Ihan lyhyt kysymys - todella tyhmästä mutta todelliseta aiheesta - oletko ikinä kokenut, että miehesi suhtautuu mustasukkaisesti lapsenlapseen???
Oletan, että tämä on aika harvinainen ongelma.
Oletan, että tämä on aika harvinainen ongelma.
mummeille, isoäideille, mammoille
hädissään oleva mummeli
10530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
se ole ainakaan meillä ongelma.
Pojantytär on ollut meillä paljon ja nytkin ekaluokkalaisena tulee koulun jälkeen mummun hoiviin. Pappa on paljon poissa ja silloin kun on kotona, kyllä yhteistyö pelaa ja tyttö on pappan tyttö, mummun komenneltavana kun saa aina olla.
mutta mahdollista.
Muistan hyvin, kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Se oli aina etusijalla vaimoni tisseille ja viikon verran se "kilpakosija" riepoi, ennen kuin oppi häkkisängystä väliimme ja repimään minuakin parrasta.
Minun vuoroni tuli vasta toisena niille ryntäille, kun kakara oli nukahtanut ja päästiin muihin hommiin toiseen huoneeseen :)
???
Olipa lohdullinen ja hyvin muotoiltu viesti taas kerran.
Mikä kumma viha (ja vika) osassa meitä on, kun aina pitää ilkeillä muille? Tuntuuko mukavalta lyödä lyötyä??
Tutkimusten mukaan heitä on ja usein heillä ilmenee muitakin poikkeavuuksia.
Sairaudesta kertoo, mutta sairas on silloin
kumppanikin, joka tätä kestää.
Niin, on paljonkin. Menkää lukemaan tuonne tunnepalstalle, ja mummut/faarit, mitä sieltä nyt löytyykään.
Vallankin, jos lapsenlapset ovat vaimon aikaisemmasta liitosta, on todella ilkeitä kokemuksia luettavana.
Täällä jo pidettiin aloitusta joutavana, ilkeiltiin, vaikka ei ole mitään tietoa todellisuudesta!
Tämä kertoo taas sen, miten kaikkitietäviä tällä ikäosiolla ollaan!
Liikkukaa hyvät ihmiset eri sivuilla, niin tiedätte enempi.
Kiitos kovasti lohdullisista sanoistasi! Niitä juuri kaipasinkin.
Juuri jotain tällaista kaipasinkin.
Kylläpä sinä olet kaikkitietävä kun pystyt analysoimaan toisen persoonallisuuden näkemättä edes ihmistä.
Taas kerran tuli todistettua miten ilkeitä 60 laiset ovat toisilleen.
jotka ovat mustasukkaisia jopa omille lapsilleen ja kaikille kumppaninsa muille ihmissuhteille. Se ei taida olla kovin yleistä, mutta olen "saanut" läheltä seurata paria sellaista tapausta. Jotkut ovat kai niin epävarmoja omasta arvostaan, että kokevat kaikki muut ihmiset uhaksi. Auttaisiko, jos alkaisit osoittaa suurempaa huomiota miehellesi - erityisesti kahden kesken ollessanne. Jospa alkaisit vähitellen lisätä positiivista palautetta ja antaa erilaisia hellitteleviä arvostavia viestejä hänelle henkilökohtaisesti. Jossain vaiheessa voisit kokeilla miten vaikuttaisi, jos sanoisit välillä esim. "Voi Sinua, rakas, hupsu, ihana mies, oletko tosiaan minusta mustasukkainen?" "Etkö usko, että sydämeeni voi mahtua sinun lisäksesi myös tällainen pieni rakas ihminen?" Samoin voisit yrittää vetää miehesi mukaan erilaisiin kivoihin tilanteisiin pienen tai pienten ihmisten kanssa ja puhua miehestäsi arvostavasti lapsille. Luulen, että itseluottamus kasvaa hyvien kokemusten myötä ja yhteiset hyvät hetket vahvistavat sitä. Ehkä suhteenne parantuu siinä sivussa melkein kuin huomaamatta. - Oletko pitänyt huolta, että jokaista arvostelevaa henkilökohtaista viestiäsi kohden olet kertonut vähintään viisi hyvää asiaa? Sillä saattaisi olla ihmeellinen vaikutus.
voi sitä autuutta,kun ensimmäinen syntyi!
Pikkuihminen oli esikoispojantytär.
En osanut uuden papan mielestä edes pitää oikein
vauvaa sylissäni.
Samoin ensimmäisen pojanpojan syntyessä.
Ainoan tyttäremme poika kuuluu samaan sarjaan
Vuosien kuluessa vain hänelle kuuluvat.
Tosin nämä pienokaiset kysyvät ensin PAPPAA ja
vasta jo sisälle tultua muistavat mummun.
Jos en,joka viikko kysele pienokaisten asioita
olen kylmä mummu,kun en huolehdi lastenlapsista!
Soita ite onhan sulla numerot!
Nooh... kumpi soittaa?
Minä tietenki toimin tulkkina !