennukset. Nämä ennusteet eivät peruste pelkästään hyviin arvauksiin vaan niiden takana on vastaavia käyttäytymismalleja muissa vastaavissa tilanteissa. Jos nämä taloustieteelliset mallit ovat oikeassa, niin silloin hallitus on väärässä. Jos taas hallitus on oikeassa, se tekee samalla uutta taloustiedettä. Vanhanenhan on tosin sanonut aiemmin, että taloustieteen oppikirjat kirjoitetaan uusiksi tämän hallituksen toimien perusteella. Pelkäänpä, että taloushistorian synkät vaiheet saavat tässä enemmän materiaalia historiankirjoitukseen kuin talousteoreetikot joihin uudistuksiin.

Samoin toivotuksin!

Mpp

Lue lisää

Veronalennukset palkansaajille ruokkivat taloutta, se on kiistatonta ja niin monessa kohtaa osoitettu, ettei siitä tarvitse keskustella. Hallitus siis tekee juuri oikeaa politiikkaa siltä osin.

Verotusta voitaisiin kuitenkin oikaista monelta kohtaa. Ensimmäiseksi tulisi poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennys. Se on suora tulonsiirto veronmaksajilta järjestöpomoille, joiden ökypalkoista olemme saaneet lukea. Osaltaan näillä veronmaksajien kustantamilla varoilla on jopa harrastettu kyseenalaisiakin sijoitustoimia, vaikkapa Reinin kiinteistöbusinekset esimerkkinä. TVK taisi mennä jopa konkurssiin sijoitusten osoittauduttua arvottomiksi.

Toisekseen työmatkakulujen vähennysoikeus pitää poistaa. Se aiheuttaa vain yhdyskuntarakenteen hajaantumista kun osa pitkistä työmatkoista voidaan laittaa muiden veronmaksajien piikkiin. Nurmijärvi-ilmiön kiihdyttäminen verovaroin on älyttömyyttä.

Omistusasuntojen lainojen verovähennys on kolmas tulonsiirto jolla ei ole kuin haitallisia vaikutuksia, siinä veronmaksajien rahoja siirretään lähinnä gryndereiden taskuihin. Järjestelmä oli demarit-Haka kytköksen aikaan SDP:lle elintärkeä, mutta eiköhän nyt ole aika romuttaa tuokin jäänne.

Mielipidepankki kirjoitti:

Elvyttää voi siis ainakin kahdella tavalla. Toinen on se, että kasvatetaan kuluttajien ostovoimaa veronalennuksin ja korkoja alentamalla (nykyisin markkinakorko alentuu). Toinen keino on lisätä julkisia menoja eli investointeja, jotka lisäävät yksityisen puolen työllisyyttä. Suomessa hallituksen toimien paino on veronalennuksissa ja kulutuskysynnän kasvattamisessa.

Nyt on kyse siitä, kumpi näistä keinoista on tehokkaampi eli kumpaa kannattaa käyttää suuremmalla painolla. Menojen lisääminen tarkoittaa sitä, että se työllistää välittömästi eli vaikutus on tässä mielessä sataprosenttinen ja varma. Haittapuoli tässä on se, että pitää tehdä vain sellaisia investointeja, jotka tulisivat joka tapauksessa tehtäviksi eli ajoittaa niitä etupainotteisesti. Sellaisia moottoriteitä ja siltoja ei pidä tietenkään rakentaa, joilla ei tulla koskaan liikkumaan. Pitää siis varoa ennen muuta kepulaista aluepolitiikkaa tässä suhteessa.

Veronalennusten vaikutus on epävarmempi. Se on erityisen epävarma sen vuoksi, ettei veronalennuksia ole painotettu pieniin tuloryhmiin vaan jaettu tasaisesti kaikille. Kokemuksen perusteella tiedetään, että pienituloisten ostovoiman kasvattaminen kyllä tukee kotimaista työllisyyttä, mutta suurituloisten ostovoiman kasvu voi mennä ihan muualle.

Toinen epävarmuustekijä on psykologinen. Laman aikan ihmiset muuttuvat varovaiseksi, vaikka ostovoima lisääntyisikin. Jos rahat jäävät tämän takia tileille makamaan pahan päivän varalle, veronalennuksen elvyttävä voima kuihtuu sen siliän tien. Ei siis ole takeita siitä, että kuluttajat käyttävät saamiaan rahoja niin kuin hallitus toivoo.

Palkansaajien tutkimuslaitos on ennustemalleissaan laskenut eri elvytyskeinojen tehokkuutta. Tuloksen mukaan menojen lisääminen on selvästi tehokkaampi tapa kuin veronalennukset. Nämä ennusteet eivät peruste pelkästään hyviin arvauksiin vaan niiden takana on vastaavia käyttäytymismalleja muissa vastaavissa tilanteissa. Jos nämä taloustieteelliset mallit ovat oikeassa, niin silloin hallitus on väärässä. Jos taas hallitus on oikeassa, se tekee samalla uutta taloustiedettä. Vanhanenhan on tosin sanonut aiemmin, että taloustieteen oppikirjat kirjoitetaan uusiksi tämän hallituksen toimien perusteella. Pelkäänpä, että taloushistorian synkät vaiheet saavat tässä enemmän materiaalia historiankirjoitukseen kuin talousteoreetikot joihin uudistuksiin.

Samoin toivotuksin!

Mpp

Lue lisää

Veronalennukset ja julkisten menojen lisäys eivät tietenkään sulje toisiaan pois. Niitä voi ja myös kannattaa toteuttaa samaan aikaan.

Palkkojen verojen alentminenhan on ollut meillä jo pitkän aikavälin trendi Lipposn 1. hallitukseta alkaen, kun liian korkea progressio aiheutta verokiilan, jolla tas on paha sivuvaikutus siihen, ettei nettoplkan ostovoima riitä kotimaisten, ihmistyötä sisältävien tavaroiden ja palvelujen ostoon, kun nimenomaan palkkojen verotus lisää yritysten työvoimakutannuksia, eli nostaa hintoja.

On siis hieman harhaanjohtavaa leimata tuloveronalennus pelkäksi elvytykseksi, kun sen idea on antaa palkansaajille heidän palkankorotustens kasvttama ostovoiman lisäys omaan käyttöön ilman, että palkankorotusta olisi verotettu progression vuoksi ankarammin. Palkkojen ja eläkkeiden verotusha ei prosenteissa alentunut paljoakaan, mutta se merkitsi kuitenkin sitä, ttei palkankorotuksen tuoma lisäpalkka joutunut nkaramman verotuksen kohteeksi.

Se, ettei tällaista palkankorotusten verotuskohtelua painoteta matalapalkkoihin, on minusta vain oikein, sillä ei se mitään sosialipolitiikkaa ole, että progressiota kiristetään mm. hyvin ansaitsevilta ammattimiehiltä ja pitkän työuran tehneiltä enemmän kuin nuorilta ja ammattitaidottomilta. Työtulovähennyksen korottamisellahan saatiin aikaan, että matalapalkkaiset saavat suhteessa enemmän käteen kuin keskituloiset.

Veropolitiikka kannattaa siis pitää erossa sosiaalipolitiikasta. Veropolitiikan idea on löytää sellainen verotuksen kokonaisrakenne, jolla kulloisissakin suhdanneoloissa saadaan valtiolle ja kunnille niiden budjetoimat tulot menojen kattamiseksi, kun sosialipolitiikka on taas budjetin menopuolen tulonsiirtojen puolell päätettävää politiikkaa. Ei näitä kannata sotkea keskenään, koska siitä seuraa vain propagandaa ja turhaa politikointia.

Julkisia menoja on nyt lisätty hyvin merkittävällä tavalla. Sikäli kun tiedän, nyt toteutetaan juuri sellisia hankkeita, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä, mutta joita mm. siirrettiin nousukauden aikana, kun rakentmisen hinta nousi pilviin. Näitä hankkeita on juuri nyt käynnistymässä hyvin runsaasti ja roudan sulaminen käynnistää niitä lisää pilvin pimein.

Uskoisin, että kotitalousvähennyksen korottaminen ja sen ulottaminen myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin, pitää mukavasti yllä rakennusalan työllisyyttä, vaikka julkinen rakentaminen työllistäisikin uuren osan rakennusalasta ja rakennustarviketeollisuudesta. Yksityistä rakentamista vauhdittaa sekin, että kysynnän hiipuessa rakennusmateriaalien hinnat putoavat merkittäväti. Nehän nousivat taivaisiin ylikuumenneen rakennusboomin aikana, kun materialeista tuli pulaa ja myyjä pääsi sanelemaan hinnat.

Psykologisia tekijöitä ei pidä vähätellä. Niinpä on hyvä, että medi muistaa aina välillä kertoa, että työssäkäyvien elintaso nousee ja myös säilyy hyvänä, ellemme itse päästä lamaa tunkeutumaan myös kotimarkkinoiden kysyntään.

Palkansaajien tutkimuslaitosta en pidä tässä asiassa kovinkaan neutraalina toimijana sen taustoista johtuen. Sinäkään tuskin sireeraisit Pellervo-seuran tutkimusta, jossa pidetään maataloustuen isäämistä ainoana hyvänä politiikkna?

Taloustiedettä tulee koko ajan kirjoittaa uusiksi, koska talous on niin monen heikosti ennakoitavan muuttujan funktio, että teoriaa on koko ajan muokattava uusiksi käytäntöjä havainnoimalla. Tällä tavallahan talousteoriat on alun perinkin synnytetty.

-Jäbä

vähän lisää kirjoitti:

Veronalennukset palkansaajille ruokkivat taloutta, se on kiistatonta ja niin monessa kohtaa osoitettu, ettei siitä tarvitse keskustella. Hallitus siis tekee juuri oikeaa politiikkaa siltä osin.

Verotusta voitaisiin kuitenkin oikaista monelta kohtaa. Ensimmäiseksi tulisi poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennys. Se on suora tulonsiirto veronmaksajilta järjestöpomoille, joiden ökypalkoista olemme saaneet lukea. Osaltaan näillä veronmaksajien kustantamilla varoilla on jopa harrastettu kyseenalaisiakin sijoitustoimia, vaikkapa Reinin kiinteistöbusinekset esimerkkinä. TVK taisi mennä jopa konkurssiin sijoitusten osoittauduttua arvottomiksi.

Toisekseen työmatkakulujen vähennysoikeus pitää poistaa. Se aiheuttaa vain yhdyskuntarakenteen hajaantumista kun osa pitkistä työmatkoista voidaan laittaa muiden veronmaksajien piikkiin. Nurmijärvi-ilmiön kiihdyttäminen verovaroin on älyttömyyttä.

Omistusasuntojen lainojen verovähennys on kolmas tulonsiirto jolla ei ole kuin haitallisia vaikutuksia, siinä veronmaksajien rahoja siirretään lähinnä gryndereiden taskuihin. Järjestelmä oli demarit-Haka kytköksen aikaan SDP:lle elintärkeä, mutta eiköhän nyt ole aika romuttaa tuokin jäänne.

Lue lisää

tuntuu kiistattomalta, on monen talousasiantuntijan mielestä kiistanalaista. Veronalennukset eivät välttämättä ole tähän tilanteeseen sopivin lamalääke. Ihmisten varovaisuutta ei poisteta muutaman kymmenen euron lisätienesteillä. Veronalennus sopii kyllä varmasti hyvin sellaiseen tilanteeseen, missä talous alkaa elpyä lamasta eli ihmisten usko kuluttamiseen on taas palautunut.

Verovähennysten poistoista ja niiden perusteista lienemme osin samaa mieltä, mutta niillä tuskin tätä taantumaa voitetaan. Minusta kyllä voitaisiin hyvin sorvata paketti, jolla kaikki mainitsemasi verovähennykset poistettaisiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

tuntuu kiistattomalta, on monen talousasiantuntijan mielestä kiistanalaista. Veronalennukset eivät välttämättä ole tähän tilanteeseen sopivin lamalääke. Ihmisten varovaisuutta ei poisteta muutaman kymmenen euron lisätienesteillä. Veronalennus sopii kyllä varmasti hyvin sellaiseen tilanteeseen, missä talous alkaa elpyä lamasta eli ihmisten usko kuluttamiseen on taas palautunut.

Verovähennysten poistoista ja niiden perusteista lienemme osin samaa mieltä, mutta niillä tuskin tätä taantumaa voitetaan. Minusta kyllä voitaisiin hyvin sorvata paketti, jolla kaikki mainitsemasi verovähennykset poistettaisiin.

Lue lisää

Nämä veronalennuksia kritisoivat talousasiantuntijatr ovat lähinnä palkansaajien tutkimuslaitoksen "asiantuntijoita". Niiden taustat ja tavoitteet ovat ilmiselvät, joten se niiden luotettavuudesta.

Eräs yritysjohtaja totesi näistä tämän hetken talouennusteista, että nyt on käynnissä huutokauppamainen tilanne, saadakseen tutkimuksensa näkyviin on ennustettava vielä huononpaa kuin aikaisemmat ennusteen tekijät. Ennusteita onkin niin paljon ja niin laajalla haarukalla, että varmasti joku voi aikanaan sanoa olleensa aivan oikeassa.

vilä lisää kirjoitti:

Veronalennukset ja julkisten menojen lisäys eivät tietenkään sulje toisiaan pois. Niitä voi ja myös kannattaa toteuttaa samaan aikaan.

Palkkojen verojen alentminenhan on ollut meillä jo pitkän aikavälin trendi Lipposn 1. hallitukseta alkaen, kun liian korkea progressio aiheutta verokiilan, jolla tas on paha sivuvaikutus siihen, ettei nettoplkan ostovoima riitä kotimaisten, ihmistyötä sisältävien tavaroiden ja palvelujen ostoon, kun nimenomaan palkkojen verotus lisää yritysten työvoimakutannuksia, eli nostaa hintoja.

On siis hieman harhaanjohtavaa leimata tuloveronalennus pelkäksi elvytykseksi, kun sen idea on antaa palkansaajille heidän palkankorotustens kasvttama ostovoiman lisäys omaan käyttöön ilman, että palkankorotusta olisi verotettu progression vuoksi ankarammin. Palkkojen ja eläkkeiden verotusha ei prosenteissa alentunut paljoakaan, mutta se merkitsi kuitenkin sitä, ttei palkankorotuksen tuoma lisäpalkka joutunut nkaramman verotuksen kohteeksi.

Se, ettei tällaista palkankorotusten verotuskohtelua painoteta matalapalkkoihin, on minusta vain oikein, sillä ei se mitään sosialipolitiikkaa ole, että progressiota kiristetään mm. hyvin ansaitsevilta ammattimiehiltä ja pitkän työuran tehneiltä enemmän kuin nuorilta ja ammattitaidottomilta. Työtulovähennyksen korottamisellahan saatiin aikaan, että matalapalkkaiset saavat suhteessa enemmän käteen kuin keskituloiset.

Veropolitiikka kannattaa siis pitää erossa sosiaalipolitiikasta. Veropolitiikan idea on löytää sellainen verotuksen kokonaisrakenne, jolla kulloisissakin suhdanneoloissa saadaan valtiolle ja kunnille niiden budjetoimat tulot menojen kattamiseksi, kun sosialipolitiikka on taas budjetin menopuolen tulonsiirtojen puolell päätettävää politiikkaa. Ei näitä kannata sotkea keskenään, koska siitä seuraa vain propagandaa ja turhaa politikointia.

Julkisia menoja on nyt lisätty hyvin merkittävällä tavalla. Sikäli kun tiedän, nyt toteutetaan juuri sellisia hankkeita, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä, mutta joita mm. siirrettiin nousukauden aikana, kun rakentmisen hinta nousi pilviin. Näitä hankkeita on juuri nyt käynnistymässä hyvin runsaasti ja roudan sulaminen käynnistää niitä lisää pilvin pimein.

Uskoisin, että kotitalousvähennyksen korottaminen ja sen ulottaminen myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin, pitää mukavasti yllä rakennusalan työllisyyttä, vaikka julkinen rakentaminen työllistäisikin uuren osan rakennusalasta ja rakennustarviketeollisuudesta. Yksityistä rakentamista vauhdittaa sekin, että kysynnän hiipuessa rakennusmateriaalien hinnat putoavat merkittäväti. Nehän nousivat taivaisiin ylikuumenneen rakennusboomin aikana, kun materialeista tuli pulaa ja myyjä pääsi sanelemaan hinnat.

Psykologisia tekijöitä ei pidä vähätellä. Niinpä on hyvä, että medi muistaa aina välillä kertoa, että työssäkäyvien elintaso nousee ja myös säilyy hyvänä, ellemme itse päästä lamaa tunkeutumaan myös kotimarkkinoiden kysyntään.

Palkansaajien tutkimuslaitosta en pidä tässä asiassa kovinkaan neutraalina toimijana sen taustoista johtuen. Sinäkään tuskin sireeraisit Pellervo-seuran tutkimusta, jossa pidetään maataloustuen isäämistä ainoana hyvänä politiikkna?

Taloustiedettä tulee koko ajan kirjoittaa uusiksi, koska talous on niin monen heikosti ennakoitavan muuttujan funktio, että teoriaa on koko ajan muokattava uusiksi käytäntöjä havainnoimalla. Tällä tavallahan talousteoriat on alun perinkin synnytetty.

-Jäbä

Lue lisää

Minusta veropoliittiset ratkaisut olivat oikeansuuntaisia silloin, kun niistä päätettiin eli noin vuosi sitten. Silloin ei ollut tietoa taantumasta ja arviot inflaatiosta olivat ihan eri tasolla kuin nyt. Viime vuonna inflaatio on suuri ja ostovoima ei kasvanut likikään palkankorotusten tahdissa. Nyt palkkojen ostovoima paranee koko ajan inflaation hellittäessä. Se on yksi syy arvioida uudelleen veronalennusten tarvetta.

Veropolitiikka voidaan aivan syystä nähdä myös osana sosiaalipolitiikkaa. Kun verotuksen keinoin taataan riittävä tulotaso pienituloisille, toimeentulotukien tarve vähenee. Se kannustaa myös pienituloisia työntekoon, koska juuri siinä ryhmässä vertaillaan työn kannattavuutta sosiaalitukien määrään. Pienituloisten kohdalla kannattaa siis olla erityisen huolissaan työnteon kannattavuudesta ja lisätä sitä verotuksen keinoinkin. Toinen hyvä syy on se, että pienitulousten saamat lisäeurot ohjautuvat varmimmin kulutukseen.

Tottakai ammattimiehiäkin pitää palkita. Heille riittänee kuitenkin hyvä palkka, sillä he ovat usein aloilla, missä palkkataso on kohtuuhyvä verrattuna naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin. Veroalennusten painottaminen pienituloisiin palkitsee erityisesti naisia. Ei ammattimiestenkään progressiota tarvitse kasvattaa. Progressiota voisi sen sijaan lisätä hyvätuloisten kohdalla. Raja voisi kulkea jossain 4000 euroa tai enemmän kuukaudessa ansaitsevien kohdalla. Niillä palkkatasoilla ei pieni progression kasvu tunnu missään. Yksi ulkomaanlomamatka 2-5 vuodessä vähemmän ja se on siinä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minusta veropoliittiset ratkaisut olivat oikeansuuntaisia silloin, kun niistä päätettiin eli noin vuosi sitten. Silloin ei ollut tietoa taantumasta ja arviot inflaatiosta olivat ihan eri tasolla kuin nyt. Viime vuonna inflaatio on suuri ja ostovoima ei kasvanut likikään palkankorotusten tahdissa. Nyt palkkojen ostovoima paranee koko ajan inflaation hellittäessä. Se on yksi syy arvioida uudelleen veronalennusten tarvetta.

Veropolitiikka voidaan aivan syystä nähdä myös osana sosiaalipolitiikkaa. Kun verotuksen keinoin taataan riittävä tulotaso pienituloisille, toimeentulotukien tarve vähenee. Se kannustaa myös pienituloisia työntekoon, koska juuri siinä ryhmässä vertaillaan työn kannattavuutta sosiaalitukien määrään. Pienituloisten kohdalla kannattaa siis olla erityisen huolissaan työnteon kannattavuudesta ja lisätä sitä verotuksen keinoinkin. Toinen hyvä syy on se, että pienitulousten saamat lisäeurot ohjautuvat varmimmin kulutukseen.

Tottakai ammattimiehiäkin pitää palkita. Heille riittänee kuitenkin hyvä palkka, sillä he ovat usein aloilla, missä palkkataso on kohtuuhyvä verrattuna naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin. Veroalennusten painottaminen pienituloisiin palkitsee erityisesti naisia. Ei ammattimiestenkään progressiota tarvitse kasvattaa. Progressiota voisi sen sijaan lisätä hyvätuloisten kohdalla. Raja voisi kulkea jossain 4000 euroa tai enemmän kuukaudessa ansaitsevien kohdalla. Niillä palkkatasoilla ei pieni progression kasvu tunnu missään. Yksi ulkomaanlomamatka 2-5 vuodessä vähemmän ja se on siinä.

Lue lisää

Näytät suhtautuvan verotukseen jonkinlaisena periatekysymyksenä, jossa verotuksen "sosiaalinen oikeudenmukaisuus" on ylitsekäyvä periaate. Tähän johtopäätökseen tulin, kun luin kommenttisi siitä, millainen palkka kenellkin riittää ja montako ulkomaanmatkaa on lupa tehdä.

Aika totalitaarista yhteiskuntamallia kannatat, kun minä olen täysin toista mieltä.

Näen verotuksen vain tapana budjetoida julkisen talouden tulopuoli. Muusta ei itse asiassa ole kysekään.

Sosiaalipolitiikka on sitten menopuolella, jossa katsotan tarvitaanko erilisia tukia vai ei ja kenelle niitä tarvitaan. Veropolitiikkaan tämä liittyy toki siinä, että verotettavan tulon alaraja saisi olla korkeammlla ja progressio, varsinkin pienissä palkoissa ja eläkkeissä paljon lievempää. Myös kuntien tasaveron, yhteisöveron ja palkkojen progressiivisen veron ongelmi on pljon ratkaistavana, ttei tuloloukkuja syntyisi eikä kuntien palvelurahoitus olisi kiinni pelkästään siitä, onko kunnssa jokin suuryritys työllistämässä kuntalaiset ja maksamassa yhteisöverot vai ei.

Inflaation taittumista ei minusta ole syytä ottaa veropolitiikassa mitenkään huomioon, koska sehän nyt palaa vain normaalilukemiinsa oltuaan nousukaudella jo karkaamassa käsistä. Ja inflaatio myuuten hellittää paljolti palkkaverojen alennuksen vuoksi, eli se kiristyisi, jos veroja ei alennettaisikaan.

Työnteon kannattavuuteen minusta liittyy vahvasti työnteon mahdollisuuksien joustavuus, mikä meillä pitäisi miettiä perusteellisesti uudellen niin pian kuin uudet sukupolvet siihen kykenevät. Meillä keski-ikäisillä ja sen iän ylittäneillä on liian vahva mielikuvasidonnaisuus siihen, että ainoa oikea työn tekemisen tapa on palkkatyö suuryrityksessä tai julkisella sektorilla työlain määrääminä työaikoina 5 päivänä viikossa ja työehtosopimuksen määrittämillä ehdoilla. Me katsomme, että työpaikka on elinikäinen ja irtisanomissuoja aukoton.

Minusta näillä eväillä mentiin teollisessa yhteiskunnassa, jossa tavaroiden kasvavat menekit olivat helposti ennakoitavissa ja tilauskirjasta nähtiin tuleva työvoimatarve ja hyväksytyt tarjoushinnat kuukausiksi, ellei vuosiksi eteenpäin.

Tilanne alkaa jo nyt olla toinen. Teollinen tuotanto katoaa sinne, missä on suurin väestön kasvu. Meille jää palvelut ja vaikkapa sellaisetkin abstraktit alat kuin koulutus, sivistys, luovuus, innovaatiot. Minusta meillä alkaa olla pian viimeiset hetket pohtia jossain "tulevaisuuskomitessa", millainen on työelämän rakenne ja ympäristö vuonna 2030 tai 2050. Eikä tässä komitessa saisi olla yhtään nykyitä työmarkkinapamppua oman etujärjestönsä lippua heiluttamassa.

-Jäbä

ansiokkaan kommentin sait aikaiseksi. Yleensä te kepulaiset ette kykene muodostamaan edes yhtä kunnon lausetta puhumattakaan kokonaisesta virkkeestä.

Vähän minäkin aluksi ihmettelin, kun puhuttelitte muita kirjoittajia tolloiksi. Sittemmin olen alkanut ymmärtää, että se on vain kepulainen vastine vasemmistolaisten toveri-ilmaisuille. Kun siellä ollaan toisten tovereita, te kepulaiset näette kaikki lähimmäisenne tolloina. Minusta se on ymmäerrettävää, keputollo kuvaa hyvin teitä.

Eli siis kepulaiseksi ihan ansiokas kommentti, hyvä keputollo.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/eheys-on-suomen-suuri-linja/137805

http://www.oph.fi/etalukio/historia/suomen/hyvinvointiyhteiskuntaan.html

Mielipidepankki kirjoitti:

ansiokkaan kommentin sait aikaiseksi. Yleensä te kepulaiset ette kykene muodostamaan edes yhtä kunnon lausetta puhumattakaan kokonaisesta virkkeestä.

Vähän minäkin aluksi ihmettelin, kun puhuttelitte muita kirjoittajia tolloiksi. Sittemmin olen alkanut ymmärtää, että se on vain kepulainen vastine vasemmistolaisten toveri-ilmaisuille. Kun siellä ollaan toisten tovereita, te kepulaiset näette kaikki lähimmäisenne tolloina. Minusta se on ymmäerrettävää, keputollo kuvaa hyvin teitä.

Eli siis kepulaiseksi ihan ansiokas kommentti, hyvä keputollo.

Lue lisää

Tollo on tosiaan synonyymi toverille. Siinä missä demari toisen nähdessään kutsuu tätä toveriksi, ei-demari kutsuu häntä tolloksi.

Tollo on oikein sopiva ilmaus demareista, se kiteyttää oikein hyvin sen, ettei heillä ole juurikaan omaa ajattelua, he ovat lauman jäseniä, demarilauman, jota johtaa minkälainen tollo milloinkin, nyt verkkosukka Jutta, aiemmin tyhjäpää Eero.

-onneksi ne oli demareita!

Eihän valtiontaloudessa ole mitään pelastettavaa - vai onko. Nykyhallitus (ei ole kykyhallitus) sai valtaan tullessaan korkeasuhdanteen jälkeen hyvin hoidetun valtion talouden. Alasajo alkoi välittömästi.

"Valtion velkaa ryhtyi Katainen lyhentämään,
energiaveroja kasvattamaan ja ökyrikkaiden veroja pienentämään". Näin hallitus valmistui tulevaan lamaan, josta oli maailmalla merkkejä...

Valtion omistamat rikkaudet myytiin nopeiden voittojen ja yritysten johdon sekä omistajien ennätyssuurten optioiden ja osinkojen vuoksi. Kaikki mahdollinen yksityistetään terveydenhuollosta alkaen, olipa yksityistäminen kannattavaa tai sitten ei.

Ruotsalaiset omistajat
Stora ja Vattenfall Suomessa

Ruotsalainen Vattenfall omistaa toiseksi suurimman sähköverkon Suomessa. Ja verkkomaksut ylittävät energian hinnan. 10 vesivoimalaitosta, entisiä suomalaisia vesivoimalaitoksia Suomessa, on nyt ruotsalaisen Vattenfallin omistuksessa.

Entisiä kuntien omistamia sähköyhtiöitä on, luoja tietää miten paljon, Vattenfallin omistuksessa. Ja nyt konkurssikypsät kunnat maksavat energiasta Ruotsiin... sikakalliin hinnan.

Kemira on myyty ulkomaisille omistajille. Lannoitteiden hinta kaksinkertaistui ja korotus näkyy korkeissa elintarvikkeiden hinnoissa.

Stora Enso osti sellutehtaita Suomesta ennen kuin aloitti maailman suurimman sellutehtaan rakentamisen eucalyptus-ympäristöön. Ja lopetti tehtaat Suomesta. Ruotsi elää vielä metistään toisin kuin Suomi.

Nyt sellua tuodaan Brasiliasta Suomeen. Eucalyptus kasvaa 7 vuodessa leikkuukuntoon ja eucalyptus-metsät on istutettu sellutehtaan lähelle. Työvoima on halpaa, ei ole sosiaali- tai muuta turvaa sellutehtaan työntekijöillä eucalyptus-tehtaassa. Suomessa metsät kasvavat leikkuukuntoon 70-100 vuodessa.

Stora Enso rakentaa toisen sellutehtaan Brasiliaan

Stora Enson toimitusjohtaja on Reutersin mukaan paljastanut sijoitusseminaarissa, että yhtiö aikoo kaksinkertaistaa selluntuotantokapasiteettinsa Brasiliassa.

Stora Enson ja Aracruzin Veracel-selluhanke on Jouko Karvisen mukaan ollut niin menestyksekäs, että yhtiöt rakentavat toisen sellutehtaan samalle paikalle.

Näin ollen sellutuotantokapasiteetti nousee Karvisen mukaan yhdestä miljoonasta tonnista reiluun kahteen miljoonaan tonniin.

---

Uusille perustettaville yrityksille pitää antaa kehitys- ja innovaatiorahoja, jotta tyhjilleen jääviin tehtaisiin saadaan luotua työpaikkoja. Tehdaspaikkakuntien sosiaalinen ympäristö on otollinen uusien työpaikkojen synnylle. Väestö on tottunut tehdastyöhön ja arvostaa "seitsemästä-neljään" elämää pientä korvausta vastaan...

Nokiaa ei saada sitoutettua Suomeen, vaikka kaikki Tekesin miljoonat jaettaisiin yksinomaan Nokialle, joka ei niitä edes Tekesin mukaan tarvitse. Nokia on ollut suurimpia Tekesin kehitysmiljoonien saajia Suomessa.

Isänmaan Toivo -puolue eli Kokoomus on yhdessä Kepun kanssa valtiontalouden hoitanut. Eikö se riitä että Kokoomus haluaa satsata infraan entistä enemmän: Svenska Teatern är en av viktigaste... och sedan kommer flygplanet i Vanda, i Oulu o.s.v.

Nähtäväksi jää, pelastuuko infraan veromarkkoja sijoittamalla valtiontalous, jota sijaisopettaja Siilinjärveltä hoitaa.

Suomessa on miljoona köyhää, joilla ei ole ostovoimaa. Perusturva on Suomessa 500 euroa kuukaudessa ja leipäjonot kasvavat. Kunnat ovat konkurssissa. Yksityisten konkurssit ovat lisääntyneet 30 %... työttömyys on huippulukemissa...

Kyllä opposition pitäisi herätä huutamaan ... niin kovaa, että se kuuluu joka ainoan suomalaisen korviin - myös hallituksen politiikan kannattajien korviin.

Opposition pitää kertoa miksi asiat ovat näin huonolla tolalla ja lisäksi vielä se, mikä on opposition vaihtoehto eli miten valtiontalous saatetaan taas kuntoon.

pahemman kerran kirjoitti:

Eihän valtiontaloudessa ole mitään pelastettavaa - vai onko. Nykyhallitus (ei ole kykyhallitus) sai valtaan tullessaan korkeasuhdanteen jälkeen hyvin hoidetun valtion talouden. Alasajo alkoi välittömästi.

"Valtion velkaa ryhtyi Katainen lyhentämään,
energiaveroja kasvattamaan ja ökyrikkaiden veroja pienentämään". Näin hallitus valmistui tulevaan lamaan, josta oli maailmalla merkkejä...

Valtion omistamat rikkaudet myytiin nopeiden voittojen ja yritysten johdon sekä omistajien ennätyssuurten optioiden ja osinkojen vuoksi. Kaikki mahdollinen yksityistetään terveydenhuollosta alkaen, olipa yksityistäminen kannattavaa tai sitten ei.

Ruotsalaiset omistajat
Stora ja Vattenfall Suomessa

Ruotsalainen Vattenfall omistaa toiseksi suurimman sähköverkon Suomessa. Ja verkkomaksut ylittävät energian hinnan. 10 vesivoimalaitosta, entisiä suomalaisia vesivoimalaitoksia Suomessa, on nyt ruotsalaisen Vattenfallin omistuksessa.

Entisiä kuntien omistamia sähköyhtiöitä on, luoja tietää miten paljon, Vattenfallin omistuksessa. Ja nyt konkurssikypsät kunnat maksavat energiasta Ruotsiin... sikakalliin hinnan.

Kemira on myyty ulkomaisille omistajille. Lannoitteiden hinta kaksinkertaistui ja korotus näkyy korkeissa elintarvikkeiden hinnoissa.

Stora Enso osti sellutehtaita Suomesta ennen kuin aloitti maailman suurimman sellutehtaan rakentamisen eucalyptus-ympäristöön. Ja lopetti tehtaat Suomesta. Ruotsi elää vielä metistään toisin kuin Suomi.

Nyt sellua tuodaan Brasiliasta Suomeen. Eucalyptus kasvaa 7 vuodessa leikkuukuntoon ja eucalyptus-metsät on istutettu sellutehtaan lähelle. Työvoima on halpaa, ei ole sosiaali- tai muuta turvaa sellutehtaan työntekijöillä eucalyptus-tehtaassa. Suomessa metsät kasvavat leikkuukuntoon 70-100 vuodessa.

Stora Enso rakentaa toisen sellutehtaan Brasiliaan

Stora Enson toimitusjohtaja on Reutersin mukaan paljastanut sijoitusseminaarissa, että yhtiö aikoo kaksinkertaistaa selluntuotantokapasiteettinsa Brasiliassa.

Stora Enson ja Aracruzin Veracel-selluhanke on Jouko Karvisen mukaan ollut niin menestyksekäs, että yhtiöt rakentavat toisen sellutehtaan samalle paikalle.

Näin ollen sellutuotantokapasiteetti nousee Karvisen mukaan yhdestä miljoonasta tonnista reiluun kahteen miljoonaan tonniin.

---

Uusille perustettaville yrityksille pitää antaa kehitys- ja innovaatiorahoja, jotta tyhjilleen jääviin tehtaisiin saadaan luotua työpaikkoja. Tehdaspaikkakuntien sosiaalinen ympäristö on otollinen uusien työpaikkojen synnylle. Väestö on tottunut tehdastyöhön ja arvostaa "seitsemästä-neljään" elämää pientä korvausta vastaan...

Nokiaa ei saada sitoutettua Suomeen, vaikka kaikki Tekesin miljoonat jaettaisiin yksinomaan Nokialle, joka ei niitä edes Tekesin mukaan tarvitse. Nokia on ollut suurimpia Tekesin kehitysmiljoonien saajia Suomessa.

Isänmaan Toivo -puolue eli Kokoomus on yhdessä Kepun kanssa valtiontalouden hoitanut. Eikö se riitä että Kokoomus haluaa satsata infraan entistä enemmän: Svenska Teatern är en av viktigaste... och sedan kommer flygplanet i Vanda, i Oulu o.s.v.

Nähtäväksi jää, pelastuuko infraan veromarkkoja sijoittamalla valtiontalous, jota sijaisopettaja Siilinjärveltä hoitaa.

Suomessa on miljoona köyhää, joilla ei ole ostovoimaa. Perusturva on Suomessa 500 euroa kuukaudessa ja leipäjonot kasvavat. Kunnat ovat konkurssissa. Yksityisten konkurssit ovat lisääntyneet 30 %... työttömyys on huippulukemissa...

Kyllä opposition pitäisi herätä huutamaan ... niin kovaa, että se kuuluu joka ainoan suomalaisen korviin - myös hallituksen politiikan kannattajien korviin.

Opposition pitää kertoa miksi asiat ovat näin huonolla tolalla ja lisäksi vielä se, mikä on opposition vaihtoehto eli miten valtiontalous saatetaan taas kuntoon.

Lue lisää

upeaa, Mielipidepankkikin on varmaan mielssään kun saa kilpailevan demaritollon jakamaan viisauksiaan tänne

Vai on Kataisen valtionvarainministeri-aikana myyty kaikki rikkaudet Storasta Kemiraan ja mitä noita luettelit. Ja koko terveydenhuolto yksityistetty. Vattenfallille annettu vesivoimalat. Nokia ajetaan maasta.

Oppositio voisi tosiaan kertoa miksi asiat ovat niinkuin ovat. Kuka oli hallituksessa päättämässä ökyrikkaiden varallisuusveron poistosta, Kemira ym. kaupoista. Haluan todellakin että SDP kertoo sen.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901308999582_uu.shtml

http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=136439&hakusanat=Iiro Viinanen

"Valovuosi"- mittakaavanne taitaa olla virheellinen.

Tulette huomaamaan tämän ennen vuoden loppua.

Maailma ei ole mustavalkoinen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000041966694

"Kehtaajia" löytyy kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901308999582_uu.shtml

http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=136439&hakusanat=Iiro Viinanen

"Valovuosi"- mittakaavanne taitaa olla virheellinen.

Tulette huomaamaan tämän ennen vuoden loppua.

Maailma ei ole mustavalkoinen.

Lue lisää

Kokoomus antaa lamalle "rukkaset"
kysyntää lisäämällä - ei onnistu
suomalaisten heikon ostovoiman vuoksi


Onhan sitä kuulunut pientä "ininää" hallituksen harjoittamaa kovaa ja eriarvoistavaa talouspolitiikkaa kohtaan.

Jopa jotkut vanhat kokoomuskonkarit ovat nostaneet esiin vaalikannatuksen vuoksi räikeimpiä epäkohtia, kuten olemattoman pääomaverotuksen (Viinanen) tai lapsiperheiden hädän (Niinistö). Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tuonut lapsiperheiden hädän (lapsilisien ostovoiman heikkouden) jo paljon ennen Niinistöä.

Ben Z. paheksui myös mediatalojen osinkojen jakoa lomautusten ja irtisanomisten ohella. Miten muut lomauttajat ja irtisanojat, jotka jakavat isot osingot kuten Fortum jne. ???

Se, että muutamat kokoomuslaiset tuovat esille kolme räikeän eriarvoistavaa ja epäoikeudenmukaista asiaa hallituksen hyväksymästä linjasta, ei ole vaikuttanut hallituksen toimenpiteisiin millään lailla. Näin kolmen kokoomuslaisen vaatimattomat puheenvuorot jäävät pelkäksi vaalipropagandaksi.

Valtiovarainministeri Katainen tai hallitus ei ole mitenkään noteerannut em. puheita tai yrityksiä pehmentää hallituksen kovaa kokoomuslaista linjaa, joka on yhdenmukainen EK:n (Elinkeinoelämän Keskusliiton) kanssa jopa siten, että kun EK vaati työnantajan Kela-maksun poistamista, (mikä merkitsee noin 1,1 miljardin euron supistusta sosiaaliturvan rahoitukseen) hallitus toteuttaa EK:n vaatimuksen miljoonan suomalaisen köyhän "hädän hetkellä". Perusturva pysyy 500 eurossa kuukausittain.

Miljoonan suomalaisen ostovoima on erittäin heikko - eikä se parane pelkästään kysyntää lisäämällä.

Hallitus ei kyennyt
- ennakoimaan lamaa ja valmistautumaan siihen
- toimimaan laman aikana lieventäen laman vaikutuksia (työttömyyttä, konkursseja, leipäjonoja, asunnottomuutta... helpottaen miljoonan köyhän kurjuutta)

Infran rahoittaminen ja vaatien konkurssissa olevilta kunnilta satojen miljoonien satsausta samaiseen infraan (Svenska Teatern, lentokentät ja normaalit korjaustyöt...) ei riitä elvytykseksi. Ei myöskään työntekijöiden työrupeaman pidentäminen alku- ja loppupäästä auta tässä lamassa.

Nyt kun hallitus ei ole kyennyt hillitsemään lamaa, vaan on sitä ruokkinut, hallitus aloittaakin valmistautumisen mahdollisesti tulevaan noususuhdanteeseen!
OK Isänmaan Toivot ovat noususuhdanteen odotuksessa.

Eiköhän lamaa pitäisi ensin yrittää hoitaa alta pois... ei noususuhdanne tule laman aikana kysyntää lisäämällä, infraa rahoittamalla tai työssäkäyvien eläköitymistä siirtämällä tulevaisuuteen.