Tahtoisin opiskelemaan historiaa helsingin yliopistoon ja kuulin, että sinne ei varsinaisesti ole pääsykoekirjoja, vaan jokaisen pitäisi hankkia tietonsa monista lähteistä. Miten tämä siis käytännössä toimii? Onko pääsykoekysymysten taso todella vaikea? kiitos vastauksista jo etukäteen!
hissan opeksi!
lukiolainen92
3448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Historian laitokselta löytyy aikaisempien vuosien koekymyksiä. Löydät laitoksen kotisivut Helsingin yliopiston sivujen kautta.
Uskoisin, että varsinaisessa kokeessa on tärkeää osata jäsentää oikealla ja mielekkäällä tavalla historiallisia kokonaisuuksia. Kiinnitä jo lukiessa huomiota vastaustekniikan hiomiseen. Tämä pätee kaikilla yliopiston laitoksille pyrittäessä.
Koekysymyksissä ei ole kyse vain tiedon loputtomasta suoltamisesta, vaan mikä tieto on olennaista, mikä kehällistä varsinaisen koekysymyksen kannalta.
Vaikeus on suhteellista yliopistolle haettaessa.
Kannattaa hakiessa unohtaa sellaiset sepitteelliset tarinat, joiden mukaan "pääsin helposti ja vaivatta yliopistolle". Kaikki ovat nähneet vaivaa yliopistolle pyrkiessään.
Ai niin: laadi itsellesi realistinen lukuaikataulu.
Kärsivällisyydellä ja hyvillä istumalihaksilla pääset parhaisiin tuloksiin! :-)
Viime vuosina sisään on päässyt noin 14% hakijoista. Itse en käynyt valmennuskurssia, mutta sellaisella on istunut moni ellei enemmistö sisään päässeistä ja siitä ei ole varmasti ainakaan haittaa. Sieltä ei kuitenkaan opi mitään automaattisesti sisään vieviä taikatemppuja, vaan sen antama apu lienee lähinnä se, että osaa lukea oikeita asioita ja ylipäänsä lukee järjestelmällisesti (se on kaikki kaikessa). Jokainen miettii itse, riittääkö itsekuri ilman kurssia. (Samoin voi miettiä, kannattaako lukea liikaa vai liian vähän, ja kumpi kaduttaa enemmän jälkeenpäin...)
Kokeen rakenteesta: kokeessa on kaksi esseekysymystä à 50 pistettä, joista toinen käsittelee yleistä ja toinen Suomen ja Pohjoismaiden historiaa ennakkoon ilmoitettuna aikakautena (tänä vuonna 1800-1918). Yksityiskohtia pitää osata suoltaa riittävästi, mutta paljon tärkeämpää on osoittaa, että ymmärtää kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä. Lukiokirjat ovat ok lähtökohta, mutta eivät missään nimessä riitä, vaan on luettava muuta kirjallisuutta ja on sanomattakin selvää, että laatu on tässä oleellisempi kuin määrä (sama pätee koevastausten pituuteen). Kannattaa syventyä sellaisiin kirjoihin, joita lukemalla kokee ymmärryksensä asiasta kasvavan. Voin antaa pari kirjavihjettä:
Maailmanhistorian pikkujättiläinen
McNeill & McNeill: Verkottunut ihmiskunta
Rondo Cameron: Maailman taloushistoria
Suomen historian pikkujättiläinen
Hentilä, Krötzl, Pulma: Pohjoismaiden historia
Herman Lindqvist: Ruotsin historia
Jussila, Hentilä, Nevakivi: Suomen poliittinen historia
Jo noilla pitäisi pärjätä kyllä paremmin kuin hyvin, joskin suosittelen tekemään vähän omaa taustatutkimusta muista kirjoista. Wikipediakin voi oikein käytettynä auttaa, kunhan muistaa olla lähdekriittinen. Johdonmukaista kirjoittamista voi myös harjoitella etukäteen.
Niin, onko sisäänpääsy vaikeaa... yli-inhimillisiä kykyjä ei tarvita. Vaikeus on kääntäen verrannollinen (järkevästi) käytettyyn lukuaikaan, joten onnea urakkaan.
lailla harkita tuota ammattia - historian opettajista on hirveä ylitarjonta jatkuvasti, joten työllistyminen on melkein mahdotonta. Kun valmistut, on kauhea tunku joka paikkaan.