Minä olen rakastunut aivan järjettömästi tyttöön joka on vanhlest.uskonnossa.Olemme tunteneet toisemme jo kohta puolivuotta tavattu lähes joka viikonloppu ja kerran olen käynyt hänen kotonaan.Itse olen luterilainen ja hirvittää että voidaanko me koskaan mennä tässä asiassa eteen päin vai mitä tässä tapahtuu kun olemme eri uskonnoista???Hänen vanhempansa eivät tietenkään minua helposti hyväksy mutta me rakastetaan toisiamme niin valtavasti ja sovimme toisillemme aivan käsittämättömän hyvin.Minusta EI uskonto saisi tällaisia asioita ratkaista.Mitä olette mieltä?minua HIRVITTÄÄ!!ja neuvokaa mitä pitäis tehdä pitäiskö koittaa vaan enempi olla tekemisissä hänen vahempiensa kanssa vai mitä minä teen?
kysymys vanhollislestadiolaisille.
Mikko
191381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eihän se lestadiolaisuudessakaan ole vanhemmista kiinni, että voitteko mennä naimisiin. Mutta periaatteessa lestadiolaiset eivät mene ei lestadiolaisten kanssa naimisiin, koska voi tulla monia riitoja ja ongelmia, kun parilla on eri näkemykset esim. televisioista, tanssista, ehkäisystä ja alkoholista. Yleensä joko lestadiolainen kieltää uskonsa, tai ei lestadiolainen tekee "parannuksen". Olen tosin tavannut sellaisiakin pareja, joista toinen on ollut lestadiolainen ja toinen ei, mutta niissä tapauksissa uskonnon vaihdokset ovat tapahtuneet avioitumisen jälkeen.
Onko sellainen mahdollista tai onko sellaisia tuttava perheitä joissa toinen on lestadiolainen ja toinen ei?.Olisko sellainen mahdollista? jos vaan muuten sovitaan yhteisistä elämän periaatteista eli kummankaan ei tarvitse uskontoa ruveta vaihtamaan.Kun me olemme keskustelleet paljon uskonnoistamme ja käsityksistä miten kumpikin suhtautuu uskontoon.Ja olemme tulleet hieman siihen käsitykseen että minä olen elämän asioissa hyvin lähellä lestadiolaisuutta ja tyttö taas on hyvin sitä lestadiolaisuuden niin sanottu ei niin aktiivista väkeä eli sen suhteen meillä on hyvin samat elämän periaatteet.
molemmista... Eräässä tapauksessa lestadiolaiset nuoret menivät naimisiin, mutta nainen kielsi uskonsa myöhemmin. Kaikki lapset ovat lestadiolaisia, mutta äiti ei ole. Kyllä heillä vissiin menee ilman sen kummempia ristiriitoja. Tottakai kaikki on mahdollista, jos on rakkautta kylliksi. Siunausta vaan teidän suhteellenne!
kun ja jos lapsia siunaantuu tulee ongelmia heidän uskonnollisesta kasvatuksestaan ja siitä saako heitä kuljettaa seuroissa. Seurusteluaikana saattaa ei-vl ajatella että ok saa kuljettaa ja saa toinen tehdä mitä vain, sillä alussa kun on rakastunut ei osaa kuvitella miten tilanne muuttuu..
Järki käteen!
Tai: jos oikeasti rakastat tyttöä alat ottaa selvää hänen uskostaan ja teet parannuksen (en tarkoita että teet hätäisen parannuksen tytön mieliksi jotta saisit hänet, sehän on petosta)
Sun kannattaa ihan ensiksikki puhua sille tytölle, ja kyselet sen omia mielipiteitä.Kysyt siltä että voisko se koskaa mennä sunkaa vaikka naimisiin ku ette kuulu samaan uskontoon...
keskustelu uskonnosta on sen tytön kans on välttämätöntä, jos haluat suhteen jatkuvan. mitä mieltä itse olet lestadiolaisuudesta?? oletko itse ajatellut itseäsi lestadiolaisena?? jos tyttö "kieltää"uskonsa ns.sinun takiasi ei liitto tule olemaan onnellinen. en pitäisi pahana vaikka tutustuisit lestadiolaisuuteen tarkemmin. mene vaikka tytön kanssa seuroihin tai muuhun sellaiseen. ei sinun kannata pelätä tytön vanhempia. he ehkä vain potevat ns."alku järkytystä" joka iskee kun lapsi seurustelee ei-lestadiolaisen kanssa. se on ihan normaalia.
voin nimittäen kertoa kaikki kokemuksella: olin 16 vuotias tyttö ja rakastuin vuotta vanhempaan lestadiolaispoikaan. olin hädissäni ja mietin mitä pitäisi tehdä.tiesin, että myös poika välitti minusta. olimme tunteneet toisemme ja kolme vuotta. eräs ystävistäni oli lestadiolainen ja pyysi minua mukaan heidän seuroihin. lähdin hänen kanssaan mieli epävarmana.
seurojen jälkeen tämä poika tuli meille juttelemaan heti ja pyysi kylään heille. epäröin mutta suostuin ystäväni innostamana. illalla keskustelimme tämän pojan kanssa vakavasti. kerroin hanelle tunteistani ja hän kertoi olleensa minuun ihastuneena jo pitemmän aikaa. hän kertoi miten iloinen oli kun tulin seuroihin. hän pyysi minua uudelleen mukaan ja seuraavana keskiviikkona seuroissa sain parannuksen armon, samalla myös rakastavan poikaystävän.
kuusi vuotta myöhemmin eli nyt olen uskovainen, avioliitossa ja kahden lapesn äiti. rohkaisen sinua lähtemään rohkeasti mukaan. toivon että sinulle käy yhtä hyvin kuin minulle!
Minä olen keskustellut paljonkin uskonnosta tytön kanssa ja hän haluaisi pysyä lestadiolaisena ja noudattaa niitä elämän periaatteita suurimmassa osassa elämäänsä ja minä olisin valmis myös siihen.Mutta tällä hetkellä minua vain eniten hirvittää että tyttö muuttaa mielensä jonkun ajan päästä ja sanoo että en minä pysty sinun kanssa naimisiin menemään kun et sinä ole lestadiolainen vaikka tällä hetkellä hän sanoo että kyllä me naimisiin mennää.VAIKEAA!!kun minä rakastan aivan valtavasti tätä tyttöä.Mutta ei kai tässä muuta voi kun täytyy vain uskoa ja toivoa että tässä käy hyvin kaikin puolin.Kiitoksia Rohkaisusta sinulle Julia.
Varma että hän on VL siis lestadiolais tyttö, hänhän voi olla sitä vain nimellisesti, ja mennyt lihan vapauteen antain itselleen luvan syntiin.
Minun kantani on että tyttö on Lestadiolais perheestä muttei lestadiolainen.
...tuomari?
Aika kummallinen tyyli vetää taustat yhteen tietämättä niistä yhtään mitään.
Lestadiolaisneitsyenä sanoisin tähän, että se, miksi itse haluaisin lestadiolaismiehen aviopuolisokseni, on yksinkertaisesti se, että toivoisin mieheni voivan tukea minua taivastiellä.
Tahtoisin, että kotonani olisi aina syntien anteeksiantamus läsnä.
oletat että esim. luterilainen uskovainen mies ei voi sitä tehdä? Kauhistuttaa tämä teidän muiden ihmisten tuomitseminen. Sehän on Jumalan tehtävä!
...jos me uskomme tällä tavalla? Mikä kieltää uskomasta saattomiehen tukemaan matkaan Taivastiellä?
Koetko sinä tuomitsemissena, jos joku haluaa lestadiolaisen turvaksi taivastielle?
Ette ole eriuskoisia, molemmat olette lueterilaisia, uskotte samaan asiaan, mutta toisella on uskon lisäksi myös tiukat perinnäistavat, jotka eivät liity luterilaisuuten. Ne on ne mitkä eniten esteitä teettää.
Olet oikeassa minustakin asiat voisivat olla paljon huonomminkin eli uskottaisiin aivan eri asioihin.Mutta kaikkein eniten tässä nyt hirvittää se että jos tässä nyt naimisiin asti mennää niin joutuu tytön suvun silmä tikuksi tyyliin että sinä tulit ja riistit tytön hyvästä pahan puolelle.Vaikka minusta ei tässä mitään pahaa olla tekemässä kun meillä on käytännössä valtavan samanlaiset elämän periaatteet ja käsitykset muutenkin.
muillakin on kokemusta tälläisesta tilanteesta ja ongelmasta. tyhmä tilanne.
Niin, voiha sitä tämmöset matti meikäläisetkin mielensä muuttaa ettei naimisiin haluaisikaan. Tilanne on kinkkinen ja vaatii huolellista tutkimista. Itse olen sitä mieltä että rakkaus on tärkein ja jos kaksi ihmistä rakastaa niin ongelmat ratkeaa... yrittäminen on jo puoli voittoa. Tässä tilanteessa on hyvin tärkeää että jos koet olevasi kovin lähellä heidän uskomuksiaan ja tapojaan niin näytä se heille että olet kaiken luottamuksen ja hyväksynnän arvoinen. Jos vanhemmat/suku eivät silti sinua hyväksy voi yhteinen elonne olla vaikeaa.
.. toisaalta olen myös kerran joutunut toteamaan että joskus rakkaus ei vaan riitä.. ja silloin jonkun on luovuttava jostain, joskus se toimii joskus ei.. Olen myös kuullut avioliitoista jossa toinen osapuoli ei ole lestadiolainen, näissä tapauksissa on todella tärkeää että yhteiset pelisäännös on sovittu etukäteen. Voisithan ehkä yrittää löytää sellaisen pariskunnan ja kysyä miten se yhteinen elo onnistuu. Joskus taas (ainakin elokuvissa) suurta rakkautta on antaa toisen mennä ... varsinkin jos hän sinun takia "eroaa" perheestään ja suvustaan.
Toivotan onnea!
Unohdin tuosta ekasta kommentistani sen, että tosiaan voi olla tytöllä hieman vaikeaa, ja teillä molemmilla, kun ette voi sopia riitoja lestadiolaisten mielestä "oikealla" tavalla, eli Jeesuksen nimessä ja veressä. Siis perheessä ei ole sitä synninpäästöä, mitä lestadiolaiset harrastavat.
sitä ihan harrastukseksi. :)