Isä voi olla lähihuoltaja? Toteutuuko näissä asioissa (jos oikeuteen joutuu menemään) oikeasti lapsen etu vai onko "äitimyytti" voimissaan ja vaikka isällä olisi esim. viisivuotiaan lapsen kannalta paremmat edellytykset lähihuoltajuuteen "tehdäänkö" äidistä siltikin yleensä lähihuoltaja?
Entä näihin liittyvät tasa-arvoseikat...voiko niistä edes puhua? Miksi äiti saa "omia" lapset ja isä ei sille mitään mahda jos äiti niin syystä tai toisesta tekee? Eikö isä pysty kaikkeen muuhun kuin imettämiseen siinä missä äitikin?
Asiallisia vastauksia kiitos.
Entä näihin liittyvät tasa-arvoseikat...voiko niistä edes puhua? Miksi äiti saa "omia" lapset ja isä ei sille mitään mahda jos äiti niin syystä tai toisesta tekee? Eikö isä pysty kaikkeen muuhun kuin imettämiseen siinä missä äitikin?
Asiallisia vastauksia kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta isä voi olla hyvä vanhempi siinä missä äitikin. Usein vaan tehdään eron partaalla hätiköityjä ratkaisuja. Silloin ei vielä olla voimissaan, ollaan katkeria ja riidoissa. Nämä asiat vaikuttavat lapsen asioihin.
Luottamus vanhempien välillä tulisi olla ehdottomasti kunnossa ennenkuin voidaan tasavertaisesti lapsesta huolehtia, eikä lasta saa missään tapauksessa käyttää lyömäaseena toista vastaan.
Minun tapauksessani erosimme n.2 v sitten. Mies lähti yllättäen ja perusti uuden perheen. Olimme riidoissa, minä katkera ja vihainen. Hän puhumaton ja välinpitämätön. Minä halusin vastauksia, vastuuta, hän halusi unohtaa, tehdä omat ratkaisunsa.
Nyt mies haluaisi viikko-viikko systeemin, mutta en suostu koska meidän välimme ovat tulehtuneet. Isänä hän on ihan hyvä. Eli periaatteessa voisimme olla tasavertaisia vanhempia ja huoltajuutta yhtä paljon kummallakin.
Mutta hän on sitä mieltä että minä olen vain "roska hänen kengänpohjassaan" joten en voi suostua tuollaiseen, koska tulisimme riitelemään rahasta (kuka maksaa mitäkin), tuomisista ja viemisistä, ilmoittamatta jättämistä lapsen asioista esim. juhlista. Tiedän että isää ei kiinnostaisi ilmoittaa minulle "hänen viikollaan" lapsen tapahtumista ja asioista esim. sairauksista. Ehkä pääsemme sopuun joskus, toivon niin. Isä haluaa systeemin nyt ja heti, hänen mielestään meidän välimme ei tarvitse olla kunnossa, hänen mielestään meidän kahden ei koskaan enää tarvitse puhua mistään eikä ikinä nähdä toisiamme.
Mun mielestä isä voi täysin yhtähyvin olla lähihuoltaja siinä missä äitikin. Eikä äidin tarvitse mitenkään hulttio juoppo olla. Mun mielestä huoltajuusasia kannattaa ratkaista niinkuin se on lapselle parasta (näinhän sitä varmasti aina yritetäänkin, mutta yleensä tilanne kääntyy sitten niin että tuijotetaan vain ja ainoastaan omaa napaa).
Kun on kyse normaalista isästä, niin tietenkin isä pystyy ihan kaikkeen samaan kuin äitikin, paitsi siihen imettämiseen.
Näistä oikeusasioista huonosti tiedän, mutta jotenkin mulla on sellainen käsitys että oikeudessa pätee aika vahvasti tämä "äitimyytti". Isä tarvitsee (yleensä) melko vahvat perusteet, että lapsi äidiltä "pois otetaan". Ja se on suoraan sanoen aika syvältä! Ainakin joissain tapauksissa. Tiedän tutuista piireistä tapauksia, että lähihuoltajuutta ei isälle annettu, vaikka äiti on aikamoinen bilehile eikä niin loppujen lopuksi lapsesta "piittaa".
Toivottavasti teillä menee asiat hyvin, ja niin kuin on lapselle parasta.
kaikki osapuolet miettiä: olisiko lapsen kannalta hyvä hoitaa ero ja siihen liittyvät asiat siten, ettei kummankaan osapuolen tarvitse tuntea katkeruutta eikä pahaa mieltä enempää kuin ero itsessään tuo tullessaan? Jos ei heti eron jälkeen leimattaisi sitä toista juopoksi ja kykenemättömäksi hoitaa lasten asioita syyttä suotta ja vain siksi että ollaan vihaisia? Saataisiinko näin kaikki osapuolet sopimaan lapsen asioista joustavasti? Terveisin nimimerkki: kaikille ajattelun aihetta
Liiankin hyvin. Jos isä sinisilmäisyyttään antaa erossa äidille lähihuoltajuuden koska saa tavata lastaan vaikka päivittäin. Kun tilanteet äidillä muuttuvat niin ei enää saakaan. Alkaa estelyt.
Mikään ei auta kuitenkaan koska "äidin luokse ovat vakiintuneet olosuhteet". Ei vaikka isä kuinka aktiivisesti haluaisi lapsen. Oikeus siis tukee vääryyttä?!..ja lapsen etu=äidin etu?!
Äidiltä ei saa ottaa lasta pois!? Äidistä ei voi määrätä kuin ääritapauksissa tapaava vanhempi? Kyllä pahasti mättää tämä "oikeus" ja "tasa-arvo"..tasa-arvo toimii vain asioissa kun on parannettava naisten asiaa. Näinhän laaja tutkimuskin hiljattain osoitti.
Näissä asioissa vaan kärsijänä on lapset! Lähi voi muuttaa vapaasti ja viedä lapsen..oikeudenkäynnin aikana olosuhteet vakiintuu..ja hellurei! Taas yksi lapsi joka kaipaa isäänsä..tai jossain vaiheessa jostain syystä ei enää kaipaa edes..eihän hän tiedä mitä on tapahtunut!
äitihän saa olla ihan kelvoton ja isän on turha yrittää saada huoltajuutta edes silloin mitä asioita on sivusta seurannut kun omalla kohdalla tilannetta ei ole. Isä taas arvioidaan äkkiä kelvottomaksi jos menee edes tilapäisesti huonosti ja lapsia ollaan viemässä pois äkkiäkin.
Isän on suoritettava koko ajan ja joka päivä todistettava kelvollisuutensa olla lasten huoltaja jos on kilpailutilanne. Ja ikävä kyllä jos ennen huoltajuuskäsittelyä lapset ovat äidillä niin sinne ne jääkin. Eli kaukaa olisi miehen oltava viisas.
Koomisin on ollut tilanne jossa äidille meinattiin määrätä lapset vaikka tämä ei niitä halunnut ja isä halusi. Jossain meni siis pahasti metsään ja isä ne tenavat oli siihenkin asti hoitanut...
Ja eipähän sitä tarvitse tätäkään asiaa ihmetellä kun vaan lukee tätäkin palstaa niin huoma akuinka äiti on se ainoa oikea ja aina oikeassa vielä. Tosin moni mies auttaa asiassa tietämättään jättämällä ne lapset äidin hoidettavaksi samoin kuin huushollin..
Jos lapset olleet äidillä ja asumisesta kiistaa niin lapsia mies ei saa jos äiti ei ole alkoholisti tms.!!???
Tuohan on TODELLISTA SUKUPUOLISYRJINTÄÄ lapsen edun nimessä. Miksi asioille ei tehdä mitään? Miksei oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tutki syitä miksi näin on ja miten perustelut menevät? Olisi varmasti myös jutunjuurta tässä vinoutumassa johonkin ajankohtaisohjelmaan, esim A-talkkiin, puhutaan sentään todella isoista asioista?!
se perustellaan sillä että koska ero on jo lapsille iso muutos ja järkyttää perusturvallisuutta ja tasapainoa niin jos vielä pitää muuttaa isälle niin kaikki järkkyy lisää..
Olisiko pari vuotta kun asiasta joku tv-ohjelma teki tutkimusta ja kyllä lähes poikkeuksetta äiti sai huoltajuuden vaikka tilanne oli mikä. Sama on näissä jutuissa täällä vaikka niiden todellinen laita jää aina hieman hämärään.
Ja alkoholismihan on sairaus ja sairautta ei voi käyttää syynä lasten huollon määräämiseen tai sen eväämiseen totesi yksi emäntä kerran ja sai lasten huollon..
Niin ja tuolloin kun niitä tutkittiin niin oli eroja eri oikeuksien välillä alueellisesti huomattavasti. Isoin ihmetyksen aihe mulle kuitenkin oli kuinka harva isä edes haki huoltajuutta..
"Isoin ihmetyksen aihe mulle kuitenkin oli kuinka harva isä edes haki huoltajuutta.. "
Niin kun tilanne on tämä niin EI KAI IHME jos isät eivät edes uskalla hakea huoltajuutta!!??
Sairas tilanne kertakaikkiaan.
joka tapauksessa se sama ruljanssihan siinä suunnilleen käydään läpi joten ei se uskalluksesta ole kiinni vaan jostain muusta. Inhottaa sanoakin että harva isä haluaakaan olla se lähivnhempi?
Jos sinä tietäisit että lapsella olisi parempi asua luonasi mutta lähi ei siihen suostu+lisäksi tietäisit että 97%:n varmuudella silti tulee turpaan käräjillä...tekisitkö sen silti!?...Lastahan ei "vakiintuneista olosuhteista" (lue: äidiltä) viedä (lue:tehdä äidistä etävanhempaa) kuin viimeisessä hädässä.
Jos sinä tietäisit että sinulla on korkeintaan 3%:n mahdolllisuus saada lapsi asumaan lähiltä luoksesi ja vaikka tietäisit että niin olisi parempi niin sinäkö hakkaisit päätäsi puuhun!?
Niin räikeä on epätasa-arvo ja isien kohtelu huoltajuusasioissa että jo alkumetreillä isän on sovittava ettei mene TURHAAN viimeisetkin rahat!
Siinä syy-seuraukset voi lukea sitten muista tilastoista!