Mulla on epilepsia, joka onneksi pysyy lääkkeillä (Trileptal) poissa. Mulla on vaan sellainen oire, että vähänkin huonosti nukutun yön jälkeen olen kuin huumeessa: en pysty tarkentamaan silmiä, huippaa enkä pysty ajattelemaankaan oikein mitään. Vatsakin menee tästä ihan kuralle. Ja työpäivä tuntuu piiiitkälle eikä työnteosta tule yhtään mitään. Olen väsyneenä myös perkeleen kiukkuinen, koska olen tuossa tilassa täysin puolustuskannalla kaikkea ylimääräistä vastaan.
Kysyin lääkäriltäni onko minun vaarallista olla väsynyt. Hän sanoi vain, että "lääkityksen taso pyritään pitämään sellaisena, ettei kohtaus tule väsyneenäkään."
Niinpä en pelkää väsymyksen aiheuttavan mulle kohtausta, vaan enemmänkin noita ihmeellisä väsymyksen aiheuttamia oireita. Mun pitää herätä aamulla klo 5.40 ja ajaa autolla 100 km/päivä työmatkaa. Työaika ei jousta.
Nyt olemme yrittämässä vauvaa. Tiedän, ettei vauva-aikana saa kovin hyvin nukuttua. Niinpä tulen varmasti kohtaamana ongelmia sekä töissä että myös kotona. Työtä en voi vaihtaa, koska taloutemme ei kestäisi sitä.
Mitenkäs te muut epileptikot olette selvinneet vauva-ajasta?
Olen myös vakavasti harkinnut, etten pidä vanhempainvapaata ollenkaan, koska se ei palvele meidän tarpeita. Olisi parempi pitää sairaslomaa, koska sen (ehkä) saa silloin kun väsymys iskee miehen sekaisin.
Kysyin lääkäriltäni onko minun vaarallista olla väsynyt. Hän sanoi vain, että "lääkityksen taso pyritään pitämään sellaisena, ettei kohtaus tule väsyneenäkään."
Niinpä en pelkää väsymyksen aiheuttavan mulle kohtausta, vaan enemmänkin noita ihmeellisä väsymyksen aiheuttamia oireita. Mun pitää herätä aamulla klo 5.40 ja ajaa autolla 100 km/päivä työmatkaa. Työaika ei jousta.
Nyt olemme yrittämässä vauvaa. Tiedän, ettei vauva-aikana saa kovin hyvin nukuttua. Niinpä tulen varmasti kohtaamana ongelmia sekä töissä että myös kotona. Työtä en voi vaihtaa, koska taloutemme ei kestäisi sitä.
Mitenkäs te muut epileptikot olette selvinneet vauva-ajasta?
Olen myös vakavasti harkinnut, etten pidä vanhempainvapaata ollenkaan, koska se ei palvele meidän tarpeita. Olisi parempi pitää sairaslomaa, koska sen (ehkä) saa silloin kun väsymys iskee miehen sekaisin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis ihanko oikeasti meinaat viettää vain sen kolmen kuukauden äitiysloman, etkä ollenkaan vanhempainvapaata siihen perään, niinkuin normaalisti tehdään? Saman rahankin siitä saa, kuin äitiysvapaasta..Etenkin kun vielä tuota väsymysasiaa mietit..Töissä oloko on kevyempää?
Itse olen selvinnyt oikein hyvin vauvan kans ja toista nyt odottelen. Oma tyttöni ei minua ole juurikaan valvottanut.
oli mies:)
Jep en nyt ihan synnyttämäänkään ole alkamassa enkä taida ihan äitiyslomaakaan saada... :D
kertoa että miehet eivät vauvan huutoon herää yöllä ;) näin on myös niiin monen ystäväperheessä.
Meillä oli kuopus koliikkivauva,kaksi korvakierteistä lasta, allergia lapset (välillä sai rasvata iho yöläkin kun huuto oli ihan hirveetä),infektioastmat kahdella(piippua jouduin monen monta kertaa antamaan jos oli pahana)..yöllä tuli siis elettyä myös :/ ja aika oli minulle yhtä helvettiä!! mutta siitä kuitenkin selvisin aika hyvin.. onneksi enää muisto vain!
pari kertaa sain ison kohtauksen. Onneksi mieheni oli aina silloin sattumalta kotona.
Nukuin yössä max. 4-5h ja nekin pätkissä ja päivällä en saanut nukuttua , koska minulla on lisäksi kolme lasta.
Mieheni ei koskaan herännyt vauvan/lasten itkuihin vaan nukku posotti hyvin , eikä edes osaa kuvitella mitä minulla oli tämä aika.Välillä istuin olohuoneen lattialla itkien ja kävi mielessä että nyt otan ja lähden.
Nyt onneksi olen jo voiton puolella ja saan nukkua yöt kokonaan ja ollut kohtaukseton jo melkein vuoden, jihaa!
Miehet "pääsevät" vauvanhoidossa öisin liiankin helpolla, kun ei noita rintavarusteita omista ;D
Ei muuta kuin onnea vauvayrityksiin, kyllä sinä pärjäät kun minäkin pärjäsin 4h.n pätkäunien kanssa 1,5v.
ylihygienisyys ja desinfioivat pesuaineet!
Älä nyt vaan lasta jätä tekemättä, jos oikeasti haluat ja kohtauksetkin on poissa. Lienee lapsen kuiten naisen kanssa teet ja siinä on tukea sinulle.
Siit vaan siittämään ja rakastamaan. Eiköhän siitä saa voimiakin ja tiedän, että todella terveet eivät voi sietää ollenkaan lapsen itkua ja antavat sen yöksi vaimon hoitoon, kiukuttelevat ja mummojen hoidossa.
Ehkä suurin osa lankeaakin väkisin äidille, koska hän imettää ja voi saada myös äityislomaa. Tee parhaasi ja minusta tilanteesi ei kuulosta hirvittävän huonolta. On noita niin kamalia alkoholisti tupakoitsijoita äitinä ja isänä, että ei hirvittää.
olen kahden lapsen isä. Minulla on 5-vuotias tytär sekä 3-kuukautta vanha poika. Me järjestimme/järjestämme niin (molempien lasten kanssa), että nukun eri huoneessa omalla patjalla.
Eihän se mukavaa ole, mutta minulle se on miltei välttämättömyys. Onhan se myönnettävä, että kyllä se pelottaa tämän vaivan kanssa olla isä, mutta jotenkin siitä vain selviää. Itselläni on ollut vaikeinta lähteä esim. tyttären kanssa kahdestaan puistoon. Pelko siitä, että saan kohtauksen ja tyttärelleni sattuu jotain.
Voisi isänä olla helpompaakin, mutta kuitenkin isänä olo on pitkälti pitänyt minut suht. järjissäni. Olen muuten samanlainen kuin sinä jos olen nukkunut huonosti.